Käytetäänpä tilaisuus hyväksi ja kysymys Petrille:

Kirjoitit MT:ssä 28.12. yhdessä.Silja Keräsen kanssa Vihreiden maaseutuohjelmasta, kirjoituksessa on kohta jossa puhutaan nurmiviljelyn hiilensidontatuesta, enintään 50% viljelykierrosta, se kannustaisi nurmiviljelyyn vilja-suomessa ja kannustaisi kasvinviljelyyn nauta-suomesssa.

Voisitko tarkentaa  tätä kohtaa muuten ihan hyvässä kirjoituksessa, jää vähän epäselväksi, miten tämä hiilensidontatuki käytännössä toteutuisi, kun jo nyt  ns. hömpäheinälle maksetaan tukia ja miten se lisäisi kasvinviljelyä nauta-suomessa?
Ja mistä saadaan markkinoita eli käyttökohteita nurmelle, kun samaan aikaan toivotte kotieläintuotannon vähentymistä? Ainoa mikä tulee mieleen,on nurmea käyttävät biokaasulaitokset, mutta niitä taitaa olla aika vähän vielä, ei muutenkaan taida olla missään suunnitelmissa rakentaa lisää näitä laitoksia,onko edes kannattavaa, vaikka olisi ehkä ilmaston kannalta tarpeellista?

Vai jatketaanko vaan edelleen heinän maahan niittämistä?

Jos olen oikein ymmärtänyt, nämä pakkonurmet tahtovat keskittyä tietyille lohkoille eivätkä useinkaan palvele "parempien" lohkojen monimuotoistamista. Kun se olisi sidottu kiertoon, tulos olisi ehkä toisenlainen.

Jos minulta kysytään (ja on se siellä taustapapereissa) niin ainakin täällä Cllä tuo rahoitettaisiin kotieläintuista. Periaatteessa hyödynsaajat ovat suunnilleen samat. Tällä hetkellä tukipolitiikka kannustaa ottamaan eläimiä maksimimäärän, pellolla tuotetaan vain kortta, vilja ostetaan jostain kaukaa. Kun se tulisi nurmelle, max 50% kierron  nurmista, se kyllä hienovaraisesti ohjaisi monipuolisempaa viljelyyn, ei vain ison eläinhallin täyttämiseen.

Märehtijöiden tulo Vilja- Suomeen ei ole varmaankaan kovin nopea prosessi, jos sitten onnistuu millään? Kotieläintuotannosta aika iso osa on yksimahaisia, joka on myös huoltovarmuuden kannalta ehkä se vaikein pala. Ainakaan ne eivät tätä peltoviljelyn monimuotoistamista palvele.

Tuskin kellään on optimaalista reseptiä kotieläintuotannon optimin Suomessa ja sen eri alueilla. Nurmiviljelyn etujen ja metaaniröyhtäilyjen tasapaino on uskoakseni löydettävissä; onko se sitten tällaisen luomupörriäisen haavekuva vai tuotantoekologisen optimoinnin tulosta, aika näyttää.

Typpioksidipäästöt eli denitrifikaatio on pykälää hankalampi kysymys, ihan jo tutkimusmenetelmällisten ongelmien vuoksi. Biologisen typensidonnan kautta hankittu typpi näyttää tuottavan väkityppeä pienemmät päästöt, kasvi jätteiden käsittelyssä lienee vielä paljon tekemistä.

Jätetään taloudellinen kannattavuus ja politiikka kokonaan pois ja keskitytään siihen mielenkiintoisempaan.

Onko tutkittu tai havaittu, millä tavoin eri typensitojabakteerit elävät eri maalajeissa? Tarkoitan aikoja, jolloin isäntäkasvia ei ole kasvussa. Tai jos on vähävetyinen ylikalkittu, onnettomalla kationinvaihtokapasiteetilla varustettu soramonttupelto. Millä se raukka elää? Vai onko parempi, jos ymppää aina.

Kyllä ne ovat aika sitkeähenkisiä. Ymppituottajan kannalta vähän huono juttu, mutta viljelijä voi ajatella tietysti toisin...

Yksikin onnistunut kasvusto onnistuu lisäämään maan typpibakteeripopulaation varsin hyväksi. Seuraavaan viljelykertaan säilymisessä ratkaisevin yksittäinen tekijä on maan pH. Happamassa määrä laskee nopeammin, kalkitussa (pH>6) nämä kotoisten apiloiden, herneen ja virnojen bakteerit useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Mailasten bakteeripopulaatio tippuu nopeammin. Kvantitatiivisiä pitkäaikaisseurantoja ei ole oikein julkaistu, joten täsmällisiä lukuja on vaikea antaa.

Noin omassa viljelyssä, kun olen lähtenyt happamien sulfaattisavien päälle rakentamaan peltojen kasvukykyä, parikin ymppäyskierrosta näyttää tarpeelliselta. Taas neutraaleilla savikoilla tai moreenimailla näyttää isoisänkin hyvä apilikko vielä jälkivaikutusta. Tätä kaikkea pitää sitten punnita ymppäyksen kustannusta vastaan; ehkä olisi pitänyt todennäköisyyslaskentaa ja vakuutusmatematiikkaa opiskella enemmän?

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 30.12.22 - klo:09:31

Tuskin tiedolla mitään teen, mutta nyt en kyllä ymmärtänyt. Alv kirjanpidossa , mutta ei käytännössä ? Jääkö myyjä ilman veroa, vai onko koko summa (myös alv) veroton.

Liittyikö siihen et maksetaan ns. Kirjapodollista alvia. Eli alvi ilmoitukselle tulostuu omalle rivilleen yhteisöhankintana hankitut koneet kotka eivät vähennä kuitenkaan maksettavaa alvia.

Tietenkään ei sitä alvia myös kaupassa silloin makseta vaan kone saadaan ostaa varmaankin verottomana.

Juurikin näin.

Näin varsinaisen Vilja- Suomen kasvattina en jaksa lakata hämmästelemättä, kuinka se peruskevätviljan kasvattaminen on ainoaa oikeaa maanviljelyä ja loput jotain muuta... Kun siihen hömppäilyyn ottaa ammattimaisen asenteen, niin ne välivuodet tarjoavat loistavan tilaisuuden laittaa pelto sellaiseen kuntoon, että se vilja kasvaa pienemmillä kuluilla  niiden jälkeen. Luulen, että aika harvalla meistä ei ole lohkoja, joille joku näiden tukien mahdollistama väli/tehohoito ei tekisi hyvää. Täydellisyyttä kun laulun mukaan on vain Olkiluodossa...

. Ruottiinkin pitää maksaa alvi ja sitten pyytää se takaisin.

Muutaman kaupan (pieniä, vanhoja, halpoja koneita) kokemuksella ja verottajan ohjeita lukeneena: Alvi pyörii vain kirjanpidossa, ei tarvi kruununipussa tai tilisiirroissa momsia maksulla.

Lainaus käyttäjältä: diego - 07.12.22 - klo:16:48

Lueskelin 12 vuotta avaamaani ketjua pellon hinnasta. Tarjosin tuolloin yhdestä pellosta 10000€/ha. Ei tullut kauppoja. Nyt samaa peltoa myydään 5000€/ha. Ei löydy ostajia.

Missäpäin suomeniemeä näin on tapahtunut. Kuulostaa kyllä jotenkin omituiselta tapaukselta. Äkkiä ei tule mieleen kuin et onko se kulmakunnan ainut laajentaja tehnyt konkan vai onko se pelto nyt onnistuttu jotenkin pilaamaan tai tiputtamaan tukien ulkopuolelle?

Ainakin täällä pohjoisempana alkaa vähänkään syrjässä oleville pelloille olla  kohta vaikeuksia löytää viljelijä. Tietty hintataso on alunperinkin ollut jotain ihan toista. Mutta pari vuotta sitten keskustelin keskipohjalaisen kollegan kanssa, joka oli alkanut pienentämään jo viljelymaan hankintasädettä. Alueella, jota itse pidän maito-Suomen keskuksena...

Kävi mielessä, aloitajahan on lammasfarmari? Eikö pässit vois viedä sinne? Aidata just se akue niin popsii kyllä sen pois?

On lampaita ja laiduntavatkin tuolla. On vaan sellainen maisemaketo, että nuo risut siellä "puistossa" häiritsevät. Ei minua, mutta maksajaa. Ja rahan edessä yrittäjän täytyisi olla nöyrä...

Tuli uusi "luonnonlaidun" hoitoon eli entistä peltoa, jossa metrin mittaista, alle sormenvahvuista pajua. Paljon.  Ja sellaisessa saaressa, ettei traktoria voi viedä. Mönkijä olisi mahdollinen. Raivaussahan kolmioterällä niitossa menisi "muutama päivä".
Mahdollisia koneita, mitä itselle tulee mieleen, olisi joko mönkijällä hinattava, omalla moottorilla varustettu silppuri TAI ehkä pieni itsevetävä sarvitraktori, jossa sormipalkkiterä. Silppurin vahvuus olisi, että silppuaa sitä kasvustoa, mutta sen tärkeydestä voi tietysti olla montaa mieltä.
Sarvitraktori-niittokoneella niittämisestä on kokemusta, mutta tuo mönkkärin hinaama silppuri olisi uusi kokemus. Vuokrallehan sellainen pitäisi saada, ei kolmen hehtaarin takia moista viitsi hankkia, kun mönkijäkin on vuokrakampe...   Ovatko nuo silppurit toimivia vai pitääkö vain varata se kolme päivää raivaussahan kanssa?

Alkupään vehkeet on ketjupyörillä ohjattavia. Seisottavat mallit on yhdellä hydraulipumpulla ja istuttavat tuplapumpulla. Kumpiakin saa uutena. Tuplapumpullisen mallin työteho on vähintään kaksinkertainen yhdellä pumpulla varustettuun verrattuna.

Onko Sinulla tietoa päivittämismahdollisuudesta tuplapumppuisuuteen? Pyöriikö myös 5,5 kW moottorilla?

Eikö ohjaus oo aina ollut sylinterillä ? 

Alkupään koneet ketjupyörillä. Ok systeemi, jos ei kovin paljoa mutkia matkalla

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 06.11.22 - klo:08:16

Itseäni kiinnostaa muutama asia. Eläimen ja ihmisen siisteyskäsitys ovat kaksi eri asiaa. Himopainepesu ja käytävien tarmokas lakaisu eivät ole välttämättä hyviä asioita eläimen kannalta.

Alkaa olla uudet ellit pääosin kaupunkilaisia vailla maakosketusta.

Meillä on nyt kaksi kesää ollut juuri tuollainen pääkaupunkilainen elliopiskelija kesäharjoittelussa. Ollaan välillä liisattu häntä kunnaneläinlääkärille, jos on ollut tilakäynneillä tarvetta apukäsille. Tavoitteena on juurikin saada ainakin yksi ell, jolla kaupunkitaustasta huolimatta olisi muutakin kuin pieneläinkokemusta...  Luulen, että olemme molemmat oppineet jotain.

>Ihan puhtaaasta uteliaisuudesta - millainen sellainen runkovika on joka on mahdoton/kannattamaton korjata?
Yleisesti läpimätä? Vääntynyt monipuolisesti?

Se "kuokka" vääntää aika lailla, varsinkin kun käytännössä ei tule löysättyä paalia piikeistä, vaan veitsi työntää paalia  niitä paalia nostavia piikkejä vasten. Sylinterin yläkiinnitys/neliöpalkki murtui poikki ohjauspyörän kohdalta; päästä murtumat kuuluvat rutiiniin ja niitä korjataan aina silloin tällöin. Nyt pitäisi riisua aika alastomaksi ja vielä jonnekin, missä on isohko prässi käytettävissä.  Ja on tässä muutakin pienempää jo useasti parsittu. Nyt pihaan löytynyt yksilö on tuoreempi, hydraulinen ohjaus tehostamattomaan verrattuna oli varsinkin tuolla paremmalle puoliskolle tärkeä parannus!

>Toki jos saa koko varakoneen alle sepityskulujen niin silloin ei remontti innosta.
ja tästäkin oli tällä kertaa kyse. Vanhasta otetaan varaosia hallin nurkkaan pölyttymään sen toisen varaosakoneen kaveriksi.

Lainaus käyttäjältä: Magia - 04.11.22 - klo:17:31

Kyllä noita myynnissä on,ei vain taida lampurit ja maitoihmiset kohdata toisiaan.

Joitain löytyy julkisilla palstoillakin (Nettikone, Mascus, Tori), mutta lopulta löytyi viidakkorummulla pitäjän toiselta laidalta tarpeisiimme sopiva, vieläpä hydeohjauksella! Diesel on tuo uutukaisemme, mutta sopivassa raossa teurastetaan tästä omasta runkovikaisestamme sähkömoottori+pumppu oheistarpeineen ja laitetaan Lombardini odottamaan jotain sopivaa projektia... Parissa maitopaikassa tuollainen on vielä ajossa ja kolmannesta hain kuusen alta vielä yhden varaosiksi. Toivottavasti tämä uudishankinta kestää saman mitä edeltäjänsä!

Kyllä noita myynnissä on,ei vain taida lampurit ja maitoihmiset kohdata toisiaan.

Joitain löytyy julkisilla palstoillakin (Nettikone, Mascus, Tori), mutta lopulta löytyi pitäjän toiselta laidalta tarpeisiimme sopiva, vieläpä hydeohjauksella! Diesel on tuo uutukaisemme, mutta sopivassa raossa teurastetaan tästä omasta runkovikaisestamme sähkömoottori+pumppu oheistarpeineen ja laitetaan Lombardini odottamaan jotain sopivaa projektia... Parissa maitopaikassa tuollainen on vielä ajossa ja kolmannesta hain kuusen alta vielä yhden varaosiksi. Toivottavasti tämä uudishankinta kestää saman mitä edeltäjänsä!

...  vaan vasta 30.4. seuraavana keväänä ... myös aikainen kevätkyntö jäänee pois vaihtoehdoista.

-SS-

Tässä näkyy Suomen vaihtelevat olosuhteet; tuossa vaiheessa pohjoisempana^TM aletaan tuossa vaiheessa siirtämään suksia kesävarastoon... Joskus soittelin kollegalle Etelä-Savoon toukokuun puoltaväliä lähestyessä. Hän oli painanut viikon yötä päivää pakoputki punahehkuisena pellolla, itse olin vasta juuri ehtinyt täydentää nurmet pintakylvönä. Lopulta häneltä tuli se totuuskin: "sullon mahtavan pitkä talviloma".     -----   Aika isossa osassa Suomea - varsinaisen Suomen kevätkyntöön soveltumattomien savikoiden ulkopuolella - 30.4. ei ole vielä asiaa pellolle.