Tällä hetkellä kovilla savikoilla varsin komeita apilikoita. Mietin että jos jättäis pariksi vuodeksi viherlannoitusnurmikäyttöön ja vetäisi glyfosaatin niskaan.. 

Minulla on syötössä yksi viimeisimmistä lohkoista, kun paalain kesällä temppuili. Pitkää apilanurmea ja ehti lojua pellolla karhotettuna aika pitkään. Ei mitään virhekäymisiä, rehuarvot kohtalaiset. Mutta tavara suunnilleen inhottaa elukoita.. 

Meneekö "ylimääräiset" kuutiot täysin omakustanteisiksi rakennusvaiheessa? Eipä sillä, meneehän ne ainakin jälkikäteen. Täytyy sanoa että tämä on niitä ainoita asioita missä olen tyytyväinen omaan "kuiva"lantajärjestelmään, ja meidän kunnassa vielä patterointi onnistuu toistaiseksi kivutta.

Huh, kyllä perimän muokkaaminen on vaikeaa..

No tuosta ei tarvi olla huolissaan. Tai sit teillä on jotkut aivan muunlaiset jalostuskeinot käytössä.   

Joitakin kymmeniä kiloja Karlua sain hankittua, voi olla että aiemmin on tosiaan ollut nihkeää.

Oma ajatus lähtee siitä samasta kuin muukin eli kaikki toiminta pitää pystyä altistamaan kritiikille. Neuvonnan ja tarkkailun ostamisella on aina silloin tällöin saanut hankittua tiedon jyväsiä, jotka ovat tuoneet kustannuksia takaisin useaan kertaan. Mutta kuten jo todettu, jokaisen oma valinta eikä mielestäni riipu pelkästään siitä absoluuttisesta euromäärästä mitä joutuu pulittamaan.

Neivojat sais vaan olla rohkeempia ja suorasanaisempia. 

Vetta vaan raakasti imupainekärryllä niin kyllä se aukee ehkä

Otitko vastuuvapauden tuolla viimeisellä sanalla?   

Pitää muistaa että käsittelyä on sekin kuinka populaatio käsittelee yksilöä, ei pelkästään se kuinka hoitaja käsittelee yksilöä..

Se kans auttaa tuohon fenotyyppiin kun ei kauheasti hakata harjanvarsilla 

Juu.. ajattelis jotenkin että isoissa karjoissa tällaiset tekijät ei saa niin suurta merkitystä.

Vaistot ja käyttäytyminen on perustasolla kirjattu dna -koodiin, joten miksei nämäkin piirteet voisi periytyä. Se, saadaanko eroja esille käytännön kautta, on toinen juttu. Käytöksessä vaikuttaa voimakkaasti kuitenkin myös opittu informaatio. Mutta yleisesti vois varmastikin sanoa että eläinaineksessa on eroja robotille soveltumisen suhteen.

Onko Arzylla kokemuksia muista kuin sinimailasesta? Tälle kesälle otin pienen erän kokeeksi rehumailasta. Sinimailanen ainakin iti hyvin, saa nähdä mitä siitä on keväällä jäljellä..

Normihinta lienee. Ei noista tunnu saavan kuin ykköseuroja pois.. 

Virna taitaa ehtiä liian vanhaksi kokoviljassa? Tai onko liian nuorta jos meinaa vihantana korjata, olisko herne silloin parempi? Olen kylvänyt aiemmin westerin kanssa niin siinä on helppo valita niittoajankohta..

Itsellä oli jo melko valmiit suunnitelmat ensi kesälle, mutta taitaa seokset vielä muuttua.. lypsäville jos meinaa niin pakko jollakin tapaa saada sulavuutta kun ei ole apevaunua. Osa suojaviljasta puidaan, mutta nuo niittohommat näkyis tekevän tosi hyvää nurmille. Varsinkin apila tykkää.

Olen itse ollut aika varovainen suojakasvien suhteen, mutta viime kesänä meni härkäpapu/ kaura persiilleen ja papua meni aivan liikaa joten pelkäsin sen tukehduttavan kaiken alleen. Yllättäen kaikkein sakein monivuotinen nurmi siellä alla kasvoi.. toivotaan nyt että selviäis talvesta.

Olis mielenkiintoista kuulla onko muualla tosiaan kokemusta, olin suunnitellut tekeväni kokoviljaa suojana (koska nurmen kannalta kokemukset hyvät) mutta itse rehu onkin sitten jotain muuta kuin mitä sais lypsäville olla. Meinasin muuttaa herne/ kauran vihantana korjatuksi.. tiedä sitten.