Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: säilörehuteoriat uusiksi
: 27.11.08 - klo:10:58
Tuon gradun lukeneena pitää vähän kommentoida.
Tuossa tiivistelmässä viimeinen kappale oli: "Lehmä ei välttämättä käytännössä
kykene syömään mallin valitsemia huomattavan suuria rypsirouhemääriä. Optimointimenetelmän
kehittämistä voidaan jatkaa edelleen lisäämällä malliin muun muassa uusia syöntirajoitteita."
Tarkoittaa sitä, että näitä tuloksia ei pidä missään nimessä ottaa kirjaimellisesti, sillä kyseessä on vain koeajo tästä mallinnusmenetelmästä. Vastaavan mallin kehittäminen tilakäyttöön taitaa tällä hetkellä edetä sen karjakompassi-hankkeen kautta.
Käytetyt biologiset taustaoletukset ovat kuitenkin nähdäkseni ihan kunnossa. Säilörehun ja väkirehujen tuotosvasteina on käytetty Huhtasen vetämän tuotosvastehankkeen tuotosvasteita (näitä ei ole vielä julkaistu) ja syönti on määritetty koko rehuannoksen syönti-indeksistä johdetun absoluuttisen syönti-yhtälön perusteella (tätäkään ei ole vielä julkaistu). Tuo koko rehuannoksen syönti-indeksihän esiteltiin samoilla Maataloustieteen päivillä http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es086.pdf.
Puutteita noissa biologisissa taustaoletuksissa tulee etenkin tuon rypsin käytön kanssa. Tässähän päädyttiin melko korkeaan rypsirouheen käyttöön optimiratkaisuissa ja on vähän epäselvää, miten paljon sitä ihan oikeasti paranee lehmälle syöttää.
Ja kuten edellä onkin todettu, hinnat voi aina asettaa kyseenalaisiksi. Muistaakseni nuo säilörehun hinnat on määritetty korvausmenetelmällä, eli säilörehun hinta määrätään sen ry-pitoisuuden perusteella vastaamaan rehuviljan hintaa. Eli käytännössä säilörehun hinta on määräytynyt tuohon malliin rehuviljan hinnan perusteella, eikä silloin näillä oletuksilla mallin tulos juurikaan muutu, vaikka viljan hinta tulee alas. Tilakohtaisestihan säilörehun hinta ei lyhyellä tähtäimellä riipu korvaavien rehujen hinnoista.
Älkää siis ruvetko suunnittelemaan rehustrategiaanne uusiksi tämän mallin perusteella. Voin luvata, että siitä kuuluu muualtakin, kuin Maataloustieteen päivien esitelmäjulkaisusta, jos jonkin luotettavan menetelmän tuloksena voidaan suositella siirtymistä D60-säilörehun syöttöön.
Omalla kalustollahan voi ajella niillä pelloilla vaikka neljä kertaa kesässä ja kerätä d80 säilörehua, niittokonettahan saattaa tällöin joutua vaihtamaan vähän useammin ja polttoainelasku pikkuisen nousee. Toinen juttu sitten on se, kuka näin viitsii tehdä.
Tuossa tiivistelmässä viimeinen kappale oli: "Lehmä ei välttämättä käytännössä
kykene syömään mallin valitsemia huomattavan suuria rypsirouhemääriä. Optimointimenetelmän
kehittämistä voidaan jatkaa edelleen lisäämällä malliin muun muassa uusia syöntirajoitteita."
Tarkoittaa sitä, että näitä tuloksia ei pidä missään nimessä ottaa kirjaimellisesti, sillä kyseessä on vain koeajo tästä mallinnusmenetelmästä. Vastaavan mallin kehittäminen tilakäyttöön taitaa tällä hetkellä edetä sen karjakompassi-hankkeen kautta.
Käytetyt biologiset taustaoletukset ovat kuitenkin nähdäkseni ihan kunnossa. Säilörehun ja väkirehujen tuotosvasteina on käytetty Huhtasen vetämän tuotosvastehankkeen tuotosvasteita (näitä ei ole vielä julkaistu) ja syönti on määritetty koko rehuannoksen syönti-indeksistä johdetun absoluuttisen syönti-yhtälön perusteella (tätäkään ei ole vielä julkaistu). Tuo koko rehuannoksen syönti-indeksihän esiteltiin samoilla Maataloustieteen päivillä http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es086.pdf.
Puutteita noissa biologisissa taustaoletuksissa tulee etenkin tuon rypsin käytön kanssa. Tässähän päädyttiin melko korkeaan rypsirouheen käyttöön optimiratkaisuissa ja on vähän epäselvää, miten paljon sitä ihan oikeasti paranee lehmälle syöttää.
Ja kuten edellä onkin todettu, hinnat voi aina asettaa kyseenalaisiksi. Muistaakseni nuo säilörehun hinnat on määritetty korvausmenetelmällä, eli säilörehun hinta määrätään sen ry-pitoisuuden perusteella vastaamaan rehuviljan hintaa. Eli käytännössä säilörehun hinta on määräytynyt tuohon malliin rehuviljan hinnan perusteella, eikä silloin näillä oletuksilla mallin tulos juurikaan muutu, vaikka viljan hinta tulee alas. Tilakohtaisestihan säilörehun hinta ei lyhyellä tähtäimellä riipu korvaavien rehujen hinnoista.
Älkää siis ruvetko suunnittelemaan rehustrategiaanne uusiksi tämän mallin perusteella. Voin luvata, että siitä kuuluu muualtakin, kuin Maataloustieteen päivien esitelmäjulkaisusta, jos jonkin luotettavan menetelmän tuloksena voidaan suositella siirtymistä D60-säilörehun syöttöön.
Omalla kalustollahan voi ajella niillä pelloilla vaikka neljä kertaa kesässä ja kerätä d80 säilörehua, niittokonettahan saattaa tällöin joutua vaihtamaan vähän useammin ja polttoainelasku pikkuisen nousee. Toinen juttu sitten on se, kuka näin viitsii tehdä.