Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Itsellä kevätkyntöön soveltuvia multavia hietamaita. Huolellinen kyntö keväällä ENNEN kuin heinä lähtee kunnolla kasvuun ESIAUROJEN kanssa. Ei ole kevätviljoilla juola tai muutkaan rikat pahasti haitanneet, yleensä juola riehaantuu vasta tuleentumisvaiheessa tai puintien jälkeen. Sitten työkalupakkia talon normikäytäntöjen mukaan.
Sähkö-Varmon runko tuli tiensä päähän. Ikää on, en voi moittia. Mutta uusi pitäisi löytää. Näyttää tällä hetkellä olevan myynnissä dieseleitä (noin 2000-luvun alusta), mutta sähkö olisi kyllä kova juttu. Varsinkin eristetyssä lämpimässä rakennuksessa pakokaasut eivät houkuttele, eikä sen Lombardinin dieselin mainekaan ole ihan parhaasta päästä. Ja kyllä, uuteen ei ole varaa.
Onko kenellä kokemusta tai näkemystä; kuinka iso työ olisi heivata diesel kiertoon ja istuttaa 5,5 kW sähkömoottori siihen tilalle? Vaiko moottori+pumppu -kombo? Tietysti jos jollakulla on vähän ajettu sähkö-Varmo hydrauliohjauksella jouten nurkissa, niin tarjotakin saa...
Yhden käymäni puhelinkeskustelun rivien välistä luin, että jossain itäisessä Etelä-Suomessa olisi viritteillä 50 ha laitos. Lähinnä käytiin mietintää tiemaksun määräytymisestä em. laitokselle, kun olisi yksityistien varressa.
Ei taida olla vielä MML: yksiköintiohjeistossa...
Alppimaiden yleiskärryjen hinnalla saa täällä erillisvehkeet kaikkeen. Sveitsin kustannustaso on jotain muuta kun eu:n...
Onko tulevista hömpistä ja niiden säännöistä jotain tietoa. Mua ei ainakaan viljely niin kiinnosta, etteikö tulisi mietittyä täydellistä hömppäilyä / näennäisviljelyä.
Koetahan vähän innostua. Hömppäilyn ja tehokkaan viherlannoituksen kustannusero on hyvin pieni, mutta ero esikasvivaikutuksessa valtava
Ohrahan ei tykkää liiasta märkyydestä, sitä tarkoitin. itselläkin tääl eteläs 1 lohko, mihin ohraa turha laittaa, ei vaan kasva. muut viljat ok. Ei tuolla tervolan-muurolankaan välillä kunnolla kasvaneet ohrat eräänä vuonna, vaikka oikein syväojaisia sarkoja.
No tuo on kyllä totta. Jos täällä pitää keväällä puutteellisen ojituksen vuoksi odotella kylvöille pääsyä, on homma menetetty jo lähdössä. Pari vuotta sitten kylvin yhden lohkon kevättulvan aikaa (kuivavaraa oli ehkä 15 cm) ja siinä tuli tiivistettyä maa siihen malliin, ettei syksyllä puimuria tarvinnut lohkolle viedä... Mutta tällä ränsistymisen kestolla haen nyt muita juttuja
Entäs Birk? Vai meneekö myöhäiseksi?
Riskirajoilla mennään, mutta optimisti on täällä oltava...
Etsiskelen aikaista monitahoista ohralajiketta, joka kestäisi täällä pohjoisessa korjuun viivästymistä ränsistymättä. Tai että edes hitaasti ränsistyvä... Puinti menee poikkeuksetta syyskuulle ja koneyhtymän puimuri on meillä usein porukan viimeisenä.
Mihin aikaan tuolla tornionjokilaaksossa kylvetään? Näkyy ohria viljeltävän ylempänäkin, esim tervola-muurola välillä
Olisiko ränsistymisen syynä ainakostea maa? kuten noi pohjoisen hiedat. Yhellä lohkolla ei voi ohraa viljellä tääl etelässä, ei vaan kasva.
Kylvö on yleensä kesäkuun alussa, toukokuun lopussa pitäisi saada ensin kaurat maahan. Omat pellot noin 20 km rannikolta; Tervola-Ylitornio -akselilla ollaan useita päiviä aikaisemmassa, kun Perämeren jääpankki ei hidasta keväällä. Mitäs tuo "ainakostea maa" liittyy ränsistymiseen?
Meillä juurikin tuollaisia hyvälaatuisia vuosimallin 2008 valaisimia, joissa alunperin 125W elohopeahöyrylamppu E27 -kannalla. Koteloon mahtui suorilta 36W led. Muuta ei tehty kun vaihdettiin polttimo. Valoteho pysyi ainakin ennallaan ja sähkönsäästön voi laskea noista luvuista. Parin vuoden takaisilla sähkönhinnoilla laskin takaisinmaksuajaksi vajaat kaksi vuotta, nyt voi olla vähän lyhyempi...
Ascra Xpro 0,5l /ha niin ei ränsisty.
Monta viikkoa lisää puintiaikaa.
No vielä: luomuviljely, eli doping ei nyt käy.
Etsiskelen aikaista monitahoista ohralajiketta, joka kestäisi täällä pohjoisessa korjuun viivästymistä ränsistymättä. Tai että edes hitaasti ränsistyvä... Puinti menee poikkeuksetta syyskuulle ja koneyhtymän puimuri on meillä usein porukan viimeisenä. Tämänhetkinen Polartop tuntuu ränsistyvän heti valmistuttuaan - tai jopa ennen... Tästä ominaisuudesta ei virallisista lajikekokeista löydy tietoa, mutta on raadilla kokemusta, mikä noista aikaisista monitahoisista kestäisi paremmin korjuun viivästymistä?
Kuinkahan nuo nurmialueet hoidetaan noiden paneelien alta?
Siinä olisi jollekin lampurille urakkaa ja hyvä laidunkohde.
Se on vähän niin että hyvä niittokone ja hyvä piennar- ja pusikkokone ovat 2 eri konetta :-/
Naulan kantaan!
Itsellä Estren lieriöniittokone. Hyvä pientareiden niittoon, koska tekaa karhon, eli ei levitä niitettyä tavaraa ojan pohjalle tai saralle. Koska raskaahkot lieriöt, hihnavetoisuus ei ole ongelma. Se karhon teko tekee koneesta huonommin joutopeltojen niittojen soveltuvan.
