seenonia joka nurkalle. hehkut vaikuttaa nykyisin lähinnä myrskylyhdyiltä. ledi varmasti hyvä mutta niin on niiden hintaki.

Lainaus käyttäjältä: maanjulli - 06.02.10 - klo:15:14

Itsellä avantin rehupihdin piikkeihin työnnettävä lana, jossa kuminen "terä" leveyttä n 30 cm enemmän puolellaan kuin rehupiikissä. Lana on sen verran kevyt että sen jaksaa hyvin pujottaa paikalleen käsin jonka jälkeen se lukitaan pihdillä. pöytä on meilä pinnoitettu joten se on luontojaan liukas, jolloin kumilastalla tulee kerralla puhdasta. Lehmien jämät tönästään nuorisolle pöydän toiselle puolelle. pöydän pudistuksen jälkeen pihti auki ja täristää lanan sopivaan paikkaan ja eiku lehmille evästä eteen.. Yleensä koko operaatio ohi n 10 minuutissa (30 lehmää+nuorkarja) ja harjaan/talikkoon ei tarvii koskea. Kerran pari viikossa tulee käytyä pöydät harjan kanssa läpi, jolloin tulee poistettua muutamista kuolleista kulmista mahdollisesti pilaantuvat rehunjämät.

Mistä keksit sellaisen lanan ja mistä sen hankit? Tuleeko se kiinni vain siihen rehupihtiin? Tarvitsetko ollenkaan kauhaa? Olen yrittänyt kauhalla opetella pienkuormaajan käyttöä, mutta tarvitsee varmaan laittaa se rehupihti paikoilleen. Ajateltiin että sellainen aura olis hyvä. mutta olisko kuitenkaan?

Pöydän leveys 3 m pituus 40 m ja lehmiä 60. Lapiointia tehty 10 v.

avantilla tais aikanaan olla semmonen ihan myynnissä (en tiedä nykyisin), mutta tuo meidän malli on ihan omaa suunnittelua/toteutusta. lana tulee kiinni rehupihdin ulommaisiin piikeihin, siten että lanassa on sovitteena rhs-putkien pätkät, jotka sopivat väljästi piikkien päälle. Itse lanalla on painoa alle 20kg, joten sen jaksaa hyvin nostaa käsin paikalleen. lana lukittuu paikalleen pihti sulkemalla. Itse lana on n 20 cm korkea ja kumilastana toimii hienosti vaikka vanhan parsimaton kumi, joka pultataan tukevasti lanan runkoon kiinni. Lanan voi muotoilla siten, että pihdin reunojen yli ulottuvat siivekkeet taitetaan hieman eteenpäin, jolloin pöytää putsatessa tavara pysyy paremmin mukana.

Oma pöytä on myös n 3m joten varmasti vastaava kampe toimii muuallakin. Mielestäni em. viritelmä on pätevämpi ku kauha esim näkyvyys parempi ja levyn ollessa leveämpi kuin itse pihti, ei tarvitse ajaa niin lähellä juomakuppeja ja eläimiä. Jos hitsivehkeet pysyy käsissä niin tuhon viritykseen on vaikea saada menemään 20 egee enempää.

Itsellä avantin rehupihdin piikkeihin työnnettävä lana, jossa kuminen "terä" leveyttä n 30 cm enemmän puolellaan kuin rehupiikissä. Lana on sen verran kevyt että sen jaksaa hyvin pujottaa paikalleen käsin jonka jälkeen se lukitaan pihdillä. pöytä on meilä pinnoitettu joten se on luontojaan liukas, jolloin kumilastalla tulee kerralla puhdasta. Lehmien jämät tönästään nuorisolle pöydän toiselle puolelle. pöydän pudistuksen jälkeen pihti auki ja täristää lanan sopivaan paikkaan ja eiku lehmille evästä eteen.. Yleensä koko operaatio ohi n 10 minuutissa (30 lehmää+nuorkarja) ja harjaan/talikkoon ei tarvii koskea. Kerran pari viikossa tulee käytyä pöydät harjan kanssa läpi, jolloin tulee poistettua muutamista kuolleista kulmista mahdollisesti pilaantuvat rehunjämät.

Nyt nivalalaiset tekemään peltokauppoja niin että nuppi tutisee.... kaksi kohdetta myynnissä toinen 13t/ha ja toinen vaan reilun kympän.  Halvalla lähtee. kannattaa ostaa vaikkei tarviiskaan

Joulua kaikille tukialueeseen ja tuotantosuuntaan katsomatta.

voi sviddu aika kallista .... mitenkähän hyvin noi pitää arvonsa..... veikkaan kuitenkin että paremmin ku mittatilaustyönä räätälöidyt sähköautomaattihärpättimet. Tyyliin : täyttöpöytä x 2-3kpl + apemixeri+ hihnaruokkija/jakovaunu+ välihihnoja+ kilometri spiraalia + 2-4 kpl ulkosiiloja + vähintään 120 ampeerin päänallit + rehulato min 100m3 + yms pientä . kyllä kai noillekki kertyy hinaa päälle satku ja toimivat tasan niin kauan ku yks hilavitkutin jumittaa tai unohtuu sähkölasku maksaa  

mitähän tommonen ajettava apevaunu noin niiku ungefär kustantaa. ite alkanu harkita aperuokinttaa, jotta vois käyttää hyväksi vanhoja katettuja rehusiiloja, joihin voisi varastoida apeaineksia esim tuoreviljaa. matkaa uudelle navetalle tulisi joitakin satoja metrejä, jonne tulisi uudet säilörehusiilot. ajettavalla ja itselastaavalla vermeellä säästyisi paljon askelia, eikä se huushollin ainua EK-kone ois aina kiinni siinä vaunun kylessä.

kertokaapa kokemuksia uitetuista koneista... lähinnä traktoreista. Onko tullu ostettua egen kuvat silmissä ns.  pyydyksiä vai onko kuvan perusteella näkemättä ostettu kone osottautunut todelliseksi löydöksi... ?Entä onko eroa mistä koneen ostaa Sakasa? Englanti? Baltian maat???  . Entä minkälainen on takuukäytäntö uitetussa koneessa vai onko sitä ollenkaan ikään ja kuntoon katsomatta? Kokemmuksia näkemyksiä asian tiimoilta kaivataan...
nimim suomen hintataso sylettää
 

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 27.09.09 - klo:10:36

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 27.09.09 - klo:09:59

Lainaus käyttäjältä: maanjulli - 24.09.09 - klo:14:44

satans... ku ois ollu mielenkiintonen käydä kurkkaamassa toi  seinäjokisen pikkuhepun suunittelema verhoseinä systeemi vaan ei pääse lähteen... 

Viisumivaikeuksia 

Ei, ei, nyt Ojala kyllä luki väärin? Siinä lukee että "ei pääse läHteen", ei että "ei pääse läNteen"? Tosin vuosikymmenkin on vähän väärä?

Emännältä anotaan viisumia...

Niin paskat siitä navetasta vaan sais olla päivän hyvällä syyllä  pois kotoota 

satans... ku ois ollu mielenkiintonen käydä kurkkaamassa toi  seinäjokisen pikkuhepun suunittelema verhoseinä systeemi vaan ei pääse lähteen... 

motivaatio varmasti riittää uuden rakentamiseen ja siitä eteenpäin motivaatiosta ja kirityksestä huolehtii pankinjohtaja Eipä siinä vasta pari vuotta SPV:stä joten pankinjohtaja on muutenkin aika hyvä kaveri, jota pitää aina säännöllisesti muistaa.

Perimmäinen kysymys tässä koko keskustelussa on se, että jos investoi niin nyt on sen aika eli nuorena ja terveenä. Samalla tulee tehtyä päätös mukana pysymisestä tässä oravapyörässä.
Spekulaatiota maidon hinnasta ja kannattavuudesta voi jatkaa loputtomiin, täytyy vain luottaa siihen että jatkossakin Suomessa syödään suomalaista elintarviketta. Ainakin oma mutu-tuntuma on että ei Suomen ole varaa ajaa alas omaa maataloutta, koska silloin tulee rumaa jälkeä monilla muillakin aloilla.

vaihda eukkoa

Heh olipa yllätys että toi kommentti tuli juuri tuolta

Lainaus käyttäjältä: Teutsi - 13.09.09 - klo:08:06

jos katolla olevat potkurit huutaa hoosiannaa niin mitä nää sit huutaa....http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.prodairyfacilities.cornell.edu/images/Fisher.gif&imgrefurl=http://www.prodairyfacilities.cornell.edu/Photos.htm&usg=__pgqNfeJFTmEK_Eiep08gyNiC0cg=&h=345&w=565&sz=12&hl=fi&start=62&um=1&tbnid=WnMiF5iCa2GKhM:&tbnh=82&tbnw=134&prev=/images%3Fq%3Dfree%2Bstall%2Bbarn%26ndsp%3D21%26hl%3Dfi%26sa%3DN%26start%3D42%26um%3D1 pitää olla perustukset kunnossa ettei koko navetta lähe lentoon. nää on niitä canadalaisia potkuri navetoita.....kesähelteellä lehmillä korvat lepattaa.

Mölyä noissa oli yllättävän vähän, samoin vetoa. Mutta meitä lämpimämmät olot vaatii verhoseiniä ja hormeja parempia ratkaisuja. Siellä missä on oikeasti lämmintä, noita risti- ja tunneli-ilmanvaihtoja tarvitaan. Ja sprinklereitä tms. viilentimiä....

Mitä tulee alkuperäiseen, ottaa sen aikalisän. Ja miettii, nimenomaan rahavirtojen kannalta sen asian. Tuolla peltomäärällä houkuttaa laskea peltotuet investoinnin kassavirrassa myös tulopuolelle, mutta laske nyt ensin alkuun vain se LISÄ, minkä se yksi robollinen lehmiä tuo nykyiseen. Eli lisääntyvän maidontuotannon tuoma lisäys kassavirtaan-mahdolliset vähennykset kasvinviljelyn myyntituloihin. Onko erotus sen miljoonan panostusksen arvoinen?

Sitäpä tässä tullu tuumailtua ihan riittävästi. Varma tosijuttu on se että investoinnin toteutuessa joutuu pumppaamaan peltopuolelta rahaa huurumykket karjapuolelle. Se on kans ihan vissi että viivan alle jää tasan varmasti vähemmän ku nyt nyky systeemillä. Jos laskee karkeasti, että maitotili tuplaantuu nykyisestä niin sillä lisäykssellä on hankala maksaa nousseita kuluja rehuissa vedessä sähkössä js tietenkin sitä miljoonapytinkiä. Itse ajattelen koko tilan kokonaisuutena, jossa kaikki kassavirrat yhdistetään ja tulos jää palkasi tai persnetoksi.   

Fakta on se että päätöksiä pikkuhiljaa pakko tehä, jos aikoo elukoita pitää nimittäin kahden navetan kaaos ei pitkään ole järkevää. Jos olisin yksin yrittäjänä niin haalisin kaikki mahdolliset tukikelpoiset pellot koko kylältä max määrät lhp:tä, mahdollisimman pienillä panoksilla rehuohraa joka paikkaan ja nostelisin tuet ja katokorvaukset. ja lisäksi vois olla vielä oikeissa töissä ainaki talvet. Se olis hyvää pisniistä muttaku emannuus meinaa valitella, kun navetta kaatuu niskaan... 

kyllähän se niin on, että tuo robottihomma ehkä tällä hetkellä vahvimmin mielessä ja valitettavasti vielä sen kalleimman kaavan mukaann, eli ensin yks vähän ajan päästä kaks. Pellon puolesta vois mennä suoraan kaks kpl, mutta hyppäys hieman hirvittää...

 Yhden robon vaihtoehdossa olen vielä erillisruokinnan kannalla, koska karjakoko ei mielestäni vielä riittävän suuri, jotta kannattaa jauhaa useita eri seoksia päivän aikana. Tietenkin appeen teon voisi automatisoida, mutta siinä vaiheessa alkaa mielestäni mennä liian paljon pätäkkää härpäkkeisiin etenkin yhdellä ropolla. Kioskit eivät maksa paljon ja niistä saa mielestäni suth toimintavarmat. Lisäksi kuivauskapasiteettia viljalle olemassa, jolloin viljapuoli ainakin yhelle robolle toimii.
Noukinvaunulla korjattu säilörehu voisi ainakin alussa mennä jo olemassa olevalla pienkuormaajalla jatkossa mahdollisesti kiskoruokkijalla tai matolla eli ruokintapöytä olisi kapeaa mallia. välivarasto kerralla niin iso että sinne on myöhemmin mahdollista sijoittaa kiinteä apemylly yms.

Se seinäjokinen kaveri suosii verhoseinää ja viileää ratkaisua, mutta itseäni se hieman epäilyttää. Voi toki olla hyväkin, mutta mukavuuden haluisena kaverina en halua navetoida talvella turkishaalareissa kun sen verta korkealla kuitenkin ollaan, että lumi ja pakkanen ovat aika tuttuja juttuja. Mielestäni riittää, että navetan ilma on puhdasta ja raikasta, lämpötila saisi olla talvellakin plussalla.

Hyvä parsien mitoitus tietenkin tärkeää ja lisäksi niiden kestävyys, mikään ei syletä niin paljo ku hitsailla alle 10v. vanhoja parsirakenteita. Lisäksi kuivikkeen siirto parsiin pitäisi olla mahdollisimman helppoa, joskus tullut törmättyä miljoonapalatsiin, jossa on kaikki mahdolliset hilavitkuttimet, mutta kutteri kannettiin pikku saaveilla miljoonan mutkan kautta parsiin.

tämmösiä nyt mielessä saa kommentoida

oletetaan että saan suuressa viisaudessa ahaaelämyksen ja päätän rakentaa navetan. Siis lypsykarjalle. Tavoite saada nyt käytössä olevien n. 140ha peltojen eväät muutettua paskaksi ja osa jopa maidoksi. nykyinen tuotanto 30 kantturaa + nuoriso, joista osa vuokranavettassa. Pihatto lienee ainoa vaihtoehto mutta entäpä sitten...?? Ape vs. erillisruokinta, asema vs robo, kylmä vs. puolikylmä vs. petonkipunkkeri hikisauna. Tavoitteena hyvä, toimiva, helppotöinen, laajennettavissa oleva kahden hengen työpaikka.
Vanhan kylkeen mahdoton tehdä järkevää laajennusta, koska rakennettu aikanaan huolella pussiin, lisäksi nykyinen lieteallas niin lähellä vesistöä, että 20 reippaan juoksuaskeleen jälkeen huomaat olevasi muniasi myöten järvessä.

Mistä lähteä liikkeelle???
Nimimerkillä: Rehuviljan viljely ei enää niin hyvä pisnis