Lainaus käyttäjältä: kylmis - 25.05.21 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.05.21 - klo:10:45

Tosi isoja eroja on ihan kylittäin. Maalajit ja aukeat varmaankin vaikuttavat. Jossain näyttää ulkopuolisesta ainakin, ettei koko kylässä ole oikein ojitukset kunnossa. Täälläpäin ainakin 1980-luvulla kun täydennysojitettiin peltoja ja niihin pääsi keväällä paljon aikaisemmin, kasvoivat paremmin ekä sadonkorjuussakaan tarvinnut rypeä lähes kaikki viljelijät lopulta tekivät täydennykset.

Kyllä tänä keväänä on 2016 ja 2018 ojitukset tuoneet jyviä laariin. Ihan selkeästi näkee märkien alueiden muuttuneen pieniksi plänteiksi ja ojien paikat ovat ensimmäisenä harmaana. Jopa hyvillä pelloilla lisäojista ei olisi haittaa. Valtaojien putkitus on myös hyvä juttu, kun laskuaukot ovat varmasti roudalta suojassa ja pystyvät laskemaan vapaasti läpi talven. Maahan on mahtunut hyvin vettä ja ennenkaikkea sadanta menee koko ajan eteenpäin. Vanhojen ojien väliin tehtävät lisäojat ovat verraten halpa investointi, kun pystyy itse tekemään kaivurihommat. Kyllä se raha kannattaisi sinne pellon peruskunnostuksen puolelle laittaa.

Jos peltoa vaikkapa pyöreä 100ha, 4ha pitäisi ojittaa joka vuosi. Silloin ojat pysyisi iskussa, vanhimmasta päästäkin toimii vielä jotenkin. Jos tuosta alkaa venyttämään, tarkoittaa että vanhimmat ojastot olisi tällä hetkellä 80-luvulta, ja sellaisella ojituksella on lähinnä nimellinen arvo. Ellei sitten satu olemaan alueella jossa ojat kestää pitkäänkin. 80-luvulla ojitetuista viimeiset tuli ojitettua uusiksi 2012, suuri osa jo aiemmin vuosituhannen alussa. Nuokin ojitukset uusiksi kun vanhat ei enää kunnolla toimineet, syynä maan painuminen ja liian harva ojaväli. Eikä mitään ennusmerkkejä, että tuplaojituksella menisi merkittävästi kauemmin, osa ojitettu jo kolmeen kertaan ja taas ois tehtävää syksylle tiedossa.

Huonoilla ojilla pilattu pelto, lähes sama mikä maalaji, kestää todella kauan toipua kasvukuntoon vaikka vesitalouden saakin kuntoon. Jos aikoo peltoja viljellä, kokonaistaloudellisempaa huolehtia ojituksesta hiukan etukenossa kuin myöhässä.

Nyt olet asian ytimessä.
Se on melko kynnys ja vaikeaa rueta ojaamaan peltoja jos salaojien keski-ikä on lähes kauttaaltaan yli 30 vuotta.
Melkonen paukku ojittaa toistakymmentä hehtaaria vuodessa sitten kun vanhat salaojat on jo ehtoopuolella ja pelto heikossa hapessa.
Kyllä peltojen kuivatuksesta ja salaojista pitää tehä pientä jumppaa ja pohtia jatkuvasti "kunnostus- ja ylläpitosuunnitelmia"
Nimimerkillä viime vuonna joutui 25ha ojittamaan kerralla, kun salaojat ja maat ei yksinkertaisesti pellaneet enää.

Kiitoksia hyvistä kommenteista.

Testaillaan jos vaan pääsisi pellolle jotain tekemään!

Ilmeisesti sähköohjattu hydrauliikka kuitenkin? Onko se joku tietty lohko joka takkuaa vai kaikki? Takkuaako sekä tikuista että napeista käyttäen? Noita joysticejä on vissiin jonkin verran vaihdeltu, mutta muuten se vanhempi Sauer-Danfossin sähköohjattu hydrauliikka on käsittääkseni ollut aika varmatoimista.

Kyllä, sähköohjattu on.
Tietty lohko takkuaa kyllä.
Molemmilla, joystickillä ja napeilla sama onkelma.
Muuten toiminta ollut moitteetonta.

Öljyä ei liiku kun toiminta lakkaa.

T-180:sen hydrauliikka pätkii työlaitteesta riippumatta.
Välillä toimii ja välillä ei. Paineet yms. tuntuu olevan kunnossa, mutta virtaus katkeilee.

8000h huollossa Valtralla kattoivat--> ei muka löydy vikaa.
Olisko joku sähkövika, kokemuksia?

Käytättekö lasereita kaivurissa?
Jos pelto on epätasainen niin vähän ihmetyttää että miten saa kaadot kohdalleen... Avo-ojitetun pellon ojitus taitaa tällä olla tekemätön temppu.

Myös putkien kaadot tuli mieleen. Käytättekö normaaleja kaatoja, vai vedättekö varmuuden vuoksi "vähän" suuremmat?

Sorastus aurakoneella on kyllä aika ehdoton juttu tiiviillä ja märillä mailla.
Tuossahan ei ole ruokamullanpudotusta, mikä on myös pikkasen mietityttävä juttu hankalilla mailla.