Sain raportin, että tänään kehittyi ukkosrintama suoraan lohkojen päälle ja tuli ravakasti vettä. Ikävä kyllä sääaseman mittarissa on jotain hyönteisiä niin lukemia ei ole tarjolla. Vähän sivumpana meiltä mittariin näytti tulleen 70mm. Sadetutkasta päätellen sinne osuikin suurimmat sateet. Itselle lohkosta riippuen varmaan 10-30mm. Tämäkin sade tosin oli aamulla peruttu, mutta tälläkin kertaa tuli vedet ennustamatta. Tuli kyllä tarpeeseen, mutta katsotaan miten käy lopulta. Ennusteessa on edelleen ukkosia ja sateita, mutta ei pariin päivään.  Muutama vuosi sitten tuli päivässä 110mm ja sen jälkeen vielä joka päivä yhteensä parisenkymmentä mm ja silloin kyllä ojat tulvi ja viljat hukkui sateisiin. Jos tällä kertaa tulisi sopivasti...

Kauroissa ei peittausta, ohrissa oli. Sama ohran siemen iti kyllä sillä 27ha osalla ihan hyvin, tuo nurmeen suorakylvö ainoa, jossa ei ole ehtinyt mitään tapahtunua. Kyllä se vaan taas omaan piikkiin menee, kun jäi liian pintaan. Maa oli kovaa, mutta olisi sen saanut syvempäänkin. Mutta ehkä parempi näin, kuin epätasaisesti itänyt. Pitää nyt vaan useampi päivä tulla vettä putkeen, että maa olisi kosteaa sinne pohjakosteuteen asti, että juuret pääsee hakemaan vettä syvemmältä. Kyllä sitä vettä taas jossain vaiheessa tulee.

Viereisillä lohkoilla (siis myös naapureiden) on kynnettyjä (tasattuja ja äestettyjä), kultivoituja, sänkiäestettyjä ja tämä suorakylvetty (jonka myös jyräsin seuraavana päivänä). Parhaat oraat on sänkiäestetyssä ja syvään kylvetyssä, mutta kaikki näyttää kuitenkin vähän huonoilta...

Ohrasta 27ha on orastunut ihan hyvin. Niitä on tosin kirpat syönyt enemmän kuin koskaan ennen. Aivan keltaisina. Loput 13ha suorakylvin nurmeen, ja niissä ei ole tapahtunut toistaiseksi minkäänlaista itämistä, vaikka mullassa ovat. Hyvin oli kosteutta kylväessä, mutta heti kun kiekot osuivat maahan, kosteus katosi kuin ilmapallon olisi poksauttanut. Jos sitä vettä lopulta tulee, niin ainakin on sitten tasaisesti itänyt.

Kaurojen osalta 20ha on ihan ok, 10ha tyydyttävää, 10ha ei itänyt. Herneet taimettuneet aika hyvin. Herneen sänkeen kylvetyissä kauroissa on niin paljon saunakukkaa ja kortetta, että en ole taas koskaan nähnyt. Kyllähän tuo kieltämättä korpeaa, kun hernettä lukuunottamatta kaikki panokset on ostettua. Viimeiset kylvöt toki minun osalta, mutta olisihan se ollut komiaa lopettaa jotenkin säädylliseen viimeiseen vuoteen. Nyt sellaista ei ole näkyvissä.

Meiltä nuo ennustetut sateet katosivat taas yön aikana ja vettä ei ole tosiaan tullut toukokuussa käytännössä juuri mitään. Onneksi tänä vuonna on aika pitkälti kaikki ostettua siemenestä lannoitteisiin.

Hakemukseen ainakin vaativat liitteeksi ammattilaisen tekemät suunnitelmat. Myös liiketoimintasuunnitelma on pyydetty liitteiksi, mutta en tiedä vaativatko sitä aina.

Tarkennuksena vielä, että vireilletulon jälkeen työt saa aloittaa, omalla riskillä.

Ne suunnitelman tekijät (itsellä oli Mittakolmio) tietävät aika hyvin nuo oman maa-aineksen asiatkin, kun tekevät tarvittaessa tukihakemuksenkin. Oma maa-aines hyväksytään omarahoitusosuuteen näköjään ehtojen mukaan, mutta mistään ei löydy summia... Mutta seulottuahan sen tulisi olla urakoitsijan mukaan, ettei niitä kivikasoja ole siellä ojituksen jälkeen.

En muista miksi minulle jäi sellainen kuva, että sorat ei olisi kuuluneet. Tämä saattoi olla tosiaan väärää tietoa.

GPS kartoitus 50€/ha
Salaojasuunnitelma 105€/ha

GPS kartoitus tuntityönä n. 75€/h

Pienemmissä plänteissä varmaan enemmän.

Mielestäni voi hakea samalla hakemuksella useampaan pienempään plänttiin. Muistaakseni likwit tarvitaan, kun investointituki kyseessä.

Ei saa aloittaa ennen hyväksymistä.

Soraa ei muistaakseni hyväksytä kustannukseksi.

Glyfon määrästä en tiedä, mutta jos siellä on itämättömiä, niin ne varmaan ennemmin ongelmaksi tulee. Omat kokemukset valkomesikästä parilta vuodelta sellaiset, että Lentagran + Fenix läpi ainakin sitä nousi herneellä. Viljojen rikkaruiskutusten jäljiltä niitä ei ole näkynyt, että ilmeisesti "normaalit rikka-aineet" tehoaa... Mulla ehti muutamalla lohkolla siementämään ennen murskausta, mutta en sen enempää alkanut selvittää kun ei ongelmaksi muodostunut.

Ja vielä muokkauksena, että näköjään nuo vuosileimat olivatkin vuodelta -23, että toista vuottahan se sielä kasvaakin. Kyllä se kasvu lähti heti kelien lämmettyä 2. vuonna. Jos ei ole siementänyt, niin tuskin tulee ongelmia, ja uskon, että tottelee glyfoa hyvin...

Oraita en ole vielä käynyt katsomassa, kun ei niille enää tässä (jyräämisen jälkeen) oikein mitään voi tehdä ilman sadetusvehkeitä. Todennäköisesti huonoja ovat. Vettä on tullut kolmeen otteeseen. Kaksi kertaa alle 1mm ja kerran 1-3mm riippuen lohkosta. Sateet ovat tulleet silloin, kun ennusteessa ei ole mitään. Ja kun ennusteessa on sadetta, ne ovat jääneet kauas. Useinhan meidän seudulla on kuivaa keväästä alkukesään, mutta harvoin ehkä ihan tällaisia olosuhteita.

Kaverin isä aikanaan sanoi, että ei ole yhtään sellaista hommaa, joka ei jotenkin olisi mennyt. Eli turha murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Pätee varmasti taas tähänkin hommaan hyvin.

Kylvöt alkoi 5.5. ja tuli valmiiksi 16.5.. Kaurat meni liian pintaan. Kone oli säädetty 4cm ja kylväessä katsoin, että meni kosteaan maahan. Sen verran siinä oli vilpoisaa, että lähti rauhallisesti itämään, niinkuin aina, mutta tällä kertaa maa ehti kuivahtamaan kylvösyvyydestä ennen itämistä. Ja sateilla tulee tietenkin sitten jälki-itämistä.  Ohrat meni 5-6cm, niitä en ole vielä edes päässyt katsomaan. Tällä viikolla saa jännityksellä mennä toteamaan, kuinka huono tilanne on.  Herneen sängissä maa oli niin kovaa, että 100% vannaspainatuksellakaan ei mennyt kyllä siihen syvyyteen mitä oli säätänyt.

Kylvöjen lomassa kävin kupsuttelemassa maata etsien kylvövakoja, mutta tänäkään vuonna niitä sieltä tunnu löytävän mitään. Ihme homma. Kymmeniä tonneja tavaraa maahan ja ei meinaa mitään löytää. Sama homma jo 10 vuotta. Tällä kertaa konttasin kuin Väderstadilla kylväjät, mutta ei vaan osunut. Silti sieltä jotain piikkejä alkoi nousemaan 10 päivää ekoista kylvöistä. Kun en niitä vakoja löytänyt sieltä, missä niiden olisi pitänyt olla, alkoi tietysti jännittämään kovasti ja kävin sitten jyräämässä kevätviljat. Että ainakin kaikki on tehty mitä voi. Eipä ne siinä kuivassa jyrätyssäkään maassa varmasti idä. Tuurilla mennään, tänäkin vuonna!

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 22.04.24 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.04.24 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: Juba - 22.04.24 - klo:20:45

Eikö lopu elläissään tämä talavi
Ja muutaman kk päästä jo tuas alakaa pakkaset ja metri visvapaskoo

Siinä välissä pitäs peltohommia koittoo keretä tehhä

Huvikseni vilkaisin accuweatherin pitkää ennustetta niin, jos tuo toteutuu niin reiluun kuukauteen ei ole pellolle mitään asiaa.. 

Toisinsanoen taitaa olla tuossa ennusteessa se oletus et suursäätilassa ei tapahdu muutosta ennenkuin toukokesäkuun vaihteessa jolloin sit oletettavasti sitten tuo nyt venäjällä oleva kuuma ja kuiva ilma pääsee suomeen..

Mitä näitä sun kirjoituksia olen seurannut, et sää mitään huviksesi vilkaissut, vaan aivan paniikissa tiirasit...

Näyttikö oikein tulipalohelteitä kesäkuusta alkaen...? Sinänsähän aivan järkeenkäypä ennustus: ensin tehdään lumisateiden välissä kylvöt lämpöhaalareissa ja sitten pitää 30 helteitä elokuuhun asti...

Tuosta talvesta sen verran, että onhan se kohtuu pitkä ollut. Lokakuun lopulta pakkasia aina vappuun asti. Lumikin oli neljä kuukautta yhtäjaksoisesti maassa, sellaistakaan ei ole hetkeen ollut. Joskus 2010-luvun alussa oli lumisia talvia, mutta en ihan enää jaksa muistaa, kuinka pitkiä ne hankijaksot olivat.

Mulla ole mitään paniikkia. Kyl se paniikki on jossain ihan muualla. 
Viime vuosina kylvöt tehty toukokuun lopulla eikä siinä mitään. Normaali aika tällä seudulla ollut siinä puolessa välissä kuuta. Mut onhan täällä niitä joiden pellot ovat jo liian kuivia huhtikuussa vaikka piiriojissa saattaa olla vielä lunta/jäätä. Yhden kerran olen päässyt huhtikuussa aloittamaan kylvöt. Olisikohan ollut 2019. Vapunaattona kylvin papua. 
Olennaisempaa on se et miten kasvukausi muuten menee ja etenkin syksy. Myöhäisen kevään ja kylmän kesän jälkeen sateinen syksy niin sitten homma on taputeltu.

Mitä ennusteeseen tulee niin siinä se juu kuun vaihteessa kääntyi. Sateet hävisi ja lämpötilat pomppasi yli 20. Itse noista yksittäisistä päivistä niin perusta mut tuo yleislinjaus ja grafiikka joka näyttää keskilämpötilan niin siihen asti mennään reilusti alle tavanomaisissa lämmöissä ja vasta kesäkuun alusta noustaan normaaleihin lämpöihin.

Itseäkin ihmetyttää joka vuosi, kun porukka kylvää ojiin lumen ja jään päälle. Mieluummin pellon puolelle, silloin kun kylväminen vaan onnistuu.

Jokainen tuntee kuitenkin omat maansa, milloin niille uskaltaa mennä. Ja jos uskaltaa, mutta homma ei suju, niin kyllä sen kylvökoneen voi laittaa halliin takaisinkin. Sen olen huomannut, että viereisissä lohkoissa on merkittäviä eroja todella tasaisilla mailla, jos maan pinta on esim. 20cm alempana kuin viereisellä lohkolla. Itse olen pitänyt kylvöolosuhteita sopivana, kun maan lämpötila on pysynyt pari päivää yli viiden asteen 10cm syvyydessä (siemen alkaa itää n. 5 asteessa) ja kylvö sujuu ilman ongelmia. Yleensä ensimmäisenä olen ollut pellolla, mutta niissäkin kyseessä multavat, hyvin kalkitut (ja kuivavat) lohkot, joissa maan pintarakenne mahdollistaa sen, että pinta ei tiivisty, vaikka olisi kosteuttakin. Tuo pintarakenne on kyllä merkittävästi parantunut rakennekalkitusten, kuitujen ja kevytmuokkauksen myötä. Syvemmältä tiivistymisen kannalta oleellisinta on (omasta mielestä) kuitenkin jatkuva viherpeitteisyys, syyskasvit ja hyvä viljelykierto. Ei näillä akselipainoilla ole kaksi päivää niin merkityksellinen, erityisesti jos se kylväminen ei ole mitään rypemistä. Ja eihän se rypemällä onnistukaan.

Itsellä peukalosääntönä on se, että ensimmäisen kerran kun meinaan mennä pellolle, siitä viikon päästä on aika optimaalinen. Yleensä kestän sitä odottelua 2-4 päivää ja sitten mennään. Parin kylvöpäivän jälkeen onkin todella optimaaliset olosuhteet, sitten alkaa jännittää jo pitääkö kylvää syvemmälle. Itsehän olen ansainnut hätäilijän maineen meidän suunnalla ihan oikeutetusti. Kerran olen odotellut ihan kiusalla, että en ole ensimmäisenä pellolla. Silloin olikin kylällä puhuttu useampi viikko, että onko naapureilla kaikki kunnossa, kun menivät ensimmäisenä.

Tänä vuonna on aika paljon sänkeä, joten lohkot eivät kuiva kylvökuntoon niin nopeasti kuin viime vuosina. Kylvömuokkaukset olen tehnyt nyt muutaman vuoden tasojyrsin keulalla ja kylvökone perässä. Tasojyrsimellä en yritä edes mennä kovin syvälle ja Forte hoitaa sitten siemen tasaisesti oikeaan syvyyteen. Tasojyrsin ei nosta kosteaa maata pintaan samalla tavalla, kuin esim äes. Kun pinta on riittävän kuiva, kylvö onnistuu aika mukavasti. Lisäksi tuossa yhdistelmässä on 5 akselia (jyrä, etuakseli, taka-akseli, pyöränvälijyrä, kylvökoneen takapyörät), mikä laskee akselipainoa, ja tuntuu kantavan hyvin. Ja itse asiassa tuo akselipaino on se, joka vaikuttaa pintapaineeseen (ja syvemmältä tiivistymiseen). Toisin kuin paripyörät. 3m leveät koneet ovat kuitenkin kohtuullisen köykäisiä. Tuolla 3m leveällä kokoonpanolla saanut aikaiseksi 15-16ha/päivä kylvömuokkauksineen keskimäärin, mihin olen ollut tyytyväinen. Kylvönopeus vaihtelee 8-12km/h.

Toimii myös syysviljoilla, kun on kaksi aurinkoista päivää. Ensimmäisenä kultivoi auki ja toisena pinta onkin sen verran kuiva, että kylvö onnistuu, toki riippuu paljonko sitä vettä on tullut.  Tänäkin vuonna näytti vielä ennen näitä viimeisiä pakkasia syysvehnät selviytyvän ja ehtivät jo toipuakin.

Viime syksynä oli kylvökelit vähän rajalliset, mutta sain ihan hyvin jyvää jemmaan. 8 hehtaaria kylvin suorakylvöllä ja nekin oli vihreänä vielä viikko sitten. Syksyllä oli usko ensimmäisen kerran koetuksella, kun vettä tuli ja viljat kellastuivat aika pahasti, mutta kyllä ne siitä toipuivat. En usko, että tänäkään vuonna jää syysviljojen onnistuminen muokkaustavasta kiinni. Enemmän se on nämä kevään kelit/pakkaset mikä määrittää onnistumisen. Katsotaan mikä on lopputulos, kohtahan se tiedetään.

Vielä lopuksi pitää valittaa siitä, kun tuosta tasojyrsimestä aina kuulen, että vie tehoa poskettomasti ja voi mennä ainoastaan TODELLA kuivalle pellolle. Itse olen kyllä käytännössä todennut, että erittäin toimiva järjestelmä hietasavilla ja hiuesavilla. Hienoilla hiedoilla vielä aika vähän kokemusta, mutta tänä vuonna taas hankitaan lisää! Tehoa se toki vaatii enemmän, kuin pelkkä kylvökone perässä.

Jurtit meni tehtaalle. Laatu heikko, puhtaus 86% ja sokerit 14,2%. Molempia heikensi pilaantuneet juurikkaat, joita tuli tulvan alla olleista osista peltoa. Sato sentään hankalan alun jälkeen kohtuullinen n. 57tn/ha.

Viikkarilta tullu maltaista osa tuloksia. Valkuaiset 11.0-11 5% ja idut 97-98%. Varmaan kaks ekaa rekkaa eli 305€ kiinnitetyt ainakin saa kasaan.

Syysviljat 6/5 mut huiska/lautanen -kylvössä näkyy hiukan sadevaivaa.

Syysvehnät (Etana) keskisato 6300kg/ha, puolet 5 tonnia/ha, puolet parempaa. Valkuaiset 12-14%, sako 300-350. Esikasveina herne ja ohra, 1 kevytmuokkaus ja jyrsimen kanssa kylvetty. Osa lohkoista saanut ravinnekuitua aikaisempina vuosina ja kasvukaudella rikkisalpietaria kahdessa osassa N-sensorilla. Ruiskutukset Broadway+MCPA, trineksapakkietyyli 0,15l ja tautiaineet (mitä nyt löytyi SDHI eri valmisteita), ei hiveniä. Lohkot, joilla herne esikasvina olivat kyllä todella huippuja.

Kevätvehnät (Iceman) n. 3tn/ha. Valkuaiset 14-15%, sako 300. Satotasoissa vaihtelua 2-4,5tn/ha. Esikasveina ruis, syysvehnä, kevätvehnä. Pari rekallista meni rehuksi torajyvän takia. Ei ollut paljoa, mutta eipä niitä yhtä enempää tarvitsekaan löytyä näytteestä, kun jyvät ovat peukalon kokoisia. Vaihtoehdot torajyvän syyksi syysviljat esikasvina, kevytmuokkaus, ruiskutusurista nousseet, TOS-siemen ja olosuhteet. Lannoitettu maltillisesti keväällä ja osalle N-sensorilla lisää kesällä. Broadway+MCPA ja tautiruiskutus. Lisätyppi ei torajyvän takia tuottanut kuin kuluja. Olisi voinut lajittelijalla saada pois, mutta sopimus oli sen verran ok, että annoin luvan poistua tilakeskukselta.

Keskihinta vehnillä 250€, vaikka osa meni rehuksi. Muokkauksena vielä: puinnit syysvehnillä, 11.8 alkaen, kevätvehnät 5.9., valmista tuli 10.9.

Rehuherne (Eso ja Ingrid) noin 3tn/ha. Vaihtelua 2,5-3,5tn/ha. Osa vähän könöllään puidessa ja puintitappioita tuli. Rikkoja oli tarpeeksi näissäkin. Lentagran + Fenix ja prokvitsafoppi/Targa/Pilot ruiskutuksina. Keskihinta 270€/tn. Puinnit alkaen 20.8.

Syysvehnien ja herneen jälkeen kylvänyt syysviljoja. Vajaa puolet ihan hyvän näköisiä, toinen vajaa puolet ottanut nokkiinsa vesisateista, jos syksy tästä eteenpäin ja talvi on suotuisa niin pärjäävät toivottavasti kevääseen. Muutama hehtaari ensimmäisenä kylvettyä ruisvehnää aivan död. Hanhet eivät syöneet tällä kertaa. Uusintakylvöjä edessä jonkin verran tai paljon. 2 kertaa kulvaattorilla muokattua, kerran kultivaattorilla ja jyrsimen kanssa kylvettyä sekä vähän suorakylvettyä. Saaneet ravinnekuitua, mädätettä tai ei mitään. Mädäte + syyvehnä esikasvina tai ilman lannoitetta + herne esikasvina näyttää parhailta. Voi olla, että osa kellastumisesta on ravinnekuidun ja kovien sateiden yhteistulosta. Levityksen ja kylvön välillä 2 viikkoa, mutta ei välttämättä ollut riittävästi aikaa muokkauksen jälkeen ravinnekuidulle, että alkaa luovuttamaan typpeä. Ei ole ruiskutettu tuhohyönteisiä, mutta eipä ole keliäkään ollut. Katsotaan keväällä sitten miltä näyttää.

Maanantaina 3.5. alkoi kevätvehnillä täällä Korialla. Ensi viikon lämpimällä jaksolla noussee pintaan toivottavasti, saivat sopivasti vettäkin päälleen.

Näytin olevan (taas) meidän aukean ensimmäinen. Sänget avasin kultivaattorilla, että pääsee sateiden jälkeen jatkamaan mahdollisimman nopeasti. Savesin tien samalla, niin naapurit ei varmaan uskalla pellolle 1-2 viikkoon vielä