VAROITUKSEN SANAA!
_________________
____________*Seuraava materiaalin avaukseni on yksinkertaisesti HÄIKÄISEVÄ! Kuten olettaa saattaa kyse on vanhimmista mahdollisista lähteistä maailmalla saatua ULTRAsalaustiedettä. Vuosikymmeniä ENNEN varsinaista atomiakaa!! Taustat avautuvat maailmansotien välisiin saksalaisiin maailman rehellisimmin ja vähiten sensuroidun materialiston Eurooppalaiseen sellaiseen läpikäymisiin. Juttu on suorstaan SHOKKI jopa kaltaiselleni vuosikymmnet ammattitasoillaan aihetta läpi käyneelle. Vaikka nyt on joulu tiukuillaan, en silti voi olla hämmästelemättä miten valtaisan VALTAISAN tutkimattomuuden, ison tietopimitysvaltameren näen avautuvan eteeni. En edes y r i t ä käsitellä löydösmateriaalia kerraltaan. Keskitän sen nyt tähän maailman ensi-iltana sitten yli 80v systemaattisten pimitysvuosikymmentensä. Materiaalia tulee jatkuvasti lisää, mutta jo nyt olen aivan "ällikällä". No päättäköön kukin kohdallaan kiinnostaako maailman merkittävimpien ydinsisäsiittopiirien salailusysteemien paloittelut. Vahvana allekirjoittajan lisäyksenä. Kyseessä on tietääkseni maailman AINOASTA JÄLJELLÄ OLEVSTA KIRJAMEGAHARVINAISUUDESTA POIMITUT AMMATTIKIRJOITTAJAN UNIIKIT!
---------------------
1927 K. Fajans Luonto ja me 6 Radioaktiivisuus.Hallussani on varsin laaja ja kattava ydinaiheinen kirjasto. Mikä niistä on kaikkein harvinaisin ja vaikeimmin saavutettava nykyään? On kirjastossani myös sellaisia kirjaharvinaisuuksia, joita ei saa kirjastoista. Ei edes antikvariaateista, on toki! Suorastaan myyttiseksi tämän tässä esittelemäni kirjan tekee se, että se on julkaistu vuosikymmeniä ENNEN kuin koko ydinfysiikkaa edes tunnettiin. On minulla toki tätäkin vanhempia ydinaiheesta kirjoittavia uniikkeja kirjoja. Mutta tämä kyseinen Otavan julkaisema teos on Suomen ensimmäisimpiä pelkästään ydinalaan liittyvä kirja. Kyseinen on, mikä parasta Saksalaisten ydinspesialistien tietokirjastoa, jota jopa Alamosin ydinfyysikot visusti tietoinaan käyttivät! Puhtaasti siis ennenkaikkea USA:n ydinsensorien ulkopuolella olevan erityisen harvinaisen ydinfysiikan sensuroimattomuuden helmi. Se se toki on.
Kirja on tylyn karu läpyskä, pelkin sinivalkomustin pahvikansin. Liki lattean pokkarin oloinen. Sivujakin vain mitätön 180. Olin kirjan saatuani lähinnä, niin "pettynyt". Ei voi paljon noilla ensieväillä odottaa sensaatiomaista löydettävää. Ensimäinen ihmetykseni oli havaita kirjan käsiini saatuani se myös niin huonosti laman kourissa tehdyn, että kansi irtosi kättelyssä käsiin. "Hemmetin huonoa pilipalipokkaria ja maksoikin mokoma". Näillä alettiin tutustumaan toisiimme. Kun avasin kannet huomasin, ettei opuksen huonosti kasattuja sivutaitoksia oltu edes vaivauduttu aukaisemaan. Vanhoissa kirjoissa tätä vikaa toisinaan on. . .Mutta eikö TOSIAAN tätä opustani ollut maassmme k u k a a n edes aukaissut? Uteliaisuuteni heräsi, m i k s i jo maailmansotien välissä kirjan sisältö oli koettu niin vaaralliseksi, jotta käsissäni lienee ollut hajapainoksen epäonnistuneen jämäkirjanen. Oli pelastettu ehkä yhtiön roskiksista? Olisiko sisällössä sitten jotain sellaista, joka olisi saanut tuhotuomion joutuessaan silloisten valtioin turvamiliisien käsiin, mielenkiintoni alkoi herätä.
Aloin ymmärtää niteitten erityispiirteeksi juuri sen, miten Oppenhaimerit ja Fermit, jopa Enstein kolusivat keskeisimmät tietonsa ennen II-maailmansotaa juuri tästä uniikista. Alamosissa kirja olisi ollut kunniapaikallaan. Sitten enteelliseltä sivulta, kuinkas muutenkaan 111 löysin Suomen ensimmäisen "kalutronkuvan". Tai paremminkin sen esiasteen. J. J Thomsonin laitteen, jolla kyettiin erottelemaan ensimäisen kerran kemiallisesti samanlaiset isotoopit toisistaan. Myös maailman ensimäiset valokuvat siitä millaisen spektrivalokuvan nämä ilmakehän kevyiden jalokaasujen separoinnit valokuvaan teki. Tämän edelleenkin erittäin salatun ja vaikean erotteluprosessin avainsanalla on ydinalalla mystinen salattu nimi. Edes minä en ydinalan huippuosaajana ollut perehtynyt näin kirjallisena tähän mystifoituun maailmaan. Kyseessä oli se ensi kertaa ydinkirjallisuudessa todistettavasti dokumentoitu säteilylaji, jota ei edelleenkään nyky-ydinvoimaloitten dosimetria tunne. Ei opeteta niitten olemassaoloa, saati että tälle erityissäteilyn lajille olisi STUK:n kaltainen ydinturvanormitus luonut edes turvallisuusrajaansa. Tässä se nyt oli ja kirjallisena edessäni ensimäisen kerran. Senkun vaan alaisin kopioimaan kyltymättömien IAEA:n poliisien kauhuksi. Olkaatten hyvät. Nyt alan puhumaan "kanavasäteistä"!
------------
Kanavasädemysteerit II."S.21. Kuten Becquerel osoitti, lähettävät uraanivalmisteet läpitunkevia säteitä, jotka mustaavat valokuvauslevyn, saattavat fluorisoivat aineet loistamaan ja tekevät ilman sähköä johtavaksi, eli kuten sanotaan ionisoivat ilman. Tämän ionisoivan vaikutuksen voimakkuus ja sitten myöskin radioaktiivisen säteilyn voimakkuus voidaan mitata määräämällä varautuneen elektroskoopin tai elektrometrin purkunopeus. Nyt näytti Mary Curie-Sklodowska tämän menetelmän avulla, että uraanisuolojen radioaktiivinen vaikutus on suhteellinen niiden uraanipitoisuuteen, joten siis radioaktiivisuus on ominaista uraani alkuaineille ja tämän atomiominaisuus joka on riippumaton uraaniatomin kemiallisista sitoutumisista. Tämä tieto kantoi pian runsaasti hedelmää."
* Sopii kysyä millaista hedelmää, kun näitä kirjoituksien viisauksista on kulunut aikaa yli 80v. 1950-luvulla USA ja IAEA päättivät kylmän rauhallisesti poistattaa kaikista ydinoppimateriaaleista keskeiset tiedot siitä miten radioaktiivisuus tarttuu, varastoituu ja muuttaa ilmakehäämme radioaktiiviseksi tappavaksi myrkyksi. Nykyisien ydinvoimaloitten mikään dosimetria ei enää edes mittaa tuota mainittua säteilymyrkyttymisnormaalia! Jopa Röntgenyksikkökin hävitettiin ydinvoimalatietoisuuksista, koska se piti sisällään tiedon ilman säteilyn ionisaatiosta. Vesa mittaa Loviisan 2*37 400kg uraanipolttoaineitten tuossa kerrottuja uraanille ominaisia säteilyn ionisaatioenergian muutoksia. Videoi tieteellisesti tapauksen ja kertaa seikkaperäisesti miten "ionicatcheri" noudattaa Curien selkeän perusydinfysiikan lakeja näyttäessään miten ilmakehään ydinvoimalasta johtuvat halkeavat uraanien säteilyenergian kertymät ilmaolemusta muuttaa.
Kun videoinnista tehdään kyselyjä maamme julkisuuden korkeakoulurehtoreilta ja vastaavilta STUK viranomaisilta niin mitä tästä aiheesta heidän häilyvät, ostetut ja valheelliset arvionsa on:" Valhetta, ei säteily vaikuta noin! Ei millään NYKYISIN mittalaitein. Poikien väitteet ilmakehän kyvyistä sitouttaa säteilyn energiaa tai ionisoida sitä muka myrkylliseksi on silkkaa huiausta! Väitteet beettasoihtuionisaatioista ja ydinvoimalan savupiippujen ionisaatioon kappuraksi lennosta palaviksi linnuiksi on silkkaa räikeää ROSKAA! Tuollaiselle videoiduille mambojambolle ME ydinalan syvästi kouluttautuneet eliitit voimme vain halveksien nauraa! Ottakaa oppia viisaimmistanne, säteily ei tietenkään muuta ilmaa millään lailla!" Niin, minulta usein kysellään, miksi ihmeessä tutkiskelen ydinfysiikankirjoja jotka on tehty ennen 1953 Oppenhaimeroikeudenkäyntejä, tai vähintään ennen 1979 koulukirjauudistuksia. Niin kuten tästäkin esimerkistä näimme. Minulla EI ole mitään syytä tutkailla kvanttiydinfysiikkaa kirjoista jotka siihen EIVÄT edelläkerrotusta vanhemmista poiketen kykene!
-------------
Kanavasädemysteeri III.S.25 "E. Rutherford ja F. Soddy esittivät v.1902 sen tavattoman rohkean mielipiteen, että radioaktiivisten ilmiöitten olemus on alkuaineitten muuttuminen. Jos pieneen putkeen suljetaan tietty määrä radiumemanaatiota(radonia), niin voidaan sen hajaantumista seurata joko mittaamalla siitä lähtevä läpitunkeva säteily, tarkastamalla sen tilavuutta tai spektroskoopin avulla osoittaa enemanaation määränvähenevän kuukaudessa. Emanaatio siis häviää. Sen sijaan voidaan spektroskopialla todeta putkessa muodostuneen alkuaineheliumia. Alkuaine muuttuu toiseksi ollen jyrkässä ristiriidassa aikaisemmin mainitun alkuaineiden katoamattomuuden lain kanssa. (Radonin säteilypysyvyydeksi tajuttiin jo yli 80v sitten nimenomaan kuukausi. Eikä kuten nykyään STUK valehtelee tuskin kymmenesosan vajaa 3 vrk. Jälleen selkeä voitto myös tässä vanhoille sensuroimattomille tietolähteille.)
S.30"Erotetaan kolme eri radioaktiivisten aineiden säteilyä, nimittäin alfa, beetta ja gamma-säteet. Gamma ja röntgen säteetkin on näistä aaltoliikesäteilyä. Rinnastettavissa valonsäteitten kanssa. Alfa ja beetta on hyvin nopeita liikkuvia sähköllä varautuneita osasia. Beetta on 100 000- 300 000km/s ollen katodisäde elektronien tavoin negatiivisen sähkön atomeja, (elektroneja). S.38 Radiumemanaation (radonin) hajoaminen heliumiksi ei ole ainoa tulos sen muuttumisesta. Lisäksi emanaatiopuken seinämillä samoin kuin jokaisella emanaatiokehään joutuneelle esineellä, esim. platinalangalla, jää näkymätön KIINTEÄ radioaktiivinen jäte! Ns. aktiivinen kerrostuma. Tarkka analyysi toi ilmi, että tässä kerrostumassa täytyi olettaa olevan ainakin kolmea radioalkuainetta."
Hetkinen, hetkinen pelkkä esim. radonkaasun hetkellinen ohikulku kaasumaisena säteilijänä patinoi pinnalle säteilevän kiintoaineen pinnan! Niin hurjia juttuja, ei ole mikään ihme, ettei tällaisia totuuksia radioaktivisoituneitten uraanikaasujen piirteistä kuule nykyisin hiiskumisia missään maamme ydintehtaissa. Joissa kiintouraanit muuttuu ensin kaasuiksi. Siirtyy kuplien ja tuulettuen esteittä ympäristöönsä. Ja pian taas muodostavat tauotta vaarallista säteilevää kiintoainepatinaa, kuin tyhjää vaan!
------------
Kanavasädemysteeri IV.Sivu 111 jätetään nyt alkualustuksena väliin."Kuvan 5 esim. esittää filmilevyä, jonka Thomson sai tutkiessaan ilmakehässä olevien keveitten jalokaasujen isotooppisia seoksia. Isotoopeilla on nyt todettu erisuuret massat m, niin, että niiden vaikutuksesta täytyy levylle muodostua eri paraabeleja, joten, paitsi niitten toteamista, myöskin niitten erottaminen toisistaan on mahdollista. Thomson havaitsi normaali atomipainoltaan 20 neonin vastaavan parabelin vieressä on toinen heikompi jälki, joka muodostuu toisen kaasun 22 arvoisesta neonista, metaneonia. F. W. Aston koetti myös toisia kemiallisia, jaotushaihdutuksia onnistumatta. Isotoopit eroitti VAIN kanavasädeanalyysi. Hän kykeni erottamaan mm. kloorista samalla tavoin kaksi eri isotooppialkuaineseosta. Samoin esim. toriumlyijy= 208 ja uraanilyijy= 206. Joiden edelleenmuuttuminen tapahtuu niin hitaasti, ettei sitä voida mitata nykyopein, (STUK/ nykyilluusiot ns. "stabiileista isotoopeista", joita EI siis OLE!). Koska alkuaineita on eri painoisina pitää alkuaineen määrittelijäksi ottaa järjestysluku, jota voidaan sanoa myös perusluvuksi, (protonien määrä.)
*Sensaatiomaista on myös löydökset ilmakehästä. Esim jalokaasuissa todettiin jo alkuvuosista moninkertaisitunutta PYSYVÄÄ säteilykertymien aiheuttamaa ionisoitumista +++<. . . Tämä materiaali oli alkusysäys löytää atomien säteilyvarastoitumien mekanismeja, lisäyskerrointaulukoita ja Nobelin antaneet mm. Malenkan-kuorimalliteorian jatkumot neutronspinhyrrävarastoitumisista. Jännittävien löydösten kokoamiani jatkumoita aina vuosisadan vaihteesta 1908:
TLD-dosimetrian kivijalasta leydenpulloineen:
http://kuvaton.com/k/iEb.jpg
Luonto ja me 6 kuvatarjontaa kanavasäteitten salatuista mittaamattomista maailmoista os. I:
http://kuvaton.com/k/iE6.jpg
Luonto ja me 6 OTAVA os. II:
http://kuvaton.com/k/iER.jpg
Kuten huomaamme säteilyn ionisoidessa atomien valenssielektroneja alkavat "syvemmät" K, L, M- kuorikerroksien elektronit säteilykertymistään tuottamaan myös tappavaa röntgensäteilyvarastoitumistaan. Kuvaavaa, ettei tästäkään säteilyn varastoitumien energioiden tasoista olla nykyalan kirjoissa kerrottu. Mutta historiallinen kirja kyllä:
http://kuvaton.com/k/iE5.jpg
