Tuossahan on valmis konsepti!!! Viljekierto on valmiiksi monipuolinen ja olet varmasti huomannut esim nurmien vaikutuksen maan rakenteeseen niin homma hallussa. Jos lantaakin saat vastaan niin kysymys melkein kuuluukin että miksi et ole luomuun siirtynyt jo aiemmin? 

Rikkaäes hankintalistalle! ilman voi olla vähän hankalaa. jos omistat aikakoneen niin hyppää viis vuotta taaksepäin ja ruiskuta joka vuosi syksyllä kunnon annos glyfoa joka lohkoon niin saat muutaman juolavehnättömän vuoden aloitukseen 

meillä oli tässä kototilalla luomua liki 20 vuotta vähän sellaisena vasemman käden viljelynä vanhan isännän toimesta. Peltojen kasvukunto ja viljavuus aivan toista luokkaa nyt kuin aloittaessa! Olisin jatkanut luomuilua mutta lantaa ei täällä saa oikein mistään järkevältä etäisyydeltä ja esim lihaluujauho lannat tähtitieteellisen hintaisia. Nyt tavanomaista touhua yrittäen ottaa luomumaailmasta noita hyviä juttuja!

Joku maalämpömerkin edustaja ei varmaankaan ole tarjonnut sössöSASille ilmaista kierrosta kun noin kovin on maalämpöä vastaan vaikka taitaa omakohtaiset kokemukset puuttua ressukalta täysin. Siis omakohtaiset, ei näitä "naapurin veljen apinalla oli pesäkolossaan maalämpö ja ei toiminut" hölynpölyjä 

itellä maalämpö on vanhassa hirsitalossa jossa 2/3 lattialämpöä ja 1/3 patteriverkkerkkoa ja hyvin toimii eikä nuo sähkölaskutkaan hirvitä. Laitteet ei toiki ole olleet käytössä vielä vuottakaan eli kestävyydestä en sano mitään mutta hyvin on pirtti lämpimänä pysynyt kovillakin pakkasilla. Hakkeen olisin laittanut mutta oli vähän liian raju alkuinvestointi jos olisi kunnolliset tehnyt 

Mitäs mieltä viisaat ovat että Ostaisko 11 m³ tempon vaunun misä kurmaaja vaiko muutaman kuution isomman missä ei kuormaajaa ole. Käytettyä siis hakusessa ja tempon sais noin 10k ja saman hintasia livakoita on mutta se kuormaaja puuttuu. Toki voi itsekki tehdä. Ajettavaa noin 1400 kuutiota nurmelle ja muokatulle maalle yhteensä.

Eikö tollasella levitysmäärällä olis urakoitsija parempi vaihtoehto kuin ite taistella sonnat peltoon? Urakoitsija vetäsee tuollaisen määrän hetkessä ja levitysmäärä pitää tarkkaan paikkansa määränsäätöautomatiikan ansiosta, siis sillä oletuksella että sellainen on käytössä. Todennäköisesti käytössä on vielä multain jolloin lannan ravinteet on paremmin käytössä ja tallessa. Ja eikös tohon multaamiseen saa jotain tukieurojakin

Jää tuokin aika mikä menee lietteenajoon parempiin hommiin. Toki jos on aikaa ja harrastuneisuutta niin mikä jottei itse ajaen. Meillä oli viiden vuoden ajan käytössä belagro\tempo lokakaivojen tyhjennyksessä hiukan modifioituna versiona ja hienosti toimi. Kuutiomäärät ei toki ole tuossa hommassa suuria mutta lähes päivittäin sitä vedettiin kesät talvet, eikä pakkasistakaan ollut suuremmin harmia käytölle

Kuinka moni raatilaisista on itse käynyt tuolla skylvötesti paikalla? Paikan päällä kun käy niin ei kauaa tarvitse ihmetellä miksi se kyntö ei ole pärjännyt oikein minään vuonna: Kyntöruutu on lohkon nurkka joka rajautuu päätehakkuukypsään kuusikkoon, uskallan väittää että eipä siinä häävejä satoja tarvitsisi korjata suorakylvönkään jäljiltä 

Samaa miettinyt että miksiköhän nuo virkaveljet tuolla keski-Euroopassa ole keksineet tuota suorakylvön ihanuutta ja autuutta, siinäpä JCBlle pala purtavaksi samalla kannalla myös siitä ettei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää maan muokkaamiseen tai muokkaamattomuuteen. Itellä tulee kynnettyä, kultivoitua ja lautastinttarilla ajeltua mutta suorakylvöä ei ole tullut harrastettua, eipä se näillä seuduilla ole oikein kellään onnistunutkaan. Liekkö ammattitaidon puutteesta kyse vai mistä mutta surkeimmat kasvustot vuodesta toiseen suoraan sänkeen kylväjillä. Tästä olen päätellyt että eipä kai toi itelläkään voi toimia kun tuokin isäntä ton homman ryssi 

Suorakylvökoe on mielestäni hieno käytännön testi ilman mitään kikkailua niinkuin joka lehtijutussakin on mainittu että tavoitteena ei ole tehdä tiedettä vaan käytännön testiä muuttuvissa olosuhteissa. Isäntä jonka pelloilla testi on järjestetty on yksi ammattitaitoisimmista viljelijöistä jonka olen tavannut. Hän pitää huolen että asiat tehdään juuri ja oikein eikä sinnepäin! Testin järjestelyihin on varmasti mennyt eräskin työtunti ja kaikki tämä on tehty silkasta mielenkiinnosta asiaa kohtaan, uskallan väittää että aika monelta meistä jäisi sama homma tekemättä

Mistä päin Suomea saa tukikelpoista peltoa 200/ha? Kanta-Hämeessä ei ainakaan vapailla markkinoilla ole.

Pirkanmaalta sain tosiaan tutun kauppaa, under the table, hyvän miehen lisää tyylillä...

Jos vapailta markkinoilta hakee ja haluaa niin vähintään 4 on alettava tarjouksen, mielellään 5 niin saattaa saadakin

Tätäkin keskustelua tulee aina silloin tällöin luettua ja joka kerta on ihmetys suuri; lähes kaikki avautuvat siitä että nämä "ventti ja dodgemiehet" vie kaikki pellot ja hinnat aina aivan tähtitieteellisiä.

Ihmetys aiheeseen tulee siis siitä että missä ne mahtivuokralaiset sitten luuraa kun aika vähän tällä foorumilla ainakaan tuntuu heitä olevan. Olisi oikeasti kiva kuulla millä Casiolla puolen tuhannen euron peltovuokrat saadaan kannattamaan ja jos ei ole tarkoituskaan saada niin mikä vimma on ottaa se raha sitten jostain muusta toiminnasta? Eikös täällä jonkinasteinen anonymiteetti vallitse että sen puolesta voisi vaikka avautuakin? 

Itellä vuokraamiset aika vähissä viime aikoina, hinnat kovia täälläkin. Viime vuonna sain vajaan 10ha 200€/ha hintaan kun tiesin että vuokraisäntä ei välttämättä ihan tietoinen ole yleisestä hinta-tasosta ja sain jopa sopimuksen tehtyä ennenkuin kukaan muu ehti tarjota.

Toinen asia mikä vuokrasopimuksissa mielestäni mättää on niiden kesto, kuka viitsii kalkita, ojittaa yms yms. jos saa viiden vuoden sopimuksen. Kymmenen vuotta pitäisi olla ihan minimi eikä mielestäni sittenkään kannusta mitään mittavia parannustoimenpiteitä tekemään 

Kaverin 7m Topline superilla on tullut ajeltua parina syksynä syysviljamaita kylvökuntoon. Itellä viiden piikkirivin 6m Vääderi. Vääderiä pidän paljon parempana kuin Multivaa; ainakin omat maalajit sellaisia että vaatii kaksi ajokertaa oli perässä sitten kumpi tahansa noista yllämainituista, murustuu kyllä hyvin jo ekalla ajolla mutta jos tasaisen muokkauspohjan -----> kylvöpohjan haluaa niin kaksi ajoa ihan pakko tehdä. Eli multivan 27 piikkirivistä ja jyristä ja haroista ymym ei mitään hyötyä kun ei yhdellä ajolla kuitenkaan ole valmista. Etulata on aivan naurettava, ei saa riittävän pystyyn että saisi maata oikeasti liikkumaan mukana, vääderillä kun tempaisee sylinterit tappiin niin 260hv polvistuu aika hätäiseen

Multiva aivan tolkuttoman painava mistä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, kone ylös nostettuna vetolenkki alkaa paukuttaa koukussa eli painojakauma päin peetä, äes ei nouse riittävän ylös että sitä voisi peruuttaa yhtään mihinkään ilman että tarvitsee pelätä piikkien puolesta, ai niin, niiden piikkien jotka aikaisempien topiccien mukaan menee vieläpä poikki. Vääderi toistakymmentä vuotta vanha eikä ensimmäistäkään piikkiä poikki ja kyytiä on kyllä saanut. Eikä toi paljon mainostettu multivan avaruus ja olkien läpäisevyys täältä ainakaan saa pisteitä. 20cm kultivoitu ohran sänki ei meinannut mennä läpi multivasta kuin ihan pintaan raapimalla ja helvatanmoisella vauhdilla. Ei sen puoleen, eipä se olisi vääderistäkään läpi mennyt.  Onhan toi Multiva rajun näköinen perässä vääderin jälkeen mutta itseä ei haittaa yhtään ruotsalaisten pulttiliitokset jos kotimainen äes on tätä tasoa. Potiloista ei kokemusta mutta ennemmin sellaisen ostaisin vaikka sokkona kuin multivan.

Aika avautuminen ja liekkö noi em. ominaisuudet/viat uusissa jo korjattu mutta jos budjetti n. 10 000 niin osta ihmeessa Vääderi!!!

Kun vielä luomuiltiin niin tuli noita avokesantojen juolikkaita kuritettua kahden koneen yhdistelmällä: Ensin ajoin muutaman satasen kultivaattorilla pinnan kuohkeaksi ja siihen perään hankmolla sen mitä voortista irti sai niin oli juolan juurta pinnassa aika mukavasti! Tämä pari kertaa kesässä kovan helteen alle niin taas oli muutama huoleton vuosi edessä. Muuten en henk.kohtaisesti pidä kultivaattoria hyvänä muokkauskoneena luomussa, kyntö mielestäni ainoa toimiva!

Ensi vuoden kasvinsuojelua tässä suunnittelen. Kertokaapa millä tautiainella mennään ensi vuonna. Itellä harkinnassa prosaro+comet pro tai sitten acanto prima, kahteen ajokertaan jaettuna. Kumpi siis olis parempi? Tänä vuonna mentiin Amistarin ja Armuren voimalla eteenpän.

Avataanpa tällainen kun on puinnit kaiketi kaikilla suurinpiirtein paketissa.

Eli mitä mielessä ensi vuonna laittaa maahan? Itellä on 30% s.vehnää kylvettynä 30%,  tänä vuonna kylvetyllä nurmella (lhp ja säilis) 30%. Keväällä ajatus olis kylvää ohraa 30% ja 10% lisää nurmea. Sopimusviljelymaille kanssa ohraa n. 20ha. Pysyy homma aika simppelinä.

Toisaalta rypsiä/rapsiakin olis kiva laittaa mutta miten lienee niiden neonvalonikotiinien käytön kanssa, saako enää ens vuonna käyttää ja onko viljely ilman noita ihan mission impossible?

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 03.10.15 - klo:12:59

Hyödynnetään tätä keskustelua.

Kertokaa tyhmälle rypsin hlp? Joku sanoi että sama kuin hyvän kauran ja toinen että liki sama kuin vehnän

60 - 70 kg/hl varmaan melko hyvä arvaus.

-SS-

Kiitos tiedosta! Urakoitsija noita Cordelioita tossa paukuttaa kärryn kyytiin ja ite lasken kokoajan hehtaarisatoa. Jos painaa 60 niin ihan ok mutta jos 70 niin sitten vallan bueno 

Hyödynnetään tätä keskustelua.

Kertokaa tyhmälle rypsin hlp? Joku sanoi että sama kuin hyvän kauran ja toinen että liki sama kuin vehnän

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.09.15 - klo:14:52

Voi olla että hakelämmitykseen ei kuitenkaan löydy ihan heti taloudellista perustetta tilatasolla jos lämmönkulutus ei ole valtava. Voi tulos olla parempi kun myy rangat ja ostaa maalämmön sähkön.

Hakekeskus ja varasto sekä hakelaitoksen stöttäminen kun ei ole ilmaista.

Maasähkölämpölaitoksenko teko on ilmaista ?Esimerkki :tuttava laitto tänä kesänä kaksi kompurapannua ja kaksi lämpökaivoa ja muut varaajat ym. hinta 27 000 euroa arvioitu sähkön kulutus
3500-4500 euroa.

Minkähänlaisen hakelämpölaitoksen saa tolla 27 tontulla? Itse en ole ensimmäistäkään rakentanut mutta uskaltaisin väittää että tolla rahalla ei pitkälle pötkitä 

Maalämpö tuutannut talon lämpimäksi nyt muutaman kuukauden enkä hetkeäkään ole katunut! Ja täällä ainakin hakeranka kelvannut kaupaksi!

Niin, jompikumpi tarvis ostaa. Kummallakin on tullut muokattua enkä löydä pahaa sanottavaa kummastakaan. 4 metristä nostolaitekonetta haaveilen. Kertokaa te jotka olette useamman sata hehtaaria ajaneet että kumpaan kallistutte ja miksi, ite ei osaa päättää 

Vanha Petkus kaipaisi kipeästi peruskunnostusta! Onko kellään tiedossa/tallessa sen kaverin/yrityksen nimeä joka kunnostelee noita koneita? Piti kesällä tulleesta KVstä ottaa se talteen kun olivat jossakin kesän näyttelyssä olleet esillä kunnostetun koneen kanssa mutta niin vain jäi sekin numero unholaan ja lehti jo arkisroitu paperinkeräykseen