Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: seegeri - 27.02.23 - klo:07:52
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/964ed519-f84e-4041-a6b6-d548c37880d4
Aletaan olemaan taas normaalissa kartellissa.
-
jeee, ja mitä tekee kilipailuvirasto?
-
Eihän tuo asia kilpailuvirastolle kuuluu. Kyl se on viljelijöiden vaan syytä katsoa peiliin sieltä se syyllinen löytyy..
-
Siis jos neljäsosa sadosta on jo käytännössä kaupan pystykauppasopimuksissa,
300-350 eurolla, pitää sen lopun 3/4:n olla 130 euroa, jotta kaupan keskihinta päätyy
180 euroon ! On ennakoitavissa, että rehuohraa saa maailmalta 180 eurolla ensi
kevättalvella, koko maapallo on ottanut kesannot ja muut vähäisetkin palstat käyttöön,
jotta Ukrainan väitetty maailman johtava viljantuotanto saataisiin korvatuksi.
Todellisuudessa esimerkiksi USA:ssa pelkästään syysvehnäntuotanto noussee ensi kesälle
10%, kylvöalojen perusteella.
Spekulointi ei poista hintaheilahteluja, voi jopa joskus vahvistaa niitä, jos
viljelypäätökset tehdään pörssien perusteella. Jos kauppa/teollisuus olisi sitoutunut
koko vuoden viljasatonsa hankkimaan 300 eurolla, eipä sellaisen massan suojaus
olisi enää ollut halpaa.
Käteiskauppa saattaa pelastaa jokusen viljavälittäjän ensi talvena. Jos tulee huippusato,
voi olla, ettei pelasta sekään, kun kauppias joutuu ottamaan joka sopimukseen sen
1/10 ylimääräistä.
-SS-
-
Varmaankin sucroksen on nyt helppotehdä jurttisopimuksia…
-
Siis jos neljäsosa sadosta on jo käytännössä kaupan pystykauppasopimuksissa,
300-350 eurolla, pitää sen lopun 3/4:n olla 130 euroa, jotta kaupan keskihinta päätyy
180 euroon ! On ennakoitavissa, että rehuohraa saa maailmalta 180 eurolla ensi
kevättalvella, koko maapallo on ottanut kesannot ja muut vähäisetkin palstat käyttöön,
jotta Ukrainan väitetty maailman johtava viljantuotanto saataisiin korvatuksi.
Todellisuudessa esimerkiksi USA:ssa pelkästään syysvehnäntuotanto noussee ensi kesälle
10%, kylvöalojen perusteella.
Spekulointi ei poista hintaheilahteluja, voi jopa joskus vahvistaa niitä, jos
viljelypäätökset tehdään pörssien perusteella. Jos kauppa/teollisuus olisi sitoutunut
koko vuoden viljasatonsa hankkimaan 300 eurolla, eipä sellaisen massan suojaus
olisi enää ollut halpaa.
Käteiskauppa saattaa pelastaa jokusen viljavälittäjän ensi talvena. Jos tulee huippusato,
voi olla, ettei pelasta sekään, kun kauppias joutuu ottamaan joka sopimukseen sen
1/10 ylimääräistä.
-SS-
Järkevästi ajateltu ja tuota kohtihan ollaan menossa. Mitä suurempi osa on kiinnitetty sen varmemmin päivänhinta on todella huono. Jos nyt helmikuun lopulla ollaan jo parikymppiä alle 200 niin mitä se on syksyllä? Kesälle odotettavissa kuitenkin taas isopompsi tavara markkinoille kun varastoja tyhjätään seuraavalle sadolle.
-
Eihän tuo asia kilpailuvirastolle kuuluu. Kyl se on viljelijöiden vaan syytä katsoa peiliin sieltä se syyllinen löytyy..
Näin se valitettavasti on. Sitä vaan on vaikea myöntää, on helpompi syytellä muita kuten tähänkin asti.
-
Eihän tuo asia kilpailuvirastolle kuuluu. Kyl se on viljelijöiden vaan syytä katsoa peiliin sieltä se syyllinen löytyy..
Näin se valitettavasti on. Sitä vaan on vaikea myöntää, on helpompi syytellä muita kuten tähänkin asti.
Ja tähän ei auta hintojen kiinnittäminen, koska määrää ei rajoiteta samalla. Hintojen kiinnittäminen
saa viljelijät toimimaan omalta kohdaltaan järkevästi, ja viimeisekin kilot otetaan irti vaikka
takataskusta omilla rahoilla lisälannoitusta ottamalla, koska se tuottamisen pakko on olemassa
jo ennen kylvöjä.
Auringonkukan ja alsikeapilan siemenkauppa alkaa herätä, pitänee varata itsellekin. 300€/ha,
kolmen tonnin ohrasato, lannoittamatta, puimatta, kuivaamatta, rahtaamatta.
-SS-
-
jos sota ukrainassa laajenee ja käytetään ydinaseita, vilja voi olla vaikka 500 euroo tonni. Toivotaan kuitenkin rauhaa ukrainaan.
-
Joo, mut toivotaa silti sitä 500 hintaa. Paljonko tän on tuotu viljaa? Ei ole mitään perusteita 50-60e itämeri vähennykseen, se on täyttä kusetusta.
-
Joo, mut toivotaa silti sitä 500 hintaa. Paljonko tän on tuotu viljaa? Ei ole mitään perusteita 50-60e itämeri vähennykseen, se on täyttä kusetusta.
Siis ei välttämättä ole kusetusta. Tuo systeemi toimii kaikkialla maailmassa. Jos täkäläinen ostomarkkina on täynnä, se itämerivähennys suurenee. Se näkyy myös basisnoteerauksissa. Kun Basis lähestyy -100 € ovat kaikki kippauspaikat täynnä. Kun basis on +20 €, soittelee viljakauppias viljelijälle päin. Tuo basis vain voi vaihdella viljavaraston alueelta toiselle. Itämerivähennys on ehkä enemmän yhteisesti so v i t tu ostohalukkuuden julkistus.
Itämerivähennys on siis kiertoilmaus viljanhankkijan innokkuudelle ostaa kotimaasta nykyisellä hinnalla.
-SS-
-
Suomi on saari. Vuosi sitten tavaraa ei ollut ja maksettiin yli Euroopan tason. Nyt toisinpäin. Niin kauan kun tuotetaan yli kotimaan tarpeen on tilanne tämä.
Öljykasvit, valkuaiskasvit, juurikas, kumina, lhp, vln, riistat, maisemat, linnut ym.ym.. Jokaiselle 40% tolta listalta niin tilanne olisi eri.
-
Onkohan juurikkaasta (10000 ha) tai kuminasta (25000 ha) oikeasti ratkaisua miljoonan viljahehtaarin ylituotantoon ?
Viljan vienti ei ole edes aikeissa käynnistyä. Luulisi 150 euroa saavan laivauskulut poisluettunakin ?
-SS-
-
Jotkut Eemelit haluaisivat lopettaa kotieläintuotannon Suomesta. Kuvittelee, että vientiviljan lisäämisellä hinta paranee. :o
-
jos sota ukrainassa laajenee ja käytetään ydinaseita, vilja voi olla vaikka 500 euroo tonni. Toivotaan kuitenkin rauhaa ukrainaan.
Tietynlainen laajeneminen ja vähintäänkin massiivinen suurhyökkäys on vielä tulossa ennen rauhaa. Silloin viljan hinta voi olla enemmän kuin 200 €/t.
-
Täällä agrossa näköjään tiedetään jo hyvin, paljonko viljasta tuottajille ensi syksynä maksetaan, no hyvähän se sitten on että tiedätte, sitä on sitten helppo päättää mitä keväällä kylvää ja mitä sopimuksia eri tahojen kanssa, mm. maataloushallinto ja viljan ostajat, tekee.
-
Kukaan ei voi tietää kuin ostajien tämän hetken käsityksen hintatasosta eli tarjouksen.
Näkisin, että sodassa sattuu vielä jotain mikä nostaa pörssiä ennenkuin tulevan kauden sato on myytävä. Valitettavasti siihen mahdolliseen nousuunkin joutuu nykytarjouksilla aika takamatkalta kun basikset pudotettu. Heikko sato tietysti parantaa hintaa, mutta melko haasteellista pitää itsensä katovuoden ulkopuolella.
-
Kyllähän nyt on suuri kannustus viherviljelyyn ja sitä kautta kvk:n kasvattamiseen. Kun sitä on vuosikymmeniä varsinkin kasvitiloilla pienennetty, niin voisi olla hyvä sauma aloittaa se hömppäily. Toisaalta vuosi sitten oli pelko joka paikassa, että riittääkö vilja, jos Ukraina on kiinni. Yritä siinä sitten pitkäjänteisesti suunnitella viljelykiertoa.
-
Täällä agrossa näköjään tiedetään jo hyvin, paljonko viljasta tuottajille ensi syksynä maksetaan, no hyvähän se sitten on että tiedätte, sitä on sitten helppo päättää mitä keväällä kylvää ja mitä sopimuksia eri tahojen kanssa, mm. maataloushallinto ja viljan ostajat, tekee.
Kiinnitysmahdollisuuksia on vieläkin pitkälti yli 200 €/t syksyn toimituksille (kaura, kevätvehnä). Ohran suhteen näyttää huonolta. Tämän ketjun perusteella viljasta kuitenkin maksetaan syksyllä sen 150 €/tonni. Bisneksen paikka, mutta kestääkö kantti tehdä ylisuuria sopimuksia?
Kyllähän nyt on suuri kannustus viherviljelyyn ja sitä kautta kvk:n kasvattamiseen. Kun sitä on vuosikymmeniä varsinkin kasvitiloilla pienennetty, niin voisi olla hyvä sauma aloittaa se hömppäily. Toisaalta vuosi sitten oli pelko joka paikassa, että riittääkö vilja, jos Ukraina on kiinni. Yritä siinä sitten pitkäjänteisesti suunnitella viljelykiertoa.
Viljakäytävä on yllättävän hyvin pysynyt auki ja lienee Venäjänkin intressi, että viljalaivat seilaavat Mustalla Merellä. Pientä jäynää varmaan kuitenkin tehdään, jotta hintaa saataisiin puskettua ylös.
-
Jotkut Eemelit haluaisivat lopettaa kotieläintuotannon Suomesta. Kuvittelee, että vientiviljan lisäämisellä hinta paranee. :o
Mutta eikö tilanne ole niin päin, että viennin viivyttelyllä kotimaan viljan hinta alenee. Ei maailmanmarkkinoilla näin dramaattisia muutoksia ole tapahtumassa, ja muissa maissa vientiä harjoitetaan tälläkin hetkellä. Se, että toimiville vientimarkkinoille ei kukaan ole junailemassa kuljetuksia, on mielenkiintoista. Eihän se tietenkään kenenkään vastuulla automaattisesti ole semmoisia laivoja tilata täyttöön, mutta ei yksittäinen viljelijääkän sellaista pysty täytättämään.
Tässä tietenkin on se klassinen asiamiesongelma kyseessä: kumman etua viljakauppa valvoo tarkemmin: viljantoimittajan vai viljan käyttäjän.
-SS-
-
Itse tein sen päätöksen vuoden vaihteen jälkeen kun hinta vain tippu ja yara teki sen ekan pudotuksen hintaan. Aattelin et vaikka vähän nousisi niin ihmeitä ei tapahdu. Ajatuksena just se et vaikka sodassa nyt jotain tapahtuisi mikä nostaisi hintaa niin aika paljon saa nousta ennen kuin ollaan syksyn hinnoissa saati viime kevään hinnoissa. Lisäksi pitää muistaa et kotimaan teollisuuden siilot ovat turvoksissa ja vaikka Euroopan hinta olisi 500e niin täällä siitä maksettaisiin 400e tai jotain sinnepäin. "Iso pommi" tms. Voi pistää hullun myllyn liikkeelle mut en nyt hirveästi sen varaan laskisi.
-
Jotkut Eemelit haluaisivat lopettaa kotieläintuotannon Suomesta. Kuvittelee, että vientiviljan lisäämisellä hinta paranee. :o
Ensi viikolla lähttee ensimmäiset sonnit teuraaksi tauon jälkeen,monikohan ottaa uudet vasikat?
-
Ensi viikolla lähttee ensimmäiset sonnit teuraaksi tauon jälkeen,monikohan ottaa uudet vasikat?
[/quote]
Tällä hetkellähän on hyvin vasikoita saatavilla. Aika näyttää…
-
Tulikohan joku virhe kun Hankkija pudotti tänään hiukan vähemmän hintoja kuin eilen 😅
Voin sanoa, että jokusia sotahintoihin sokeasti uskoneita voi hiukan ketuttaa kun laskee viljamääränsä ja kertoo sen 150€.
-
Tulikohan joku virhe kun Hankkija pudotti tänään hiukan vähemmän hintoja kuin eilen 😅
Voin sanoa, että jokusia sotahintoihin sokeasti uskoneita voi hiukan ketuttaa kun laskee viljamääränsä ja kertoo sen 150€.
Se on varmaan eilen käynyt hankkijalla puhelimet kuumana ja siilot pursuaa nyt yli äyräiden..
Ei voi muuta sanoa ku et on se pirun hyvä et oon luomuviljelijä enkä ole kalliita apulantoja ostanut. Ei paljon naurattaisi jos olis sitä tonnin tai vähän allekkin olevaa lantaa lato täysi ja vaikka siinä olisi muutama rekkakin vedetty hintaa kiinni niin jos viime vuosi oli hyvä vuosi niin tänä vuonna taitaa ottaa sitten takasin korkojen kera ::)
-
Viljan hintojen romahduksesta olette lähes varmoja.
Muistuttaisin kuitenkin että elämme hyvin epävarmoja aikoja,niin maailmanpoliittisesti kuin ilmastollisestikin.
On monia asioita jotka heiluttelee raaka-aineiden hintoja voimakkaasti, suuntaan jos toiseen, nykyään ilmaantuu helpostikin näitä mustia joutsenia,eli ennakoimattomia tapahtumia.
Sitäpaitsi sotatila ne Ukrainassa saattaa vaikuttaa lähitulevaisuudessa hintoihin enemmän kuin luulemmekaan.
https://yle.fi/a/74-20019659
Moni asia on pienestä kiinni. Jos keski-euroopassa olisikin ollut kylmä talvi, olisi maakaasun hinta pysynyt korkealla eikä näin ollen mitään lannoitteiden hinta romahdusta olisi tullut. Tässä yksi esimerkki siitä miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
-
Markkinat hinnoittelee viljat ja tuotantopanokset ihan miten sattuu uutiset painottumaan. Ensin maailmasta loppui maakaasu ja vilja, Ukrainan viljasadosta uhkasi jäädä puolet peltoon, sitten tuli Mustanmeren viljakäytävä ja viljaa riittikin vientiin reilusti, välillä tosin hiukan sopimukset takkuaa ja hinnat heiluu. Lannoitteet halpeni, kun yhtäkkiä maakaasua oli vaikka kuinka. Nyt vilja halpenee, koska venäjältä viedään halpaa viljaa paljon ulos, siinä ei pakotteet haittaa. Australialainen vehnä polkee hinnat ja Suomessa siilot pullistelee. Mikä lienee seuraava vedätys?
-
Ketä kehtaa putinin vehnää käyttää.
-
Markkinat hinnoittelee viljat ja tuotantopanokset ihan miten sattuu uutiset painottumaan. Ensin maailmasta loppui maakaasu ja vilja, Ukrainan viljasadosta uhkasi jäädä puolet peltoon, sitten tuli Mustanmeren viljakäytävä ja viljaa riittikin vientiin reilusti, välillä tosin hiukan sopimukset takkuaa ja hinnat heiluu. Lannoitteet halpeni, kun yhtäkkiä maakaasua oli vaikka kuinka. Nyt vilja halpenee, koska venäjältä viedään halpaa viljaa paljon ulos, siinä ei pakotteet haittaa. Australialainen vehnä polkee hinnat ja Suomessa siilot pullistelee. Mikä lienee seuraava vedätys?
Sama tilanne oli 2019, 2018 hintahyppäyksen jälkeen. Paikallisen käyttäjäteollisuuden on saatava kompensoiduksi ylihinnat, eli kuplan jälkeen tulee vastaavasti yhtä syvällä uimista. Ja siinä viljakauppa on hyvässä yhteisymmärryksessä mukana, koska matalammat viljelijähinnat helpottavat markkinoimista suuresti. Viljakauppa oikeastaan on hyväntekijän ominaisuudessa, se vakavoittaa kotimaan hinnat järkevälle tasolle, jotta kotimainen käyttö voi hyvillä mielin hankkia viljat kotimaan tuotannosta.
Tukikauden rahat loppuvat varmasti kesken, joten ne kannattaa noukkia heti pois ja jättää viljely sikseen vuodelle 2023. Oikeastaan se on helppokin päätös, jos lannoitteita ei ole vielä kerinnyt hankkimaan, koska noin puolelle viljelijän hallitsemasta alasta löytyy jokin tuottoisa toimenpide, monimuotoisuutta (300€) 30%, maanparannuskasvia (190€) 20% ja pienelle määrälle lannoittamattomia viljakasveja apilaseostettu kerääjäkasvi 97€ (30%) 20% voi jättää osin pakkokesannolle, osin jollekin sellaiselle nurmiviljelylle, joka jäädyttää pysyvän nurmen kertymisen, esimerkiksi luonnonhoitonurmi tai vastaava.
Auringonkukka-alsikeapilaseoksella 8+5 kg/ha, 50 ha on kylvettävissä yhdellä sivupyöräkoneen säiliöllisellä. Eikä päivän päälle se kylväaikakaan ole.
-SS-
-
Luomulla tuo tilanne hieman toinen kun monimuotoisuuspeltojen osalta jää luomutuki saamatta samoin ympin perusosa (kaikilta). Jolloin todellinen raha 300€ osalta sulaan luomussa 95€. Siitä ei kummoisia siemenseoksia enää osteta. Maanparannuskasvin seos, että siitä on luomuun jotain hyötyä (typensidonta) on myös yksvuotisena kohtuu hankala toteuttaa. Virnat oikeastaan ainoa mahdollisuus jolloin siemeniin palaa taas yli satku. En muista saiko tuota jatkaa toisella vuodella niin silloin tilanne tietysti hieman muuttuu. Mut juu tavisviljelijäälle hyviä vaihtoehtoja, luomuun ei niinkään. Tästä jo aiemmin kirjoitinkin et tavis viljelijä sai hömppäisen kädenojennuksen tälle kaudelle. Luomuilija jäi nuolemaan näppejään.. En ole nyt itse vielä tehnyt päätöstä et laitanko silti noilla n. satkun hintaeroilla kuitenkin monimuotoisuutta ja maanparannusta vai kylvänkö hernettä ja papu jotka siis saavat saman 110€ peltokasvipalkkiota. Sato on sitten plussaa jos tulee. Nyt kallistunut jälkimmäiseen ja latausnurmet perustetaan edelleen aikaisemman kaavan mukaan puna-apilalla ja timpalla kun siemeniä on jo ja ilmoitetaan tuotantonurmena..
-
Luomulla tuo tilanne hieman toinen kun monimuotoisuuspeltojen osalta jää luomutuki saamatta samoin ympin perusosa (kaikilta). Jolloin todellinen raha 300€ osalta sulaan luomussa 95€. Siitä ei kummoisia siemenseoksia enää osteta. Maanparannuskasvin seos, että siitä on luomuun jotain hyötyä (typensidonta) on myös yksvuotisena kohtuu hankala toteuttaa. Virnat oikeastaan ainoa mahdollisuus jolloin siemeniin palaa taas yli satku. En muista saiko tuota jatkaa toisella vuodella niin silloin tilanne tietysti hieman muuttuu. Mut juu tavisviljelijäälle hyviä vaihtoehtoja, luomuun ei niinkään. Tästä jo aiemmin kirjoitinkin et tavis viljelijä sai hömppäisen kädenojennuksen tälle kaudelle. Luomuilija jäi nuolemaan näppejään.. En ole nyt itse vielä tehnyt päätöstä et laitanko silti noilla n. satkun hintaeroilla kuitenkin monimuotoisuutta ja maanparannusta vai kylvänkö hernettä ja papu jotka siis saavat saman 110€ peltokasvipalkkiota. Sato on sitten plussaa jos tulee. Nyt kallistunut jälkimmäiseen ja latausnurmet perustetaan edelleen aikaisemman kaavan mukaan puna-apilalla ja timpalla kun siemeniä on jo ja ilmoitetaan tuotantonurmena..
Tuo herne muuten olisi hyvä sellaisenaankin tukia keräämään, ja kerääjäkasvinkin siihen vielä voi lisätä, käyttäisi pienen alan vaikka oman siemenen jatkamiseen seuraaville vuosille, mutta aloituskustannus on kovin kallis. Lisäksi jos satoa meinaa, en viittis polttaa herneillä tai härkäpavuilla puljaamalla ainoata kuivaamoa., ennen kuin varakuivaamo on toimintakunnossa. Auringonkukka + alsikeapila ovat kyllä ylivoimaisen edullisia noihin korvattaviin hömppäkohteisiin. Yllätyin todellakin tuosta ensimmäiselle vuodelle osuvasta pajatsontyhjennysmahdollisuudesta. Ehkä on liian hyvää ollakseen totta. Voi olla, että hömppälinnulta katkaistaan siivet.
Jos vaikka 130 euron hintaisen viljan viljelyllä aikoo saada saman nettotulon, pitää saada 4 tonnia vähintään keskisatona kaikista metsänkainaloistakin. Ja on se kaikki pulaaminen ja puiminen vaivoina. Eli 2 tonnia vastaa apulannasta, öljystä, kasvinsuojelusta, ja sitten toinen kaksi tonnia viljaa tarvitaan, jotta saavutetaan se hömppälisä.
Sitten kun on kiinitetty 300 € , ei mitään epäilystä, hömppä jää toiseksi.
-SS-
-
Tuo herne muuten olisi hyvä sellaisenaankin tukia keräämään, ja kerääjäkasvinkin siihen vielä voi lisätä, käyttäisi pienen alan vaikka oman siemenen jatkamiseen seuraaville vuosille, mutta aloituskustannus on kovin kallis. Lisäksi jos satoa meinaa, en viittis polttaa herneillä tai härkäpavuilla puljaamalla ainoata kuivaamoa., ennen kuin varakuivaamo on toimintakunnossa.
-SS-
Kuinka kuivaamo palaa herkemmin pavulla tai herneellä, viljaan verrattuna? Jos tarkoitat ilmakanavan kautta pannuun pomppivia herneitä, eihän silloin ole kyseessä herneen syy, se syyllinen löytyy peilistä sekä kuivurin suunnittelijasta. Ei löytynyt pannua edeltävästä viljataskusta, verkkoa ennen, herneitä. Kuivurin täytössä imurit pyörii pienellä teholla, jolloin ilmavirta pannulta kuivuriin päin.
"Vastavirtaan" pitää herneiden osata, lisäksi läpäistä suojajärjestelmä ennen pannua.
Kierron kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta kaikki on mahdollista, mutta silloinkin kuivuri pysäyttänee itsensä kuten kuuluukin?
Mutta on se sellaista kuivattavaa kuitenkin, kuluttaa tautisesti kuivuria, tahmaa. Ja puimuri on vielä lujemmalla, harvemmin saa pystyhernettä puida hyvissä olosuhteissa. Ennemmin sääntö osittain itänyt, lakoinen herne... Omaa siementä ois tonnikaupalla jemmassa, mutta saa nähdä tuleeko aariakaan kylvöön. Jos taas vuosi väliä auttaisi "innostukseen" ;D
-
Meillä olisi verkkosiilokuivuri herneitä varten, poltin pitäisi uusia. Ilmakanava tulee kahteen umpinaiseen verkkosolaan, jossa vilja ei voi valua vastatuuleen. Arskassa on 10 cm kynnys sitten 90 asteen sivumutka ja neliömäinen ilmakanava vaakasuora kunnes laskee uunille. Siihen pitäisi jokin verkko rakentaa ?
Jonkin verran kynnyksen eteen pomppii ainakin vehnänjyviä. Ilmakotelon pohjasta voi päästää pois ja imurilla nurkista.
-SS-
-
Ei mulla ole Antissa herneet pannuun pomppineet. Rehuherne on helpompi laji, kun herneen väri ei ole niin tarkkaa. Aika pitkään herne säilyy pellossa rehukelpoisena. Kyllä sen puinti yleensä aurinkoisena päivänä sujuu ihan hyvin. Pilvisenä päivänä kannattaa odottaa auringonpaistetta.
-
Viljan hintojen romahduksesta olette lähes varmoja.
Muistuttaisin kuitenkin että elämme hyvin epävarmoja aikoja,niin maailmanpoliittisesti kuin ilmastollisestikin.
On monia asioita jotka heiluttelee raaka-aineiden hintoja voimakkaasti, suuntaan jos toiseen, nykyään ilmaantuu helpostikin näitä mustia joutsenia,eli ennakoimattomia tapahtumia.
Sitäpaitsi sotatila ne Ukrainassa saattaa vaikuttaa lähitulevaisuudessa hintoihin enemmän kuin luulemmekaan.
https://yle.fi/a/74-20019659
Moni asia on pienestä kiinni. Jos keski-euroopassa olisikin ollut kylmä talvi, olisi maakaasun hinta pysynyt korkealla eikä näin ollen mitään lannoitteiden hinta romahdusta olisi tullut. Tässä yksi esimerkki siitä miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Hyvin kirjoitettu! Mutta onneksi on meitä viisaampia..
-
Tuo herne muuten olisi hyvä sellaisenaankin tukia keräämään, ja kerääjäkasvinkin siihen vielä voi lisätä, käyttäisi pienen alan vaikka oman siemenen jatkamiseen seuraaville vuosille, mutta aloituskustannus on kovin kallis. Lisäksi jos satoa meinaa, en viittis polttaa herneillä tai härkäpavuilla puljaamalla ainoata kuivaamoa., ennen kuin varakuivaamo on toimintakunnossa.
-SS-
Kuinka kuivaamo palaa herkemmin pavulla tai herneellä, viljaan verrattuna? Jos tarkoitat ilmakanavan kautta pannuun pomppivia herneitä, eihän silloin ole kyseessä herneen syy, se syyllinen löytyy peilistä sekä kuivurin suunnittelijasta. Ei löytynyt pannua edeltävästä viljataskusta, verkkoa ennen, herneitä. Kuivurin täytössä imurit pyörii pienellä teholla, jolloin ilmavirta pannulta kuivuriin päin.
"Vastavirtaan" pitää herneiden osata, lisäksi läpäistä suojajärjestelmä ennen pannua.
Kierron kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta kaikki on mahdollista, mutta silloinkin kuivuri pysäyttänee itsensä kuten kuuluukin?
Mutta on se sellaista kuivattavaa kuitenkin, kuluttaa tautisesti kuivuria, tahmaa. Ja puimuri on vielä lujemmalla, harvemmin saa pystyhernettä puida hyvissä olosuhteissa. Ennemmin sääntö osittain itänyt, lakoinen herne... Omaa siementä ois tonnikaupalla jemmassa, mutta saa nähdä tuleeko aariakaan kylvöön. Jos taas vuosi väliä auttaisi "innostukseen" ;D
Se on vähän sama rypsin/rapsin kanssa: kun kerran laittaa, siitä perkeleestä saa taas 10 vuodeksi tarpeekseen. Paitsi jos sen saa onnistumaan, sitten sitä laittaa heti seuraavana vuonna uudestaan ja sitten mennäänkin jo syvään päätyyn ja 10 v tauolle...
-
Viljan hintojen romahduksesta olette lähes varmoja.
Muistuttaisin kuitenkin että elämme hyvin epävarmoja aikoja,niin maailmanpoliittisesti kuin ilmastollisestikin.
On monia asioita jotka heiluttelee raaka-aineiden hintoja voimakkaasti, suuntaan jos toiseen, nykyään ilmaantuu helpostikin näitä mustia joutsenia,eli ennakoimattomia tapahtumia.
Sitäpaitsi sotatila ne Ukrainassa saattaa vaikuttaa lähitulevaisuudessa hintoihin enemmän kuin luulemmekaan.
https://yle.fi/a/74-20019659
Moni asia on pienestä kiinni. Jos keski-euroopassa olisikin ollut kylmä talvi, olisi maakaasun hinta pysynyt korkealla eikä näin ollen mitään lannoitteiden hinta romahdusta olisi tullut. Tässä yksi esimerkki siitä miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Hyvin kirjoitettu! Mutta onneksi on meitä viisaampia..
No kuinka realistisena vaihtoehtona pidätte sitä et hinta nousee?
Okei no se et tapahtuu maailmalla "jotain", se että tulee huono kasvukausi. Tai apulantaa ei oikeasti ole myyty juuri mitään j kylvöalat jää alas. Tai sitten se että meitä on viilattu kokoajan linssiin. Teollisuuden siilot ovat tyhjiä ja hinnanlaskuilla on yritetty saada tavaraa liikkeelle. Samalla kuitenkin kippiajat menee 2kk eteenpäin. ::)
Vai että maailmalla voi edelleen tapahtua jotain joka yritetään painaa taloudessa mahdollisimman nopeasti "alas" ettei vain maailmantalous järkyttävästi. Apulantaa on myyty se n. 80% jolla normaali vuonna katetaan hyvin viime vuoden reilun sadon myötä varastot kun viljaa nyt vain on joka paikassa. ::)
-
Hankkijan myyjä kerto eilen että lannoista olis puolet myymättä. Kippiaikoja löytyy viljalle hyvin noin pari viikkoo menis :o
-
Näin sanoi minullekin....
-
Kun edessä on se kokonainen kasvukausi ja tuo sota niin aivan mahdollista, että hinnat nousee. Tai sitten ne laskee. Tarkin arvio syksyn maailmanmarkkinasta on aina pörssissä, koska siellä on sisällä aina kaikki nykyinformaatio.
Kotimaassa on kuitenkin vielä paljon viljaa varastoissa isännillä joiden on suurin osa myytävä uuden tieltä. Ne pumpataan sisään vielä ennen puinteja. Jos kasvukausi näyttää heinäkuun alussa hyvältä ei kasvustoja enää mikään vie. Sit on aika heikko näkymä ja tarvitaan liki sadan euron nousu pörssiin, jotta Suomessa saisi 300€. Taas toisinpäin jos joku kevätkesän hellepaahde naulaa kaikki pystyyn voi syksyllä olla kovakin kysyntä 2022 vuoden laadukkaalle viljalle. Se hellekään ei vie syysviljoja pommiin ja niiden kunto tiedetään reilun kuukauden päästä jo melko hyvin. Tilanne on toistaiseksi niille täydellinen ja ala talvehtiessaan kaikkien aikojen suurin.
-
Hankkijan myyjä kerto eilen että lannoista olis puolet myymättä. Kippiaikoja löytyy viljalle hyvin noin pari viikkoo menis :o
Kannattais Hankkijan myyjien päivittää sit ehkä yhtenäinen näkemys molempiin asioihin. Mulle sanottiin jo kuukausi sitten et 70-80% lannoista myyty ja viljan keppejä kun kysyin niin puoltoista kuukautta oli silloin jono. Mut nythän se ei ole enää kuin kaksi viikkoa. 8) silti hankkijalla oli kiire tiputtaa toistamiseen tänä aamuna hintaa heti eilisen jälkeen. Ei käy oikein minusta järkeen.
Näyttää siltä et kohta lannoite tippuu vie lisää joten viljan hintaakin on taas vara laskea. Mut vaikeahan näitä tietysti on veikata.
Kun edessä on se kokonainen kasvukausi ja tuo sota niin aivan mahdollista, että hinnat nousee. Tai sitten ne laskee. Tarkin arvio syksyn maailmanmarkkinasta on aina pörssissä, koska siellä on sisällä aina kaikki nykyinformaatio.
Kotimaassa on kuitenkin vielä paljon viljaa varastoissa isännillä joiden on suurin osa myytävä uuden tieltä. Ne pumpataan sisään vielä ennen puinteja. Jos kasvukausi näyttää heinäkuun alussa hyvältä ei kasvustoja enää mikään vie. Sit on aika heikko näkymä ja tarvitaan liki sadan euron nousu pörssiin, jotta Suomessa saisi 300€. Taas toisinpäin jos joku kevätkesän hellepaahde naulaa kaikki pystyyn voi syksyllä olla kovakin kysyntä 2022 vuoden laadukkaalle viljalle. Se hellekään ei vie syysviljoja pommiin ja niiden kunto tiedetään reilun kuukauden päästä jo melko hyvin. Tilanne on toistaiseksi niille täydellinen ja ala talvehtiessaan kaikkien aikojen suurin.
Hyvä yhteenveto. Kasvukaudella voi tapahtua mitään vain ja se on mielestäni se varteenotettavin hinnan pelastaja syksylle. Riittää et Suomessa ei sato onnistu. Euroopan hintaan tulee se itämerilisä kuten keväällä 22. Päästään silloin kyllä yli 300e.
Sodassa voi käydä miten vain mut niinkuin sanoin niin länsimaissa on vakaa yritys minimoida talouteen tulevat iskut. Pörssi voi hetkellisesti reagoida mut sielläkin ehkä se suurin järkytys on jo mennyt. Ja pörssin reagointi ei auta mitään jos varastoissa on ihan oikeasti tavaraa joka työnnetään markkinaan viimeistään kesällä niinkuin sanoit. Pörssithän ei lupaa mitään nousua tulevaisuuteen päinvastoin.
Ja en nyt sanoisi et talvehtiminen olisi täydellistä ollut. Ehkä teillä siellä varsinais suomessa joo mut täällä muuslla kyllä sinne ehti se jääkansi tulla tammikuussa joka nyt on peittynyt uudella lumella. Mut kuukauden päästä se kyl todennäköisesti tiedetään et kuinka kävi..
-
Kovasti on monenlaista tietoo tai sit "tietoo"
agronetin tietotoimistolaisilla. Täällä tiedetään jopa myydyt apulantamäärät ja varastoissa olevat viljamäärät ja tulevat hinnatkin jo.
Toisaalta välillä kritisoidaan täällä ilmoitettuja satomääriä, niitä jotkut jopa kehtaavat epäillä.
Tekevätkö jotkut viljelijät jopa tulevan kasvukauden viljelysuunnitelmat täällä esitettyjä tietoja hyväksi käyttäen tai niiden pohjalta? En tiedä, mutta itse en kyllä siihen sorru.
-
Vai muuttui se 80 prosentin myyntiosuus sitten yht äkkiä 50 prosenttiin... Tuliko se sittenkään niin suurena yllätyksenä?