Glyfosaatti puhuttaa. Sen haitoista on tiedetty jo alusta saakka, 30 vuotta,  kun Monsanto aineen kehitti. Jo silloin Monsanto laittoi käyttöturavallisuustiedoitten perään seuraavan vastuurajoituksen:

"Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät
vastaa tietojen tyhjentävyydestä tai tarkkuudesta. Tiedot annetaan edellytyksellä, että käyttäjä itse
ennen käyttöä arvioi tuotteen käyttökelpoisuuden tarkoitukseen. Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät
vastaa minkäänlaisista vahingoista, jotka mahdollisesti ilmenevät annettujen tietojen käyttämisestä tai
niihin luottamisesta.

MONSANTO JA SEN TYTÄRYHTIÖT EIVÄT OTA VASTUUTA EIVÄTKÄ
ANNA TAKUITA NIMENOMAISESTI TAI EPÄSUORASTI MYYTÄVYYDESTÄ,
SOVELTUVUUDESTA TIETTYYN TARKOITUKSEEN EIKÄ TIEDOISTA TAI TUOTTEESTA,
JOHON TIEDOT VIITTAAVAT".

Kuka vastaa jos aineen valmistaja ei vastaa? Käyttäjälle siirretään vastuu oheisella lausumalla?
Nyt on juuri käsiteltävänä glyfosaatin myyntiluvan jatkaminen. Euroopan komissio ei vielä päättänyt myyntiluvan jatkosta. Sitä siirrettin hamaan tulevaisuuteen. Ongelmaksi on noussut glyfosaatin apuaine, POEA-aine. Se toimii glyfosaatin kanssa parantaen aineen tarttumista kasvin pintaan. Se on todettu vieläkin vaarallisemmaksi kuin itse glyfosaatti.

Katso MT 11.3.-16 sivu 7

Pelloilta katoaa humus, multavuus heikkenee. Väkilannoitteilla saadaan jonkin aikaa hyviä satoja, mutta joskus ollaan toivottoman tien päässä.  Mitä tehdä?
Nurmiviljely muutaman vuoden välein, aluskasvi joka vuosi, orgaaniset maanparannusaineet, lannat, puunkuori ja puukuitu. Ehkä jopa kannattaisi kasvattaa leppää kymmenen vuotta ja sitten murskata koko kasvusto peltoon.
Onko muita keinoja?

Nyt on hyvä keli poistaa jankon tiivistymiä roudan avulla. Se tapahtuu näin: Ajellaan pellolla joko jyrällä, äkeellä tms. jotta pellon pinta häiriintyy. Pelto routii silloin syväle ja ainakin metriin pitäis päästä. Routaantunut maa löystyy ja jos pelto saa rauhassa kuivaa keväällä, se jää löysemäksi. Parhaiten siitä saadaan hyötyä jos on kasvussa  apila, sinimailanen tms. syväjuurinen kasvi. Tällöin sen juuret pääsee löystyneen jankon läpi jolloin  juuret jättävät kanavia vedelle ja viljelykasvin juurille. Moneksi vuodeksi.

Pitää vaan muistaa, että rouditetulle ja vielä kostealle pellolle ei saa mennä keväällä sitä tallomaan uudelleen tiiviksi. Mullospelloille vasta kesälkuussa ja nurmipelloille ehkä heiman aiemmin, jos on jokin pakko. Juurien pitäisi päästä kasvamaan rauhassa.

Juurikanavat jättävät reikiä maahan ja niitä myöten viljelykasvi pääsee viemään juurensa syvemmälle. Silloin se saa vettä kuivanakin kautena. Madotkin kiittävät valmiiksi tehdyistä reijistä.

Tälläisella pellolla ei ensi kesänä vesi seiso.