Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 17.01.11 - klo:15:29

Lisäys vielä tuohon että jos tuollaisen hiehon arvo on 1600, niin sitten tavishiehot pitäis saada tonnilla ja vasikat satasella, mutta näin ei ole kun käy visiitillä Nautanetissä. Eli ihan vallitsevien hintojen perusteella kuljetaan usein hiehokaupoissa. Loppujen lopuksi hinta on aina myyjän asia, mitä me täällä natistaan..

Touo nyt minusta perushieho oli sillä kui korkee ntm tahansa. Rupuhiehoja sit saa kyllä tonnilla...


 Oikealla sonnivalinnalla tulevan syntyvän vasikan hinta tuplataan helpostikkin.

Jos ko. eläimen indeksit olisivat (oikeasti) tuota tasoa, niin sen tasoinen eläin, (eli isänsä paras maan kärkeä olevalla kokonaisjalostusarvolla, Pohjoismaiden suuruisella markkina- alueella, ja isä on sonninisä joka on pitänyt erittäin hyvin arvostelunsa) ei ole missään maassa "perushieho" jos jalostuseläinmarkkinat toimivat kansainväliseen tyyliin.

Jos tuon tasoinen eläin (edellyttäen edelleen, että rakenne on asiallinen ja indeksit totta) oikeasti on Suomessa tänä päivänä perushiehon hintainen, niin joko Suomen eläinmarkkinat eivät ole "kansainvälisellä tasolla" eli toimivat hyvin muusta maailmasta  poikkeavilla  perusteilla.
Yleensä jalostuseläinmarkkinoilla on aina kysyntää ja arvostusta  kaikkein parhaille indeksieläimille ja myös oma markkinansa kokolailla puhtaasti rakennejalostukseen nojaavaalle eläinainekselle. 

Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 17.01.11 - klo:10:17

Jos se on holstein ja vielä noin kovaa sukua niin sanoisin arvoksi vähintään 2500 €, mutta 3000 enintään siis siltä väliltä,

Kyllä sit maidontuotanto on hyvin kannattavaa hommaa - jossakin.  En kyl hiehosta maksaisi tuota summaa pelkän NTM perusteella. Mun mielestä JiiWeen hinta on kohdillaan.

Jos hiehon NTM olisi oikeasti tuolla tasolla, ja rakenne kunnossa (ja nykypäivänä sen kyllä pitäisi saada lisäksi hyvä genomituloskin)
niin hinnoittelussa ei ole oikeastaan kyse niinkään maidontuotannosta. Ja se tekee hinnan määrittelystä vaikeaa.
Jos myyjä esittää hiehosta +30 tasoa olevan genomitestin, ja rakenne riittää sonninemälle, niin ei 3000 välttämättä liioittelua ole. Mutta kuten kirjoitin, luvut joita on esitetty ovat vähän epäilyttävänkin hyviä.

hiehon isä on D_Banker, siemennetty o orange ja odotusarvo yli 30

Kuulostaa vähän "ylipotentiaaliseltakin".

Jos nuo lukemat ovat tällä hetkellä voimassaolevia, eli marraskuussa laskettuja, niin emän NTM:n pitää olla vähintään +38 että hieho saisi odotusarvon yli +30.

Oletko nähnyt hiehon "paperit?  Emä olisi nimittäin +38 lukemalla mitä ilmeisimmin Pohjoismaiden ykkönen NTM:ssä ja hieholla pohjoismaiden  paras NTM Bankerin tyttäristä. Ainakaan Tanskassa ei ole korkeampia lukemia.
http://www.vikinggenetics.com/dk/sdm/sdmHundyr.pdf

Kaikissa lehmiä jalostavissa maissa kuitenkin pyritään jalostamaan tuotosta ylöspäin ihan siitä riippumatta saavutetaanko paras taloudellinen tulos 5000 vai 10000 kilon tuotostasolla.
Uudessa- Seelannissa päästään tuotoskyvyltään Suomalaisen holsteinin kanssa kokolailla samaa tasoa olevalla eläimellä tuplapoikimisiin. Koviin tuotoksiin jalostettu lehmä ei siis lypsäkään itseään rikki vaikka ruokinta on hyvinkin korsirehuvaltaista?

Oma käsitys on se, että ruokinta voidaan tehdä "oikein" ja ilman terveysongelmia lehmille hyvin moneen tuotostasoon tähdäten eikä korkea perinnöllinen  tuotoskyky ole ongelma.

Se voi kyllä olla ongelma silloin jos ruokinnasta puuttuu jotain olennaista, mutta jos esim. "laimea" karkearehuvaltainen tai vastaavasti väkirehuvaltainen ruokinta on toteutettu ammattitaitoisesti, niin homma toimii ja hyvä tuotostaipumus näkyy parempana tuotoksena.

Suomessa on minun mielestäni vähän taipumusta siihen, että yksi asia on muotia kerrallaan kun maidontuotannon kannattavuutta yritetään parantaa.
Homma on kuitenkin aika monimutkainen palapeli, jossa monen asian pitäisi olla kohdallaan, ja vanha totuus siitä, että on parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja kipeä pätee tässäkin.

Eli hyvä kestävyys ja hyvä keskituotos pitäisi saada mielellään molemmat, ja matalalla ruokintakustannuksella.

Mikään noista kolmesta yksinään ei takaa hyvää kannattavuutta jos kaksi muuta ei ole kunnossa.  Keskipoikimakerta joka on juuri nyt kovasti tapetilla, mutta se on myös pahimmillaan petollinen mittari, elinikäistuotos poistetuilla olisi parempi, eikä sekään ole ihan yksiselitteinen, kaksi lehmää, jotka on molemmat poistettu esim. 40000 lypsäneenä voivat olla kannattavuudeltaan hyvinkin erilaisia. 

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 03.01.11 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: parrooni - 03.01.11 - klo:10:01

Tässä kolmenvuoden vika luettelo A3 sista yksi vaakaanturi, kolme käsivarren anturia, solumittarin pumppuja kolme, yksi näytteen ottopoksi solumittarista,nosto sylinteri,xlinkki ,laser,
pääkortti ,tykytinyksikkö,kompuran kuivain,vesiventtilejä kolme,ja tuo surullisen kuuluisa pura ,aina toinen niistä rikki. onneksi noista on suurin osa mennyt takuuseen .nuo letkujen potkimiset on joka ropotilla ongelma en katso niitä miksikään vioiksi.

"Hauskaa", että jollain muullakin on mennyt noita vesiventtiileitä.. Meillä(kin) ne ovat ihan kulutustavaraa, joillain muilla niitä taas ei tunnu menevän ollenkaan.
Hyvin saman ikäinen A3 on meilläkin, muttei onneksi ihan noin paljoa ole "sepitetty". Noissa kolmosissa on ilmeisesti jotain eroja sen mukaan koska ne on valmistettu, tiettynä aikana tehdyissä on samantyyppisiä ongelmia.
Pura ja MQC- C tulivat meillä koneeseen kun ne olivat mukana jossain kampanjatarjouksessa, varsinkin Pura on kyllä ollut aivan toivoton härveli, MQC- C sen sijaan on alkuaikojen melkoisen pahan takkuilun jälkeen toiminut viime aikoina yllättävänkin hyvin.

Puran ja MQccn toimivuus paljolti kiinni kalkki ja rautapitoisuudesta vedessä.

Pittäisikö noita sitten lisätä veteen, kun ei satu valmiiksi olemaan?

Aika paljon  toimivuus tai toimimattomuus taitaa olla kiinni siitä, että nuokin lisälaitteet ovat kehittyneet matkan varrella, viimeisimmät versiot ovat parempia kuin ihan alkupään A3:n mukana tulleet.

Tässä kolmenvuoden vika luettelo A3 sista yksi vaakaanturi, kolme käsivarren anturia, solumittarin pumppuja kolme, yksi näytteen ottopoksi solumittarista,nosto sylinteri,xlinkki ,laser,
pääkortti ,tykytinyksikkö,kompuran kuivain,vesiventtilejä kolme,ja tuo surullisen kuuluisa pura ,aina toinen niistä rikki. onneksi noista on suurin osa mennyt takuuseen .nuo letkujen potkimiset on joka ropotilla ongelma en katso niitä miksikään vioiksi.

"Hauskaa", että jollain muullakin on mennyt noita vesiventtiileitä.. Meillä(kin) ne ovat ihan kulutustavaraa, joillain muilla niitä taas ei tunnu menevän ollenkaan.
Hyvin saman ikäinen A3 on meilläkin, muttei onneksi ihan noin paljoa ole "sepitetty". Noissa kolmosissa on ilmeisesti jotain eroja sen mukaan koska ne on valmistettu, tiettynä aikana tehdyissä on samantyyppisiä ongelmia.
Pura ja MQC- C tulivat meillä koneeseen kun ne olivat mukana jossain kampanjatarjouksessa, varsinkin Pura on kyllä ollut aivan toivoton härveli, MQC- C sen sijaan on alkuaikojen melkoisen pahan takkuilun jälkeen toiminut viime aikoina yllättävänkin hyvin.

Mä luulen että Tanskassa ovat laajentaneet navetoita vanhoja piirrustuksia pidentämällä -> Asema on saatu sopimaan vaikka navetan kylkeen, mutta uusia roboja olisi ollut hankala lisätä. Vaan enpäs tii`ä.

Voisin tietysti selvittää tämän jutun sen alkulähteiltä mutta... en vaan taida viitsiä 

Minua kiinnostaa tässä vain se, että

1. voiko vanhan robotin päivittää "uudeksi" ja millä hinnalla?
2. onko järkevää ostaa vanha robotti ja päivittää se uudeksi?
3. voisiko vanhalla robotilla lypsää pikkupihatossa jos sen kytkisi sammuksiin yön ajaksi?
4. Ja tärkein kaikista: Miksi roboteista on tehty päivitysversioita, jos ne alun alkaen olivat niin erinomaisia 

Tuohon pikkupihatossa lypsämiseen. Mikä ettei sen voi kytkeä päältä yöksi, mutta miksi niin tekisi.
Rakkine soittelee joskus harvoin yöaikaan, mutta jos sen viitsii pitää yölläkin toiminnassa esim 30-40 lehmän karjassa, niin homma toimii todennäköisesti kaikkein parhaiten, vapaata kapasitettiia on paljon, joka yleensä on kokonaisuudelle hyväksi.

Sinällään, jos käytetyn masiinan saa hyvin halvalla, niin miksei voi olla helppo ratkaisu karjaan, joka ei halua lisätä eläinmäärää. Vaikea sanoa missä vaiheessa robotti on teknisesti lopussa.

Mutta varsinkin jos tila on Suomessa A-B alueen investointituen piirissä, ja mahdollisesti saisi vielä nuoren viljelijän korotuksen (onko sellainen vielä?), niin laskelma menee hieman mutkikkaammaksi, jos käytettyyn ei saa investointiavustusta mutta uuteen saa. Hinnaneron pitää olla aika merkittävä.

Meillä on karsittu kahden ja puolen vuoden aikana yksi. Syynä "liian hyvä" utare. Eli takavetimet lähekkäin ja hirveän vahva keskiside. Oli poikinut neljästi lähtiesssään. Viimeisellä poikimisella vähän toivoin, että keskiside sopivasti "repsahatisi", mutta ei puhettakaan. Ainakin A3 tuntuu kiinnittävän kaikkein parhaiten utareeseen, joka ei ole välttämättä ihan täydellinen, kunhan maavaraa vaan on riittävästi. Ainakin tehokkuuslukujen perusteella kaikkein parasrakenteisissa utareissa tahtoo mennä enemmän kiinnitysaikaa kuin hieman "antautuneissa".

A3:lla tosin kyllä pystyy kyllä lievällä kikkailulla kiinnittämään käsinkin.

Taloudellisesti saattaa olla järkevääkin kiinnitellä aloitusvaiheessa vaikka käsin, kunhan kiinnitettäviä ei ole montaa. Jos homma jatkuu samanlaisena pitkään, niin robottilypsyn idea joustavista työajoista mielestäni vähän hukkuu, kun nuo kiinnitettävät kai pitäisi lypsää suht säännöllisesti?

"Kanadan mallista" puhuminen on tavallaan vähän väärä ilmaisu, hyvin vähän uusia navetoita taidetaan missään päin maailmaa tehdä koneelliselle ilmanvaihdolle perustuen?

Luonnollinen ilmanvaihto toimii omien kokemusten perusteella ( kokemusta molemmista, koneellisesta kahdella eri systeemillä) talvella ihan yhtä hyvin kuin koneellinenkin,  kesällä se on minun makuuni selvästi parempi.

Koneellinen ilmanvaihto oli meillä tapana säätää talvella pitämään lämpö noin +5 asteen paikkeilla, ja luonnollinen välille +3- +5. Molemmilla systeemeillä se on myös noissa arvoissa pysynyt.

Tuontipalvelu on ollut periaatteessa olemassa jo useita vuosia, virallisesti tuontipalvelun nimellä ehkä noin pari vuotta.
Annoshinta ja erityisesti tuontikulut riippuvat siitä, millaisia tuontimääriä lähetykseen tulee, ja tuleeko samalta firmalta jotain muutakin, jolloin tuonnin saa samaan rahtiin.


Usein käytetty tapa on kerätä "samanhenkisiltä" ostajilta kimppatilaus, jolloin annosmäärä saadaan riittäväksi ja kulut pysyvät asiallisina. Ainakin Holstein- Klubin keskustelupalstalla on ollut kohtuullisen säännöllisesti  kimppatilauksien kerääjiä.


Kohtuullisen säännöllisesti siementä on tullut/ tulossa FABAn käyttöön erityisesti WWS:n, ABS:n, GGI:n ja Semenzoon sonneista, jolloin on paras sauma saada oma tilaus FABAn annosten "kylkeen". Mutta on noita sonneja tullut vaikka mistä viime vuosina.

Tällä hetkellä kaikkein "rajuimmat" rakennesonnit löytynevat FABAN valikoimasta, mutta
suhteellisen harva on tainnut huomata kun markkinointi on ollut kilpailijoihin nähden kovin ujoa ja vaatimatonta.

Esimerkkinä FABAn varastossa nyt olevat ja sinne tulossa olevat "beauty box" tyyppiset
tai muuten  hyvät tuontirakennesonnit, valikoima ja taso riittää ihan hyvin heittämään  tiukan haasteen mille vaan myyjälle?


Goldsun (Italia)* http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=ITA&strHBNo=053990032335

Van Gogh (Saksa) * http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=DEU&strHBNo=001502085116&strLang=FI

Xacobeo (Espanja) * http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=DEU&strHBNo=000579539135

Struik (Italia) * http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=NLD&strHBNo=000437289942

Palermo (USA) * http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=USA&strHBNo=000137332056&strLang=FI

Fibrax (Italia) * http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=ITA&strHBNo=019500355190

Damion(USA) * http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=USA&strHBNo=000130263722&strLang=FI

Mammoth (USA) * http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=USA&strHBNo=000137028067&strLang=FI

Tuommoinen palvelu on ollut olemassa jo pitkään: http://www2.mloy.fi/Skjoweb/BovineTrade/BovineForSale/SelBovineForSale.asp

Tilasonnien kovin innokas välittäminen sinällään kai istuu vähän huonosti siemenkaupalla bisnestä tekeville firmoille?

Siemennyskulut 66-86 euroa per syntynyt vasikka...   
Kuka pistää paremmaksi ?    teräviä laskelmia vaan kehiin...    Joskus sattuu se sunnuntaikin kohille ja joskus
ne siemenetkin vaan maksaa enemmän.   
Sanotaanko et kyllä se vasikka viidelläkympillä saadaan karsinaan, niin FABA saa taas nostaa taksoja
hyvillä mielin.   

Pyhälisä nostaa tuota hintaa noin 4/ Euroa sonni (lisä 13 Euroa, ja joka seitsemäs siemennys osuu sunnuntaille), mutta toisaalta siemennyksiä/ vasikka on tuossa laskettu 2, joka ei ole mikään huipputulos.
Kalliimpiakin sonneja toki löytyy, toisaalta niin löytyy myös nuorsonneja, joilla kulu jäisi hieman pienemmäksi. Esimerkki kuvaa itse asiassa aika kallista vasikkaa, nuorsonnisiemennyksiäkin tehdään Suomessa 2010 enemmän (ja todella paljon enemmän) kuin siemennyksiä yli 18 Euron annoksilla.

Mutta tehdään uusi laskelma, niin kaikki voivat joulun kunniaksi olla oikeassa. Kokonaan eri asia tietty on, pystyykö kovakaan kilpailuttaja puristamaan tästä yhdistelmästä syntyvän sonnivasikan kustannukset ternivasikan hintaan?

Käytetään markkinoiden kalleinta sonnia (jos sattui ostamaan "huonoon aikaan" Goldwyniä), ja on sunnuntai.

2* Käyntimaksu 14 Euroa, + pyhälisä 13 Euroa, siemennys 9tai 11 Euroa (riippuen onko Jasu vai ei), annoshinta 280 Euroa.

Eli sonnivasikalle tulee hintaa 636 Euroa. Aika kallista.

Lainaus käyttäjältä: Carlosi - 23.12.10 - klo:15:47

semexiä täälläkin. Vuoden alusta nousee siemennysmaksut parilla eurolla jos ei käytä faban siementä. onko tämä sitä kilpailua

Se on sitä tyypillistä ylivoima-aseman väärinkäyttöä.
Toivoisin, että joku muukin alkaisi tarjoamaan keinosiemennyspalvelua.   Olis varmaan markkinarakoa
Vuosi vuodelta FABA nostaa taksoja...    Se aika on kauan sitten ohitettu, kun ternivasikan arvo peitti
siemennyskulut
Tää on vaan jatkoo jatkumolle: Suomi on sarvikuonojen maa...   

Ei ole tullut ternejä hiljakkoin myytyä, mitä niistä nykyään maksetaan?

Kustannusta kertyy äkkiä laskien (huonolla tiineysprosentilla ja yksitellen arkipäivänä siemennellen):
2* Käyntimaksu 14 Euroa, siemennys 9tai 11 Euroa (riippuen onko Jasu vai ei), annoshinta halvin valiosonni käyttölistalta 10 Euroa, kallein 18.   Eli kulut  yht. 66-  86 Euroa/ sonni.

Keskipokimakerta on aika summittainen mittari liittyen juuri jo esitettyihin seikkoihin poikimavälistä aj myös siitä, että on aika iso ero poistetaanko lehmiä alkulypsykaudella vai loppulypsykaudella ts. 3 kertaa poikineena poistettu lehmä on voinut lypsää joko 2 lypsykautta (poistettu heti poikimisen jälkeen) tai 3 poistettu kolmannen lypsykauden lopussa, mahdollisesti vielä hyvin pitkän lypsykauden.

Itse pidän poistettujen elinikäistuotosta ehkä kaikkein luotettavimpana lukuna.
Hollanti ja monet muut maat joista myydään suuria määriä eläimiä ulkomaille tuppaavat komeilemaan keskipoikimakertatilastojen kärjessä yhdessä laidunnukseen perustavien Uuden- Seelannin tyyppisten maiden kanssa. Hollannissa toki myös elinikäistuotos on ilmeisesti maailman paras.
Se miksi Hollanti on ykkönen ei liity ainakaan sikäläisen holsteinin rakenteeseen (Hollannin holsteinin taso esim. utarerakenteessa jää alle Pohjoismaisen jos Interbulliin on uskominen), eikä terveyteen (Hollanti ei pärjää siinäkään) Tuotoksessa Hollantilainen aines on huippua, mutta eroa esim. Suomeen ei kyllä sekään selitä (kun holsteinista puhutaan). Eli taidetaan puhua lähinnä "managementin" alueella olevista asioista.