@Tatulainen
Hinta, myyntikanavat jne ovat vielä auki. Jos näyttää siltä, että tällaiselle värkille olisi käyttöä ja sopiva liiketoimintamalli löytyy, niin sitten etsitään oikeat ratkaisut näihin kysymyksiin. Jätepuolella sensorit sekä jätekuljetuksen optimointi kustantaa 10-20€ / kk kutakin sensoria kohden.
Vilja-, rehu-, pelletti-, hake- ym. siilot olisivat myös todella mielenkiintoisia sovelluskohteita. Valitettavasti sensori mittaa tällä hetkellä vain yhdeksään metriin, ja kaikuluotaimen ultraääntä vaimentavat materiaalit (esim. pelletit) tiputtavat etäisyyttä. Holviintuminen, osittain jonka takia esim. vuosituhannen alun Älysiilo-projekti päätyi vaakoihin kaikuluotaintekniikan sijaan, ei kuitenkaan ole ongelma.
Polttonesteen kuljetus asiakkaalle maksaa toimittajalle suurinpiirtein noin 100€ tunnissa, joten kovimmat säästöt tulisivat tosiaan juuri tuolla logistiikan optimoinnin puolella.
@MKR
Kiitos vinkistä - näitä radiotaajuudella (ei GSM) toimivia härpäkkeitä näyttää tosiaan olevan markkinoilla jo pilvin pimein.
@Ylermi
Turve on tosiaan potentiaalinen sovelluskohde - laitan asiasta YVn!
@Jerry
Kuivurin säiliön yllätystyhjeneminen kesken kuivauksen taitaakin olla kallis keikka, jolloin anturin kustannus voisi olla perusteltua.
Mikäli laite tulee markkinoille, tulee hinta joka tapauksessa olemaan kuukausilaskutteinen. Hintaan sisältyy ainakin GSM-tietoliikenne sekä uuden sensorin vaihto paristojen loppuessa, rikkoontumisen sattuessa tms. (Toivottavasti myös alemmat vakuutusmaksut!) Sopimusperusteisessa hinnoittelussahan laitteen kokeilusta voi myös luopua vähin kuluin.
Huomiosi sylinterin tilavuuden suhteesta täyttöasteen korkeuteen on oleellinen, ja sen huomioonottamista ohjelmistossamme työstetään parhaimmillaan. Tällä hetkellä tarkkuus on +-1cm, eli tankin pinnan on tiputtava kolme senttiä, jotta mittaustuloksesta voidaan olla varmoja.
@JösseJänis
Muutaman vuoden takainen Suomen Rehun vetämä Älysiilo-projekti kokeili juuri mainitsemaasi:
"Signaali24 Älysiilo-palvelussa järjestelmä tekee rehutilauksen automaattisesti, kun rehun pinta putoaa siiloon asennetun anturin alapuolelle. Asiakas saa tästä matkapuhelimeensa tilausehdotuksen, jonka hyväksymällä tilaus siirtyy suoraan Suomen Rehun tilausjärjestelmään."
Projekti ei kuitenkaan ottanut tulta alleen, ja on nyt siilovalmistaja Triotecin käsissä: http://www.triotec.fi/kuvat/Triotec_alysiilo.pdf
Suuri haaste sekä polttonesteissä että rehuissa on juuri tuo mainitsemasi luottamus. Jos polttonesteen toimittaja asentaa ilmaiseksi säiliöösi sensorin, antaen sinulle varkauksien, vuotojen ym. havainnointiin liittyvät edut, ja optimoiden omaa logistiikkaansa, suostutko sitoutumaan ostamaan polttonestettä ainoastaan ko. toimittajalta?
Tämän toimiessa oletus olisi, että polttonesteen toimittaja saa huomattavia säästöjä logistiikassa sensorien avulla, ja siirtää säästöt suoraan polttonesteen hintaan. Lisäksi sensoreita pitäisi asentaa runsaasti saman alueen maatiloille, jotta polttonesteen toimittaja saisi tarpeeksi mittaustietoa voidakseen optimoida viikoittaisia toimituksia.
@joukahainen
Tuo 10 vuoden paristojen kestävyys kuuluu takuuseen, mutta omissa testeissämme (laitetaan laite mittamaan ja lähettämään jatkuvasti - pakkaseen) kestävyyden on todettu olevan lähempänä 30 vuotta. Uretaanivalurakenteeseen päädyttiin, koska mikään muu rakenne ei kestänyt kosteutta, ilkivaltaa ym. mitä jätealalla vaaditaan. Meillä on polttonesteitä varten ATEX-testit (räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviä laitteita koskeva lainsäädäntö/standardisointi) vetämässä, ja toimistolla on testailtu nakkailemalla toisesta kerroksesta ikkunasta ulos asvaltille
@metsajussi
Hyvä havainto, että GSM-tekniikkakin tod.näk. vanhentuu ennen paristojen eliniän päättymistä. Tuleva mallimme on pienemmän koon lisäksi siirtynyt 2G-tekniikasta 3G-tekniikkaan, jotta elinikä pitenee. (USAssa operaattorit ovat ilmoittaneet, koska lakkauttavat 2G-verkon.)
@Latvala
Paristojen vaihdosta ei tarvitse sopimusasiakkaan huolehtia. Tällä hetkellä jätepuolella meidän vastuulla on huolehtia, että sensori on paikoillaan ja toimii, oli sattunut miltei mitä vaan.
Erikseen anturimoduuleja ja lähetinyksikköjä tarjoavia toimijoita on jo (esim. Sensilen SENTS-järjestelmä, joka Suomessakin laajalti käytössä). Näissä etuna on usean anturimoduulin kytkeminen yhteen lähetinyksikköön, mutta haittana yllättävän korkeat asennuskustannukset ja verkkovirran saanti.
Hinta, myyntikanavat jne ovat vielä auki. Jos näyttää siltä, että tällaiselle värkille olisi käyttöä ja sopiva liiketoimintamalli löytyy, niin sitten etsitään oikeat ratkaisut näihin kysymyksiin. Jätepuolella sensorit sekä jätekuljetuksen optimointi kustantaa 10-20€ / kk kutakin sensoria kohden.
Vilja-, rehu-, pelletti-, hake- ym. siilot olisivat myös todella mielenkiintoisia sovelluskohteita. Valitettavasti sensori mittaa tällä hetkellä vain yhdeksään metriin, ja kaikuluotaimen ultraääntä vaimentavat materiaalit (esim. pelletit) tiputtavat etäisyyttä. Holviintuminen, osittain jonka takia esim. vuosituhannen alun Älysiilo-projekti päätyi vaakoihin kaikuluotaintekniikan sijaan, ei kuitenkaan ole ongelma.
Polttonesteen kuljetus asiakkaalle maksaa toimittajalle suurinpiirtein noin 100€ tunnissa, joten kovimmat säästöt tulisivat tosiaan juuri tuolla logistiikan optimoinnin puolella.
@MKR
Kiitos vinkistä - näitä radiotaajuudella (ei GSM) toimivia härpäkkeitä näyttää tosiaan olevan markkinoilla jo pilvin pimein.
@Ylermi
Turve on tosiaan potentiaalinen sovelluskohde - laitan asiasta YVn!
@Jerry
Kuivurin säiliön yllätystyhjeneminen kesken kuivauksen taitaakin olla kallis keikka, jolloin anturin kustannus voisi olla perusteltua.
Mikäli laite tulee markkinoille, tulee hinta joka tapauksessa olemaan kuukausilaskutteinen. Hintaan sisältyy ainakin GSM-tietoliikenne sekä uuden sensorin vaihto paristojen loppuessa, rikkoontumisen sattuessa tms. (Toivottavasti myös alemmat vakuutusmaksut!) Sopimusperusteisessa hinnoittelussahan laitteen kokeilusta voi myös luopua vähin kuluin.
Huomiosi sylinterin tilavuuden suhteesta täyttöasteen korkeuteen on oleellinen, ja sen huomioonottamista ohjelmistossamme työstetään parhaimmillaan. Tällä hetkellä tarkkuus on +-1cm, eli tankin pinnan on tiputtava kolme senttiä, jotta mittaustuloksesta voidaan olla varmoja.
@JösseJänis
Muutaman vuoden takainen Suomen Rehun vetämä Älysiilo-projekti kokeili juuri mainitsemaasi:
"Signaali24 Älysiilo-palvelussa järjestelmä tekee rehutilauksen automaattisesti, kun rehun pinta putoaa siiloon asennetun anturin alapuolelle. Asiakas saa tästä matkapuhelimeensa tilausehdotuksen, jonka hyväksymällä tilaus siirtyy suoraan Suomen Rehun tilausjärjestelmään."
Projekti ei kuitenkaan ottanut tulta alleen, ja on nyt siilovalmistaja Triotecin käsissä: http://www.triotec.fi/kuvat/Triotec_alysiilo.pdf
Suuri haaste sekä polttonesteissä että rehuissa on juuri tuo mainitsemasi luottamus. Jos polttonesteen toimittaja asentaa ilmaiseksi säiliöösi sensorin, antaen sinulle varkauksien, vuotojen ym. havainnointiin liittyvät edut, ja optimoiden omaa logistiikkaansa, suostutko sitoutumaan ostamaan polttonestettä ainoastaan ko. toimittajalta?
Tämän toimiessa oletus olisi, että polttonesteen toimittaja saa huomattavia säästöjä logistiikassa sensorien avulla, ja siirtää säästöt suoraan polttonesteen hintaan. Lisäksi sensoreita pitäisi asentaa runsaasti saman alueen maatiloille, jotta polttonesteen toimittaja saisi tarpeeksi mittaustietoa voidakseen optimoida viikoittaisia toimituksia.
@joukahainen
Tuo 10 vuoden paristojen kestävyys kuuluu takuuseen, mutta omissa testeissämme (laitetaan laite mittamaan ja lähettämään jatkuvasti - pakkaseen) kestävyyden on todettu olevan lähempänä 30 vuotta. Uretaanivalurakenteeseen päädyttiin, koska mikään muu rakenne ei kestänyt kosteutta, ilkivaltaa ym. mitä jätealalla vaaditaan. Meillä on polttonesteitä varten ATEX-testit (räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviä laitteita koskeva lainsäädäntö/standardisointi) vetämässä, ja toimistolla on testailtu nakkailemalla toisesta kerroksesta ikkunasta ulos asvaltille
@metsajussi
Hyvä havainto, että GSM-tekniikkakin tod.näk. vanhentuu ennen paristojen eliniän päättymistä. Tuleva mallimme on pienemmän koon lisäksi siirtynyt 2G-tekniikasta 3G-tekniikkaan, jotta elinikä pitenee. (USAssa operaattorit ovat ilmoittaneet, koska lakkauttavat 2G-verkon.)
@Latvala
Paristojen vaihdosta ei tarvitse sopimusasiakkaan huolehtia. Tällä hetkellä jätepuolella meidän vastuulla on huolehtia, että sensori on paikoillaan ja toimii, oli sattunut miltei mitä vaan.
Erikseen anturimoduuleja ja lähetinyksikköjä tarjoavia toimijoita on jo (esim. Sensilen SENTS-järjestelmä, joka Suomessakin laajalti käytössä). Näissä etuna on usean anturimoduulin kytkeminen yhteen lähetinyksikköön, mutta haittana yllättävän korkeat asennuskustannukset ja verkkovirran saanti.