Tuo Evi ei kyllä kauan tuolla rynkyttämisellä ehyenä pysy.

Missäpäin kaivurit niin kortilla ettei saa ojia kaivamaan? Yksi kerran yrittikin suurteholingolla ojamaita levittää. Ei onnistunut.
Hyvät kelit ojankaivuun vaan vielä paremmat moottorisahahommiin. Näin vanhana mieluummin tekee vähän lumen aikana.

Oma huski lähti käyntiin vasta kampiakselin stefan vaihdon jälkeen.

Tilata vaimolle keittiö on vähän sama asia kuin tiskiharja vaimolle joululahjaksi.

En tiedä raivoraittiudesta mutta aika pihtareita on hellarit. Eräskin antoi vasta toisella tapaamisella.

Perussäätö justiin pitää pyöritellä vanttiruuvilla kun ensimmäistä kertaa traktoriin kytkee. Ei sitä muulloin tarvi ruuvailla. Omani sen verran vanha ettei ole sylinteriä sille.

Niitatussa peltilätkässä näkyy lukevan AD 8.

Sattuu olemaan ohjekirja vielä tallessa. Kuvan alla lukee että ensimmäisen viilun leveyttä säädetään vanttiruuvin tai hydraulisylinterin avulla. Kuva molemmista. Eli kyllä siihen sylinterinkin olisi saanut. Pitäähän sitä joskus säätää.

Omassa AD:ssä ei ainakaan ole ensimmäisen viilun säätöön sylinteriä. Vissiin olisi ollut lisävaruste.

Kyllä se onkin tämä yksin räpisteleminen yhtä tyhjän kanssa. Ei tule kuin saappanjälkiä. Poikaa ei kiinnostanut ja isäukkokin meni kuolemaan vaikka olis vielä tar*****. No emännäntekele sentään joskus jotakin siirtämässä kun omilta hommiltaan joutaa. Kateeksi käy noita joilla liikkuu monta konetta yhtä aikaa. Eipä tämä kyllä oikein kattopelteihin liittynyt.

Tikkuja voisi löytyä vaan ei murskainta.

Mitempä tuollaista kyntää?

Kaurat meni totaalisen vituiks. Osa jo kesällä lakoon ja itäneet ja loput hukkui ettei tarvinnut puimuria viedä. Jotakinhan noille pitäisi tehdä nyt syksyllä.  No säästyipähän kuivauskuluilta.

Pitäs saada 12 leveän hallin sisälle reilusti lisää korkeutta kolmen kattoristikon leveydeltä. Mitähän keinoja olisi?

Eipä sitten edelleenkään kannata peiliin vilkaista.