Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Laturi otti ja hajos JD 6420:sta, tarkemmin ottaen hihnapyörä irtos ja vei kierteet mennessään akselista.
Nyt on uusi laturi näpissä ja sen perse on erilainen. Vanhassa oli B+ ja D+ navat, uudessa on B1+, B2+ ja D+.
Onko väliä kumpaan B:hen laitetaan paksut johdot uudessa laturissa?
Onko kukaan asentanut varoitusmajakkaa omaan -10/20 sarjan jörneriin? Onkohan johdotus jo valmiiks tuotu etukulmaan ja missähän se johdon vapaa pää mahtaa luurata? Kurkkasin katon sisään etummaisen kattotyövalon kautta ja ei siitä ainakaan vapaata päätä nähny. Riittänöönkö pelkkä katkaisijan asennus tauluun, vai pitääkö alkaa johdotuksia ite vetämään?
On muuten aika paska asentaa kattoon vilkkupaneelia, kun kattoluukku vie melkein kaiken tasaisen tilan katosta.
Onko kellään kokemusta näistä jeantilin pystykelaisista kuivalannanlevittimistä? Olis kiikarissa tollainen, tarkemmin tyypiltää 15-12. Onko mitään heikkoja kohtia tai muita erikoishuomioita joita tulis ottaa huomioon. Ootteko tyytyväisiä levitystarkkuteen ja leveyteen? Sen ymmärrän, että vaunulla on turha tavotella täsmälevittimen jälkeä. Entäs rengastus, tarjouksessa olis 28.1R26(720mm x jotain 1700 mm), riittääkö? Entäs traktorin renkaat pitääkö lähteä paripyörä/mammuttikauppaan kun vetokoneen takaset on 600 mm leveät. Kärryn kantavuus on jotain 14 m3/12 ton.
Rakenteen yksinkertaisuus miellyttää, ja aika hyvinhän tuo tuntuu pärjänneen dlg:n testissä. Myyjä kehui myyneensä yli 150 kappaletta tänä vuonna, kuulostaa aika hurjalta määrältä.
Onko kellään kokemusta näistä ikh:n tms myymistä pylväsaporakoneista. Olis tuossa tarjolla 650 W kone rapialla neljällä sadalla. Vaihteita 12. Tekeekö mitään? Tekis mieli ostaa pajalle kun loppujen lopuksi aika paljon tulee porattua reikiä, joissa pylväsporakone olis aika ehdoton. Eikä tuo hintakaan oo paha.
Meillä on kylmpihatossa nelsonin lämmitettävät kupit ja niissä on yksi ongelma. Lehmät ja vasikat ilmeisesti tykkäävät loiskuttaa vettä niistä. Kupit ovat pöydän puolella ja pöytä on kuppien kohalta aina märkä. Siinä jos on sitten rehua, niin ne rehut tuntuvat pilaantuvan helposti ja muutenkin rehun siirtely märkänä ja painavana on pyllystä.
Joten onko kukaan nähnyt tai kuullut et noihin olis jotkut esteet tätä varten? Kuppihan on oikeen pyöree ja kulhomainen, joten voin kuvitella et siitä on helppo kielellä loiskuttaa vettä. Uskoisin, että jokin kupin yläreunaan kiinnitettävä lipare tai este estäisi veden loiskuttamisen. Onko kukaan tehnyt itse ja miten?
Olis aikamoinen neliömäärä edessä vanhojen ja uusien rakennusten kunnostusmaalausta. Eikä kyllä millään pensselillä viittis alkaa vetelemään valttia pintaan.
Eli onko kellään kokemusta näistä robbarin/motonetin astetta kalliimpien ruiskuttimien toimivuudesta. Eli sellainen olis kiikarissa, missä on noin 10 l maalikannu, jota säilytetään työskentelytasolla. kannusta lähtee sitten erilliset paineilma/maaliletkut pistoolille. Hintaa tälläisellä on noin 100 eur. Halvat, alapuolisella säiliöllä olevat ovat romuja, käyttävät sikana ilmaa ja maalia joutuu ohentamaan paljon.
Eli joutuneenko miten paljon ohentamaan maalia tälläsessä isolla pytyllä olevassa? Luulis et kun paineella menee maalit ruiskulle niin voi olla maali jäykempää? Entäs ilmankulutus, onko julma?
Tiedän, pensselillä tulee paras jälki. Mut jotenkin vaan ei oikein nappaa...
Onko kukaan törmännyt seuraavanlaiseen ongelmaan kronen niittomurskaimen kanssa?
Eli ongelma on sellainen et kone pyrkii "sylkemään" koneen vasemmasta alareunasta osan katkaistusta rehusta viereisen karhon päälle/karhojen väliin. Eli kaikki katkaistu rehu ei tunnu päätyvän murskaimelle, joka kuljettaisi sen perään muodostuvaan karhoon. Terälaput on vaihdettu ja koneen säätöjäkin on kokeiltu, mutta millään näistä seikoista ei tunnu olevan merkitystä.
Ongelmaa on esiintynyt edellisinä vuosina satunnaisesti, oikeastaan niin et aina välillä on pudottanut sivusuojan alle kertynyttä rehua karhojen väliin. Mutta tänä kesänä ongelmasta on tullut jatkuva, välillä kone sylkee jatkvasti rehua vasemmasta reunastaan ja syljetyn heinän puuttuminen perän modostuvassa karhossa on selvästi nähtävissä.
Voisiko kohtalaisen huonolla kasvustolla olla osaa asiaan?
Koneella on nyt niitetty 3-4 kesää, mitään näkyviä vaurioita koneessa ei ole ja kaikki pellit on suorassa.
Onko tämä ominaisuus vai ongelma?
Märän kesän jälkeen paalit muuttuvat jääpalloiksi. Rehun sulatusta on tehty lämmitettävällä välivaratolla. Lämmitys tapahtuu löpökäyttöisellä lämmittimellä. lämmityksessä päännii se että katon rajassa lämpö on jotain 25-30 kun paalien pinnalla se vain alle 10 astetta. Eli kysymys kuuluukin, että onko kellään kokemusta, mikä olisi paras keino siirtää tuota lämmintä ilmaa paalien ulottuville, eli lattian rajaan. Onnistuuko se kustannustehokkaasti mitenkään. varaston koko on 5x12x4(lev x pit x kork). Esim onko kelläään mitään puhallinta katonrajassa millä siirtää lämpöä alamäkeen?
Kiitoksia etukäteen...
Minusta jokin tässä paalaiten combikone hommassa mättää. Miten ihmeessä paalain + käärin yhdessä voi maksaa lähes 20 keur enemmän kuin nuo samat koneet irrallaan? Ja muutenkin miten ihmeessä kone mikä ei kuitenkaan ole mikään teknologian jättisaavutus voi maksaa laitanaan 70-80 keur...
Pidättekö kombilla saavutettuja etuja tuon hinnaneron arvoisena?
Kommentteja
