Tuossa kovasti tarjotellaan 80-luvun alun kuutosjontikkaa, oli 3130 tai 3140, muistaakseni. Noita pyörii myös erittäin kohtuuehdoin tuossa rajan länsipuolella. Kummosia nuo ovat koneina? Käyttöominaisuudet ja sitten tietysti se kestävyys ja/tai varaosapolitiikka? Kokoluokkana olisi passeli meikäläisen maataistelu- ja rehuntekokalustolle: itsellä tr-kalusto on keskimäärin sen ikäistä, että yksi varakone ei olisi haitaksi...

Petri

Taas pientä uutta rakentelua ja olisi kova houkutus muuttaa rakenteita siten, että Varmon pitäisi kavuta 60 cm korkealle, luiskaa pitkin. Millaisia kokemuksia on vehkeen mäennousukyvystä? Alusta on pitävä, eli sutimisesta ei tarvii olla huolissaan, itselläni suurin epäilys tulee ajomoottorin suorityskyvystä ja kestävyydestä. Kuinka pitkälle matkalle tuo 60 cm olisi luiskattava, että olisi mitenkään mahdollinen?

Petri

Ensimmäinen talvi omilla pyöröpaaleilla ruokkien on jo "vaiheessa", pitäisi miettiä ensi kesän tekemisiä. Kun kuivikepihatosta johtuen (lampaita, tosin) tavoitteena on roudata mahdollisimman vähän vettä sisään, on paalaus pyritty ajoittamaan "silloin kun kerättäisiin latokuivuriin" -kosteusasteeseen, eli ns. säilöheinää. Enimmäkseen on ollut ihan OK tavaraa syöttää, mutta hometta on toisinaan. Hylkyyn ei ole mennyt paaleja, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

Kuivimmat tehdyt ovat selvästi kuivaa heinää, ei minkäänlaista säilörehun tuoksun häivähdystäkään. Tuoreemmissa taas on selvä maitohappokäymisen aromi. Sellainen tuntuma, että juuri nuo kuivahkot ovat niitä, joissa hometta yleensä esiintyy, kun taas sellaisissa vähän nihkeissä eli hapanimeliltä tuoksahtavissa ei homeita ole näkynyt. Otos on tosin sen verran pieni ja vain yhdeltä vuodelta, että luotettavien johtopäätösten vetämistä oman kokemuksen perusteella täytyy vielä varoa. Säilöntäaineita ei ole käytetty, niittokone, ei -murskain, kaikki on karhotettu, suurin osa vielä pöyhittykin tehdessä.

Tuon kuivikepohjan vuoksi tavaran teen mieluiten mahdollisimman kuivana. Nyt on kuitenkin käynyt mielessä, että pitäisikö säilöntälaadun vuoksi jättää kuitenkin sen verran nihkeäksi, että tulisi enemmän säilörehua kuin säilöheinää? Kokemuksia? Kikkoja? Aineita?

Petri

Ennekuin lähden paikalliseen maatalousmarkettiin hoopoilemaan, niin kysytäänpä täältä:

Esiaurojen laitto on kyllä edessä, niin uskottavasti niitä on minulle kehuttu. En ole tarpeeksi katsellut livenä touhuja, joten... meneekös helposti jälkiasennuksena noihin Fiskarsin perusauroihin? Tuntuu, että saisi ojakseen kiinni, mutta pitääkö paikkansa? Kuvia, kokemuksia ja lähteitä....

Petri

Löytyipä luomu.fi -sivustolta erinomainen esitelmä maanmuokkauksesta, koneista ja kokemuksista

http://www.luomu.fi/tietoverkko/magnus-selenius-viljelee-maata-hoitaen/

Vähän sitä, kuinka oikeastaan valmiita koneita ei saa kaupasta sellaisena kuin tarvitsisi, miten niitä voi parannella ja ennenkaikkea käyttää fiksusti. Juttu kestää 40 min, mutta kannattaa uhrata. Taustana: noin 100 ha viljanviljely-hevosheinä -kuviot, eli tuollaiseen "keskimittakaavaan" soveltuvia laitteita?

Petri

Sitten kun tarvitaan toooosi hienoa kylvöalustaa (kotipuutarhaan?), niin otetaan tarkkuusmuokkari käyttöön: jyrsin, jonka käyttövoima tulee akkuporakoneesta

http://www.johnnyseeds.com/p-6620-tilther.aspx

Ja homma livenä:

http://www.youtube.com/watch?v=eCGATjBeRrE

Vielä ehtii kevääksi!

Petri

Olipas virkistävää luettavaa päivän MaasTul Timo Kauniston kolumni. Vaikken kaikesta (muusta) Kauniston kanssa olekaan samaa mieltä, niin soinilaisesta elinkeino- ja ilmastopolitiikasta aivan samaa mieltä. Ehkä olisin itse muotoillut ilman tupailtapaatosta, mutta asiat kohdallaan. Soinilainen idylli on 80-luvun suljettu Suomi ilman mitään sen ajan haittapuolia (ja 2010-luvun aineellisella elintasolla, tietysti), mullemullemulle, justniinkuennenkinkunolikaikkivielähyvin...

Petri

Nyt kaikki Väykky-fanit ja -antifanit Ouluun Madekosken kioskille! Irtokarkkihyllystä vakiohinnalla Väyrysen päitä, mustia perussalmiakkikarkkeja. Olivat sen verran maukkaita, että synttärilahjaksi saatu pieni pussi ehti loppua, ennenkuin ehdittiin kaivaa nuppineulat (voodoo...) esiin...

Petri

Maanantain 20.12. lehdessä 50% luomu-Suomi -visio tyrmätään tilastotarkastelulla. Ja sillä katsoen, nykytilanteesta eli peruutuspeilistä johtaen asialle käy just niin, sitä ei käy kiistäminen.

Ongelma ovat viljatilat ilman minkäänlaista yhteyttä tuotantoeläimiin. Jos lanta ei kierrä takaisin, niin heikosti toimii. Märehtijäyhteys on vielä parempi, saadaan vihervuosien satokin tuotantoon.

Tosi luomu-Suomi edellyttää märehtijöiden paluuta myös vilja-Suomeen. Maatalouden alueellinen eriytyminen on vain mennyt yhä voimakkaammaksi, mikä heikentää luomutuotannon mahdollisuuksia entisestään. EHKÄ vois olla mahdollista hoitaa homma osin/kokonaankin apilavihermassabiokaasulla, biokaasureaktori toimii monessa samoin kuin lehmäkin.

On mennyt noin 40 vuotta luoda tämä alueellisesti erikoistunut tuotantorakenne. Näinä vuosina myös viljaasyövien yksimahaisten osuus lihantuotannossa on voimakkaasti lisääntynyt. Voisi olettaa, että järkevällä tavalla sen muuttaminen luomu-vision suuntaan vie sen samat 40 vuotta eli tehdyt (rakennus- ym.) investoinnit saadaan järkevästi kuoletettua. Tuolla tavalla laskien se 50% osuus 2030 ei olisi olleenkaan mahdoton juttu.

Pitää vaan alkaa johdonmukaisesti tekemään töitä. Tuo johdonmukaisuus neljän vuoden vaalikausien ja EU:n viisivuotisohjelmien maailmassa saattaa olla liian kova vaatimus... Luonnontieteellis-teknisesti homma saadaan kyllä toimimaan, ei tosin nykyisellä tilarakenteella ja tuotannon jakaantumisella.

Petri

Mitäs mieltä raati on, kuinka paljon pienemmät (halkaisijaltaan)  levikkeet voivat olla, jotta vielä toimivat?

Ymmärrän, että mahdollisimman samankokoiset toimivat pellolla parhaiten (toisessa koneessa on 16.9/34 levikkeenä erittäin kuluneet 12/38 ja hyvin toimii).  Nyt haussa on 16.9/38 renkailla olevaan tulevat levikkeet; saisin noutohinnalla 13.6, mutta Vianorin taulukon mukaan kokoeroa säteessäkin on jo 46 mm. Käykö niin, että levikkeet vain estävät uppoamisen, mutta vähän isommat omat kulkevat koko ajan uraa tehden eli polttoainetta kuluu ja pintamaan tiivistyminenkin jatkuu entiseen malliin? 14.9 pyörien kokoero (säde) 16.9 olisi sekin vielä 31 mm.

Tarjontaa olisi noille 13.6/38 paripyörille vaikka kuinka, mutta 16.9 ei mitään....

Petri

Olen joutunut taistelemaan vanhan puimurin niittopään kanssa. Ei tahdo katkoa kasvustoa, joka kyllä on jo aika ränsistynyttä. Mutta silti. Näppituntumalla puutteita laitoksessa on, mutta olisiko jollakulla tiedossa huolto/viritys/korjailuohjeita (netissä), kuinka hieman ränsistyneen sormipalkkiniittokoneen saa takaisin iskuun?

Tuollaisia alustavia ajatelmia kohteista, joissa jotain laittamista käsittääkseni on...
- kaikki sormet eivät ole ihan samassa linjassa, muutama jättää terän hieman irti sormesta. Kuinka kriittistä, miten oikoa sormi?
- sormien reuna näyttää paikoin tylsähköltä. Onko kriittistä, teroittaminen? Rälläkkä ja lamellilaikka vaiko joku hienostuneempi laitos?
- terälappujen iskua ei saa ihan keskitettyä (sellainen 5 mm optimista). Kuinka kriittistä?
- ja onko parempi laittaa sileillä terälapuilla vaiko sellaisilla "juomuisilla", ohjekirjan mukaan karkeampia kasvustoja varten? Kummankinlainen on käytettävissä. Onko isokin ero noilla käytännössä?

Eli joku perusteksti, mielellään kuvien kanssa, koneen laittamisesta iskuun, tyyliä Fiskarsin kyntöopas joskus muinoin.

Petri

Jostain tarttui silmiin kuva Fellan puolihinattavasta niittomurskaimesta, google löysi videon (iso tiedosto kuin mikä!)
http://www.pekkakukkonen.fi/koneet.php?merkkiID=1&malliID=4

Ei sen puoleen, että olisin ostamassa (ei näillä aloilla uusia tällaisia, ei), mutta ideana vaikuttaa aika fiksulta. Vaan onkos jollakulla kokemusta (jos sitten kymmenen vuoden päästä sisäänajettuja...) ?

Petri

Ruotsin suurin luomumaitotila menee nyt laajennuksen vuoksi puolen vuoden karenssiin (tavanomaisia ostoeläimiä laajennuksen yhteydessä), huhtikuussa 2011 ovat sitten kaikki 1200 luomu-lypsyssä..

Tarkemmin alla ekoweb.nu -linkistä kopioituna:

Vadsbo mjölk nu i karrens
Den 1 oktober gick en av Europas största blivande ekologiska mjölkbesättningar in i karrens för att kunna börja leverera ekologisk och KRAV-märkt mjölk den 1 april 2011. I dagsläget finns 650 kor i besättningen. När den är fullt uppbyggd kommer den att bestå av 1200 kor som då sammanlagt mjölkar cirka 25 till 28 ton per dygn. Mjölken kommer att levereras till Arla

- Anläggningen är ännu ej helt klar. Totalt är det en investering på cirka 50 miljoner kronor. Vi har fått många stordriftsfördelar av att bygga en anläggningen i den här storleken. Vi bygger billigare per koplats och vi kan få en rationellare drift och använda den senaste tekniken, säger Lars Svensson vd Vadsbo Mjölk.

Företaget är ett dotterbolag till Vadsbo Växtodling som sammanlagt förvaltar cirka 2000 hektar som odlas ekologiskt.

- Det har spekulerats en hel del i hur vi skulle lyckas lösa betesgången för så många djur, men i år så har vi haft 650 kor på bete och de har alla gått på den två kilometer långa drivningsväg som vi specialkonstruerat med beten längs med, både den och betena har hållit bra. Totalt har vi 190 hektar beten att tillgå, säger Lars Svensson.

När produktionen är i full gång och verksamheten är helt omställd kommer Vadsbo Mjölk att öka den Sveriges totala ekologiska mjölkinvägning med nästan 5 procent.

Petri

Projektissa laittaa puikot traktorin perään kyljellään olevien pyöröpaalien käsittelyyn. Jokuhan noita myy kiinteänä suoraan kolmipistekiinnitykseen, mutta itsellä on traktorin taakse sellainen Normetin hissi/trukki, josta ajatus on vaihtaa trukkipiikit noin 90-100 millisiin putkiin, jolla paali liikkuu. Vähän kuin Kvernen käärijän nostohaarukkaan. Ja Heino voi jatkaa lottoamista sen etukuormaintraktorin saamiseksi tälle markille...

Nyt on pohdinnassa, kuinka putken päästä saa sellaisen sievän pyöreä, joka ei riko muoveja, kuten noissa tehdaskoneissa. Helpoin olisi tietty, jos jossakin olisi kaupan tuollaisen putken päähän niitattavaa/hitsattavaa tulppaa, mutta ainakaan paikallinen maatalousliike ei tuntenut. Jos tykkää pajassa värkkäämisestä, niin kyllähän tuon hitsaa ja hioo, mutta jos löytyisi jostain puolivalmista?

Petri

No niin, taas on oltu tuomioistuimessa eli yksityistietoimituksen loppukokous. Taustaksi voi kertoa, että meiltä hävisi rautatien tasoristeys ja tehtiin korvaava tieyhteys. Matka osalle peltolohkoja (noin kolmannes pinta-alasta) lisääntyi reilulla kilometrilla.

Olisiko jollakulla olisi vastaavia kokemuksia? Saapi vastata myös yksityisviestillä..

Lisäetäisyyden osalta toimitusmiehet esittävät korvattavaksi vain ajoneuvokulut, ei lisääntynyttä työaikaa. Ohjeiden ja yleiskirjeiden mukaan elinkeinonharjoittajille voidaan (tulee) korvata myös lisääntynyt työaika. Onkos joku ollut vastaavan oikeustoimen kohteena ja miten on käynyt?

Toinen juttukin on. Kaikissa kokouksissa on puhuttu vastaavan tieyhteyden rakentamisesta. Esim. allekirjoittaneen tontille on pari vuotta sitten tuotu 16 m jännevälin kattotuolit lavetilla, eli näyttöä aiemman tieyhteyden laadusta on. Tällä hetkellä perille ei pääse edes puoliperävaunulla. Mitäs mieltä raati on, onko maatilan pihalle päästävä lavetilla, puoliperävaunulla vai riittääkö pikku-valmetti ja peräkärry?  Kysymys saattaa olla tarpeeton, mikäli jostain papereista löydän pitävän muotoilun tieyhteyden "vastaavuudesta", mutta ehkä yleistä mielenkiintoa herättävä?

Tällaista oikeuskäytäntöä.

Petri

PS. vihjeitä pätevistä alan hallitsevista juristeista otetaan vastaan, seurusteluapua saatetaan tarvita.