Berner ampuu kovilla: "Nettikauppa lopetta koetoiminnan ja neuvonnan."  Jokin aika sitten oli pelottelua väärennettyjen aineiden myynnillä, kun sillä ei saatu riittävää vaikutusta kilpailijoiden kasvuun on kaivettu esille uudet tunteisiin vetoavat metodit.

Tässä hyvä esimerkki, että viljelijöiden tulisi kantaa parempi vastuu yhä suuremman prässihousuporukan kustantamisesta. Tiloilla täytyy olla traineria joka lähtöön ja tästä syystä valmentajia on kertynyt isompi joukko kuin pelaajia.

Kyllä maatalouskauppakin nyt vain joutuu sopeutumaan markkinatalouteen.

tuolla aasian puolessa. Taitaa monella sektorilla olla siellä asiat hivenen eri tasolla kuin täällä ja samoilla markkinoilla taidetaan kohta kisailla.

http://www.stara.fi/2011/03/27/miljoonia-kiljuvia-sikoja-haudattiin-elavalta/

Tarjoaa kylmää kyytiä tuo entisen kansliapäällikön poika!

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011031013337749_uu.shtml

Ei tarvitsisi kinastella enään eri tukialueiden välillä.

Kysyisin selvennystä C-alueen kiintiöasiaan. Tänään Maaseudussa Tiina Taipaleen kirjoituksessa kerrotaan samaa Kilpeläisen epistolaa kiintiön hinnasta C-alueella ja C-alueella kiintiön yli tuotetuille maitolitroille maksettavasta tuesta. Kilpeläisen arvion tämän hetkisestä markkinahinnasta jättäisin omaan arvoonsa, mutta kysyisin mihin perustuu arviot kiintiön yli tuotetulle maidolle maksettavasta tuesta. Mistä hän vetää luvut puolet tuesta tällä kaudella ja kolmasosa ensi kaudella. Perustuuko nämä tiedot joihinkin päätöksiin vai arvioon ylityslitrojen ja alituslitrojen tasausmekanismista. Eli onko palstalla sellaisia henkilöitä, joilla jotain faktaa tähän asiaan, vai arvotaanko nämä luvut maitovalokunnan kokoontuessa?

Väestön kasvu ja tulevaisuuden ruokapula on nähty pelastukseksi Suomenkin maataloudelle jo pidemmän aikaa. Mitä enemmän tutustuu kasvinviljelyn potentiaaliin eri puolilla maailmaa, alkaa tuntumaan kyseisen mantran käyttö hyvinkin onnistuneeksi viljelijöiden narraamiseksi. Jos ruoasta on todellista pulaa, viljelyalan lisäämisellä otollisilla kasvualueilla, lannoituksella ja kasvinsuojelun lisäämisellä ruoantuotanto pystytään kaksinkertaistamaan helposti. Nykyinen hyvin matala ruoan hinta tekee sen vain kannattamattomaksi ja yksin varastoimiskustannukset viljakasveilla nousevat kohtuuttomiksi sadon arvoon nähden.

Matalat hinnat, heikko kannattavuus ja varastoinnin kalleus aiheuttaa suuria hintavaihteluita. Nämä voimakkaat hintavaihtelut antavat parhaat tuotot eri raaka-ainejohdannaisilla keinotteleville pankkiireille. Matalat varastotasot aiheuttavat suuria hintaheilahteluja, jos merkittävillä tuotantoalueilla joudutaan kohtaamaan satoa turmelevia luonnonoloja, mutta hintatason noustessa tarjonta korjaa hintatason nopeasti lähelle lähtötasoa.

http://www.mtv3.fi/helmi/seksi/artikkeli.shtml/2011/01/1249082

 

Eu-aikana kasvanut mahtava joukko erinäisiä projektisihteerejä yms . kehittäjiä, mitkä kiertävät projektista toiseen. Edellisen projektin loputtua ne nostetaan pyörittelemään papereita uuteen projektiin taas 3-4 vuodeksi. Samoin maakunnissa tietystä ylemmän keskiluokan vaikuttajista koottu armeijakunta pyörii näiden projektien ohjausryhmissä ryystämässä kffeetia ja napsimassa suolapalaa ja viineriä. Muistan Eu:n alkuajoilta, kun yksi opiskelukaveri Pohjois-Suomesta kertoi olevansa noin neljässäkymmenessä ohjausryhmässä, oli siinä fysiikka kovilla.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101147657

Palstalla varmaan paremminkin raaka-aineen hintoja tuntevaa parukkaa, mutta tuntuu maatalouskoneet tehtävän todella kalliista teräksestä yms raaka-aineista, kun sen hinnannousuun vedoten täytyy hintoja nostaa joka käänteessä. Maaseudussa Keskon jokin konepuolen johtaja taas perusteli teräksen hinnan nousulla kovia hinnan nostopaineita. Onhan raaka-aineet tässä välissä jo kovasti laskeneetkin ja käsittääksen terästä siinä mittakaavassa missä konerakentajat toimivat, saadaan terästä 1 €/kg molemmin puolin laadusta riippuen. Pienet sarjat ja systeemin tehottomuus

Verokkina perusauto, mikä kaikkine veroineen maksaa suomessa noin 20000 €, pystytään valmistamaan noin 3000-3500 € suorilla valmistuskuluilla.

Pienet sarjat ja systeemin tehottomuus taitavat nostaa maatalouskoneiden hinnan aivan käsittämättömiin.

Meijeristit saa juosta rasvaprässien kanssa ja Pekka Puskan verenpaine nousee kohisten.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Keskisuomalainen+Voin+menekki+pomppasi/1135260656881

Tuntuu hivenen turhauttavalta lueskella monia ketjuja maidon ympärillä, kun niissä haukutaan kaikkia toimia, mutta minusta niissä tulee tosi vähän hyviä ideoita tilanteen parantamiseksi.

Ehdotan radikaalia parannuskeinoa:

Valion määräävä markkina-asema koetaan hyvin ongelmalliseksi useissa ketjuissa, joten ehdotan alkajaisiksi Valion pilkkomista ainakin kolmeksi yhtöksi. Tällöin saataisiin kotimaan markkinoille todellista kilpailua kaupan suuntaan ja voisivat ottaa pistehinnoittelun maidonkeräilyyn kun sitäkin kaivataan. Maidontuotannon rakennemuutos olisi hoidettu kolmessa vuodessa lähes Tanskan tasolle, sekä tuotannon, että tilojen talouden suhteen.

Hyvä kirjoitus  maidontuotannosta  tanskalaistilalla, ja vielä ulkomaalaiset päästetty sinne karjanhoito-oppiin. Tämä maito sieltä kiertyy Ruotsin kautta suomeen ja suomalaisten täytyy kilpailla tällaista kotieläintuotantoa vastaan.

Siinä olisi tutkimista eläinaktivisteille, miten hyvissäkin olosuhteissa karjaa hoidetaan tehokkaasti .

Ps. Vasikoiden letkutus ensimmäisenä tehostustoimena täälläkin käyttöön .

Olisikohan koko juttu Valion propakandaa?

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=26610:brasilialaisnautojen-laitumet-myrkytetaeaen-voimakkailla-torjunta-aineilla&catid=4:ulkomaat&Itemid=6

Täällä kaikki koitetaan hoitaa mahdollisimman ensiluokkaisesti ja sitten käväistään ABC:llä tai työpaikkaruokalassa tankkaamassa vatsat täyteen, että jaksetaan taistella kotimaista kurjuutta vastaan.

Suomalainen Maaseutu-lehti näyttää olevan pullollaan hyvää konereserviä ja lisää tuodaan suoraa ulkomailta. Tuolla arsenaalillä viljelisi jo pienen maan pellot. Tuntuu maatalouskaupassa olevan meneillää pienoinen tehostamiskuuri ainakin täällä pohjanmaan suunnalla, kun pienenevä asiakasjoukko ei jaksa elätää kaikkia "omamyyjiä".

Hyvä että kilpailua on, mutta onko tämä kilpailu jo hivenen tehotonta, kun koneputiikkia on joka niemessä ja notkossa?

Itseäni ihmetyttää hivenen nämä Tanskalaista maidontuotantoa käsittelevät jutut, kun niissä vilahtelee niin ristiriitaisia arvoja ja euromääriä. Aika tulee näyttämään, missä sitten totuus on. Tämäkin herra kertoo näiden lukujensa valossa tehneensä tappiota 5 c/litra ja maidon hinta tuntuu olleen alimmillaan 25 c/litra ja jo loppuvuonna 30 c/litra. Jos pääsee 2 c plussalle, niin kova kiire investoimaan lisää, ja meinaa pitää lopun velan vipuna. Korot nyt pohjilla ja tuollakin velkamäärällä yhden prosentin nousu tekee 1 c/litra. Siitä voidaan olla varmoja, että ei tämä taso koroissa tule olemaan pysyvää. Kovasti kehottaa toisia keräämään puskureita(älä tee niin kuin minä, vaan niin kuin sanon).

Virossa operoiva jamppa tuntuu olevan todella varovainen. Kaverilla pätäkkää taskut pullollaan, maata ja valmiita tiloja olisi myytävänä todella edullisesti. Silti tuntuu olevan hyvin odottavaisella kannalla ja kannustaa muita Suomalaisia ostelemaan näitä puoli-ilmaisia tuotantolaitoksia, mitkä kipristelevät velkojien kourissa. Ei Heleniuskaan anna puheissaan mitään ymmärrystä Suomalaisen ja Tanskalaisen pellon hinnalle. Osti äskettäin Venäjältä 40 000 ha lisää maata ja näkyi kehuvan lohkon muotoa, yksi sivu yli 20 km. Mielenkiintoista nähdä, missä sitä edullista maitoa pystytään tuottamaan.

Tämäkin Tanskalainen tila on vain hivenen keskimääräistä velkaisempi, mutta tuotanto on reilusti keskimääräistä suurempaa. Tämän velkakuplan puhkeaminen saattaa aiheuttaa melkoisen ongelmatilanteen tanskalaiselle maataloudelle.

Pääomakulujen osalta mielestäni tämä on selvästi oleellisempi, kuin hv/ha. Itsellä noin 4,9 hv/ha, joista osa on jo laitumella. Aktiivikäytössä olevissa noin 3,5 hv/ha.

Pääomaa kiinni 750-800 €/ha, joten pääomakulut noin 110-120 €/ha/vuosi alv 0%. Ei urakointia. Urakoinnin osuuden voi vähentää omasta osuudesta, mutta posto varmaan vähän kasvaa kovassa käytössä, sekä koneiden ollessa arvokkaampia. Itsellä poisto 10% ja korko 5%.