Väderstadin etulatan sylinterit (4 kpl) on vähän ottaneet siipeensä ja kromaus (?) pinnasta on hiukan kolhiintunut. Nyt keväällä oli vielä oman nolottelun takia pintaruosteessa. Tiivisteethän nuo kolhut syö äkkiä, vaikka viime kesänä nyt ei pahemmin vuotanutkaan, kun ei nosta ihan ylös asti.

Onnistuisiko noiden korjaus vaihtamalla männänvarret ja tiivistesarja? Sylinterien männät on Ø40, Ø45, Ø50 ja Ø55 mm, mutta männänvarsi kaikissa Ø22 mm.

Yhtään en tiedä miten noita pystyy työstämään, mutta ajattelis että hyllystä sopivaa Ø22 vartta, johon sorvataan sitten kierteet männälle ja korvakkeelle?

Tilasin tuossa uudet Jalaksen turvakengät, sitä samaa 43 kokoa mikä aina on ollu. Nytkin on kolmet saman merkkiset turvakengät käytös ja hyvin mahtuu vaikka villasukan kans.

No nyt nämä uudethan on liika pienet. Ensin en sitä huomannu, ajattelin että vähän alkukankeutta niinkun aina uusien kenkien kans, mutta päivän jälkeen oli jalat niin kipiät, että särkylääkettä sai vetää.

Tehtaalta vastasivat, etteivät voi asialle mitään, kun kenkiä on kerran käytetty. Että koita ny kestää.

Notta vituttaa. Kai niitä pitää sitten ens kerralla lähtiä oikein sovittamaan, että minkähän kokoinen vm 2013 numeroa 43 on ja mahtuuko.

Sama juttu vissiin Sievilläkin. Komposiittikärkinen on kuulemma 0,5 numeroa pienempi kuin numero antaisi ymmärtää. Mutta nämä nykyiset on ihan metallikärjellä, eikä mitään komposiittia.

90 luvun Maxxumissa on nuo moottorin lämmöt vähä askarruttaneet. Viisari nousee aivan siihen vihreän alueen alareunalle, mutta ei juurikaan yli. Eilen päästelin 10 km kaasu pohjassa, niin nousi hiukkasen ylemmäs, mutta laskee pian takaisin, kun käy vähän aikaa tyhjäkäynnillä.

Että termostaattiko vaihtoon vai onko normaalia? Lämmintä kyllä tulee hyvin, paremmin kun kannentiivistevikaisesta Valmetista.

Onko pinta-alaan perustuva minimi MYEL-työtulo tilakohtainen, niinkuin olen ymmärtänyt?

Kyselin tuossa paikalliselta asiamieheltä asiasta, kun haluaisin vaimollekin alkaa maksamaan MYELiä. Asiamies oli sitä mieltä, että tuota työtuloa ei voikaan jakaa esim. puoliksi vaan sitä pitääkin korottaa, kun onkin 2 yrittäjän tila.

Tä!?

Olen tässä mietiskellyt, että kannattaisiko liittyä tuohon työterveyshuoltoon Melan kautta? Saako siinä mitään etuja verrattuna siihen, että menee vain suoraan yksityiselle lääkärille? Entä tuleeko tuo kuinka kalliiksi vuodessa, jos ei ole ollenkaan käyntejä? Onko ne nyt sitten kiinteitä kuluja...

Päivätyön kautta mulla on kyllä oikeus työterveyshuoltoon, mutta siellä suhtautuminen on valitettavasti terveyskeskustasoa, eikä mitään vaivaa oteta oikein tosissaan. Saikkua en ole tainnut vuoteen pitää, mutta olisi mukava jos edes tutkittaisiin, mistä joku vaiva johtuu, eikä vain lyötäisi särkylääkereseptiä kouraan.

Tuli tänään säädettyä carraron etuakselista olkatappien välystä. Otin vain yläpään tapin kiinnityslevyn alta niitä muovisia shimmilevyjä pois. Säätelin niinkuin ohjeessa neuvottiin, että välykseksi jäi n. 0,1mm rengasraudalla lujaa vääntäen. Mutta sitten kun laski koko koneen painon etupyörien varaan, värähti heittokellon viisari jo 0,25-0,30 mm.

Vähäsen jäi vaivaamaan, että jäikö nyt kumminkin liikaa välystä? Huolto-oppaassa oli ohje, että välykseksi 0,00 - 0,10 mm ja välystä mitattaessa väännetään raudalla etuakselin ja navan välistä.

Pitäis traktoriin vaihtaa eturenkaat ja tarjolla olisi 90% Michelinit tai parisataa kun laittaisi lisää, saisi uudet Mitakset. Molemmat 65 sarjaa, eli Multibib ja RD-03.

Michelineistä olen lähinnä hyvää lukenut, paitsi talvipito on ilmeisesti kamala. Mutta onko kulutuskesto tosiaan niin hyvä kuin sanotaan? Koneessa on etukuormaaja, mutta asfaltilla ajoa ei juurikaan tule.

Olisi tuollainen säiliömallinen 1000 litran maitotankki jouten ja tuli mieleen, että jos pohjahanan hitsaisi umpeen, niin siitä saisi "ikuisen" PÖ-säiliön. Onkohan aivan laitonta käyttää sitä sellaiseen? Ei ainakaan tarvisi pelätä, että pohja ruostuu.

Köyhänä olen miettinyt vaihtoehtoa sikahintaisen välipyöräjyrän tilalle kylvinkoneeseen. Lähinnä ketterämmän ajon takia tuota haaveilen, että päisteessä saisi kääntyä jyrkemmin ja toisaalta kone seuraisi kaarteessa paremmin.

Mutta kestääkö maatalousvetolaite Simulta 3000ST painoa, kun koneessa voi olla 3 tonnia tavaraa + koneen oma paino? Tarkoitus olisi pitää vetolaitetta niin pitkänä, että pyörät saa kääntää linkkuun, eikä vetoaisa vielä ihan ottaisi takarenkaaseen. Varmaankin 25-30cm piisaisi normaalista vetokoukun paikasta 6000 sarjan Valtterissa.

Onkos kokemusta tuollaisen -93 Maxxumin nelivedosta, että toimiiko samalla lailla kun muissakin? Neliveto pakan pitäisi olla siis kiinni, kun kone on sammuksissa? Katkaisijan kokeilin jo vaihtaa, mutta se ei auttanut.

Vaikuttaisi vähä että nyt on menny jotakin enempi rikki, kun etupyörät ei vedä ollenkaan. Kokeilin nostaa etupyörät ilmaan ja kone sammuksissa kardaania saa pyöriteltyä aivan käsipelillä. Saman tekee, vaikka laittais napista päälle ja kone käy. Valo kyllä syttyy nappiin.

Etupää tuntuisi olevan kunnossa, kun toista etupyörää pyörittelemällä toinen pyörii vastakkaiseen suuntaan. Kardaanin pooritkin tarkistin laatikon päästä, ettei niistä luista.

Viljakuormia tuossa pari viikkoa sitten peruuttelin ylämäkeen neliveto päällä ja silloin vielä pelasi. Nyt on lakannu pelaamasta yhtäkkiä, ilman mitään rasitusta ja pamauksia.

Passaako 5130 casen etupäähän laittaa tuota Valtran Axle LS (80W-90) öljyä, kun sitä olisi muutenkin tontilla saatavilla? Päällepäinhän akselit on valmetissa ja casessa samanlaiset Carrarot ja molemmissa kait kitkalukko, mutta onko kumminkin jotakin eroa?