Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Heino Leino - 10.05.23 - klo:13:11
-
Onko kokemuksia auringolla toimivista paimenpoikiista (paimenhenkiöt huom.), kun ois tuo perinnepiotoopin haun aika ja ne maksas aitaamisesta erikseen jos tekkee uutta. Tai siis vanhan korjaamisesta ei makseta, nin ajattelin että jos vetäs kokonaan uuvven sähköpaimen aijjan. Että tuota miten on aurinokennopaimenten teho, jos on aitaa vähä toista kilometrie, niin onko niistä konstiksi.
-
Pilivisellä säällä sekä yöllä, pääsee karja laiduntamaan vieläkin vapaammmin ;D
-
Akkuhan ne lataa, että toimivat sateella ja yöllä. Tehoja on melko laajalla alueella. Mutta varmasti menee kilometrin aita jos on kunnon lankaa ja maadotus… nuo kun on kunnossa niin melko pienellä paimenella pärjää.
-
itelä ei lehmillä paimenessa virtoja jussin jälkeen. ja hyin kantturat pysyneet laitumilla... lie niilä syömistäkii..
-
Heeno paameneks,siin kannoll istuis voip ruopasta vaik runnoo...ja lappuun rustoot itell palakkoo.
-
Heeno paameneks,siin kannoll istuis voip ruopasta vaik runnoo...ja lappuun rustoot itell palakkoo.
Siinäpä ei palajo leipä levene, jos itelleen maksaapi palakka omasta taskustasa. Vaen asijaan, kysymykseni johtuu siitä että parkraahviissa maenittiin, että vanahan aijjan korjaukseen ei saa rahhaa, jos siis ottaa lahon seipään poes ja pannee uuvven tilalle. Sen sijjaan jos tekkee kokonaan uuvven aijjan, niin korvausta saattas tulla jopa 1500 euroa hehtaarille ja kun on kuitennii yli seihtemen hehtaarin aluve, niin iso raha se oesi
-
Jos se alueella on ollut erityistuki sopimus aiemmin niin ei saa. Mutta jos ei ole ollut,niin on mahdollista saada. Tosin ehdot on erittäin tiukat uusille metsälaitumille. Meillä jää toteutumatta uusien sääntöjen takia valmisteltuja kohteita noin 40 ha🤬🤬🤬
-
Tuossa on ollu sopimus viimme vuosituhannen puolelta, mutta saapihan sitä hakkea, eri assia että myöntävätkö. Oma hommasa on sitten se, että millon päätkökset tehhään ja rahhaa tuskin näkkee tänä vuonna.
-
Tuossa on ollu sopimus viimme vuosituhannen puolelta, mutta saapihan sitä hakkea, eri assia että myöntävätkö. Oma hommasa on sitten se, että millon päätkökset tehhään ja rahhaa tuskin näkkee tänä vuonna.
Aiemmin on ollut no.Suomenosuus rahoituksesta se hidas.
-
Yhteistyökumppaneilla on noita ollut rantalaitumilla, joihin olen toimittanut hiehoja. Hyvin on tuntuneet toimivan jos akku kunnossa eikä merivesi ole noussut aitalankojen korkeuteen.
-
Yhteistyökumppaneilla on noita ollut rantalaitumilla, joihin olen toimittanut hiehoja. Hyvin on tuntuneet toimivan jos akku kunnossa eikä merivesi ole noussut aitalankojen korkeuteen.
Ei kai siinä minkäänlainen muu paimen auta kuin jaloilla liikkuva jos langat on vedessä.
Itsellä on vähäinen kokemus rantalaidunnuksesta. Viime kesänä lehmät intoutuivat kahlaan pitkälle järveen ja takasin tulo ei aina osunut laitumelle. Vanajavedessä oli pinta alhaalla viime kesänä ja kovapohjaista hiekkapohjaa noin 300 metriä alle kainaloiden (178) pitkä olen. Alkuun oli lyhyehköt suorat aidat järveen noin 50m pitkät, jatkettiin niitä toinen mokoma ja tehtiin noin 50 metrin viikset toista reunaa kohti, silti kahlasi vielä aidan väärälle puolelle. Pitkä poikki aita tietty poistaa tuon vaivan, mutta työläs pitää kunnossa aallokossa, vai vetäisikö vaan riistanauhan näköesteeksi?
-
Yhteistyökumppaneilla on noita ollut rantalaitumilla, joihin olen toimittanut hiehoja. Hyvin on tuntuneet toimivan jos akku kunnossa eikä merivesi ole noussut aitalankojen korkeuteen.
Ei kai siinä minkäänlainen muu paimen auta kuin jaloilla liikkuva jos langat on vedessä.
Itsellä on vähäinen kokemus rantalaidunnuksesta. Viime kesänä lehmät intoutuivat kahlaan pitkälle järveen ja takasin tulo ei aina osunut laitumelle. Vanajavedessä oli pinta alhaalla viime kesänä ja kovapohjaista hiekkapohjaa noin 300 metriä alle kainaloiden (178) pitkä olen. Alkuun oli lyhyehköt suorat aidat järveen noin 50m pitkät, jatkettiin niitä toinen mokoma ja tehtiin noin 50 metrin viikset toista reunaa kohti, silti kahlasi vielä aidan väärälle puolelle. Pitkä poikki aita tietty poistaa tuon vaivan, mutta työläs pitää kunnossa aallokossa, vai vetäisikö vaan riistanauhan näköesteeksi?
Lehmät on hyviä uimaan.Tiedän aikoinaan järvellä lehmien uineen saareen,aita ainoastaan estää tuon.
-
Kyllähän ne ui juu
-
hui. kuinka tuolla voip estää lehmiä paskomasta suoraan veteen?? ei taija kohta olla iha laillistakaan.. jos lokiikka jollain lailla toimis.
-
Heeno paameneks,siin kannoll istuis voip ruopasta vaik runnoo...ja lappuun rustoot itell palakkoo.
Siinäpä ei palajo leipä levene, jos itelleen maksaapi palakka omasta taskustasa. Vaen asijaan, kysymykseni johtuu siitä että parkraahviissa maenittiin, että vanahan aijjan korjaukseen ei saa rahhaa, jos siis ottaa lahon seipään poes ja pannee uuvven tilalle. Sen sijjaan jos tekkee kokonaan uuvven aijjan, niin korvausta saattas tulla jopa 1500 euroa hehtaarille ja kun on kuitennii yli seihtemen hehtaarin aluve, niin iso raha se oesi
Myönnän olleeni väärässä kun väitin vastaan. Kysyin tänään asiaa Elystä kun muuten soittelin. Tuen saa vanhalle lohkolle joka on loppunut taikka irtisanottu. Tuen saa jos purkaa vanhan aidan ja tekee uusista tarvikkeista uuden. Meillä on tulossa yksi lohko joka rajoittuu vanhaan melko pitkästi, pitää uusia se aita että saa tuen, ei riittänyt että lyö uudet eristimet toiselle puolen ja uusi lanka…
-
Heeno paameneks,siin kannoll istuis voip ruopasta vaik runnoo...ja lappuun rustoot itell palakkoo.
Siinäpä ei palajo leipä levene, jos itelleen maksaapi palakka omasta taskustasa. Vaen asijaan, kysymykseni johtuu siitä että parkraahviissa maenittiin, että vanahan aijjan korjaukseen ei saa rahhaa, jos siis ottaa lahon seipään poes ja pannee uuvven tilalle. Sen sijjaan jos tekkee kokonaan uuvven aijjan, niin korvausta saattas tulla jopa 1500 euroa hehtaarille ja kun on kuitennii yli seihtemen hehtaarin aluve, niin iso raha se oesi
Myönnän olleeni väärässä kun väitin vastaan. Kysyin tänään asiaa Elystä kun muuten soittelin. Tuen saa vanhalle lohkolle joka on loppunut taikka irtisanottu. Tuen saa jos purkaa vanhan aidan ja tekee uusista tarvikkeista uuden. Meillä on tulossa yksi lohko joka rajoittuu vanhaan melko pitkästi, pitää uusia se aita että saa tuen, ei riittänyt että lyö uudet eristimet toiselle puolen ja uusi lanka…
Suosittelen lasikuitutolppia,siinäpähän jatkossa sitten tutkivat onko tolopat vanhoja vai uusia...
-
Heeno paameneks,siin kannoll istuis voip ruopasta vaik runnoo...ja lappuun rustoot itell palakkoo.
Siinäpä ei palajo leipä levene, jos itelleen maksaapi palakka omasta taskustasa. Vaen asijaan, kysymykseni johtuu siitä että parkraahviissa maenittiin, että vanahan aijjan korjaukseen ei saa rahhaa, jos siis ottaa lahon seipään poes ja pannee uuvven tilalle. Sen sijjaan jos tekkee kokonaan uuvven aijjan, niin korvausta saattas tulla jopa 1500 euroa hehtaarille ja kun on kuitennii yli seihtemen hehtaarin aluve, niin iso raha se oesi
Myönnän olleeni väärässä kun väitin vastaan. Kysyin tänään asiaa Elystä kun muuten soittelin. Tuen saa vanhalle lohkolle joka on loppunut taikka irtisanottu. Tuen saa jos purkaa vanhan aidan ja tekee uusista tarvikkeista uuden. Meillä on tulossa yksi lohko joka rajoittuu vanhaan melko pitkästi, pitää uusia se aita että saa tuen, ei riittänyt että lyö uudet eristimet toiselle puolen ja uusi lanka…
Aekani kun luveskelin tuokaviraston ohjeita ja ehtoja, niin tulin siihen tulokseen, että päätös voipi olla kumpi vaen. Ja riippuu tulukihtijan, eli virkahenkilön hakemuksen lukemisen ajankohan mielenttilasta. Koetin ehtie netisä vanahaa lomaketta, vaen ei osunu silimään, vaekka olin varustautunu suojalassiilla (lukulasit), Sitte koetin löytää immeistä joka näestä asijoesta päättää, eli tutkii hakemukse, enkä löytäny sitäkä. No, hörsäsin kitusiin (täällä kyllä sanottas että emättiin) puoli pannuo kahvie ja rupesin kirjottammaan hakemuksie sanallisessa muovossa. Vanahoja haku-ja päätöspaperie tutkin sen verran että eka päätös on tullu vuonna 1997 ja kun kahtelin myöhemmin tehtyö sopimusta, niin ihan päenvastasie ehtoja ja ukkaasie niistä löyty. Minä en tekkeytyny purkamaan vanahaa, maenihin vaen että kaatuu minne kaatuu eli pysyköön pystyssä. Iteassiessa melekeesä toevon että tulisi hylykäävä päätös, paetti että rahhaaha se oesi parikytätonnieki... ajan kans
>se kun oesi melekeen sama jos siihen tilattas moto