Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 17.03.23 - klo:09:49
-
MT:n yliössä oli erinomainen kirjoitus Jussi Uotilta ( onko niitä kuuluisia Uotin veljeksiä?) Jossa hän arvosteli suomalaista sääntelyä mikä liittyy viljelyyn. Lannoitteissa ja torjunta-aineissa on paljon sääntelyä, joka nostaa viljelykustannuksia ja rajoittaa suurinta saavutettavissa olevaa satotasoa, koska meillä on tiukemmat typpirajat kuin muualla eu:ssa.
Erinomainen kirjoitus kaiken kaikkiaan.
-
MT:n yliössä oli erinomainen kirjoitus Jussi Uotilta ( onko niitä kuuluisia Uotin veljeksiä?) Jossa hän arvosteli suomalaista sääntelyä mikä liittyy viljelyyn. Lannoitteissa ja torjunta-aineissa on paljon sääntelyä, joka nostaa viljelykustannuksia ja rajoittaa suurinta saavutettavissa olevaa satotasoa, koska meillä on tiukemmat typpirajat kuin muualla eu:ssa.
Erinomainen kirjoitus kaiken kaikkiaan.
No nyt, kun uusi tukikausi kait tuo tullessaan joustoa typen käyttöön, niin ongelman luulisi pienenevän. 160–170 kg/ha (120–130 kg/ha) typpeä kai riittää tavallisille viljelykasveille myös aloittajan viljelyssä? Ja mitä tulee siihen, että eteläisemmässä Euroopassa typpirajat ovat korkeammalla, niin pidän sitä ihan luonnollisena, kun ottaa huomioon sen, kummassa päässä Eurooppaa voi kovalle lannoitukselle saada jonkinnäköisen satovasteen...
-
Onko lannoitetasoasioista vielä julkaistu missään taulukkoa tai ohjetta?
Ihmettelin onko Wisu mennyt sekaisin, kun typpirajat olivat tasolla 160. Tosi hyvä uudistus, jos typpitaso nousee tälle tasolle. Vähemmän kytättävää, kun lannoitusta suunnittelee.
-
MT:n yliössä oli erinomainen kirjoitus Jussi Uotilta ( onko niitä kuuluisia Uotin veljeksiä?) Jossa hän arvosteli suomalaista sääntelyä mikä liittyy viljelyyn. Lannoitteissa ja torjunta-aineissa on paljon sääntelyä, joka nostaa viljelykustannuksia ja rajoittaa suurinta saavutettavissa olevaa satotasoa, koska meillä on tiukemmat typpirajat kuin muualla eu:ssa.
Erinomainen kirjoitus kaiken kaikkiaan.
No nyt, kun uusi tukikausi kait tuo tullessaan joustoa typen käyttöön, niin ongelman luulisi pienenevän. 160–170 kg/ha (120–130 kg/ha) typpeä kai riittää tavallisille viljelykasveille myös aloittajan viljelyssä? Ja mitä tulee siihen, että eteläisemmässä Euroopassa typpirajat ovat korkeammalla, niin pidän sitä ihan luonnollisena, kun ottaa huomioon sen, kummassa päässä Eurooppaa voi kovalle lannoitukselle saada jonkinnäköisen satovasteen...
Joo, en yleensä panosta niille viimeisille rajoille, se myönnettäköön. Syysviljoissa silloin, jos keväällä näyttää kasvusto hyvältä.
-
Oli kirjoituksessa pointtinsakin, mutta jo aloitus viljavuusnäytteiden ja typpilannoituksen välisestä yhteydestä laittoi miettimään. Ja ehkä valtion roolista; säätely h€+#-ttiin, mutta valtion firma takaamaan hyvää markkinahintaa...
-
Ei tuossa kirjoituksessa ollut oikein mitään ideaa tai juonta. Suurin osa noista argumenteistakin oli mielipiteitä, joissa ei ollut johdonmukaisuutta. Ehkä kansanradioon sopivaa.
Ristiriitaisuuden huippuna on titteli senior advisor.
-
Ehkä kansanradioon sopivaa.
8)
-
mut ihmeen hyiä ja tärkeitä asioita tuovat esille kansanratiossa. nuoret vaan ei nuita epä'kohtia huomaa kun ovat aina olleet mukana epätoimivuutessa.. ei tietoa kuin on aikasemmin toiminu hyin..