Lainaus käyttäjältä: Make - 17.02.23 - klo:16:51

Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % 
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi. 

Ei onnistu enää tulevana kautena kokovilja rehuksi.

Jos syötetään luomueläimille, niin ei tukien puolesta mitään ongelmaa. Luomun myyntikasvivaatimus tulee vastaan puhtailla kasvinviljelytiloilla tai sitten tiloilla, joilla pellot on luomusitoumuksessa vaan kotieläimet eivät.

Maanparannuskasvi toukokuussa maahan ja heinäkuun lopulla/elokuun alussa (väh. 2 kk mpkasvin kylvöstä) syysrypsin kylvö. Vaikka retikan ja virnan seos, niin saa lannoitustakin aikaan.

Toimiiko maanparannusretikka Etelässä alkukesän kylvöillä? Täällä pohjoisempana jos (vihannes)retikan kylvää  ennen 10.7., on tuloksena vain hento kukkavarsi,  ei juurta. Tuon jälkeen järkyttävän voimakaskasvuinen. Alkukesällä virnan kaveriksi ehkä joku kevätvilja, jolla saa nopeasti maan peittoon ja rikkakasvit varjostettua. Ehkä ripaus hunajakukkaa pölyttäjille?

Kiitos näkökohdista! Uusia tarpeita ja varoituksia asioista,  joita ei itse osaa aina kuvitella. Vertaistuen voimaa!

Verstaaseen (lev. 6m, syvyys/pituus 9 m, korkeus 4 m) olisi ajatus rakentaa 6-8 eurolavalle (lavakauluksellisia) varasto-orsi noin 2 m korkeuteen (mahtuu alla kävelemään tai työskentelemään). Lava nostetaan sinne pinkkarilla, nostokorkeutta juurikin himpun yli tuo 2 metriä. Tarkoitus olisi saada verstaaseen sisään traktori tai muita maataistelukoneita, lisäksi pieninä sarjoina rakennellaan kaikkea kevyttä teräsputkesta. Taitto-ovi tuossa 6 metrin päädyssä.

Onko raadilla näkemystä, kannattaako se varastohylly heittää sinne peräseinälle (lyhentää tilaa) vaiko pitkälle seinälle vaikkapa sinne sivuseinällä olevan työskentelypöydän (ruuvipenkki, porakone, mirkeli + muita hilppeitä) päälle? Kyllähän sen saa tietysti myöhemminkin siirrettyä, mutta käytäntö on opettanut, että harvemmin siirtyy...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 24.01.23 - klo:23:08

. Yhtenäkään vuotena ei ole kesäkuussa kylvettynä ollut tuloksena muuta kuin harmaa mullos. Sitten loppukesän mittaan valvatteja ja runsaasti ohdaketta, muuten harmaalle mullokselle. Syyskuun sateissa sitten ovat itäneet satunnaiset hunajakukat ja kaksi -kolme auringonkukkaa, ja muutama rapsi. Marraskuun pakkaset sitten mustuttavat ne viisi auringonkukkaa ja pellon yleissä on semmoinen mustanharmaan tikkuinen.

Todellinen häpeäpilkku pelloksi, sanoisin. Ja seuraava satovuosi on taistelua rikkakasvipankin kanssa.

  Kylvö silloin kun on edellytykset, ei kait kukaan saviseudulla muutenkaan suunnittele juhannusviikolla ohraa kylvävänsä?

Itsellä Belkin nokassa InterTech 1600. Lammastilan nosteluissa aivan ok kampe, vuosittain suurin käyttö on noin 700 paalin käpälöinti pellolta syöttöön. Kivien keruuta, kaikenlaista rehun ja tarveaineiden nostelua, pihojen siivousta lumesta ym. Varmaan tuolla saisi tällaisen kevyen (4 tn) traktorin harjoitettua, jos ei maltti riitä.  Sovitteiden saatavuudesta pitänee kysyä myyjiltä, saattaa joutua teettämään jotain?

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 20.01.23 - klo:18:19

Toja-levy taisi olla sekoitus puulastuja ja sementtiä..

Jotain tällaista se on, käyttivät sokkeleissa eristeenä ja puurunkoon myös ja päälle rappaus. tais olla 60 luvun materiaali, meilläkin navetassasitä käytetty joissain paikoin. Näyttää kyllä kestävän mitään lämmön eristystä tuolla ei liene saa.

Satuin Etelä-Ruotsissa asuntomessuille noin 20 vuotta sitten. Siellä esiteltiin uutuutena juuri tuollaisia "Tojalevyharkkoja", joista Leca-harkon tapaan muurattiin kantavia massiiviseiniä. Joku 25 cm seinä täytti silloiset Etelä-Ruotsin lämmöneristysvaatimukset. Nykyvaatimukset ja Suomen ilmasto tuottanee lähelle tuplat tuohon?

Voi optimoida tukia ja silti viljellä myös agronomisesti fiksusti.  Jos ainoa tavoite on maksimoida kulloinkin meneillään olevan vuoden tulos, on kymmenen vuoden kuluttua ulkona bisneksestä.

puna-apila kestää sen 5-7 vuotta sen takia miulla nurmet uusiutuu hitaanlaisesti kiertoon nähen.    ei raaski kyntää viljalle joka 4. vuosi.

Tämä on näitä kivimaiden erikoisia. 18 vuotta Etelä-Savoa vaati muutaman vuoden poisoppimista, kun lähes kivettömiä sulfaattimaita tuli työkohteeksi. Ilman intensiivistä täydennyskylvöä neljännen nurmivuoden sadoissa ei ole paljoa raportoitavaa...

Aikas kovia vuosia. Kun on 40+ aloittaessaan, noihin lukuihin ei taida päästä...

paljion mahtaa hintoja nostaa nuo toimet?    ite mietin jos kuiteski petonimyllyä käyttäis...

Pari euroa per siemenkilo apiloilla, herneillä noin 15 c/kg.

Itsellä nurmet käytetään enimmäkseen rehuksi, puhtaasta viherlannoituskäytöstä vähemmän kokemusta; siitä kannattaa goooglailla vaikka Tuomas Mattilan tai Juuso Joonan kokemuksia. Omat maalajit enimmäkseen happaman sulfaattisavipatjan olevia erm-hietoja/hiesuja, oma seos timotei-nurminata-alsikeapila-puna-apila.

Naturcomin siemenissä ymppi on toimiva, prosessia on hierottu "jonkin verran". Itse ymppäämällä tietysti tietää, mitä tekee.

Lainaus käyttäjältä: PelleH - 01.01.23 - klo:17:58

Ainakin EU alueella,jos toimitat myyjälle y tunnuksesi eu(FI eteen,viiva pois) muodossa,alvia ei tarvi maksaa.
Englannin nykytilannetta en tiedä,enkä ole seurannut millaiset tullisopimukset jäi voimaan.

Syksyllä ruiskun osto/haku ruotsista ni piti maksaa alv sinne vaikka ilmoitin y tunnuksen ja sai sit takaisin kun anoi myyjäliikkeeltä

Muut eu maat tähän asti hollanti puola ni menny ostot ihan y tunnuksella alv 0%

Muutenkin ruotsista osto ehkä hankalaa koska piti tehdä tili ruotsin lantmänille maksaa kaikkine alveineen ja veron takaisin haku ni piti olla pankista pyytää paperi jolla varmennettiin tilinro oikeaksi  ja sit piti olla cmr rahtikirja jolla todensi että kone tuotu maasta pois

Tämä on Lantmännenin oma linjaus, ei laki.

No, kyllä kolmivuotisen apilanurmen jälkeen typpilannoitustarve on alhaisempi kuin kolme vuotta kevätviljaa, vähän vinoonkin tulkittuna.

Se, miten erilaiset kasvustot sitten säilyttävät ravinteet talven yli, onkin jo monimutkaisempi juttu. Pienimmät päästöt ovat tietysti tilanteessa, jossa maa on suht. kuollut eikä ravinteita ole jäänyt edellisestä kasvustosta yhtään...

Olen pariin otteeseen perehtynyt keskeisen Euroopan viljelykulttuuriin ja kyllä pääsääntönä on elävä kasvusto talven yli, jos tavoitteena on minimoida huuhtoumat. Ja vaikkapa syysvehnää ei pidetä kovinkaan kummoisena, parempi on vaikka joku roteva kerääjäkasvusto tyyliin keltasinappi. Vaikka sen talvi tappaakin ja sitä kautta huuhtoumariski kasvaa.

Viherlannoitusnurmi vaatii hoitoa siinä missä satonurmikin. Esmes itse täydennämme nurmis aina keväällä, lopetusvuoden kevättä lukuunottamatta. Ehkä tämä pakkonurmettaminen on rapautuneen nurmiosaamisen lisäksi luonut kulttuuria, jossa tavoitteena on vain minimoida kulut ja v1tutus, ei hakea maksimaalista hyötyä. Mikä on kyllä harmillista, kaikkien näkökulmasta.

Millä sitä sitten saa tiloille kerrottua, että pienikin viljelykierto, myös niillä parhailla lohkoilla, on hyväksi?

Muistelen joskus 90-luvulla  juuri kun joku (kansallisen maatalouspolitiikan aikainen) kolmivuotinen pakkokesanto oli lopussa ja niitä kynnettiin taas viljalle. Olin jossain tutkimussuunnitelma-aiheisessa palaverissa Jokioisilla, kun mr. Viljamies Jaakko Köylijärvi vaan totesi, ettei "koskaan ole nähnyt yhtä paljon lakoviljaa maakunnassa" . Nurmen esikasvivaikutukseen ei uskottu tulokset näkyivät..

Tuon jumalanvilja-argumentin luulen jääneen jo taakse, tulkitsen asiaa enemmän yleisenä muutosvastarintana, mikä ei kyllä juurikaan muutosta helpota...

Ja kyllä palkokasveilla on epäilemättä kysyntää tänä vuonna,  toivottavasti vaan siementä laadukkaista lajikkeista on riittävästi tarjolla.