Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Paalimies - 14.01.23 - klo:22:36
-
Olen sellaisen traktorin bongannut missä on 18000 tuntia mittarissa ja takarenkaat ovat alkuperäiset misukat. Haperot on jo, mutta karjatilan kone ja renkaat likaisena taivasalla kokoajan, paitsi navetassa käydessään. Muistan kakarana sellaisen mainoksen jossa kynnettiin 805 valmetilla ja renkailla oli ajettu jo 4000 tuntia.
-
itellä fiun takaset alliancet ja mittarissa reilut 8000 tuntia ja hakkui on vielä n.60% jälellä. nuita renkaita miä haluisin lisää.. tuolla on keretty ajella jo aika monenlaisesta paikasta ja ei pykimiäkään kuppeissa.. muutama pala poissa.. ja kait vuotelta 1990. tuo tuli mulle 1994.
-
maantieajo kuluttaa,itellä jokunen vuosi sitte oli kone jossa mittarissa silloin alle 5000 tuntia, ja kutjöörit oli melkein vinaalissa varsinkin etuset jotka sitten uusinkin,paljo oli ollut auraushommisa ja siirtymäajoja asfaltilla.sit tuos on uudesta asti ollut natikka -89 ja tunteja alkaa olemaan10000 vaijerimittari. Ja pintaa on vieläkin takasissa melko hyvin.ajot pelkkää viljelyhommaa ja mettä ajoa. oletan että kesto riippuu käytöstä enempi kuin rengasmerkistä.
-
Maantieajo niitä renkaita syö, itseltä loppui misukat sivuista, pintaa olisi ollut.
-
Maantieajo niitä renkaita syö, itseltä loppui misukat sivuista, pintaa olisi ollut.
Jep. Kovalla painolla kun tahkoaa asvaltilla niin se hiertää. Kuluu jännästi viistosti. Palarengas olisi siihen hommaan parempi.
Misukka on kyllä kulutusta kestävä, ei siinä mitään. Vastaavasti talvipito on sitten.... aivan uskomaton. Uskomattoman huono.
Joskus oli vanhassa takapotkussa ensimmäisiä Tauruksia. Niissä oli taas ihan uskomaton pito talvella, pärjäsi näillä tasaisilla nurkilla lingon kanssa jos ei ihan vesijäällä ajellut.
-
Ensiasennus trelleborgit kestivät etuakselilla 2000h, sen jälkeen olivat sileät. Nyt BKT kestänyt 3500h ja hakkua jäljellä vaikka kuinka. Takaset alkavat nyt olla vuoden/parin sisään siinä kunnossa että voisi investoida uudet. Koneella tehty paljon tieajoa ja raskasta maanmuokkausta.
-
Ensiasennus trelleborgit kestivät etuakselilla 2000h, sen jälkeen olivat sileät. Nyt BKT kestänyt 3500h ja hakkua jäljellä vaikka kuinka. Takaset alkavat nyt olla vuoden/parin sisään siinä kunnossa että voisi investoida uudet. Koneella tehty paljon tieajoa ja raskasta maanmuokkausta.
Joku rengasmyyjä (ei BKT myyjä) sanoi BKTn kuluvan nopeaan, pienihän se on Trelleen verrattuna.
-
Valtra 6400 on muistaakseni ensi asennuksena Continentaalit. Ihan paskat kulumisen kannalta. Tai jo pienillä tunneilla eturenkaat huuti niin että luultiin äänen tulevan perästä. mutta kun sitä ei kuulunut sorateillä niin arvelut kääntyi renkaisiin. Sitten kääntyi renkaat ja jyrrästys jäi siihen. Nyt etuset on ehkä 10% rivoilla ja tunteja muistaakseni vajaa 6000. Takarenkaat kait jotain 40-50% luokkaa.
-
tuo kui etuset kuluukin nuissa värkeissä.. nyyssä meni kuin leipää mut jakokii ihan persiillä.. mut ketjuin kans sit lähempänä..
-
tuo kui etuset kuluukin nuissa värkeissä.. nyyssä meni kuin leipää mut jakokii ihan persiillä.. mut ketjuin kans sit lähempänä..
Ainakin kun on noin loppuun kuluneet etuset, niin jako todellakin on perseestä. Kait se on ollut aina. Nyt ehkä jos uusisi pelkät etupyörät niin saattaisi parantua paljon. Takarenkaassa taitaa hokki olla alunperinkin korkeampi takana kuin edessä ja se etupyörä pyörii takapyörään nähden reilusti enemmän. Tuon voisi laskeakkin , mutta en viitti ;D
-
juuu, vetää. mut katellu kui hupsusti nuo etuset kuluuki. hakun eri puolilta ja epätasaseen.
-
Valtra 6400 on muistaakseni ensi asennuksena Continentaalit. Ihan paskat kulumisen kannalta. Tai jo pienillä tunneilla eturenkaat huuti niin että luultiin äänen tulevan perästä. mutta kun sitä ei kuulunut sorateillä niin arvelut kääntyi renkaisiin. Sitten kääntyi renkaat ja jyrrästys jäi siihen. Nyt etuset on ehkä 10% rivoilla ja tunteja muistaakseni vajaa 6000. Takarenkaat kait jotain 40-50% luokkaa.
Renkaiden keskinäisessä koossa on eroja merkkien kesken, kannattaa tutkia. Uudet eturenkaat kun ostaa vanhoihin takarenkaisiin, taas kannattaa katsoa muutakin kuin vain hintaa.
-
juuu, vetää. mut katellu kui hupsusti nuo etuset kuluuki. hakun eri puolilta ja epätasaseen.
Se epätasainen hokin kuluminen kait sen äänenkin aiheutti. Joka toinen korkea ja joka toinen matala , noin periaatteessa. Mutta ääntely loppui heti renkaan käännön jälkeen. Siis puolelta toiselle vaihto ja sitten hokin kuviot on väärinpäin. Ja tämän jälkeen se rengas kuluukin sitten tasaiseksi. En tiedä kuinka olisi käynyt jos renkaat olisi alusta lähtien olleet väärinpäin.
-
paljon niillä muuten vetotehoa noin väärinpäin käytettäessä? itele tuo nyyn eturenkaat oli tosi ylleri kun merkki ja malli pysy samana mut kehämitta ei! ja sentäs renkasliikkeestä ostettuna..
-
paljon niillä muuten vetotehoa noin väärinpäin käytettäessä? itele tuo nyyn eturenkaat oli tosi ylleri kun merkki ja malli pysy samana mut kehämitta ei! ja sentäs renkasliikkeestä ostettuna..
En osaa sanoa. Ikinä ei kait ole mistään poiskaan vedetty. Sitäkään en tiedä onko tuon takia sitten pahempi ajettava nelikko päällä liukkaalla. Nyt hokit on jo niin matalat, että ei enää vaikuta miten päin nuo on. Ja peruutetaan sillä traktorilla aina joskus, jotta onko se silloin sitten parempi ;D Ja ei tämä ensimmäinen traktori meillä ole , jossa ne on käännetty. Tällä hetkellä kyllä ainoa, joten ei kummikorjaamolla ole ihan suinpäin niitä toisinpäin asenneltu vaikka edelliset niin olisi ollutkin.
-
paljon niillä muuten vetotehoa noin väärinpäin käytettäessä? itele tuo nyyn eturenkaat oli tosi ylleri kun merkki ja malli pysy samana mut kehämitta ei! ja sentäs renkasliikkeestä ostettuna..
Vetopidossa ei ole eroa ellei mennä sellaisiin märkiin olouhteisiin jossa renkaan puhdistuvuus on tärkeää. Kuivalla kelillä tai soralla/asvaltilla ei merkittävää eroa.
Lähinnä märän pellon syysmuokkaukset sitten ratkaisevat.
-
lumella kuulema hauskoja ajettavia.. keula hieman hakee... yks urakoiva tuosta just nauro kun nuoskalunta mettätiellä työnteli..
-
lumella kuulema hauskoja ajettavia.. keula hieman hakee... yks urakoiva tuosta just nauro kun nuoskalunta mettätiellä työnteli..
En usko , että tuolla kääntämisellä paljonkaan on vaikutusta ajo-ominaisuuksiin. Kulunut rengas on muutenkin jarruttava, että vetelee 4-veto päällä ajaessa. Tuota puskemista tai sivuvetelemistä ei ole takavetona ajaessa ainakaan omassa, joten kuvio tuskin silti vaikuttaa. Ja omat etuset on mallia nurmikko, joten ihan sama miten ne on.
-
lumella kuulema hauskoja ajettavia.. keula hieman hakee... yks urakoiva tuosta just nauro kun nuoskalunta mettätiellä työnteli..
En usko , että tuolla kääntämisellä paljonkaan on vaikutusta ajo-ominaisuuksiin. Kulunut rengas on muutenkin jarruttava, että vetelee 4-veto päällä ajaessa. Tuota puskemista tai sivuvetelemistä ei ole takavetona ajaessa ainakaan omassa, joten kuvio tuskin silti vaikuttaa. Ja omat etuset on mallia nurmikko, joten ihan sama miten ne on.
Voi sillä silloin olla vaikutusa jos loskassa mennään niin että koko ajan vähän sutii. Silloin loska ei väisty sivulle vaan pakkautuu enemmän renkaan alle.
Millähän saisi nuo traktoriaurat säädettyä niin että aura ei pomppisi koko ajan? Todella ärsyttävää ajaa jousittamattomalla traksalla kärryn kanssa 10 km tuollaista 'tyynen kelin maininkia' jossa aallonharjojen väli on puolesta metristä metriin.
Silloin kun Sisun noukalla oli vanhan mallin todella pitkä aura niin tiethän olivat tasaisia kuin höylätty. Nyt tuntuu että kaikki pienemmät tiet ovat enemmän tai vähemmän laineilla? Luulisi auraajaa itseäkin jo hatuttavan kun seuravaa kertaa ajaa. Vai onko se niin että kun ilmajousitetulla vetää viittäkymppiä niin noita ei huomaa?
Autollakin jos ajaa sopimatonta vauhtia niin hytkeen huomaa.
-
tuo ihan totta. itellä hieman vauhtia himmannu ja isompia aaltoja saanu rauhottumaan mutta kyllä se on niin että vain alusteräisellä kuorma-autolla tuosta sit saa taas tasaisen. traktori alusterällä on yhtä tyhjän kans, aallot jatkuu. ite meinaan anoa paikallista alusterää käymään lähiaikoina kun nyt on hieman hiljaisempaa lumen kanssa.
-
Millähän saisi nuo traktoriaurat säädettyä niin että aura ei pomppisi koko ajan?
https://www.youtube.com/watch?v=EEALLoChkQQ
Onkohan hyvä? pajamies HPn mallin jatko kehitelmä.
-
tuossa viteossa hyvin näkee n. 50 sekunnin kohilla kuin auran keskitien puoleinen pomppii.. ja juuri noista se aalto muodostuu.. alueauralla, varsinkin vanhalla tahtoo olla jo väljää sen verta et ei ihan tasaseen kule kuiteskaan. itellä rote ja se heijaa jo kulumien takia..
-
Millähän saisi nuo traktoriaurat säädettyä niin että aura ei pomppisi koko ajan? Todella ärsyttävää ajaa jousittamattomalla traksalla kärryn kanssa 10 km tuollaista 'tyynen kelin maininkia' jossa aallonharjojen väli on puolesta metristä metriin.
Silloin kun Sisun noukalla oli vanhan mallin todella pitkä aura niin tiethän olivat tasaisia kuin höylätty. Nyt tuntuu että kaikki pienemmät tiet ovat enemmän tai vähemmän laineilla? Luulisi auraajaa itseäkin jo hatuttavan kun seuravaa kertaa ajaa. Vai onko se niin että kun ilmajousitetulla vetää viittäkymppiä niin noita ei huomaa?
Autollakin jos ajaa sopimatonta vauhtia niin hytkeen huomaa.
Ei tämä pelkästään traktorilla lykättävien aurojen ongelma ole. Tässä aurasi takavuosina sora-autoilija ja tiet oli ihan karseaa aallokkoa, keskimäärin paljon huonommassa kunnossa kuin yhdenkään traktoriauraajan jäljiltä.
-
juu, kyl siellä kopissakii pitää olla hereillä miten ajelee ja kui on aura keulalla. on nuita traktoriaurailijoitakin nähty joitten jäliltä tie pyykkilautaa ja silti penkat korkeita jo marraskuussa.. kaikista ei vaan nuihin....
-
juu, kyl siellä kopissakii pitää olla hereillä miten ajelee ja kui on aura keulalla. on nuita traktoriaurailijoitakin nähty joitten jäliltä tie pyykkilautaa ja silti penkat korkeita jo marraskuussa.. kaikista ei vaan nuihin....
Autollahan ei juuri enään aurata pikkuteitä,traktorimiehissä on eroja,tavallisesti keväällä on se kinttupolku jäljellä tiestä.Lumenmäärä tiellä sitten riippuu yksistään kuskin ja penkin välistä ja rahoituksesta. Viime keväänähän alkoi aika valtionteillä ettei niitä aurata.vaikka niillä ei pääse liikkumaan.
-
Mistähän kaikesta tuo pomppiminen riippuu?
- vauhdista
- auran geometriasta ja kiinnityksestä
- kannatustassuista
- kelistä
- traktorista
- Putinista....
- ??
Tilanne ei kuitenkaan liene ratkaisematon sillä tasaisiakin teitä tulee joskus vastaan.
-
jotkut vaan osaa.. vanhallaki kalustolla on saatu hyviä pintoja... oon moisen nähny..
-
Mistähän kaikesta tuo pomppiminen riippuu?
- vauhdista
- auran geometriasta ja kiinnityksestä
- kannatustassuista
- kelistä
- traktorista
- Putinista....
- ??
Tilanne ei kuitenkaan liene ratkaisematon sillä tasaisiakin teitä tulee joskus vastaan.
Lisätään nyt vielä tuohon listaan puolustuspuheeksi, että ainakin tänä talvena on melkoisia routaheittoja pikkuteissä ja vähän isommissakin.
-
[/quote]
Millähän saisi nuo traktoriaurat säädettyä niin että aura ei pomppisi koko ajan? Todella ärsyttävää ajaa jousittamattomalla traksalla kärryn kanssa 10 km tuollaista 'tyynen kelin maininkia' jossa aallonharjojen väli on puolesta metristä metriin.
Silloin kun Sisun noukalla oli vanhan mallin todella pitkä aura niin tiethän olivat tasaisia kuin höylätty. Nyt tuntuu että kaikki pienemmät tiet ovat enemmän tai vähemmän laineilla? Luulisi auraajaa itseäkin jo hatuttavan kun seuravaa kertaa ajaa. Vai onko se niin että kun ilmajousitetulla vetää viittäkymppiä niin noita ei huomaa?
Autollakin jos ajaa sopimatonta vauhtia niin hytkeen huomaa.
[/quote]
Traktoriauroilla kun aurataan 6 metristä valtion tietä niin alueaura on yleensä liian kapea. Siksi sen joutuu kääntämään liiaksi poikittain että menisi eestaas ajolla. Tästä seuraa tökkiminen ja pomppiminen. Myös heittäminen huononee ja penkat kasvaa. Mitä leveämpi aura, sitä"pidempänä" sitä voi pitää ja aura vain oikoo tietä.
-
itelä tuo aura niiin kapia et joutuu tuon tien ajamaan kahteen kertaa mistä taas on se hyöty et saabi ajaa keskitien ( mitä autot yleensä vain ajaa hitaammin ja sit levittäessä koko leveyteen voip ajella täysillä ja lumi tosiaan lentää joskus kamera kuvannu kuin auran siivestä lentää semmonen putkilo metikköön..
-
tuossa viteossa hyvin näkee n. 50 sekunnin kohilla kuin auran keskitien puoleinen pomppii.. ja juuri noista se aalto muodostuu.. alueauralla, varsinkin vanhalla tahtoo olla jo väljää sen verta et ei ihan tasaseen kule kuiteskaan. itellä rote ja se heijaa jo kulumien takia..
Tuossa kohdassa nyt on jotain metsätietä, tässähän ei ole mitään tassuja tai jalaksia, aura menee omalla painollaan tietä pitkin, kuormaaja ei kannattele tai painata.
-
Traktoriauroilla kun aurataan 6 metristä valtion tietä niin alueaura on yleensä liian kapea. Siksi sen joutuu kääntämään liiaksi poikittain että menisi eestaas ajolla. Tästä seuraa tökkiminen ja pomppiminen. Myös heittäminen huononee ja penkat kasvaa. Mitä leveämpi aura, sitä"pidempänä" sitä voi pitää ja aura vain oikoo tietä.
Tämä kuulostaa hyvinkin siltä oikealta syyltä. Ne kuorma-atuojen aurat olivat tosi 'pitkiä', siis ajosuunnassa, ja riittävän vinossa kulmassa..
Aurahan oli melkein lyhyen auton mittainen, kömpelö sitten risteyksissä muissa puljaamispaikoissa.
Vaikutti myös olevan melko raskas laitos, jotkin traktoriaurat näyttävät aika huteron veteliltä peleiltä. Ainakin yksi jota työssä seurasin näytti että ihme jos kestää pitkään kun näytti notkuvan vähän sieltä ja täältä.