Oikea kokoluokka on 6-rivinen 34 x 60 m makuuparsirakennus (= alle 2000m2), johon sijoitetaan makuuparret 250:lle lehmälle.
Ellei alussa voida käyttää kaikkia lehmäpaikkoja, voidaan niihin sijoittaa nuoren karjan tiloja, jotka myöhemmin otetaan lypsylehmien makuuparsiksi. Koko on myös sillä tavoin sopiva, että täydellä makuuparsimäärällä keräilyauton ns. nuppikuorman 12-15 t tankki täyttyy kahden päivän välein, jolloin maidon keräilykustannus litraa kohti on minimissään. Veikkaan, että pistehinnoittelun aloittaa Arla sillä niukoilla maitomarkkinoilla se on ainut tapa turvata oma maidonsaanti. Trendi on sama kuin lihasikojen hinnoittelussa - on järkevää maksaa parempi hinta jos kärry on kertakäynnillä täynnä. 

MMM 1.12.2007 tilaston muk.:
Munivien kanojen määrä lisääntyi edellisvuodesta reilulla kahdella prosentilla. Niitä oli joulukuun alussa noin 3,2 miljoonaa kappaletta. Kanojen määrä väheni monen TE-keskuksen alueella, mutta kasvoi Varsinais-Suomessa lähes kymmenen prosenttia. Kanoista reilu 60 prosenttia oli Varsinais-Suomen TE-keskuksen alueella.


Yksi Pietarin alueen kanaloista sijaitsee Kivennavalla. Kivenavan kombinaatissa kanojan lukumäärä on n. 1 milj. 
--> elikkä Suomeen suhteuttaen kolmasosa Suomen tarpeesta olis Kivennavalla
mutta ...  juna meni, sillä Manun passihan oli floppina verkos kun Jeltsini syötti...

Olin välillisesti mukana projektissa joissa Kivenavan kanaloiden ongelmaa "munaruuhka" pakkaamoissa ratkottiin
= eli aina kun munaruuha uhkasi niin työntekijä pysäytti mattokuljettimen STOP-namikalla ja seurauksena oli kokkelia hihnalla - tätä oli tehty ties kuinka kauan.
Asia etenin tilaukseen ja kuljetinhihnoille asennettiin munalaskurit ja hihnamoottoreille taajuusmuuttajaohjaus laskurien
antamien komentojen muk. ja lopputulos ---> kokkelihukka putosi 10%
= vähensimme Kivenavan 1 milj. kanan Suomenlahden päästöjä 10%:lla sillä saman verran kanoja eli n. 100000 kanaa olisi
tar***** lisää että "STOP-nappula munahukka" olisi voitu paikata.

Väheksymättä asiaa uskon silti, että kananpaskaongelma on melko äkäseen ratkottavis vrt. Pietarin jätevesiin.

Suomen työntekijälle maksettava tuntihinta tuskin alittuu mutta oletetaan nyt vaikka, että sama kuin UK.

Maito ja me 2/2008 sivuilta 22-23 voi tarkastella lähemmin, että meillä täytyy maksaa n. 4h työskentelyn hinta
ennenkuin ollaan samassa maitomäärässä per työtunti kuin UK:ssa.

Tuntihintoja muutamasta unionimaasta ja vastine minkä työnantaja saa maksetusta tunnista (07/2007)

Tanska           12,86 eurolla/h työntekijä lypsää 275 ltr maitoa/työtunti
Hollanti           14,81 eurolla/h työntekijä lypsää 231 ltr maitoa/työtunti
UK                 15,79 eurolla/h työntekijä lypsää 211 ltr maitoa/työtunti
Saksa (W/O)   12,31 eurolla/h työntekijä lypsää 200 ltr maitoa/työtunti

... find me some real farmers ...

Maito ja me 2/2008 (sivu 23)

"Työn tuottavuuden selkein mittari on maitotuotos litraa/työtunti. Työtunnit eivt lisäänny samassa suhteessa kuin tuotettu maitomäärä. Mitä enemmän litroja navetasta tuotetaan sitä pienempi kiinteiden kustannusten osuus on maitolitraa kohden."

Ohessa muutaman maan tunnuslukuja (tilasto 07/2007)

Tanska           275 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 12,86 eur)
Hollanti           231 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 14,81 eur)
UK                 211 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 15,79 eur)
Saksa (W/O)   200 ltr /työtunti (työntekijän hinta per h 12,31 eur)

Ohessa osoite, jossa näkyy miten teollisuus Saksassa ja Puolassa reagoi maidon maailmanmarkkinahinnan muutoksiin 1996-2007. Agronetista varmaan löytyy näppärä käppyrän piirtäjä joka lisää taulukkoon Suomen tilityshinnan reagoinnin kaikkien todettavaksi.

http://www.agrifuture.com/fileadmin/agrifuture/binary/spring08/af_0108_12-14.pdf

 

Perttiä surko tuloo - joutuu ressu kulukoho peräs niinku ainaases piarunkärys ...

KYSYMYS
Conexxin tarjous on 2700€/lehmäpaikka ilman seiniä ja eristetyllä katolla.



Hiukan ihmetyttää toi sun lehmäpaikkahinta kun vrt. MT-ilmoituksen 1480€/lehmäpaikka pystytettynä.
Ihmetyttää siitäkin syystä kun itselläni on lämpimän eläinhallin tarjous betonielementein vain 220€/lehmäpaikka
MT-hintaa kalliimpi eli 1700€/lehmäpaikka.

... onko sulla sitte miten suhteutettu lypsyalue ja vasikkaosasto rakennettavaan eläinmäärään en kyllä muuten
käsitä 250.000 euron hintaeroa (sillähän rakentaa melekee toiset 250)

Aloitin aiheen ”pitäisikö kiintiöt poistaa investoivilta tiloilta” perjantaina 29. helmikuuta klo 17:00 ja 54:ssä tunnissa sunnuntaihin 2. maaliskuuta klo 23:00 mennessä lukukertoja oli kertynyt 1000 ja kommentteja yhteensä 25. Kommenteista olen itse antanut muutaman sen mukaan kun keskustelu on edennyt.

Kaikki ”milk quota” nimimerkillä antamani kommentit ovat poimintoja lehtiartikkelista, joka oli so***** ilmestyvän maaliskuun kuluessa eräässä alan lehdessä – valmis aineisto oli jätetty jo tammikuun alussa. Lehden taholta ilmoitettiin äskettäin, ettei juttua julkaista. Tarkkaa syytä ei ole tiedossa mutta olettaa sopii, että syynä oli asian ”siitä ei nyt saa puhua”-luonteisuus ja suorahko lähestymistapa.

Oli mielenkiintoista nähdä artikkelin aikaansaama reaktio täällä Agronetin chat-palstalla.
Jääkö mattoon kupru jos tähän lopetetaan .... ?

Kiitän kaikkia lukuvisiitin tehneitä sekä kommentein osallistuneita ja uskon, että palaamme asiaan mutta hiukan eri tarkastelusuunnasta .

Hyvää kevättä kaikille
t.   ”milk quota” 

Kiitos Pohjanpojalle mielenkiintoisista tilastoista. Vakkuutuin, että meillä ei ole enää tosi kova kiire – vaan nyt on hätä!  Odotusaikaa meillä ei ole yhtään. Tilastoista voi todeta maidontuotannon hakeutuvan sinne missä maitolitra tuotetaan edullisimmin ja tehokkaimmin – uusiin itäreunan jäsenvaltioihin ja perinteisiin NL, DK, D ja F-maihin.

Omat tehottomuudet on pantava suurennuslasin alle ja kuten jokainen tietää niin niitä on vallinneen maatalouspolitiikan seurauksena paljon. Emme saa enää keksiä tekosyitä miten balteilla on pidemmät kesät. Nauru balttien kolhoosiyrityksille on jo hyytynyt kun ollaan tilanteessa, jossa baltit ajavat vasemmalta ja oikealta ohi ja ovat tällä kotimaan kehityksellä pian uhkaamassa juottaa Helsinkiin maidot ja jogurtit ellemme havahdu tekemään oikeita muutoksia.

Meillä on viime vuosina jopa edistetty taantuvaa kehitystä, kuten tässä 5 vuotta vanhassa kielteisessä ymp.lupapäätöksen perustelussa  ”… kyseessä oleva hanke on Suomen oloissa poikkeuksellisen mittava eikä hakemuksessa esitettyä 300 lypsylehmän,160 hiehon ja 140 alle 8 kk:n ikäisen vasikan tuotantolaitosta voida pitää maatalousalueelle tavanomaisena toimintana."
Rakennemuutos edellyttää että maatalousalueelle saa rakentaa maataloustuotantoon tarkoitettuja laitoksia. Uskon ettei tänään enää vastaavaa tapahtuisi mutta asenteissa tarvitaan täyskäännös mikäli mielimme olla kisassa mukana.

Kynnyskysymys on: mitä maidontuotannon tasoa tässä maassa aiotaan ylläpitää tai tavoitella. Haluammeko nykysuunnan, jossa ajaudumme tilanteeseen, jossa tuotamme vain oman nestemaidon mutta pääosa jalosteista ostettaisiin ulkoa vai säilytämmekö nykyisen maakiintiötason.
Mikäli vastaus jälkimmäinen vaihtoehto niin meillä on tosi kova kiire tehdä rakenteellisia ja hallinnollisia päätöksiä. Nyt ollaan alitustasolla 15.000 lehmäpaikkaa, jonka korjaaminen tarkoittaa nykytrendillä 250 kpl uusia 60 lehmän navettoja. Tämä luku on tietenkin vasta korjausliikkeeseen tarvittava luku ja päälle tulevat normaalit tehostus- ja uusinvestoinnit. Venäläiset tekisivät korjausliikkeen rakentamalla kuusi 2500 lehmän navettaa. Meidän realistinen tapa voisi olla rakentaa 50-60 kpl 250 lehmän navettaa.

Kannatan itse maakiintiötason säilyttämistä. Tähän maahan parhaiten soveltuva maatalouden tuotantoväline on lehmä – heinä kasvaa, sille ei jumalatkaan voi mitään – viljan kans on vähä niin ja näin. Maidontuotantomme on totisen paikan edessä, sillä uutta väkeä tuotantoon ei saada liikkeelle.

Kyynisesti voi todeta, että ittehän me ollahan ne kiintiöt suureen ääneen vaarittu, hyvä ettei sontakuormia portahille ajamalla, niin kai me voirahan itte ne hylijätäkkin. Maa jaettiin lohkoihin siinä pelossa, ettei maidontuotanto valuisi etelään - ei valunu - loppui sieltä melkein kokonaan.
Nyt ollaan tilanteessa, että jalostettua tavaraa menis enemmänkin kaupan mutta tuotanto senku vähenee eikä käänny toiseen suuntaan ellei rakenteita rukata. Leijonan osa maidosta tuotetaan 500km päässä kuluttajista joka sitten edes takas ajelun jälkeen jossain purkitetaan. Jos maitokärry ajetaan laivaan Tallinnas ja samaan aikaan maitokärryä lähdetään ajamaan vaikka Toholammilta niin Suomen rekka on Seinäjoen ohittanu kun Tallinnan rekka on Länsisatamas.
Nämä on niitä " niistä ei nyt saa puhua" asioita esim. paljonko litra maksaa jos nuppikuorma imastaan täyteen yhdellä imulla.

Olisko Tanerin Väinön konsti ainoa tie?
Elannon kenttä purnas leivän hintaa alas niin Tannerin Väinö vastas: "Hinta pysyy samana mutta reikää suurennetaan."

Oletetaan, että haluan ensi kesänä (2008) tehtävällä investoinnilla nostaa reilusti tilallani tuotettavaa maitomäärää ja paperit on ehtineet byrokratiaan ennen hakukieltoa. Miksi yrittäisinkään hankkia takaisinlypsyajalla +/- 0 olevia kalliita kiintiöitä. Negatiivinen seikka investoinnissa on se, ettei investointitukea myönnetä kuin kiintiön oikeuttamalle eläinmäärälle ja rakennuksen osalle. Nyt vaan alkaa tuntua, että so what !
Jos tilan infra muuten sopii tuotannon nostoon niin haluaisinpa nähdä tässä maitomarkkinatilanteessa sen TE-keskus virkamiehen joka evää tukirahoituksen sillä perusteella, että teen omasta kukkarosta yli kiintiöni meneviä lisäparsipaikkoja vaikkapa 100:lle lehmälle.