Tuli tilanne lähipiirissä, jossa asuinmökki on ollut jo toista vuosisataa naapurin maalla (ei siis ole erotettu omaa tonttia) ja nyt maapohjan omistaja on alkanut uhkailemaan häädöllä. Jostakin muistelen kuulleeni, jotta tällaisissa tapauksissa häätö ei olisikaan ihan ilmoitusasia, vaan tarpeeksi kauan kun on (naapurin sitä moittimatta) pidetty toisen maata käytössä, jonkinlainen oikeus olisi muodostunut? Olenko ihan pihalla, vai olisiko jollakulla heittää sopivaa linkkiä Finlexiin tai esmes KO:n ennakkopäätöksiin?

Petri

Kaveri on kehittelemässä teollisuuteen vähän luottokorttia isompaa, langatonta bluetooth-yhteydellä ja android-kännykällä luettavaa lämpötila-anturia, kantavuutta sellainen normi luutuutti -kantama. Heitti sitten kysymyksen, missä maataloudessa tuollaiselle olisi käyttöä? Teollisuudessa kuulemma (vahvavirta)sähkökeskukset ym. ovat paikkoja, joihin ei kaivata ylimääräisiä johtoja. Ajatuksia?

Petri

Ööliä työntää ulos saumoista. Koetin uutta tiivistesarjaa, mutta aikapulassa en saanut täysin atomisoitua, kun olisi ilmeisesti pitänyt se sähkömoottorin ja hydepumpun välinen kartionmuotoinenkin kappale pultata moottorista irti, jotta olisi saanut purettua kaiken esille? Se moottorin suunnasta tuleva hammasratas ei päästä vetämällä suostunut irtoamaan. Käytännön kokemuksen tuomia vinkkejä ottaisin mielelläni vastaan...

Pitäisi perus-androidi lähettää takuukorjaukseen. Nyt hirvittää tuo osoitekirjan ym. kanssa pelaaminen. Nokia-aikaan homma oli selkeä, mutta nythän nuo ovat jossain googlen pilvessä, sikäli kun ovat. Moni ohjekin lähtee siitä, että Sinulla on käsissäsi kaksi toimivaa puhelinta. Ehkä pitäisi vain jaksaa lukea ohjeita vähän aikaa, mutta mikä on raadin kommentit ja/tai suositukset siitä, miten tuo varmistus tilanteessa, jossa luultavimmin puhelin lähtee ja toinen tulee, toimii helpoimmin ja luotettavimmin?

Onkohan kellään laintuntemusta: pitäisi tehdä tie kiinteistön läpi, sen sisällä on toinen kiinteistö. Toimituskartassa tieoikeus on piirretty "aika läheltä" tuota kiinteistön sisällä olevaa toista kiinteistöä, mutta ei kuitenkaan ihan kiinni siihen.

Nyt tämän isomman kiinteistön maanomistaja haluaisi, että tämä rasitetie rakennettaisiin aivan sen sisällä olevan kiinteistön rajalle, muuten jäisi "hukkamaata" (suikale) tien ja sen sisällä olevan kiinteistön väliin. Pienemmän kiinteistön omistaja taas haluaa tien juuri siihen, mihin se on piirretty. Ja minun (joka tulee tuon tien tekemään päästäkseen noiden takana oleville kiinteistöille...) pitäisi koettaa pysyä väleissä kummankin kanssa.

Eli kysymys: onko toimituskartta sitova sen tien sijainnin suhteen vai onko (isomman) kiinteistön omistajalla valta sanoa, mihin rasitetie rakennetaan?

Petri

Yhteistä tietä levitetään risteyksen kohdalta, 300 mm rumpuputkeen olisi passeli puolitoista metriä pitkä jatkopala, mutta näin "naamalla arvioiden" on sitä kevyempää SN4 putkea. Kallio/kaivoksensivukivimursketta tulee päälle vain noin 20 cm. Hyvin satunnaisesti tuosta ajetaan päältä, mutta silloin kuorma-autolla.

Itse pohdin mahdollisuutta tehdä joku "silta" betonipalkista jakamaan kuormaa, mutta sitten nuukuus/laiskuus iskee heti ja miettii jutun tarpeellisuutta. Jos jollakulla on tuollainen putki joskus pettänyt, niin meneekö pitkän rasituksen jälkeen vaiko enemmän kertakuormituksesta...

Petri

Missän vaiheessa ohra ja kaura olikaan arimmillaan hallan vikuutukselle ja milloin ongelmaa ei vielä ole tai se on mennyt jo (siis kasvuvaihe)?. Oli aamulla maa kuurassa, ensi yö näyttää pahemmalta, kaurassa vasta vähän vaaleaa ja pyöröpaalainkin valmiudessa... saisi edes jotain pelastettua, jos on kovin riskivaiheessa.

Tässä kun on sateiden välissä kylvetty nurmia ("suojakasvina" kaura-ohra-herne-härkäpapu -coctail, nurmena puna-alsike-timo-nurminata -seos), niin sateiden keskeyttäessä ei jyräämään ole aina pystynyt.

Myöhästyneessä jyräyksessä tuon suojakasviblandiksen sopiva ajankohta on tietty se, kun rikkaäestämäänkin menisi, mutta kun pitäisi saada etupäässä varmistettua sen nurmikylvöksen kasvu, niin missä kasvien kehitysvaihessa pitäisi silitellä pintaa niiden kasvien näkökulmasta? Kokemuksia, näkemyksiä?

Petri

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kylv%C3%B6t-voi-hoitaa-loppuun-vaikka-30-6-ohittuu-1.124462

21.7. asti voi vielä taistella.

Tuli Atlantin takaa tuollainen video; jos lohkokoko on passeli, niin aikas edullisesti tulee tehoja lisää...

http://pedenequipment.com/

Petri

Toistakymmentä vuotta on HP LaserJet 1200 toiminut kuin junan vessa, lukuisia kasetteja on värijauhetta levitelty puhtaalle paperille.

Vaan nyt paperinsyöttö vaatii, että tarjottimella on lähes täysi määrä paperia. Ja kun joku 50 kpl tulostaa, niin täytyy taas lisätä. Vaikka pinkka on paksu. Vaikuttaa, että joku jousi ym. ei jaksa nostaa pakkaa syöttörullille.

Kokemuksia ja korjausehdotuksia?

Petri

tiukemmilla ympäristömääräyksillä kuin naapurimaissa, kertoo sikäläisen neuvontajärjestön koostama raportti sikäläisistä ja "naapuri"maiden lannoitus- ja vastaavista määräyksistä. Suomi ei ollut mukana vertailussa.
http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/2015-02-13-tuffa-miljoregler-i-danmark#.VOBumixkmPI
Ruotsalaisten sanotaan pitäytyvän enemmän pistokokeissa luottamuksen lisäksi. Tässähän olisi valmis pohja katsomaan, ollaanko meillä jotenkin tiukempia kuin muissa lähimaissa vai ei?

Petri

Pitäisi porista syväkuohkeutuksesta ym. tuolla toisella kotimaisella, mutta juuri tämä termi on hukassa. Täällä voisi olla joku sen verran enemmän kaksikielinen, että päästäisi minut tästä hiljaisuudesta eteenpäin?

Petri

Ulkona -28 ja paalipinossa muovit lepattavat pohjoistuulessa... Kylmän puolella, onneksi vielä liiterissä riittää klapia! Aamulla vain muutama juomakuppi jäässä eläimillä, yllättävän hyvin menee.

Petri

Työn alla on konesuoja, maalattiainen. Muutakin sinne voisi arkistoida, kuormalavoilla pidettävää. Mielellään vielä niihin nurkkiin, joihin ei saa suoraan mitään konetta työnnettyä. Eikä kyllä traktorin etukuormaajallakaan.

Normi pumppuvaunuhan ei toimi. Jyväsäkkejä kävi juuri tuomassa Haukkalan auto, jossa oli mukana kolmipyöräinen, hämähäkin oloinen trukki, aika isoilla ilmakumipyörillä. Pikkasen samaa tyyliä, kun joissain autoverstaissa moottorin nostoon tarkoitetut telineet.

ELI: onkohan kukaan koskaan tehnyt/nähnyt systeemiä, jolla trukkilavoja voisi käsivoimin siirrellä maapohjalla? Tuo Haukkalan auton trukkityyppinen juttu mutta ilman moottoria; aivan kylki kylkeen niitä lavoja ei saa, mutta haitanneeko tuo kovin paljoa...

Petri