Nyt olisi mahtitila myynnissä. Eikä tarvitsisi enää EU-burokratian kanssa kärvistellä:

Pinta-ala 1,5 miljoonaa hehtaaria. Siinä saisi varvattua kerralla koko Suomen vilja-alan. Eikä maksa paljon, pienillä toleransseilla ja nuevottelutaidoilla hinnan saisi varmaan painettua alle miljardin erkin.

JK.
Sen verran kuitenkin innostuneita varoittaisin, että kannattaa ostaa panokset halvalla ja myydä tuotteet kalliilla. Nykyinen omistaja jo totesi ettei kaava toimi toisin päin... 




http://www.telegraph.co.uk/finance/newsbysector/constructionandproperty/8321543/Ivolga-puts-worlds-biggest-farm-up-for-sale.html#

Uudistettu maanvuokralaki astuu voimaan 1.2.2011. Uudistuksessa on monia parannuksia varsinkin maatalouden osalta. Tärkeimpänä mahdollisuus pidempiin vuokrasopimuksiin. Toinen asia sitten on, kuinka todellisuudessa saada neuvoteltua 20 vuoden pellonvuokrasopimuksia. Kiistämättä pitkät sopimukset toisivat vakautta viljelyyn, ja varmuutta tilan investointien maksukykyyn.

Mutta kuinka saada maanomistaja vakuutettua pitkän sopimuksen olevan hänenkin etunsa? Päällimmäisenähän tässä nousee varmastikin esille vuokratason määrittäminen 20 vuoden päähän. Maailman ehtii tuossa ajassa muuttua paljon. Tilastokeskus pitää monenlaisia maatalouden indeksejä, sekä panos- että tuottajahintoihin liittyen. Kolmantena ulottuvuutena ovat tuet, ja niiden kehitys. Mahdollisesti muuttujia voisi olla enemmänkin.

NYT olisi tuhannen taalan paikka esim. MTT:n laatia indeksi, jossa pyrittäisiin huomioimaan maan tuottokykyyn ja viljelijän maksukykyyn liittyviä muuttujia. Sitomalla maanvuokra em. indeksiin, voitaisiin turvata sekä viljelijän että vuokranantajan edut pitkissä vuokrasopimuksissa.


 57 §

Viljelmä, jolla on maatalouden harjoittamiseen tarvittavat asuin- ja talousrakennukset, voidaan antaa vuokralle enintään 25 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi.

 71 § (17.12.2010/1140)

Maatalousmaa.. ..voidaan antaa vuokralle enintään 20 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi.


JK.

Odotan mielenkiinnolla ensimmäistä tapausta, jossa holtiton ryöstöviljeljävuokramies menettää vuokraoikeutensa, ja joutuu korvausvastuuseen pellon viljelykunnon ylläpidon laiminlyömisestä.


21 § Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen tontinvuokrasopimusta lukuun ottamatta, jos:

3) vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt vuokra-alueen ja siihen kuuluvan omaisuuden kunnossapitovelvollisuuden taikka hän on käyttänyt vuokra-aluetta tai siihen kuuluvaa omaisuutta tämän lain tai vuokrasopimuksen vastaisesti...


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1966/19660258

Mitenkäs se jatkokertomus nyt menikään: tukielätti sekuli-sakki? Tai jotain siihen suuntaan?
Nyt vasta ymmärrän, että AULIs onkin kaikki nämä vuodet tilittänyt ympärillään viruvaa osattomuutta , eikä suinkaan viitannut maaseutuväestöön...   


"Helsingissä toimeentulotukea saa yli kymmenen prosenttia kaupungin väestöstä."


MUTTA ei se mitään, jokuhan tälläkin tilin tekee:

"Tämä on niin suuri asukasmäärä vuokramarkkinoilla, että asumistukijärjestelmän on Helsingissä arvioitu nostavan vuokra-asuntojen vuokria."

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135262795413?ref=lk_ts_om_2

Nykyiset koneiden ohjekirjat ovat syvältä. Lumitaistelu keskustelussa nousi esille lajin tyyppiedustaja:

10 sivua, joista noin neljä asiaa, loput rumia kolmion muotoisia kuvakkeita täynnään! Itse asia katoaa tuonne jonnin joutavien "olemme varoittaneet, älkää meitä syyttäkö" varoitteiden viidakkoon. Joku direktiivihän se varmaan nuo kolmiot tuonne vaatii. Mutta 90 % lukijoista ko. kolmiot ovat vain merkki kääntää äkkiä seuraava sivu, tai heittää lumikieppiin koko läpyskä.

Esimerkki linkki ei ole pahemmasta päästä, ja ansioksi Rotelle on luettava, että rasvauskohteet on tuotu esiin selvästi. Sekään ei ole itsestään selvyys: viime kesänä hankitun kesantomurskaimen ohjekirja ei edes tunne kaikkia koneesta löytyviä nippoja, saat että niiden sijainnista olisi yksilöityä kuvaa!

www.rote-cobra.com/kayttoohjeet/suomi/SLK_FIN.pdf

Elämme mielenkiintoisia aikoja: MT:n 10.1.2011 mukaan maailman viljavarastoissa on 20 miljoonan tonnin vehnävaje. FAO puolestaan raportoi viikolla 1/2011 ruuan hinnan kohonneen jo vuoden 2008 hintapiikin yläpuolelle. Yllätys ei tosin sekään, ettei tämä näy suomalaisen jussin pussissa, ainakaan jos kotimaan markkinaoligopolistit saavat päättää.

Suomen 723 milj. tn vehnäsato 2010 ylittää 82 milj. tn kotimaan 641 milj. tn kulutuksen. Lokakuun 2010 lopussa vehnän vientimäärä oli jo kolminkertainen vuoteen 2009 verrattuna. Viety 133 milj. tn vastaa 18 % sadosta. Valitettavasti nämä tilastot eivät erittele mylly- ja rehuvehnää.

Uusi vuosi 2011 aloitettiin vehnällä 200 € pyykillä. Syyskuussa 2010 vehnän huippu kävi 220 €/tn, josta pudottiin 164 €/tn. Joulukuun alun 175  €/tn noustiin vuoden vaihteen 194 €/tn.

Viikon 2/2010 noteeraukset:

Agrimarket 207 €/tn
Raisio        208 €/tn
Avena       212 €/tn
Fazer        209 €/tn
Hampuri*   261 €/tn  

*Weizen, Brot- D (P 12%, FZ 220s)

www.vyr.fi
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Vilja/Hintaseuranta/Viljan_hintanoteeraukset/
www.raisio.com/viljat
www.avenakauppa.fi
www.yrma.net/dokumentit/viljanhinnat.pdf
http://www.agrarberatung-hessen.de/markt/pflanze1/010403.html

Virallisten lajikokeiden tulokset 2003-2010 on julkaistu. Rupeaa olemaan jo aikamoinen raamattu. Lajikkeita on niin paljon, että pystyyköhän edes kukaan viljanosta enää suoralta kädeltä tietämään lajikeen nimen kuullessaan millaista tavaraa pitäisi odottaa, saati mitä lajia? 

http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu13.pdf

Hienoa että julkaisu on netissä kaiken kansan ihmeteltävänä, kun vaan joukosta sitten osaisi poimia itselleen sopivan. Ei ainakaan yhtään helpota, että täältä Kaakosta katsoen kaikki koepaikat ovat useamman sadan kilometrin päässä. Samojen leveyspiirien pellotkin ovat meikäläiseen "mannermaiseen ilmastoon" nähden lähinnä rannikolla.

 

Laskujen viitenumerot muodostetaan ilmeisesti jonkin sortin laskukaavalla. Systeemin tarkoituksena on käsittääkseni "omavalvonta," jossa laskunmaksuohjelma herjaa mikäli maksaja sortuu näppäilyvirheeseen.

Löytyykö täältä tietäjää viitenumeroiden luomiseen? Excelillä numerosarjat olisi helppo johtaa, ja pitää pientä reskontraa. Mutta se kaava? 

Urakointihinnat 2010/11 kaudelle on julkaistu Briteissä. Meillähän tämä toki on kilpailulain vastaista...

http://www.fwi.co.uk/landing-page/201011contractorcharges/

Yksi eekkeri vastaa suunnilleen 0,40 hehtaaria, eli 1 hehtaari on 2,5 eekkeriä. Ja vastaavasti yksi punta on 1,18 euroa, tai kääntäen euro vastaa 0,85 puntaa.

Esim. Raskaan maalajin kyntö 65 €/ha.

"Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä päätti hetki sitten, että se tulee äänestämään hallituksen Irlannin tukipäätöstä vastaan.

Sdp esittää huomisessa äänestyksessä hallitukselle epäluottamusta ja äänestää tukipakettia vastaan. "

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Demarit+%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4v%C3%A4t+Irlanti-tukea+vastaan/1135262054560


Suomi liittyi Pääministeri Paavo Mooses Lipposen (SDP) johdolla euroalueeseen ensimmäisten joukossa 1999. Tuolloin hyväksyttyjen jäsenyyskriteerien heikkouden ja suoranaisen sinisilmäisyyden johdosta euroalue on ajautunut vakavaan rahoituskriisiin. Ulkomisterinä asioita oli tuolloin sopimassa Tarja Halonen (SDP). Presidenttinä rahaliittoon liittymisen ehtoineen siunasi Martti Ahtisaari (SDP).

Viimeinen taisto vie demareita Persujen perään...

MT 26.11.2010

"Viron Muugaan varastoiduista vajaasta 200 miljoonasta ohrakilosta myytiin kymmenesosa 188–190 eurolla tonni.

Yleislinja oli, että vehnässä noudatettiin kunkin maan markkinahintoja, kun tarjousten hyväksymisestä päätettiin. Ohralla runsaan 170 euron tonnihinta oli minimi kaikissa maissa..
..Suomessa alin ohratarjous liikkui 120 euron tuntumassa ja Saksassa 150 eurossa."

Kotimaan viljajuntta elää ja voi hyvin. Ohra ei tunnetusti riitä kotimaassa ilman interventiovarastoja kuin kevään korvalle, mutta ostohinnoissa tämä ei näy. Kotimaan toimijoiden noteeraukset ovat välillä 140-156 €/tn tehtaan portilla. Vertailussa interventihintoihin, hintaero kotimaan tarjouksiin vielä kasvaa keskimäärin 10-15 €/tn, eli rahtikustannuksen ostajan varastoon.

Mutta meillähän kilpailu toimii...   

"Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan nykyinen jätevesiasetus on kumottava. Valiokunnan mukaan se sisältää määräyksiä, jotka on nostettava lain tasolle.

Lisäksi perustuslakivaliokunta lausui, että lain vaatimusten pitää olla kohtuullisia. Se jäi vielä epäselväksi, mitä tämä kohtuullisuus voisi tarkoittaa esimerkiksi euroissa mitattuna."
LÄHDE: HS 26.11.2010

Nyt läks, milloinkohan saataisiin maatalouden ymppi-ehtoihin vastaavanlaisia järjen ääniä?

Kaupan omat merkit ovat kotimaisen tuotannon syöpä. Moni tavan tossunkuluttaja kuvittelee edelleen Pirkankin olevan kotimaista. Kieroushan näissä on se, että mikä viime viikolla oli jonkin kotimaisen toimijan tekemää, saattaa seuraavalla kerralla tulla jostain merentakaiselta bulkkipajalta. Ja siinä kohtaa on selvää, että kaakun raaka-aineeksi otetaan halvinta ja heikointa koossa pysyvää.

Samalla nämä halpisbrändit vievät markkinaa tunnetuilta kotimaisilta tuoteilta, joiden peruslähtökohtana on kotimainen raaka-aine. Tämän seurauksena kotimaisen raaka-aineen kysyntä laskee ja jalostajan maksukyky vedetään äärimmilleen.
Tämä on muuten osattu suuntaa-antavasti pistää paperille jo varsin aikaisessa vaiheessa:

"Kaupan omat merkkituotteet lisäävät kotimaisen elintarviketeollisuuden paineita, koska niiden valmistus on mahdollista viedä ulkomaille. Yksittäiselle tuotteelle määritellään resepti ja elintarviketeollisuuden yrityksiä kilpailutetaan keskenään siitä, kuka tuotteen saa valmistettavaksi. Tyypillistä kaupan omille tuotemerkeille on, että niiden hinnat asettuvat yleensä alhaisemmalle tasolle kuin niin sanottujen merkkituotteiden."
-SUOMEN MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN KEHITYS VUOSINA 1995-2005, Maatalouspoliittisen työryhmän väliraportti,
->ilmeisesti vuodelta 1996

JK. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen paperi näin jälkeenpäin katsoa.

http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/muistiot/vl5_main.htm

"Reilun kaupan kahvin hintahyöty jää Suomessa enimmäkseen kaupalle
- Jos kuluttaja maksaa Reilun kaupan kahvista 50 prosenttia enemmän kuin tavallisesta kahvista, tuottajayhteisöt saavat ehkä viisi prosenttia enemmän kuin mitä he saisivat samasta kahvista markkinoilta, Valkila kertoo. "

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/reilun_kaupan_kahvin_hintahyoty_jaa_suomessa_enimmakseen_kaupalle_2157686.html

Suuria julkilausuttuja "totuuksia" kaupan suulla:
"Suomessa vähittäiskauppa on tehokkkaasti hoidettu ja organisoitu. "
"Kilpailu on äärimmäisen kovaa, ja kauppa neuvottelee tasavertaisena tavarantoimittajien kanssa."
"Kuluttaja on kuningas."

Kuluttaja on kuningas, jolla tosin ei ole vaatteita. Olen pitänyt Reilua kauppaa hyväuskoisten maailmaa parantavien hölmöjen temmelleskenttänä. Samalla olen kuitenkin huutanut kotimaiselle tuotannollekin Reilun kaupan statusta. On se vaan hele***** hyvä ettei kukaan ole ottanut meuhkaamistani todesta: mikään ei olisi muuttunut! 

Käännetäänpäs tilanne välillä toisinpäin:

Miten edullisesti tiedätte peltokauppoja tehdyn?

Media hehkuttaa aivan riittämiin jostain pläntistä maksettuja huippuhintoja. Eritoten kun näiden kauppojen kaikki taustat ja motiivit eivät välttämättä liity kuin kaukaisesti viljelyn tavoitteisiin. Samalla tapaa tuntuu homma repeävän näissä viljelijöiden välisissäkin jutuissa. Seuraava kertoja lisää aina päälle omat kymmenyksensä...

Esim. täällä Kaakossa vuokramies osti 2008 viljelyssään olleet noin 9 hehtaarin vuokramaat 3100 €/ha. Salaojituksen vaativat, mutta täydet tukioikeudet.

"Cap-uudistus saattaisi viedä 300–400 miljoonaa euroa" kirjoitti MT 15.11.


Todellisuudessa maataloustuki on pudonnut reaalisesti ostovoimalla mitaten paljon enemmän viimeisen viidentoista vuoden kuluessa. Tukitasoihin kun ei ole tehty minkäänlaisia inflaatiotarkastuksia.

"Kiintein hinnoin laskien maataloustulo oli 2009 enää puolet jäsenyyttä edeltävän vuoden tasosta." Kun maataloustulon kehitystä kuvaava suhdeluku oli 100 vuonna 1994, oli suhdeluku vuonna 2009 reaalisesti enää 50, ja nimellisesti 60. Tulosta on siis reaalisesti kadonnut puolet.

Vastaavasti EU-neuvottelulaskelmissa esitetyt arviot maatalouden kustannusten alenemisesta eivät tunnetusta toteutuneet alkuunkaan. Ja esim. tuotantovälineiden osalta kustannukset ovat nousseet vuoden 1995 indeksiluvusta 95,4, vuoden 2009 lukuun 130,7. Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi oli siis EU-jäsenyyden aikana noussut vuoteen 2009 mennessä 33,7 %.


Miten tästä eteenpäin?
Tukipotti kapenee. Tuotanto ja peltojen painopiste siirtyy kohti pohjoista.
Ja samalla kun jaettava rahamäärä pienenee, lisääntyy jakajien määrä: hehtaareja tulee lisää, maitolitrat pohjoisentuen alueella kasvavat?


https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul110_SM2010

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ttohi_tau_101_fi&ti=Maatalouden+tuotantov%E4lineiden+ostohintaindeksi+2000%3D100&path=../Database/StatFin/hin/ttohi/&lang=3&multilang=fi