http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/09/fi_FI/tilojen_maksuvalmius_heikentynyt_rajusti/
Syksyn muoti-ilmiö, tissinkoittajien ahdinko. Kysymys kuuluu, koska maitokriisi on edes ollut pois muodista? Ökytissinkoittajat on housut kintuissa rähmällään. Kulutusluottoja haetaan, tilit pyörii väärinpäin. Huudetaan lisää hintaa, vaikka ökytissinkoittajat itse ahneuksissaan laajentivat tuotannon yli varojen, ja kiintiöiden. Oma moka, vai meijerien vika?

Meinasi Pikkuvarpaaltakin unohtua, mutta valpas kansanmies Hannu Karpo muistutti äsken ohjelmassaan tästäkin kataluudesta:

Kuuluuko kansanedustajalle päiväraha, vaikka hän asuisi vakituisesti Helsingissä? Keskustapuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen on sitä mieltä, että ainakin hänelle kuuluu.

Väyrynen on ryhtynyt ministerikautensa jälkeen nostamaan eduskunnasta päivärahaa, jota maksetaan suur-Helsingin ulkopuolella asuville kansanedustajille. Päivärahaa Väyrynen nostaa 138 markkaa päivältä, joten verovapaata ylimääräistä tuloa hän saa runsaat 4100 markkaa kuukaudessa.

Päivärahoissa ei olisi mitään kummastelemista, jos Väyrynen todella myös asuisi Keminmaalla, mikä on virallisesti hänen henkikirjoituskuntansa. Mutta jo useita vuosia Väyrynen on asunut perheineen vakituisesti Helsingin Pohjoisrannassa. Veronsa Väyrynen maksaa Helsinkiin ja hänen lapsensa käyvät helsinkiläisiä kouluja.

Keminmaan henkikirjoittajalle Väyrynen on tehnyt tilapäismuuttoilmoituksen Helsinkiin. Keminmaan osoitteekseen hän on ilmoittanut kotitilallaan olevan kesämökin. Varsinaista asuntoa Väyrysellä ei Kemin liepeillä ole.

Henkikirjoittaja ei kuitenkaan voi poistaa Väyrystä Keminmaan luettelosta niin kauan kuin Helsingin päässä pidetään hänen oleskeluaan kansanedustajuuden vuoksi tilapäisenä.

Juridisesti Väyrynen on vahvoilla. Korkein hallinto­oikeus on antanut ennakkopäätöksen, jonka mukaan päivärahan perusteet määrää kansanedustajan henkikirjoituskunta.

Moraalisesti päivärahat ovat kuitenkin kovin kyseenalaisia, sillä nehän on tarkoitettu korvaamaan kansanedustajille kustannuksia, joita kahden asunnon ylläpito ja eläminen vieraalla paikkakunnalla aiheuttavat.

Käytännössä Väyrynen on täysin helsinkiläinen, olipa hänen henkikirjoituskuntansa mikä tahansa.

Sikalan liisan lausumaa:

"Viljatilanhoito onnistuu kaupungista, kunhan vain käy keväälllä kylvämässä ja syksyllä korjaamassa sadon"

http://www.finland.eu/public/default.aspx?contentid=189051&nodeid=35742&contentlan=1&culture=fi-FI

Kotieläintiloille paremmat tuet?

Tuleviin muutoksiin liittyen, maatalousministeri Anttila nosti jo maatalousneuvoston yhteydessä esiin myös mahdollisuuden, että kotieläintiloja voitaisiin alkaa tukea paremmilla hehtaarikohtaisilla tuilla palkintona suuremmasta työn sitovuudesta. Anttila keskusteli aiheesta tulevan puheenjohtajamaan Belgian ministerin kanssa. ”Kun yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan, pitää kysyä olisiko tarvetta miettiä tukien erilaistamista kun on kyse esimerkiksi maito- tai viljatilasta”, pohtii Anttila.

Perusteena ajatukselle on yksinkertaisesti se, että esim. maitotilan pitäminen on sitovaa ympäri vuoden, kun taas viljatilalla työn määrä on kokonaisuudessaan huomattavasti vähäisempi. ”Meidän täytyy ajatella sitä, että haluavatko nuoret tulevaisuudessa enää lainkaan lähteä niin sitovaan työhön kuin maitotilan pitäminen”. Ministeri Anttilan ajatus on se, että työn sitovuudesta pitäisi palkita, mutta samalla hehtaaria kohti pitäisi olla tietty minimimäärä eläimiä, jotta kotieläintilan statuksen voisi saada.

Kuvitteellisena arviona tulevasta ministerin lehdistötilaisuudessa puntaroitiin, että mikäli viljatilan hehtaarikohtainen tuki olisi esim. 200 euroa, niin kotieläintilalla tuki voisi olla esim. n. 300 euroa hehtaarilta. Kyse olisi Anttilan ajatuksissa mahdollisuudesta, joka tarjottaisiin jäsenmaiden maatalouspolitiikan työkalupakkiin eikä kaikkia sitovasta rakenteesta.