Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Sorvar - 29.05.23 - klo:22:53
-
Tilkkujen möyhennykseen tekisi mieli päivittää pikkuisen isommaksi äestä ja tuollaiset käynyt mielessä.
Lata+hara malliset ratkaisut kyseessä. Nykyinen s340 potila varparullilla ei ole oikein mieluinen. Sph 430 ollut joskus saman traktorin perässä ja kulkenut kuulemma kohtuudella, ettei sekään poissuljettu.
Aina niin *****ileva raati voisi antaa mielipiteensä otsikon vehkeistä tai ehdottaa jotain muuta merkkiä/mallia..
-
Väderstad.
Mulla kolmas tuon merkkinen menossa, yhtään piikkiä ei ole 25 vuoden aikana kivien ja hakojen seassa katkennut. 1 vääntyi joskus.
Kevyillä ja keskijäykillä mailla lappulata (crossboard) on hyvä. Voi vaan olla harvassa tuon kokoiset sillä varustuksella.
Olikos nuo molemmat ehdokkaat ilman sivulohkon pyöriä? Jos veturissa potku riittää, niin suosittelisin 450 leveää mallia, oli merkki mikä vaan. Olis 6 pyörällä.
Minkä kokoisella koneella vedät? Pyörä-äes kulkee lopunpelin melko kevyesti kun ajonopeudeksikin riittää joku 11-13 kmh.
-
Väderstad.
Minkä kokoisella koneella vedät? Pyörä-äes kulkee lopunpelin melko kevyesti kun ajonopeudeksikin riittää joku 11-13 kmh.
865 valmetti edessä. Eli melko nuhanen veturi.
Väderi kyllä jotenkin omaa silmää miellyttää.
-
Väderstad.
Minkä kokoisella koneella vedät? Pyörä-äes kulkee lopunpelin melko kevyesti kun ajonopeudeksikin riittää joku 11-13 kmh.
865 valmetti edessä. Eli melko nuhanen veturi.
Väderi kyllä jotenkin omaa silmää miellyttää.
kyl mä ja lähtisin 4,5 tai jopa 5 metrisestä, kylvö muokkaksessa ainakin syvyys niin alhainen että kulkee kevyesti, jos ei ihan kauheasti maata kuskaile mukana.
Aikanaan 6400 valmetti millä vedettiin 5 metristä niin muistaakseni veti ihan kivasti, se on vaan 5 metrisenkin sivulohkot ilman telejä niin herkästi rupee pompottamaan sivuja jos kovaa ajaa.
-
https://m.nettikone.com/potila/sph-430/2259754 (https://m.nettikone.com/potila/sph-430/2259754)
Olihan tollasessakin näköjään sivulohkossa pyörä niinkun 500:sessa, mut ei niitä ihan ilmaseksi saa noin pieniäkään.
Iso plussa olis kyl jos hydraulisesti taittuva sekä etulata hydraulinen.
-
Väderstad.
Minkä kokoisella koneella vedät? Pyörä-äes kulkee lopunpelin melko kevyesti kun ajonopeudeksikin riittää joku 11-13 kmh.
865 valmetti edessä. Eli melko nuhanen veturi.
Väderi kyllä jotenkin omaa silmää miellyttää.
kyl mä ja lähtisin 4,5 tai jopa 5 metrisestä, kylvö muokkaksessa ainakin syvyys niin alhainen että kulkee kevyesti, jos ei ihan kauheasti maata kuskaile mukana.
Aikanaan 6400 valmetti millä vedettiin 5 metristä niin muistaakseni veti ihan kivasti, se on vaan 5 metrisenkin sivulohkot ilman telejä niin herkästi rupee pompottamaan sivuja jos kovaa ajaa.
Onhan tuo 6400 ihan eri veturi. 10-15hv ja 50-100nm enemmän variantista riippuen konedatan mukaan.
Ehkä se 4,5m voisi olla maksimi.
Mieluusti kuulisin kokemuksia mikäli joku 865:lla vedellyt 4,5m tai 5m äkeitä.
-
Mieluusti kuulisin kokemuksia mikäli joku 865:lla vedellyt 4,5m tai 5m äkeitä.
Mä olen joskus vetänyt MF3070 (joskus uutena 90 hv) harvapiikkistä 5 metristä ja kyllähän siinä vauhdin hurma alkaa kadota, ainakin jos yhtään tarjoaa lataa.
Turpeella/mullalla kulkee, savella pistää hanttiin, varsinkin jos on joku kovaksi liettynyt kevytmuokattu.
Valmetissa lienee hieman parempi linja moottorista pyöriin, ja hevosetkin yleensä vähän virkumpia, mutta silti 5 m voi olla vähän hiinä ja hiinä.
Paljon riippuu tietysti maalajista, työsyvyydestä, traktorin rengastuksesta (paripyörät ), mahdollisista rinteistä ja vähän kaikesta.
Sekä siitä että mennäänkö vanhaan ruotsalaistyyliin (leveä äes ja maltilinen vauhti) vai kaposempi karhi ja vauhtia iloisesti.
Kuskille hitaampi vauhti on miellyttävämpi, ainakin 1. muokkauskerralla; työsaavutuksessa ja -laadussa ei ole suurta eroa. Vauhti ehkä murustaa paremmin, huonompi äes taas helposti alkaa pomppia vauhdin kasvaessa.
Vanha takavetoinen 100 hv kuutosjonnikka hyrryytti tuota samaa viitosta leikiten - mennen ja tullen ja siinä sivussa... ei juuri menoa haitannut.
On se aika muuttunut, 2 metrisestä C-piikkisestä sepän tekemästä johonkin 8 m Toplineen. Jostain syystä jälkimmäisellä on vaan enemmän kiire päällä kuin aikoinaan tuolla ensimmäisellä :-/
-
Meillä vedettiin 4.5 Väderstadia joskus 1210 taavetilla,ä 72hv, se oli liian kevyt, 803 takapotku Valmetilla meni hienosti. Joskus telkesin junnuna pakkosyötön pohjaan ei menty enään ruotsin tyyliin. Savutti paljon ja lämmöt nousi nopeasti😂😂
-
6 m NZE, eli tiheäpiikkisiä vedelty sataheppaisilla. Ihan hyvin kulkee viljan syvyyksillä. Jos laitetaan 10 cm syvyyttä tai ajaa poltettuun sänkeen niin sitten on tiukkaa.
-
Hiukan riippuusiitäkin onko viljelymaat tasaisia vai rinnepeltoja, kun alkaa olla ylämaata niin se ottaa voimaa. 390 turbo verkun perässä 95 hv. potilas 450 oli ylämaassa raskas vetää alamaata kyllä sitten kilkkuutteli kivasti. Mut kyllä vääteri on äes ja sillä crosboard etuladalla, niitä ei vain taida alle 5 metrisiä sisäänajettuina olla. menee yli 5 ja sillon pitää löytyä jo hiukkasen potkua myllystä.
-
Ei se palkkilatakaan huono ole ainakaan savimaalla. Mielestäni palkki hiertää paremmin kokkareita rikki.
-
Meillä ollut vuodesta -88 sama 4.5 väderstad, kaikki piikit on alkuperäisiä, kärkiä mennyt jokunen kierros. Toki ei äestettävää alaa ole paljoa, 20-30 ha vuodessa. Kaikki on ollut kynnöksiä. Lähes joka paikassa kiveä ja nousee noita saavin kokoisia aina. Muutamana vuonna äestettiin kolhoosi Tumella ja Multivalla. Näihin liki joka aamu sai vaihtaa piikin… ja vanhemmiten varsinkin Tumen runkoa hitsailla.
-
Varmasti 865 vetää tasamaalla 4,5 äestä, toki ei sillä kovaa mennä ja ilman varpajyriä. Painoa siinä on vähän niukasti
-
Varmasti 865 vetää tasamaalla 4,5 äestä, toki ei sillä kovaa mennä ja ilman varpajyriä. Painoa siinä on vähän niukasti
Etukuormain ja paripyörät takana on. Eli vähä on painoo enemmän. En tosiaan kyllä yli 4,5m varmaankaan edes harkitse.
-
Varmasti 865 vetää tasamaalla 4,5 äestä, toki ei sillä kovaa mennä ja ilman varpajyriä. Painoa siinä on vähän niukasti
Etukuormain ja paripyörät takana on. Eli vähä on painoo enemmän. En tosiaan kyllä yli 4,5m varmaankaan edes harkitse.
Montakohan piikkiä enemmän on 5m vs 4,5m? Ostat 5m ja irrotat pari piikkiä reunasta, joskus päivität traktorin niin ei sitte ainakaan harmita.
-
tuo on hyvä vinkki.
-
Ehkä se 4,5m voisi olla maksimi.
Mieluusti kuulisin kokemuksia mikäli joku 865:lla vedellyt 4,5m tai 5m äkeitä.
No 865:stä ei ole kokemusta, mutta puoli kierrosta piristetyllä 455:llä 4,2 metrinen Tume Nordic kulki yleensä vaivattomasti.
-
Varmasti 865 vetää tasamaalla 4,5 äestä, toki ei sillä kovaa mennä ja ilman varpajyriä. Painoa siinä on vähän niukasti
Etukuormain ja paripyörät takana on. Eli vähä on painoo enemmän. En tosiaan kyllä yli 4,5m varmaankaan edes harkitse.
Montakohan piikkiä enemmän on 5m vs 4,5m? Ostat 5m ja irrotat pari piikkiä reunasta, joskus päivität traktorin niin ei sitte ainakaan harmita.
Potila SPH:ssa puolella metrillä kait 6 tai 7 piikkiä. Jälkiharan piikitkin on helppo irrottaa. Ongelmaksi muodostuvat yhtenäinen palkkilata ja varpajyrä (jos sellaiset on). Niitä ei kai kukaan poikkaise ja myöhemmin taas hitsaa yhteen ::)
-
Itsellä 450 Väderstadin nzi, eli piikkejä paljon, pyörä-äes, . Keveitä hieta-multamaita, vähän hiesuisempiakin. Tasaisehkoa. 100 hv kiskoo tuota miten vaan, 82 hv on jo sillä rajalla. Ruotsalaistyyliin onnistuu hyvin, tosin paino uhkaa välillä loppua.
-
eihän varpajyrää ja lataa tarvi lyhentää jos piikkejä reunoilta ottaa pois, aattelisin. Ja kait sitä piikkiväliä voi harventaakin.
-
eihän varpajyrää ja lataa tarvi lyhentää jos piikkejä reunoilta ottaa pois, aattelisin. Ja kait sitä piikkiväliä voi harventaakin.
Molemmin puolin vähän piikkejä pois ja sitte pitää ajaa vaan 2x piikittömän verran ristiin. Ei ole tarvinnu kokeilla mut luulis pelaavan.
-
Onko kuukaan muuten ostanu Multivan levitys paloja äkeeseen, onkohan minkä hintanen operaatio? Vähän kiinnostais mut varmaan sen verran kallista että kannattaa vaan nostaa ajonopeutta.
-
kuin paljon työ ootta pitäny nopeutena? ite ajelin kelfrin moisella tänä keväänä 6-7 km/h ja hyää tuli.. nopeesti en enää aja kuin hankmolla.... ( ei tuo valumönt jaksa kyl vetääkää.. )
-
kuin paljon työ ootta pitäny nopeutena? ite ajelin kelfrin moisella tänä keväänä 6-7 km/h ja hyää tuli.. nopeesti en enää aja kuin hankmolla.... ( ei tuo valumönt jaksa kyl vetääkää.. )
Joku 12-15 km/h en ole huomannu et jälki paljon huonommaksi muuttuu vaikka pitää vähän enemmän vauhtia, kynnökset sitte eri juttu.
Lautasella sitte vähintään se 15 km/h jos jonkullaista jälkeä haluaa saada, sillä voi kyllä ajaa niin kovaa kun veturi jaksaa viedä.
-
Se on sitte eri asia et tarviiko jatkossa minkä verran äestellä jos 100% kasvipeitteisyyttä tavoittelee. Tähän asti on saanu ajella kultivaattorilla sen 40% ja on saanu max kasvipeitteisyyden. Jatkossa menettää polttoaineen lisäksi tuenkin joka hehtaarilta minkä muokkaa.
-
kuin paljon työ ootta pitäny nopeutena? ite ajelin kelfrin moisella tänä keväänä 6-7 km/h ja hyää tuli.. nopeesti en enää aja kuin hankmolla.... ( ei tuo valumönt jaksa kyl vetääkää.. )
Joku 12-15 km/h en ole huomannu et jälki paljon huonommaksi muuttuu vaikka pitää vähän enemmän vauhtia, kynnökset sitte eri juttu.
Lautasella sitte vähintään se 15 km/h jos jonkullaista jälkeä haluaa saada, sillä voi kyllä ajaa niin kovaa kun veturi jaksaa viedä.
Oksan keltavannekko pitää kylvönteon ajan rokulia ?
Hyvä kynnös ja kevyet maat tuollaisen vajaa 15km/h. Nyt justihin enää muista mitä mittari näyttää. Dyna -4 :n peltovaihteet jää pikkuusen hitahiksi ja 4A on kait jo maantie vaihde ja se ei oikein enää sovellu peltokäyttöön. Toki silläkin tuloo joskus äjestettyä, kun äjes on ihan alimitoitettu (4,5m Potilan nostolaite risuäjes) . Edellinen äjes tuota ennen oli 3,5m JF:n tekemä. Tuli se hävitettyä siinä aloitellessa ja vaihdettua tuollaiseen risumalliin. Metri työleveyttä lisää ja paino taisi tipahtaa puoleen ;D No vitsi vitsi, mutta tuolla risumallilla mennäänkin sitten ne kovat "savikot" ja huonot kynnökset sitten puolella nopeudella ja silloinkin vähintään toinen sivulohko on ilimas. Perse pysyys penkis, kiitos vantterien ja pulleiden vatsalihasten, mutta äjes ei pysy >:(
-
meilläoli tuollanen risuäes kans, tuli kylkimyyryä perässä kun ei ollu tarpeeksi painoa
-
kuin paljon työ ootta pitäny nopeutena? ite ajelin kelfrin moisella tänä keväänä 6-7 km/h ja hyää tuli.. nopeesti en enää aja kuin hankmolla.... ( ei tuo valumönt jaksa kyl vetääkää.. )
Joku 12-15 km/h en ole huomannu et jälki paljon huonommaksi muuttuu vaikka pitää vähän enemmän vauhtia, kynnökset sitte eri juttu.
Lautasella sitte vähintään se 15 km/h jos jonkullaista jälkeä haluaa saada, sillä voi kyllä ajaa niin kovaa kun veturi jaksaa viedä.
Tää nyt on ihan höpö-höpöä että lautasella pitäisi ajaa kovaa että saisi hyvän jäljen. Kyllä se ihan todistetusti toimii pienemmilläkin nopeuksilla.
-
kuin paljon työ ootta pitäny nopeutena? ite ajelin kelfrin moisella tänä keväänä 6-7 km/h ja hyää tuli.. nopeesti en enää aja kuin hankmolla.... ( ei tuo valumönt jaksa kyl vetääkää.. )
Joku 12-15 km/h en ole huomannu et jälki paljon huonommaksi muuttuu vaikka pitää vähän enemmän vauhtia, kynnökset sitte eri juttu.
Lautasella sitte vähintään se 15 km/h jos jonkullaista jälkeä haluaa saada, sillä voi kyllä ajaa niin kovaa kun veturi jaksaa viedä.
Tää nyt on ihan höpö-höpöä että lautasella pitäisi ajaa kovaa että saisi hyvän jäljen. Kyllä se ihan todistetusti toimii pienemmilläkin nopeuksilla.
Kyllä se mun kokemuksen mukaan jälki paranee kun vauhti kasvaa, kasvijätteet sekoittuu paljon paremmin, jos vaikka alle 10 km/h ajelee niin pahimmillaan jälki ei kummoista ole. Ehkä kevyemmillä mailla toimii paremmin hitaammillakin vauhdeilla.
-
mikä hiton keltavanne? ei miulla sellasta.. mut tuo kellfrin pystypiikkinen äjes toimii ihan nätisti hissukseen ajellessa.. ja on mukavempaaki ajella kui lentämällä. viime kesänä ku valulla vetelin ni sepä ei jaksannu kovenpaa kulkiakaan.. joten tänä keväänä sit PUNAvanteella kokasin moista. ja hyin toimi.
-
^
Värisokeus, sorry
-
tuota vaivaa naureskelllu tuola metässä: leimikon rajat alkaa kohta olla kuin pritemarsseilla. montaa eri väristä nauhoo puissa..
-
mikä hiton keltavanne? ei miulla sellasta.. mut tuo kellfrin pystypiikkinen äjes toimii ihan nätisti hissukseen ajellessa.. ja on mukavempaaki ajella kui lentämällä. viime kesänä ku valulla vetelin ni sepä ei jaksannu kovenpaa kulkiakaan.. joten tänä keväänä sit PUNAvanteella kokasin moista. ja hyin toimi.
vanteen väristä viis, mutta pystypiikki on nurmikynnöksen äestyksessä fiksumpi kuin S piikki, ei revi niitä turpeita pintaa. Itellä oli aikoinaan, mut kun kävi kaposeksi, piti sitte tuollanen vääteri laittaa, onhan se toista tuollanen lattaetuladalla varustetulla 5,5 metriä raappasta kerralla sileeks. Ja ihan hopeevanteisella vaan.
-
Se on sitte eri asia et tarviiko jatkossa minkä verran äestellä jos 100% kasvipeitteisyyttä tavoittelee. Tähän asti on saanu ajella kultivaattorilla sen 40% ja on saanu max kasvipeitteisyyden. Jatkossa menettää polttoaineen lisäksi tuenkin joka hehtaarilta minkä muokkaa.
Mielestäni kannattaa muokata syksyllä, ja kylvää ruis tai muu syyskylvöinen materiaali peitekasviksi, Niin paljon pehmeämpää ja multavampaa on se pahna kun on ollut mullassa sekoitettuna syksyn ja talven yli. Keväällä riittää puolikas glyfosaatti ja ruismaahan suorakylvö, saattaa olla hyvä kuivan kesän ratkaisu, koska maan pinnassa on kulottuva ruis tuulensuojana.
-SS-
-
Se on sitte eri asia et tarviiko jatkossa minkä verran äestellä jos 100% kasvipeitteisyyttä tavoittelee. Tähän asti on saanu ajella kultivaattorilla sen 40% ja on saanu max kasvipeitteisyyden. Jatkossa menettää polttoaineen lisäksi tuenkin joka hehtaarilta minkä muokkaa.
Mielestäni kannattaa muokata syksyllä, ja kylvää ruis tai muu syyskylvöinen materiaali peitekasviksi, Niin paljon pehmeämpää ja multavampaa on se pahna kun on ollut mullassa sekoitettuna syksyn ja talven yli. Keväällä riittää puolikas glyfosaatti ja ruismaahan suorakylvö, saattaa olla hyvä kuivan kesän ratkaisu, koska maan pinnassa on kulottuva ruis tuulensuojana.
-SS-
Jos ihan vaan peitekasviksi kylvää niin kyllähän siinä aika iso työ pitää taas tehdä sen kasvipeitteisyyden eteen että ennemmin muokkaa ja unohtaa sen 50€ mikä jää saamatta. Tai jos kylvää niin sitte pitäs jollain keskipakolevittimellä vaan vähän roiskia.
-
Se on sitte eri asia et tarviiko jatkossa minkä verran äestellä jos 100% kasvipeitteisyyttä tavoittelee. Tähän asti on saanu ajella kultivaattorilla sen 40% ja on saanu max kasvipeitteisyyden. Jatkossa menettää polttoaineen lisäksi tuenkin joka hehtaarilta minkä muokkaa.
Mielestäni kannattaa muokata syksyllä, ja kylvää ruis tai muu syyskylvöinen materiaali peitekasviksi, Niin paljon pehmeämpää ja multavampaa on se pahna kun on ollut mullassa sekoitettuna syksyn ja talven yli. Keväällä riittää puolikas glyfosaatti ja ruismaahan suorakylvö, saattaa olla hyvä kuivan kesän ratkaisu, koska maan pinnassa on kulottuva ruis tuulensuojana.
-SS-
Miten pitkäksi ehtii rukiin (tunnetusti pitkäjuurinen kasvi) juuri kasvaa esimerkissäsi?
Eli tuleeko maanparannusvaikutusta lisäksi?
-
Toukokuun puolivälin kylvöaikana rukiin juuri saattaa olla puolimetrinen, tähkä on jo muodostunut. Siksi USA:ssa ja Kanadassa varsinkin luomusuorakylväjät käyttävät poikittaisterärullaa, jolla taittelevat kasvuston maata pitkin. Sitten herne, soija tms hyvä orastuja suorakylvöllä katteen alle. Tavanomaiset viljelijät ruiskuttavat, luomuviljelijät murskaavat katteen.
-SS-
-
Jos ihan vaan peitekasviksi kylvää niin kyllähän siinä aika iso työ pitää taas tehdä sen kasvipeitteisyyden eteen että ennemmin muokkaa ja unohtaa sen 50€ mikä jää saamatta. Tai jos kylvää niin sitte pitäs jollain keskipakolevittimellä vaan vähän roiskia.
Ruis on halpaa kylvää pintaan, normaali kevytmuokkaus perään. Jos on pneumaattinen levitin, on levitystulos yllättävän tarkka.
-SS-
-
helekutta, nuo pneumat onkii nykysiin kiven alla ite huolisin moisen heti jos saisin sopuhintaan...
-
helekutta, nuo pneumat onkii nykysiin kiven alla ite huolisin moisen heti jos saisin sopuhintaan...
Rupiaa olemahan pehemoosia vehkehiä jo noi. Ittellä käytös Ylön 1000 ja säilöttynä varmaan 10v sitten viimeksi käytetty Elho 800. Saattaapi olla että elho ei oo enää käyttökuntoinen ja aika loppu se on toi ylökin. Lisäksi yks varaosiksi ostettu raato elho , mutta tuskin siinä mitään toimivaa on tai Ylön osat olis tähellisempiä. Onneksi ylöön on aikoinaan tullut kaksi syöttölaitetta. Toinen on vaihdettu ja toinen on nyt paloista koottu ja toimiva, mutta rattaat sun muut loppu :( Harmi että nois ylös ja elhos ei oo samoja osia. Molemmmissa jotain paremmin kuin toisessa. Elho ehkä pilattu pienuudella ja ohkaasella pellillä jonka kuppa on syönyt.
-
helekutta, nuo pneumat onkii nykysiin kiven alla ite huolisin moisen heti jos saisin sopuhintaan...
Rupiaa olemahan pehemoosia vehkehiä jo noi. Ittellä käytös Ylön 1000 ja säilöttynä varmaan 10v sitten viimeksi käytetty Elho 800. Saattaapi olla että elho ei oo enää käyttökuntoinen ja aika loppu se on toi ylökin. Lisäksi yks varaosiksi ostettu raato elho , mutta tuskin siinä mitään toimivaa on tai Ylön osat olis tähellisempiä. Onneksi ylöön on aikoinaan tullut kaksi syöttölaitetta. Toinen on vaihdettu ja toinen on nyt paloista koottu ja toimiva, mutta rattaat sun muut loppu :( Harmi että nois ylös ja elhos ei oo samoja osia. Molemmmissa jotain paremmin kuin toisessa. Elho ehkä pilattu pienuudella ja ohkaasella pellillä jonka kuppa on syönyt.
Nää Suomi pneumat oli rys**** vehkeitä..
Toi mun Rauch Aero täytti tänä keväänä 20v ja on edelleen ameriikkaa..
Lannoitteen levityksessä meinaan kuitenkin ehkä siirtyä 2-lautasviskaan ja pneuma jää vain kylvökoneeksi viljoille ja piensiemenille.. niin menee se toisetkin 20v :P
Nythän saa myös uutta Aeroo (24-30m) kylläkin hinta jtm 75000> ja vaatii 200hp veturin.. :(
-
Molemmmissa jotain paremmin kuin toisessa. Elho ehkä pilattu pienuudella ja ohkaasella pellillä jonka kuppa on syönyt.
[/quote]
Meinaatko että Ylön ongelma on liian vahvat rakenteet?🤣🤣🤣
Näistä Suomi pneumoista vähän omaa kokemusta ja paljon katsellut kun tehtaan ukot käyneet kursimassa kuntoon.
Ylö tuli joskus 85-86 sillä ajeltiin pari kesää, siinä oli takuu remontteja (tuotekehitys) päiviä saman verran kun työpäiviä ja se lähtikin sitten tehtaalle huoltoon ja ei tullut takasin.
Seuraavaksi tuli Tume, johon vaihdettiin mahdoton kasa hihnoja ja laakereita puhaltimen akselille. Syöttölaite ja puomisto vaihtui ensimmäisenä kesänä kun oli vähän hessanen vielä siinä vaiheessa.
Kylälle tuli käytetty Yrsa-matik samoihin aikoihin ja romumiehet vei samoihin aikoihin kun Tumen, kesällä 2000.
-
No en sano, että Ylön pelti liian vahavaa on mutta se on sentäs hahamollansa. Kone on tullut meille konkurssihuutokaupasta. Maksoi 6000 mk ja vuosi oli 88 tai 89. Historiaitsijat voi tarkistaa. Ollut käytössä uudesta saakka ja aluksi oli ongelmia, kunnes tajuttiin että syöttölaitteen ruuvit on vedetty liian kireelle. Syöttölaite ei siis pyörinyt ollenkaan. Ja yhteen syöttöputken oli survottu makkaragrillin kääre paperit. Sitten monta huoletonta vuotta, mutta yhtenä keväänä pistin pyörimään , niin syöttölaitteen aksila poikki. Ihan oma moka, se pitää koko stanan laite "upottaa" ölyyn jos meinaa että joskus vielä käyttää. No onneksi oli se vara syötin. Ja yhä rokkaa.
Elho on tullut käytettynä K-maatalouden kevät markkinoilta eniten tarjoavalle (210 eur) mutta en monena vuonna edes yrittänyt levittää, sillä oli aika pepu jo silloin ja se 800 säiliö pitää ajaa tyhjäksi, että sinne edes mahtui sen aikainen ( 600 tai 650) säkki. Ylössä ei tuota ongelmaa. Se varaosa elho taisi olla 20 euroa tuurin konehuutokaupassa, mutta se vie mettästä ainakin neliön tuottavaa mettä pinta-alaa, joten ihan paska investointi.
Ja pneumoja on tietysti monen moisia, mutta nuo on mun kokemukset. Jos pitäisi lannoitteen levitin ettiä ja varsinkin jos voisi vielä jostakin ehjän Ylön saada , niin ilman muuta sellaisen laittaisin (tietenkin hinnasta riippuen) . Toki voi olla , että nurmet alkaa olla lannnoitteensa saaneet ;D
-
Mä olen pysyttäytyny noissa tutunomaisissa viskoissa. Hiton tarkasti nuo 2 lautaselliset levittää, eikä tartte sähkötolppia kiertää.
-
Kanssa pneumojen jälkeen hankittiin kolmen talon kimppaan Amazonen levitin ja laitettiin teli alle. Heittämällä meni 4 pussia kyytiin ja viisi jos kukutti ja lapioi. Nyt tarttis hankkia joku tai ruveta käyttään urakoitsijaa jos apulannalla meinaa leikkiä heinämailla
-
Mä olen pysyttäytyny noissa tutunomaisissa viskoissa. Hiton tarkasti nuo 2 lautaselliset levittää, eikä tartte sähkötolppia kiertää.
Joo, niin tekee. Ajoin reilu10 vuotta Tive pneumalla mikä kyllä oli aikakautensa parhaimmistoa levittimistä. Nyt on jonkun 7-8 vuotta ollut lautaslevitin enkä näe mitään syytä miksi pitäisi palata pneumaan.
-
Pneumassa oli hyvä puoli KUN jäi raitoja, niitä apuna käyttäen oli helppo halkoa niitettäessä epämuotoisia lohkoja
-
Kanssa pneumojen jälkeen hankittiin kolmen talon kimppaan Amazonen levitin ja laitettiin teli alle. Heittämällä meni 4 pussia kyytiin ja viisi jos kukutti ja lapioi. Nyt tarttis hankkia joku tai ruveta käyttään urakoitsijaa jos apulannalla meinaa leikkiä heinämailla
Samalta kylältä löytyy jo tänä päivänä urakoitsija jolla tarkkuuslevitin. Sais jopa omilla levityskartoilla levityksen jos vaan viittis nähdä vaivan että tekee amatzonelle toimivat kartat
-
Kanssa pneumojen jälkeen hankittiin kolmen talon kimppaan Amazonen levitin ja laitettiin teli alle. Heittämällä meni 4 pussia kyytiin ja viisi jos kukutti ja lapioi. Nyt tarttis hankkia joku tai ruveta käyttään urakoitsijaa jos apulannalla meinaa leikkiä heinämailla
Samalta kylältä löytyy jo tänä päivänä urakoitsija jolla tarkkuuslevitin. Sais jopa omilla levityskartoilla levityksen jos vaan viittis nähdä vaivan että tekee amatzonelle toimivat kartat
Jos Atfarm on käytössä on kartta yllättävänkin helppo tehdä teknisesti, isompi homma siinä on päästä itsensä kanssa yhteisymmärrykseen paljonko mihinkin kohtaan laittaa.
-
jahas ensin oli äkeet sitten apupaskan levittimeen siirrytty, jokos olis aihetta alkaa jutustaa paalaimesta että päästäsiin käärijään ja sitte ehkä puimahärpäkkeisiin.
-
jahas ensin oli äkeet sitten apupaskan levittimeen siirrytty, jokos olis aihetta alkaa jutustaa paalaimesta että päästäsiin käärijään ja sitte ehkä puimahärpäkkeisiin.
🤣🤣
-
mut mistäs evp haastais? eukon siitä???
-
mut mistäs evp haastais? eukon siitä???
Jahas, pitäskö sulle laittaa esittelyvideo laitteesta kun niin aina tuoolasia vetelet. Ehkä nyt kuitenkin keskustellaan äkeistä ja äkeen piikeistä tällä konepalstalla, nämä tärkeemmät asiat sitten vapaassa sanassa.
-
Joku 420 nordic liikkuu 6600 fordilla, niin luulis että aloitajan vetäjä kiskois nelimetrinen?
Noi puomilevittimiä en ole tääläpäin nähnyt kuin jollain oli tive? semonen. Muilla on ollut aika kauan kakslautas levitimiä tais olla bogballet silloin?
Erillisiä käärijää ei vaan näy, ne vihreet kombit muutamilla on, loput tekee siiloon.
-
Nyt näkyisi olevan huutokaupat.comissa Potila 430 eikä edes mikään hullu pohjahinta mielestäni.
Tossa ei tosiaan näytä sivulohkoissa pyöriä olevan. Naapurin samanlevyisessä sellaiset on. Kai sitten on ollut optiona saatavilla ne pyörät..
-
Nyt näkyisi olevan huutokaupat.comissa Potila 430 eikä edes mikään hullu pohjahinta mielestäni.
Tossa ei tosiaan näytä sivulohkoissa pyöriä olevan. Naapurin samanlevyisessä sellaiset on. Kai sitten on ollut optiona saatavilla ne pyörät..
No ei muutakun huudat pois jos toi on sellanen mitä nyt sitte meinaat.
Olis aika hyvä jos etäisyys on semmonen et voit itse noutaa traktorilla, rahdista tulee tänä päivänä aikamoinen lisä hintaan jos yhtään pitempi matka.
-
Ehdottomasti väderstad.
-
Täytyy harkita tuota huutoa.
200km matkaa joten ei ihan viitti ajamalla hakee. Soppakuluilla saisin kyllä firman kuomurin, mutta hintaa sillekin tulee.
Osaa savisempia on vielä kynnetty syksyisin ja niissä varmaan lata ja toi crossboard tasaa ja rikkoo kokkareita hyvin.
Mutta mites sitten noi lautasmulkatut. Kumpi niille parempi olis?
Välillä näkyy myös potilaalta skh-450 jossa tota crossboardia on edessä ja perässä sitten varparulla tai hara. Tämä ilmeisesti kevyempi malli. Mikäs raadin mielipide tästä?
Harmi kun potilalta näistä ei teknisiä tietoja tahdo löytyä esim. painoista, piikkimääristä ja tehontarpeesta.
Väderin mukaan nzf 500 pitäisi liikkua muistaakseni 80hv. Ne pirut vaan maksaa kyllä tuossa 4-5 m luokassa reilun tonnin/metri.. Tosin jos sen vuosikymmenelle jakaa niin eihän se vuodes paljoo tee..
-
Mutta mites sitten noi lautasmulkatut. Kumpi niille parempi olis?
Välillä näkyy myös potilaalta skh-450 jossa tota crossboardia on edessä ja perässä sitten varparulla tai hara. Tämä ilmeisesti kevyempi malli. Mikäs raadin mielipide tästä?
Lautasella ajetut (tai kevytmuokatut yleensäkin) on semmosia, että hiesusavilla ym. jäykillä mailla ainakin crossboardia voi jonkun verran käyttää, kevyemmillä maalajeilla alkaa kulkea ladan edessä kuutio oljensekaista multaa.
Tuo Potilan malli kertonee... SKH eli S-piikki KEVYT Hinattava. Jäykillä mailla hyppii kokkareelta toiselle kun paino ei riitä. Nostolaiteäkeen jatkojalostusmalli. Ei oikein nappaa...
-
noooo, parempi tuuri ens vuonna .... tahi sit joskus.
-
Maltoin kanssa mieleni. En siis huutanut.
Tuossa alle 5m luokassa ei ole noita lappulata malleja tunnu olevan saatavilla mitään muuta kuin ns. kevyt malleja väderiltäkään.
Kai sitä vaan täytyy pitää silmät auki jos joku hyvä väder tulis sopivaan hintaan vastaan.. Askartelee vaikka itte sitten crossboardin jos ei tunnu palkkimalli pelaavan.
-
Tuli yhtenä iltana puhetta tuosta risuäkeestä. Ja siinä tuli puheeksi tuo sylinteri, eli onko se kakstoiminen. Niin ei ole, mutta en muista olisiko toisessa päässä liitos valmiina. Sehän vois muuttua paljon jos se oli kuin yhtäpuuta. Nyt ei ole kartanolla, joten en viitti lähtiä kattomaan. Tosin jos lohkot pysyy vaateris, niin pituus suunnassa jälki sitten alkaa luikertelemaan - luulisin. Paeta se yrittää, kovalla.
-
toki on, kun siinä pitää olla venttiilinpaikka toisessa päässä. nippa yleiskokoa.. ei umpiputki toimis mitenkään..
-
Juu todennäkäisesti ihan normaali 2-toiminen sylinteri. Siihen on vaan laitettu huohotin toiseen lähtöön.
Vehkeestä mitään tietämättä kannattaa sitten katsoa ovatko rakenteet sellaiset että kestävät myös työntövoimaa. Ettei mikään nurjahda tai muuten hajoa.
Mulla oli joskus lainassa raskastekoiset hinattavat 6 m jyrät joissa iso tunkki käänsi sivulohkot pystyyn kuljetusasentoon. Ajatus oli varmaan se että työssä sylinteri jätettiin vaikka uivaksi, niin että laitos pystyi mukautumaan maanpinnan mukaan. Joku oli sitten kai ajanut sitä jäykkänä ja päistessä varmaan huitaissut ulkonurkan jonkin kiven tms tömpyrän päältä. Sylinterin männänvarsi oli aika tukevaa tekoa mutta niin vaan oli pitkänä ulkona ollessa nurjahtanut banaanille kun muukin runko oli riittävän vahva. Varovasti sitä tunkilla ja lankunpätkillä hieman oikaisin, että kärsi vielä vetää taas sisään... huomasin vian kun 1. kerran sen työasentoon laskin.
-
Juu todennäkäisesti ihan normaali 2-toiminen sylinteri. Siihen on vaan laitettu huohotin toiseen lähtöön.
Vehkeestä mitään tietämättä kannattaa sitten katsoa ovatko rakenteet sellaiset että kestävät myös työntövoimaa. Ettei mikään nurjahda tai muuten hajoa.
Mulla oli joskus lainassa raskastekoiset hinattavat 6 m jyrät joissa iso tunkki käänsi sivulohkot pystyyn kuljetusasentoon. Ajatus oli varmaan se että työssä sylinteri jätettiin vaikka uivaksi, niin että laitos pystyi mukautumaan maanpinnan mukaan. Joku oli sitten kai ajanut sitä jäykkänä ja päistessä varmaan huitaissut ulkonurkan jonkin kiven tms tömpyrän päältä. Sylinterin männänvarsi oli aika tukevaa tekoa mutta niin vaan oli pitkänä ulkona ollessa nurjahtanut banaanille kun muukin runko oli riittävän vahva. Varovasti sitä tunkilla ja lankunpätkillä hieman oikaisin, että kärsi vielä vetää taas sisään... huomasin vian kun 1. kerran sen työasentoon laskin.
Hyvä ajatelma. Tosiaan , sylinterin tarkoitus on nostaa lohkot ylös , ei painaa alas, joten suunnitelmissa tuskin on otettu tuota huomioon ja koskee ehkä tuon "pillin" vahvuuttakin. Voi olla paras että jää tämän ajatus kuprun pituiseksi tämä jalostus ;D
-
Maltoin kanssa mieleni. En siis huutanut.
Tuossa alle 5m luokassa ei ole noita lappulata malleja tunnu olevan saatavilla mitään muuta kuin ns. kevyt malleja väderiltäkään.
Kai sitä vaan täytyy pitää silmät auki jos joku hyvä väder tulis sopivaan hintaan vastaan.. Askartelee vaikka itte sitten crossboardin jos ei tunnu palkkimalli pelaavan.
Tarpeeks kauan kun oli tulitikut pitämäs silmiä auki niin tuli vastaan ja tänään haettua Väderstad NZ Intense crossboardilla ja varparullalla. Uutena ostettu 50ha tilalle ja viimeiset 10v seissyt tallissa. Eli ei ihan loppuunajettu.
Jälkihara olisi ollut mieluisempi, kuin tuo varparulla, mutta katsotaan keväällä miltä meno näyttää. Hara helpompi askarrella tohon saati crossboardi johki muuhun.
Tuossa ei taida Favorittiin olla muuta eroa kuin yksi piikkiakseli enemmän. Optiona vissiin saanu 60 piikkisenä, mutta toi mun on 49 piikkinen.
-
on se hianoa kun tuollaisia puuhasteluäkeitä vielä on kaupankin.. ettei vain noita 6-9 metrisiä tartte katella.. lie noillekin kysyntää kun keskikoko traktoreissakin kasvannu..
-
on se hianoa kun tuollaisia puuhasteluäkeitä vielä on kaupankin.. ettei vain noita 6-9 metrisiä tartte katella.. lie noillekin kysyntää kun keskikoko traktoreissakin kasvannu..
Jep. Turhan iso tuo ittelle on, mutta jos se henkisesti tuntuu mukavammalta vetää ja saa pienemmällä hieromisella paremman jäljen ku s340 potilalla. Niin kai tuo paris-kolmes vuosikymmenes hintansa haukkuu. Varsikin kun kilohinta verottomana on n.2,35e eli hyvin alle tonnin/metri.
Tietääkös joku miten noi vuosimallikoodit väderstadeissa menee?
Tuossa mulla i merkintä vuosimallin kohdalla.