Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kyllä MTK:lle täältäkin. Eipä minulla ole muutakaan edun valvojaa tiedossa. Jos joskus joku parempi löytyy, niin kukaties... Puolueisiinkin on yritetty pitää yhteyttä, mutta menestys (ja kiinnostuskin) tuntuvat siellä olevan vielä pahemmin kateissa. Parempi siis huonompikin edunvalvoja, kun ei edunvalvojaa ollenkaan.
Kyllä noihin on aina tullut vastattua mahdollisimman oikein. Ihan täsmälliset tiedot eivät ole olleet selvillä kyselyn tullessa. Kuka tietää, mitä vahinkoa vääristä tiedoista milloinkin seuraa.. Minusta oikean tiedon perusteella päättäjätkin tekevät ehkä parempia, ja itseäkin hyödyttäviä päätöksiä.
Aika naiiviahan tuo edellä oleva on, mutta ei se minulta vieläkään ole näemmä usko vielä loppunut.
Oliko agronettiläisiä mukana? http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/eu-mielenosoitukset_39795.html#media=39802 
Tulihan tuolla -94 käytyä. Vähän takarivissä kuitenkin.
Tuota 702 on aina kiva katsella. Ei oikein 6300 vetänyt näillä mailla 6-siipistä kovin helpolla, kun kokeilin.
Niin. olikin se jankkoterä tuolla Murtolassa:
http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=14&t=6147&start=60
Onko kukaan kokeillut ylileveiden renkaiden käyttöä kynnössä. Ajatuksena, että jos rengas ei mahdu vakoon siten, että vaon pohjaan tulisi painetta. Luulisi ainakin vähentävän kyntöanturan syntymistä. Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla kyntöä paripyörillä. Pyöränjälki näkyy kynnöksellä, mutta onko sillä nyt niin paljon väliä.
Jossain tällä keskustelualueella on myös kuva, kun joku rakensi kultivaattorin piikistä jankkoterän kyntöauraan. En nyt malta alkaa etsiä sitä.
Yksi tuttava hankki jankkoterän, mutta ei oikein pitänyt siitä. Otti kuulemma hurjasti voimaa. Ja useana vuonna on kynnettäessä ollut liian kosteaa jankkoterän käyttöön, eikä myöskään saanut biologista vakautusta kasvin juurilla aikaan, jolloin hänen mielestään ei ollut tarpeeksi toimiva hänelle.
Tuo syväkuohkeutus ja jankkurointi taitavat vain olla eri asioita. Sinänsä jankkurointi olisi varmasti pastaa tehdä ennen nurmea, niin nurmen juuret vakauttaisivat kuohkeutusta.
Onko kukaan teistä jankkaajista kokeillut kyntää semmosella kevyellä traktorilla, ite oon jättänyt sellaisen 10-12-tonnia painavan möhköfentin ostamatta 
Jep. Itsellä kyntötraktorina 6300 Valmet. Mutta on tuota kyntöanturaa aikoinaan havaittu myös esim. Mf 165 aikoinakin. Kelillä on vaikutusta paljon. Jos kyntää märällä kelillä, niin kyllähän se pienikin traktori osaa maata tiivistää. Vähemmän kyllä kun se 10 t juntta, mutta silti. Omilla mailla kevytmuokkaus 90- luvulla ja suorakylvö 2000- luvulla vähensivät kyntöanturoita hyvin, mutta on sitä vieläkin paikoin lapiotestissä havaittavissa.
Onko kukaan kokeillut ylileveiden renkaiden käyttöä kynnössä. Ajatuksena, että jos rengas ei mahdu vakoon siten, että vaon pohjaan tulisi painetta. Luulisi ainakin vähentävän kyntöanturan syntymistä. Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla kyntöä paripyörillä. Pyöränjälki näkyy kynnöksellä, mutta onko sillä nyt niin paljon väliä.
Jossain tällä keskustelualueella on myös kuva, kun joku rakensi kultivaattorin piikistä jankkoterän kyntöauraan. En nyt malta alkaa etsiä sitä.
Yksi tuttava hankki jankkoterän, mutta ei oikein pitänyt siitä. Otti kuulemma hurjasti voimaa. Ja useana vuonna on kynnettäessä ollut liian kosteaa jankkoterän käyttöön, eikä myöskään saanut biologista vakautusta kasvin juurilla aikaan, jolloin hänen mielestään ei ollut tarpeeksi toimiva hänelle.
Tuo syväkuohkeutus ja jankkurointi taitavat vain olla eri asioita. Sinänsä jankkurointi olisi varmasti pastaa tehdä ennen nurmea, niin nurmen juuret vakauttaisivat kuohkeutusta.
Olen joskus kyntänyt 20 cm lumihangessa. Pyöränjäljen kohdalta viilu kääntyi hyvin, koskemattomalta kohdalta jäi pystyyn. Paikallislehti kävi oikein kuvaamassa. Kun lumi suli viilujen välistä, oli jälki ihan asiallista. Kyllä se lumi sieltä välistä sulaa, eikä jää häiritsemään kevättöitä.
"Nestepainekäyttöisellä ohjauksella varustettu kuormaa kantava liikennetraktori" vaatii dieseliä tankkiin kuljetettaessa tavaraa tiellä. Runko-ohjattava Valtraa tai muita linkkutraktoreita ei lueta kuormaa kantaviksi. Siksi metsäkoneilla ja dumppereilla pitäisi olla dieselit tankissa tieajossa kuorman kanssa. Tai metsäkoneiden kohdalla en ole täysin varma säännöistä. Jos linkin kone on tulkittu tällaiseksi?. Nuo akseli ja kokonaispainot pellolla ovat kyllä järkyttäviä.
Joku peltiseppä tai muu, joka hallitsee rosterin voi tehdä altaan mittojen mukaan. Sisäpuolelle vaan liukuestematto, ja nurkasta yhde putkelle tai letkulle, josta saa vedet lietekouruun. Isälle aikanaan teetettiin tällainen desinfiointiallas. Tosin se nostettiin päivittäin käsin ja kaatamalla vaihdettiin liuokset.
Taloudessa yksi vähäisellä käytöllä oleva kone ja syynä windovs visva 
MItähän siihen lataisi tilalle, siis mikkisohvan valikoimista?
Ajoittain on ollut niitä maksuttomia päivityksiä, mistähän niistä saisi tietoa...
Latasin vanhaan Toshibaan järkyttävän hitaan vistan tilalle W8:n. Huomasin myöhemmin, ettei kone olisi ollut W8 yhteensopiva. No ainakin koneeseen tuli mukavasti vauhtia, ja tuntuukin,ettei kone tiedä sopimattomasta käyttiksestä. Joitain ongelmia vääränlaisesta raudasta kyllä on, mutta pääasiat toimivat hyvin. Kakkoskoneeksi aivan sopiva.
Klapikasalle: Minulle on väitetty, että apila vähentää typentuoton pieneksi, kun alkaa kukkia. Saamani ohje typentuotannon maksimoimiseksi on niittää apila kun alkaa kukkia.
TDK: Ottaisin mieluusti enemmän lantaa vastaan, jos sitä olisi saatavilla täällä. Samoin nurmea voisi korjata nimelliseen hintaan tai jopa ilman, mutta ei täälläpäin tunnu olevan kysyntää. Tuo luomu kutenkin vaatii nurmen kiertoon. Pellon käytön tehostamista pitää kyllä miettiä.
Niin. Ymmärsin tuolta ylhäältä, ettei satoa ole tarkoitus kerätä. Tosi on, että karhetta hieman jää, kyllä sen verran, että jäänteitä on seuraavana vuonna jäljellä. Silloin tuollainen mikä tahansa murskain on parempi. Tosin, kyllä ainakin Caben jälkeen saisi seuraavana vuonna korjata muuta satoa varovasti. Myös kaadon ajankohta vaikuttaa. Omat ensimmäiset niitot ovat jo kokonaan kadonneet pellolta. Vain viimeisten niittojen oljet ovat jäljellä. Minusta vaan nuo murskaimet ovat uusina turhan kalliita ja käytetyt kovin loppuunajettuja.
Hanhenjalka leikkaa muokkauspohjaa hyvin, mutta sekoittaa huonommin kun siipiterä. Siipiterällä tarkoitan tuollaista, jonka päälle on tarkoitettu erillinen suora tai kierrekärki. Siipiterän kulmakin on nostavampi, kuin hanhenjalan, ainakin niillä terillä jotka minulla on. Minusta sekoitusteho on paras kun laittaa siipiterän ja sen päälle tuon kierreterän. Kutsun hanhenjalkateräksi sitä, joka ei vaadi maahanvetoterää päälleen. Tuota kahden terän yhdistelmää kutsun siipiteräksi.
Niittokone. Ei vaadi paljoakaan tehoja, ja on nopea ajaa. Itse ajan 3m koneella tuollaiset 3 - 4 ha tunnissa vähän riippuen lohkojen muodoista ja koosta. Murskaus on tarpeen vain, jos haluaa suorakylvää tai kevytmuokata syysviljamaat. Itse niitän vl nurmet kolmesti kesän kuluessa, ja kyntö tai jopa kultivointi sujuu hyvin syksyllä.
Niittokone on edullinen hankkia ja edullinen käyttää. Minä löysin tuon 3m koneen käytettynä muutamalla tonnilla.
Olen aina tiennyt maatalouden heikosti tuottavaksi mutta pakko se oli itse kokeilla ennen kuin uskoi mitä kaikki viljelijät sanoivat 
tänä vuonna oli 10% LHP + heinät ja 90% viljalla.
2015 ruista on 18%
LHP ja heinät 10%
Viherlannoitussuunnitelmia on 6%
Ohraa 35%
Vehnää 15%
Avoinna 16% alasta. Tämän osuuden suhteen haluaisin päästä mahdollisimman helpolla ja kunhan maanvuokrat saisi kokoon niin olisin tyytyväinen. Mitä suosittelette?
Pakko vähentää maataloudentunteja ja lisätä palkkatöitä kaupungissa tai rahat loppuu kesken 
Viherlannoitusnurmi olisi varmaan varma ja turvallinen kasvi. Jos maanvuokra ei ole ihan älytön, pitäisihän siitä tulla nuo vuokramenot tukina turvallisesti takaisin. Kustannuksina siemenet ja niitot tarpeen mukaan. Niittokoneella kaatokin on tosi nopeaa. Samalla maan kasvukunto paranee, ja myöhemmin on mahdollista saada parempi sato pienemmillä kustannuksilla.
