Ja vois kuvitella että isommis malleis kate tehtaalle on vielä huomattavasti parempi, ei työn osuus varmaan paljon muutu tehdään sitte 70 hp tai 200 hp traktori. Varusteita ja elektroniikka tulee paljon lisää muttei niiden tehdashinta varmaan päätä huimaa. Isois traktoreis hinnat on aivan käsittämätömiä, kävin Agrin päivillä ja ison 8000 sarjan JD nokalla oli 255.000 alvillinen hintalappu kénen kannatta oikiasti ostaa tuolla hinnalla tuollaanen ? Esin Koppiselta saa 2000-3000h ajettuja jenkki Caseja tai Neukkuja 30-40 K€, vaikka laskis uuteen alennusta sais noita vähäkäytettyjä 4 yhden uuden hinnalla.
Kestääkö etuakseli kuormaajakäyttöä? Riittääkö voima? 14 m3 livakka pitäs tulla perässä.
ell kävi marraskuussa ja tarttis kuulema olla jokaista 10 elukkaa kohden 1 kuppi..sit ne ainakin on jäässä jos kuppeja pirusti ja ne juovat vaan aina siitä yhdestä ja samasta kupista
Tämä ohje koskee lain mukaan lypsylehmiä. Jos Ell vaatii tämän määrän emoille tai kasvaville niin hän on väärässä.
tuolta linkistä:
"Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Yli 10 naudan ryhmää kohden juoma-astioita tai juottolaitteita on kuitenkin oltava vähintään kaksi. Mikäli naudat voivat juoda juoma-astioista tai juottolaitteista samanaikaisesti, on juomapaikkojen vastattava edellä mainittua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä."
Ei sillä että itelläkään lainkirjain täyttyisi...
Eli esim. 39 emoa voi juoda kahdesta kupista. Ja huom. Vaikka niillä olisi vasikat alla.
ell kävi marraskuussa ja tarttis kuulema olla jokaista 10 elukkaa kohden 1 kuppi..sit ne ainakin on jäässä jos kuppeja pirusti ja ne juovat vaan aina siitä yhdestä ja samasta kupista
Tämä ohje koskee lain mukaan lypsylehmiä. Jos Ell vaatii tämän määrän emoille tai kasvaville niin hän on väärässä.
Ei ole ollut suurempia ongelmia vaikka -30 asteen kieppeillä käyty. Yks vastus paloi kupista niin sit kyllä jäätyi. Keskon kupit meillä suevia 43. Putket betonissa sisällä vastukset. meilläkin ens kesänä kuppeja lisää laitettava kuulemma liian vähän. vaikka ei noihinkaan ole jonoa päässyt kertymään.
Lisää kuppeja mikäs vaatimus tuo on? Varmaan pihaton pöytä ruvetaan rikkoon, jotta voi vetää uusia kuppeja.
Maatalosta en ole kotoisin. Maataloustyöt ovat kuitenkin tuttuja ja agrologiopinnot ovat kesken. Viljelijäksi palava halu ja nyt olisi tulossa myyntiin passeli tila.
Nyt tarvitsisi hyviä neuvoja tilakauppoihin. Mitä laskelmia tarttee tehdä, jotta pankinjohtaja saadaan vakuutettua ja eritoten selvitettyä onko tilanpidolla mitään edellytyksiä.
Jos ei taskut tursua rahaa ja sopivia takaajia ei löydy, on vakuudet todennäköisesti ongelma... Ei kannata puhua maatilasta mitään, hae vaan talolainaa...
Niin ja koitappa pro rahastukselle ja hallinnolle selittää jokin muu tapa aloittaa maanviljely kuin SPV
Eihän vakuusasiat eikä tulopuoli oo millään sortilla verrannollista siihen että ostaako tilan "sisäpiirin ulkopuolelta" vai spv:llä.
Yhtälailla spv:ssä ja tilakaupassa muuten tilan kiinteistöt laitetaan pantiksi. Eihän spv:n tekevä tilanjatkaja tarttee takaajia? vai kui? Eikä prorahastukselle eikä hallinnolle ole väliä, aloittaako uusi yrittäjä spvn kautta vai raakalla tilan ostolla. Yhtälailla saa aloitustuet ja tilanhankinnan korkotukilainat.
Ainoa, jossa tilan osto markkinoilta ei välttämättä pärjää spv-ostolle on verottajan tulkinta kauppahinnasta.
Ei tämä maajussien homma tosiaan oo mitään kasti-sisäpiiritouhua, joihin aniharvat ovat oikeutettuja. Kaikki vaan yrittämään, joilla rahkeet riittää.
Maatalosta en ole kotoisin. Maataloustyöt ovat kuitenkin tuttuja ja agrologiopinnot ovat kesken. Viljelijäksi palava halu ja nyt olisi tulossa myyntiin passeli tila.
Nyt tarvitsisi hyviä neuvoja tilakauppoihin. Mitä laskelmia tarttee tehdä, jotta pankinjohtaja saadaan vakuutettua ja eritoten selvitettyä onko tilanpidolla mitään edellytyksiä.
Osaamista on kellä on mutta kai saatavalla hinnallakin liene joku merkitys
tietysti palvelua saa pärstän ja pistehintojen perusteella.. mutta onko todellisia
tilityshintaeroja olemassa ??
Jotkut lupaa jopa 30 cnt parempaa hintaa kuin A...lienekö vaan tuottajien kalastelua..
On täysin totta tuo Apemiehen kertoma. On tärkeä varmaan, että aloitukseen on varattu riittävästi rahaa käyttöpääomaa varten, sillä lisääntyvä eläinaines ja kasvavat rehu/tuotantopanosvarastot sitovat pääomaa. Tuntuu joissain tapauksissa kauhealta, kun suunnitelmissa ja laskelmissa tätä ei ole varattu riittävästi.
Kiinnostaisi kuulla, jos palstalla on laajemmin tilitoimistopalveluja/talouskonsultointia antavia henkilöitä investoinnin jälkeisestä ajasta. Jos asiakaskunta niin laajaa, että voi kertoa kenenkään yksittäisen tietojen paljastumatta.
Toiminta 1-5 vuotta investoinnista on mielestäni taloudenhoidon kannalta hyvin ratkaisevaa tai ainakin saattaa tulla väärille toimilla hintaa jälkikäteen. Itse olen ainakin seurannut lähialueella tiloja, jotka nopeasti investoinnin jälkeen tekevät runsaita yksityistalouden/maatalouden investointeja ja samaan aikaan verotettava tulo on hyvin matala. Voisin kuvitella että poistoja tehdään rankalla kädellä ja lainoja lyhennetään ehkä maltillisesti. Saattaa tällaisessa tilanteessa verosuunnittelu olla viiden vuoden kuluttua investoinnista haasteellista. Muistaakseni jopa MTK oli ehdottamassa isompia poistomahdollisuuksia, joka minusta oli täysin järjetöntä tai ainakin kovin vaarallista holtittomaan käyttöön.
Tästä johtuen olen täysin Apemiehen linjoilla lainojen lyhennysten suhteen.
