Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Laillistettu ravitsemusterapeutti suoltaa ulos, mitä tuollaisille on opetettu, esim. rasva on epäterveellistä. Uskokoon ken tahtoo. Money talks - hiilihydraattien julistaminen länsimaisten elintasosairauksien syyksi ei mene läpi noin vain, vaikka näyttöä riittää. Itse katson makkaraa ostaessani, että siinä on mahdollisimman vähän hiilihydraatteja.
Samaa mieltä!
Syysrypsit puintikunnossa. Huomenna puimuri kuntoon ja puimaan.
Kyllä se esisopimus on tehty. Olkea luvattu sellaiset n. 40 ha. Jos homma lähtee käyntiin, voi olla mahdollista saada hömppäheinätkin myytyä. Tonneja voisi tulla hehtaarilta enemmän, kuin olkea. Jos hanke kaatuu ei LHP ja suojavyöhykenurmillekaan löydy uusiokäyttöä. Eihän se toki varmaa ole, se nurmien käyttö, mutta odotellaan.
Luomu edelleenkin jätetty varmaankin pakotieksi tuolle ongelmalle,
mitenkäpäs muuten voisikaan olla.
-SS-
Ymmärtääkseni luomukin vain jäädyttää laskennan. Kun lohko siirtyy tavanomaiseen, jatkuisi laskenta siitä, mihin se jäi lohkon siirtyessä luomuun. Sinänsä se ei siis vaikuta luomussa ollessa, vaan luomu antaisi lisäaikaa pysyvän nurnen lopettamiseen. Ihan varma en ole, lasketaanko nurmia ns piilevästi, eli jos luomussa on vaikka 6 vuotta nurmella, niin onko ensimmäinen tavanomainen nurmi sitten 7. Näin kuitenkin ymmärsin keväällä jossakin koulutuksessa.
Katsoin. Kyllä ajatukset ovat aika samansuuntaisia.
Korjuuvelvoitettahan ei tosiaankaan enää ole, paitsi suojavyöhykkeellä. Lopettaa siis voi. Pitää kuitenkin muistaa että tarkastuksen aikana pitää olla todettavissa 2 tai 3 kasvin vaatimukset. Pitääkö jotenkin olla muutoin todistettavissa, mitä pellolla on kasvanut tiettynä aikana. Pitiköhän viljelykasvi olla todettavissa elokuun loppuun asti, vai miten se nyt olikaan. Kannattaa varmistaa maataloussihteeriltä tai neuvojalta. Voi olla, että kannattaa tehdä satovahinkoilmoitus ennen kasvuston hävitystä, jotta voisi jotenkin todistaa mahdollisessa tarkastuksessa, mitä lohkolla on kasvanut. Tämä saattaa olla tukien saannin edellytys.
tänään kans hukkiskierroksella ollessani totesin, että rairai tulee läpi niin että kohinä käy ,alle 3 kg /ha ....onneks ei "muita" paskaruohoja ole pahemmin näkyvissä, mitä nyt vähän mataraa.. 
Saa 186:nen jyrsiä uraa ihan tosissaan 
Jep, 3kiloo sitä minäkin laitoin mut valon taisi löytää kilo tai alle.
Tuossa italossa on se hyvä että on yks vuotinen. Timppaakin vois laittaa mut menee auttamatta ruuttailuks joka syksy.
Italian raiheinä on lähtökohdiltaan monivuotinen kasvi. Sattuu vaan kestämään normaalia suomalaista talvea vähän huonosti. Viimeisten parin talven aikana on kyllä talvehtinut paikoin hyvinkin. Timotei kylläkin vielä paremmin... On rai helpompi hävittää, mutta ei kannata olettaa sen kuolevan aina talvella.
Tuolta hain 2055 seen uudet ketjut.
http://www.purkuporssi.fi/
satuin näkemään kiireessä vilauksen jutusta, jossa Toyota Hiluxilla oli ajettu yli 100 0000 kilometriä...mikä lehti se oli? Kuka luki saman jutun?
Viimeisin koneviesti eli 9/2015. Lyhyt 1 sivun juttu.
Otsikkoon palatakseni... Taisi olla Amitrol ja avokesanto ne pääkeinot ennen glyfoa.
Kyllä ilman glyfosaattiakin pärjää, mutta teettää se tietysti vähän enemmän työtä.
Näissä viljanhintakeskusteluissa ollaan usein sitä mieltä, että Suomen tuotantomäärät ei vaikuta hintatasoon, mutta kyllähän tuossa Maastullin artikkelissa Fazer Myllyn edustaja kyllä selkeästi toi esiin, että koska meillä vehnää tuotetaan yli oman tarpeen, niin sen takia hinta on yleensä keski-euroopan hintaa alempi.
Sellaistakin on esitetty jotta jos suomen omavaraisuus laskee alle sadan niin halpa ulkomaan tavara valtaa markkinat.
Näin yksinkertainen kaveri ei ymmärrä mihin tuo perustuisi ?
Jos teollisuudella on vaikka sama laskutapa viljalla, kuin kuitupuulla. On jostain kumman syystä kannattavaa maksaa koivukuidusta 70€/kiinto rajalla ulkomailta tuotuna, mutta 30€/kiinto kotimaisesta puusta tienvarressa on liikaa...
Viherlannoitus lopetetaan keskikesän kesannolla, eli kultivointi juhannukselta alkaen lähinnä hanhenjalkaterillä 2-3 viikon välein aina seuraava kerta pari senttiä syvempään. Lopulta kyntö ja rukiin kylvö syyskuun alussa. Pitäisi olla kestorikkakasvien vähissä koko loppukierron ajan. Valvatti, ohdake, juolavehnä erityisesti. Muissa kohdin kiertoa katsotaan kyntö tai kultivointi aina tarpeen mukaan. Juuri kuten Petri sanoi, ei kannata haudata ongelmia, jotta voi kaivaa ne esiin seuraavana vuonna. Lisäksi olisi tarkoitus kuitenkin säilyttää biologista aktiivisuutta pintakerroksessa mahdollisimman paljon ja pitkään. Pyrin itse kultivoimaan mahdollisimman paljon, mutta kynnölläkin on vahva sija työketjuissa. En kuitenkaan kynnä, ellei se näytä erityisen tarpeelliselta. Huom. kuitenkin vielä oppipoika luomussa...
Olisko Tempon (laatumerkki 
) kultivaattori tohon toimiva, ku tossa naapurilla olis semmonen joutilaana.
Kaksirivinen tukkii helposti. Kolmirivinen ihan ok. Piikkejä ainakin ihan alkuperäisen muotoisena voi kuulemma olla hankala löytää. Jälkiäkeet voivat toimiakin optimioloissa. Usein tulee pudotettua pois.
Minulla ajaa asiansa toistaiseksi.
Itse ajoin vanhalla Tempon kultivaattorilla kahdesti. Ensin kierreterillä, sitten ristiin hanhenjaloilla. Syvyys 5-7 cm. Muutaman viikon kuluttua uudelleen vähän syvempään. Katsotaan, miten toimii. Jos näyttää hyvältä, niin vielä yksi ajo syvempään vähän ennen rukiin kylvöä. Tai sitten kyntö ennen kylvöä. Täytyy katsoa mikä on parasta tilanteen mukaan.
Yksi tuttu luomuviljelijä on kokeillut erilaisia koneita keskikesän kesannointiin, mutta sanoo vanhan potilan kierrejousikultivaatorin olevan edelleen mieluisin.
Olet siis uusi luomuviljelijä? Tervetuloa mukaan. Olen itsekin aloittanut vasta muutama vuosi sitten. Ja into senkun kasvaa.
