Valtaoja-määritelmä on Vipu-palvelun kartoissa aika satunnainen. Ei perustu ainakaan valuma-alueisiin, jos piirioja muuttuu perattuna valturiksi. Ja toisen lohkon kohdalla alajuoksulla piiriojaksi takaisin. Tuntuu kannustavan pistämään n.60% kokonaisalasta suojavyöhykkeiksi

.

Klapikauppa on hyvin yksinkertaista hommaa, sen lainalaisuudet yleensä oppii muutaman vuoden kuluessa. Juuri sen vuoksi klapikauppa on kestävyyslaji. Laitteiden investointikulut ovat liikevaihtoon nähden usein isot, mutta toisaalta koneet ovat melko pitkäikäisiä. Jos investoi rajusti automaatioon ja ainoastaan klapin käsittelyyn suunniteltuihin koneisiin ja rakennuksiin, voi tuottovaade lähteä nopeasti käpälästä. Kysehän on kaiketi siitä, mitä pitää tarpeeksi tuottavana ja kannattavana liiketoimintana. Eiköhän se selviä laskemalla, mitä pitää riittävän tuntipalkkana omalle ajalleen.

Kyllä VM:lla kylvää myös köykäisille maille, vaikka olisivatkin muokattuja.  Lauttaamisilmiötä ei juurikaan ilmene, ja voisin kuvitella että kaikkia SK:n painoisia kylvökoneita pitää vähän kannatella muokatuilla multamailla. Itse pyrin välttämään muokkausta kaikin tavoin kaikilla maalajeilla, ainoastaan kunnostusojitusten tai lietteen jälkeen muokataan. Kone tulee kevyemmin perässä sängellä eikä pölyä niin pahasti!

Ei sovi ötökkäaineiden kanssa varsinkaan, älä kokeile.

Ääni Pomolle. Mielenhäiriössä se vielä laakeroitiin ja uusittiin remmi viime kesänä. Nyt sitä täytyy taas sietää x vuotta.

Ei kiintokuutiosta saa kuin 2 heittomottia klapeja, vaikka ihan puuenergianeuvojia myöden sellaista väitetään. Osa puusta menee hukkaankin, puruksi ja säleiksi.