Jokaisessa marketissa myydään samaan tuoteryhmään kuuluvia tuotteita, joilla on eri valmistajat. Esimerkiksi kola-juomien tarjonnassa on aina mukana amerikkalaiset brändit ja muutama kotimainen vaihtoehto.
 Maitotuotteissa kuten juustoissa ja jogurteissa on joka marketissa lukuisa määrä vaihtoehtoja.
Mutta kylmästä myytävissä maidoissa ei kuluttajaa hemmotella rinnakkaistuotteilla. Kotimaan suurin meijeri saa väistyä tanskalaisomisteisen toimijan tieltä, kun etelän osuuskauppa niin tahtoo. Miksei kuluttajalle anneta oikeutta tehdä valinta itse?
 
 Maitosota pitää ratkaista reilusti siellä missä ostava asiakas tekee valinnan. Tässä sodassa tarvitaan enemmän toimijoita.

 Valio on uusinut kilpailustrategiansa Suomessa.  Tanskalaisjohtoinen Arla ei ole Aitomaito, ei Ingman, ei edes Dynamo Laaksojen Maitokunnasta tai Kuusamon Osuusmeijerista puhumattakaan. Valio joutuu taistelemaan hyllytilasta myös tuoretuotteissa. Siksi suomalaisten maidontuottajien omistama meijeriyhtiö painaa tukkuhintoja alaspäin.

 Valion uutta toimintamallia tukee MTK:n maidontuottajasiipi, joka yllyttää tuottajia pilkkomaan s-kortit ja siirtämään ostoksen Lidliin tai keskolaisiin kauppoihin. Syynä on se, että markkinajohtaja myy tanskalaisten maitofarmareiden maitoa kaupoissaan.

 Valiolaiset mtk-hemmot työntävät päänsä pensaaseen uskomalla, että markkinataloudessa joillakin boikoteilla voidaan pitää rajasuoja tuoretuotteissa. Tosiasiassa Valio odotti liian pitkään uuden Arlan invaasiota. Markkinoiden muutokseen olisi pitänyt vastata jo aikaisemmin,mutta Valio uskoi tuoretuotteiden hintatason kestävän pitkään.

 Valion johdolla oli yhteistyöneuvotteluja ruotsalaisen Arlan kanssa takavuosina. Silloin keskustelut loppuivat Arlan takapajuiseen teolliseen rakenteeseen ja suomalaisten uittojen heikkoon ruotsin kielen taitoon. Nyt kun tanskalaiset agribisnesmiehet käyvät kauppaa, voi fuusiokeskustelut olla vielä vaikeita. Toisaalta  keinosiemennysfirman esimerkki rohkaisee, josko meijerien puolella voisi hakea osuustoiminnallista fuusiota koko Pohjolaan. Kielitaitoisia voisi löytyä Valionkin hallitukseen. Sen verran fiksuja maidontuottajia maakunnista löytyy. Ainakin nykyisen Seinäjoen alueelta.

 Sinipiika on kylän paras lypsäjä mutta kuka tekee parhaan apemyllyn? Vaaka- vai pystyruuvit? Traktorilla pyöritetään.  140 lehmää + nuoriso.

 Tuottajahinta laski maaliskuun alussa 4,7 snt eli toistakymmentä prosenttia? Joko näillä luvuilla alkaa navettaruumiita tulemaan vai pitääkö odottaa seuraavaa alennusta, joka lienee juhannuksen korvilla. Nyt on ne ajat lähellä, jolloin mitataan uuden allon maitotehtaiden kykyä pärjätä alenevan tuottajahinnan kanssa. On aivan sama, onko navetta verhoilla vai ilman, lypsääkö lehmiä robotti tai ihminen asemalla. Jo ennen kevättöitä EU-tukihakemusten täytönlomassa sadoilla tiloilla mietitään, mihin on varaa lainanhoitokulujen lisäksi. Vai olenko väärässä?

 Ja sitten veikkauksia: koska ensimmäisen suomalaisen maitotilan kohtalona on osoittaa, että likvi ja tilan kehittämissuunnitelma meni metsään?

Faba-palvelun uusimmassa asiakaslehdessä Pistoletissä on haastateltu uutta hallituksen jäsentä. Tämä edunvalvojamme profiloi itseään kertomalla roikkuneensa mm. meijerin luottamustehtävissä. Onkohan pohjalaisilta loppunut pystyvät ja kyvykkäät ihmiset yritysten hallintoon, kun joudutaan värväämään "roikkujia" eduvalvojiksi?

 Nyt on aka siirtyä tahtopolitiikkaan.  Keskustapuolueelta löytyy kovan sarjan poliitikkoja,  Väyrynen ja Kääriäinen etunenässä, joille olisi isänmaan edun nimissä käyttöä politiikan keulapaikoilla.

 Vanhanen on jo riittävästi ryvettynyt virkamieshallituksensa kanssa.  Nyt on muutoksen aika(1-5). Väyrynen pääminsteriksi. Ilkka Suominen talousministeriksi, Taxell opetusministeriksi, Soini yleisten töiden- ja kulkulaitosministeriksi. Ja Ile  Kanerva takaisin ulkoministeriksi.  Ilkka Kantola kulttuuriministeriksi. Meppi Anneli Jäätteenmäki maatalousministeriksi. Tästä porukkaa uuteen hallitukseen.  Alkaisi politiikkakin muistuttaa politiikkaa eikä mitään nyhveröintiä median kanssa tyhjänpäiväisistä asioista kuten tekstailut
tai naima-asiat.

 Miksi kokoomus pärjää vaaleissa?
Siksi, että kykypuoue on kiinnostavin sijoituskohde myös vaaliavustuksien keräilyssä. Häkämies ja Tiura ovat kovia nimiä tälläkin sektorilla.  Eikä Lindénilläkään mene heikosti, perinteisesti.

 Käy kokoomuksen kautta

 Kokoomuksen kansanedustaja Marjo Matikainen oli hiihtäjä vailla vertaa 20 vuotta sitten. Nyt on löytynyt valalla käyneitä todistajia, jotka väittävät, että Marjon hotellihuoneen pöydällä oli ollut epo-pullo.

 Marjo kiistää väitteen, että pullo olisi ollut pöydällä. Tällaiset väitteet ovat entisen hiihtäjän mielestä poliittista ajojahtia.  Miten eposta on tullut politiikkaa? Kertokaa se, viisaat.

 Rakkaat ystävät agrossa. Tällä kanavalla moni kirjoittaja lausuu julki ajatuksiaan.  Sanansäilät leiskuavat. Politiikka näyttää olevan totisen väännön aiheena.  Hyvä niin.  Hyvin kirjoitettua kieltä on ilo lukea.

Ymmärrän murrekielen. Hyvin käytettynä se viestii kirjoittajan persoonallisuutta ja haastaa pohtimaan, mutta luoja varjelkoon iänikuisista yhdyssanojen kirjoitusvirheistä. Täällä yleisellä osastolla kirjoittajat osaavat kirjoittamisen jalon taidon, mutta pieni vilkaisu yläkertaan riittää toteamaan, että äidinkielen opetuksessa on peruskoulussa vielä vähän viilaamista.
Karmeat yhdyssanojen kirjoitusvirheet keskeyttävät hyvänkin jutun lukemisen, ainakin minulta.  Viljelkää ja vaalikaa kaunista suomen kieltä, sisaret ja veljet.