Kun minulla on vihantaviljana ilmoitettua alaa (vihantavilja, kaura), voiko sen nykyisillä tukiehdoilla antaakin tuleentua ja puida myöhemmin ? Vastaavasti toisinpäin; viljana (kaura) ilmoitettu ala korjataankin vihantarehuna ennen tuleentumista ? Satelliittivalvonnan näkökulmasta olen jo maataloustoiminnan täyttänyt keväällä perustaessani kasvustot joten lohkot ovat tukioikeutettuja, mutta onko se näin yksinkertaista ilman tukihakemuksen muuttamista ?

Lähinnä mietin, että olisin voinut laittaa kaikki kylvöt kaurana tukihakemukselle ja katsoa myöhemmin miten sadon korjaan. Nyt olen sitten tehnyt rehuksi paaliin vihantaviljaa joka olisi ollut melko hyvää puitunakin. Tätä kun ei voinut aiemmin tietää enkä nyt lähtenyt tukihakemustani muuttamaan kasvien osalta.

Rehunurmilla on niittovelvollisuus 31.8 mennessä jota satelliittien kautta valvotaan. Eli mikäli en jotain niistä ilmoittamistani rehunurmialoista ehdikään niittämään elokuun loppuun mennessä, ainoa vaihtoehto lienee perua tuet kyseisiltä lohkoilta / aloilta joita jää niittämättä tai vaihtoehtoisesti muutan ne 2:ksi vuodeksi luonnonhoitonurmiksi ja vältyn tämän vuoden niittovelvollisuudesta ?  Kolmas vaihtoehto on niittää sitten urakalla kaikki loput säistä piittaamatta ja paalata joskus kun ehtii..

Siinä ja siinä että taas ehtisi kaikki omat menemään läpi edes kerran, kun toisillekin tekee samaa hommaa...

On tässä jo kolmatta vuotta menty ajatuksella, että eläimet pois ja jatko kasvinviljelytilana. Ei vain enää kiinnosta elukat eikä eläintuotannon kehitys. Tila on luomutila (AB alue) eläinten ja peltojen osalta ja emolehmiä ollut 11 vuotta. 2005 lähti lypsykarja uuteen kotiin ja spv tehtiin 2009 jolloin tila tuli hallintaani. Eläintilat vaatisivat jo päivitystä ja tuntuu siltä etten taida siihen lähteä.

Tilakohtaisia asioitahan nämä ovat, mutta miten te muut eläintuotannon päättäneet olette vaihdoksen tehnyt ? Eläimet myyty eloon vaiko teuraaksi ?

Omassa tilanteessa jarruttaa hieman se, että kasvinviljely on suuntautunut eniten rehuntuotantoon joten kunnollista kuivuria ei tilalla ole. Sellaista tarvinnee mikäli puitavan tavaran aikoo kuivaksi saada. Nykyinen kuivuri on kylmäilmakuivuri joka rakennettu merikontin sisälle. Viljan käsittely ollut hyvin vähäistä mutta ei se ihan vieraskäsite sentään ole.

Ostaako kukaan eläimiä eloon tässä taloudellisessa tilanteessa edes ?

Valmiita hapotin järjestelmiä on markkinoilla, mutta tee-itse henkinen kun olen niin sellaisen rakentaminen on (jälleen) mielessä. Omaan käyttöön kun tulisi niin tuotoksi riittäisi 0-5 litraa minuutissa yhdistelmäpaalaajalle. Itse ajan biologisilla aineilla rehut, mutta happoakin tulee käytettyä kahden naapuritilan paalauksissa (AIV2+).

Muutama vuosi sitten tein itselleni bilteman vesijärjestelmiin tarkoitetulla kalvopumpulla toimivan hapottimen, jossa paine nousi n. 2 baariin letkujen toimiessa "painesäiliönä". Virtaus säädettiin tavallisella lasiputkisella virtaussäätimellä. Toimi hyvin ja pumppukin lepäsi hetken hapotuksen aikana kunnes letkuissa ollut paine pieneni alarajan alle ja pumppu heräsi taas pumppaamaan. Venttiiliä tms ei ennen suuttimia ollut joten letkut tyhjeni vähän turhaankin välillä ellei ennakoinut pumpun sammutusta. Pumppu kesti oireetta noin 4000 litran verran kunnes yksi syksy unohdin sen ulos ja pakkasten tultua vesi jäätyi ja rikkoi pumppupesän eikä kys. pumppua enää ole ainakaan bilteman valikoimassa (tämä kesti myös kuivakäyntiä). Nyt tullut ajettua vain tynnyripumpulla - 200 litran tynnyrit siis käytössä ja etukuormaajassa.

Happoa en kokeillut pumpulla pumpata, todennäköisesti ei sitä olisi kestänyt. Naapurien paalaukset tein tynnyripumpun kanssa.

Uusi hapotin saisi olla myös hapon kestävä ja letkulinjastoon olen ajatellut sähköisesti ohjattavia hapon kestäviä venttiileitä. Saakohan jostain kotimaasta tällaisia venttiilejä kuten nämä amerikan mantereelta:

http://www.ebay.com/itm/2-Way-Stainless-Steel-Solenoid-Valve-Viton-Seals-Acid-Alkali-Oil-Fuel-Pneumatic-/231185845996?var=&hash=item35d3c00eec:m:mYxokwVq0kdIXMWJZd7bvzw

Ilmeisesti Viton tiivisteet kestävät ainakin jonkinverran happoja ?

Itse pumppukin vielä hakusessa joka happoa kestää. Virtausmittariksi suunnittelin myös elektronista Futurlec:in valikoimasta mutta ne ei taida happoa kestää - niitäkin tuli aiemmin pari ostettua mutta jäi vielä laatikkoon odottamaa.

 Ajatuksia ja ideoita saa esittää 

John Deere 6520 ja vuosimallia 2005. Neliveto tuntuisi kytkeytyvän päälle ja pois, kun pitävällä pinnalla hiljalleen ajaa, kääntää pyörät täydet jompaankumpaan suuntaan ja kun ottaa nelivedon pois päältä traktori nytkähtää selvästi. Mutta siihen se sitten jääkin - vetoa etupyörille ei mene ollenkaan vaan aina menee takavetoisena.

Sulakkeen vaihdoin uuteen, mutta ei vaikutusta. Neliveto kytkeytyy päälle jarrupoljinta painettaessa ja mielestäni tasauspyörästönlukkokin toimi joka on saman sulakkeen takana.

Ajatuksia kellään mikä mahtaisi olla vialla ?