Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: pig24 - 05.11.22 - klo:17:30
-
Otsikkona 'Sikatilallinen taistelee viranomaisten kanssa' . Juttu näkyy olevan syyskuulta ja suomalaisen toimittajan Michael "Micke" Godtfredsen'in tekemä. https://www.schweizerbauer.ch/tiere/schweine/schweinebauer-im-kampf-mit-behoerden/
-
ois hirmukiva jos referoisit juttua hieman jotta keksis mistä kyse.. kun ei tuo saksa enää oikein suju.
-
ois hirmukiva jos referoisit juttua hieman jotta keksis mistä kyse.. kun ei tuo saksa enää oikein suju.
Eiköhän tuossa ole kyse suurinpiirtein siitä miten eräs eläinlääkäri ole ottanut kyseisen tilan hampaisiin..
Tästä voi kuunnella suomeksi referaatin kaiketi
https://m.youtube.com/watch?v=fZY_rbJ8yic
-
Ensin on yleiset lorut. Lihasian kasvatuksen hinta 25 kiloisesta n. 120 kiloiseen on melkein tuplaantunut viime (vuoden) kesästä. Teurastamon maksama tilityshinta on noussut vain 28 %. Suomalaisten enemmistö haluaa ylläpitää peruselintarvikkeiden omavaraisuudesta kiinni. Jos karjankasvatus taantuu, maa tulee entistä riippuvaisemmaksi tuonnista ja samalla oma jalostava teollisuus kutistuu.
Rationaalisen suurtuotannon takia G.B. pystyy tuottamaan vielä voitolla, vaikka voittomarginaali on pieni. Myös suuret yritykset ovat herkkiä. Tappioista tulee pian suuria, vaikka itse yritys olisi vain kevyesti punaisella. G painottaa erityisesti sitä, että normisäätelyn sijaan käytettäisiin kannustimia. Jos parantaa vapaaehtoisesti eläinten oloja, saa korvauksen. Tiukempien lakien säätely yksinään ei ole ok.
Sitten on osuus, joka on videollakin. Kaikki tuet menevät toistaiseksi sulkutilille. Erimielisyys kunnaneläinlääkärin kanssa alkoi jo v. 2016. Jne.
-
kun ei tuo saksa enää oikein suju.
Enää?
Oot siis aikaisemmin saksaa osannut? Niinkö?
-
Itseäni kiinnostaa muutama asia. Eläimen ja ihmisen siisteyskäsitys ovat kaksi eri asiaa. Himopainepesu ja käytävien tarmokas lakaisu eivät ole välttämättä hyviä asioita eläimen kannalta. Kerroin toisessa aloituksessa tutkimuksesta, jossa mitattiin sian läähätystiheyttä per minuutti kesäaikaan. Kun sika voi maata pienessä lanta-vesisotkussa, hengitystiheys (ja stressitaso) oli alhaisempi.
Jos sikojen kuolleisuus lihasikalassa olisi 4 %:n luokkaa, se tietää esim. 9000 porsasta vuodessa kasvattavan kohdalla 360 kuollutta eli 7 kuollutta joka viikko. Kuolleisuus ei ole tasaista, vaan välillä on hiljaista ja toisinaan tulee raatopiikki. Myös sairaita sikoja/porsaita, jotka parantuvat, on jatkuvasti. Se, että satunnaisesti sikalassa käyvä eläinlääkäri nostaa metelin yhden sian peräsuolesta ja tekee asiasta rikosilmoituksen, on lähinnä omituista, ehkä jopa ammattitaidotonta. Sairaita sikoja löytyy kuitenkin tilastollisesti joka päivä. Eläinlääkärikoulutukseen sisältyy sikalaharjoittelua kaksi viikkoa. Mahtaako tässä ajassa ihan kaikki perusasiat avautua ?
-
Itseäni kiinnostaa muutama asia. Eläimen ja ihmisen siisteyskäsitys ovat kaksi eri asiaa. Himopainepesu ja käytävien tarmokas lakaisu eivät ole välttämättä hyviä asioita eläimen kannalta. Kerroin toisessa aloituksessa tutkimuksesta, jossa mitattiin sian läähätystiheyttä per minuutti kesäaikaan. Kun sika voi maata pienessä lanta-vesisotkussa, hengitystiheys (ja stressitaso) oli alhaisempi.
Jos sikojen kuolleisuus lihasikalassa olisi 4 %:n luokkaa, se tietää esim. 9000 porsasta vuodessa kasvattavan kohdalla 360 kuollutta eli 7 kuollutta joka viikko. Kuolleisuus ei ole tasaista, vaan välillä on hiljaista ja toisinaan tulee raatopiikki. Myös sairaita sikoja/porsaita, jotka parantuvat, on jatkuvasti. Se, että satunnaisesti sikalassa käyvä eläinlääkäri nostaa metelin yhden sian peräsuolesta ja tekee asiasta rikosilmoituksen, on lähinnä omituista, ehkä jopa ammattitaidotonta. Sairaita sikoja löytyy kuitenkin tilastollisesti joka päivä. Eläinlääkärikoulutukseen sisältyy sikalaharjoittelua kaksi viikkoa. Mahtaako tässä ajassa ihan kaikki perusasiat avautua ?
Tuskin avautuu ja jos ajatusmalli on jo perseellään niin sitä ei korjata millään.. ::)
-
Itseäni kiinnostaa muutama asia. Eläimen ja ihmisen siisteyskäsitys ovat kaksi eri asiaa. Himopainepesu ja käytävien tarmokas lakaisu eivät ole välttämättä hyviä asioita eläimen kannalta. Kerroin toisessa aloituksessa tutkimuksesta, jossa mitattiin sian läähätystiheyttä per minuutti kesäaikaan. Kun sika voi maata pienessä lanta-vesisotkussa, hengitystiheys (ja stressitaso) oli alhaisempi.
Jos sikojen kuolleisuus lihasikalassa olisi 4 %:n luokkaa, se tietää esim. 9000 porsasta vuodessa kasvattavan kohdalla 360 kuollutta eli 7 kuollutta joka viikko. Kuolleisuus ei ole tasaista, vaan välillä on hiljaista ja toisinaan tulee raatopiikki. Myös sairaita sikoja/porsaita, jotka parantuvat, on jatkuvasti. Se, että satunnaisesti sikalassa käyvä eläinlääkäri nostaa metelin yhden sian peräsuolesta ja tekee asiasta rikosilmoituksen, on lähinnä omituista, ehkä jopa ammattitaidotonta. Sairaita sikoja löytyy kuitenkin tilastollisesti joka päivä. Eläinlääkärikoulutukseen sisältyy sikalaharjoittelua kaksi viikkoa. Mahtaako tässä ajassa ihan kaikki perusasiat avautua ?
Tämä ellien ongelma pahenee tällä hetkellä voimakkaasti.Alkaa olla uudet ellit pääosin kaupunkilaisia vailla maakosketusta.Kohta tuotantoeläimistäkin aletaan puhua hän-muodossa kuten yliopistolla tehdään pieneläimistä.Täälläkö suurinpiirtein on jatkuva kandi-kierrätys,niin on tullut oltua tekemisissä monenlaisen tallaajan kanssa ja pääsääntöisesti se hyväkään teoriantietämys ei korvaa käytännöntuntemusta.
-
juuu. silloin joskus toisellakymmenellä opettelin "auttavaa" saksaa kun oli tuttu jolla saksalainen kaveri. niiiistä ajoista vaan niiiiin kauan että unohuksen lumet on laskeutunu jo tehokkaasti. main got, himler!!
-
juuu. silloin joskus toisellakymmenellä opettelin "auttavaa" saksaa kun oli tuttu jolla saksalainen kaveri. niiiistä ajoista vaan niiiiin kauan että unohuksen lumet on laskeutunu jo tehokkaasti. main got, himler!!
Mä olen himoinnut alkuperäiskappaletta erään alunperin Itävallassa syntyneen kirjoittajan teoksesta. Käännökset tms. ei kiinnosta.
-
Itseäni kiinnostaa muutama asia. Eläimen ja ihmisen siisteyskäsitys ovat kaksi eri asiaa. Himopainepesu ja käytävien tarmokas lakaisu eivät ole välttämättä hyviä asioita eläimen kannalta.
Alkaa olla uudet ellit pääosin kaupunkilaisia vailla maakosketusta.
Meillä on nyt kaksi kesää ollut juuri tuollainen pääkaupunkilainen elliopiskelija kesäharjoittelussa. Ollaan välillä liisattu häntä kunnaneläinlääkärille, jos on ollut tilakäynneillä tarvetta apukäsille. Tavoitteena on juurikin saada ainakin yksi ell, jolla kaupunkitaustasta huolimatta olisi muutakin kuin pieneläinkokemusta... Luulen, että olemme molemmat oppineet jotain.
-
toissa kesänä meinasin mennä persiillein ku elli astui navettaan ja huutahti ekaks; oih, tälläinen vanha kivinavetta. näitä ei enää näe kuin kuvissa, sitten hän kierteli hetken ympäriinsä ja kurkki nurkkiin ja vasikkatiloihin. sanoi että on se kiva kun vapaakierrolla on näin raitis ilma elikoille ja sit parren pääsä olevalle lehmälle totesi; syö hyvin että saat asustaa täällä. katteli samalla sorkkia ja kun hoiti utaretulehtusta niin mainihti et karkea petoni on hyä elikon olla, kun on alla pehkuakin.. tuosta ellistä olis hyä pitää kiinni kun tuntui että mitä isompi elikko niin sitä parempi hoitaa ja tuntui olevan tosiaan jalat maassa. lie joltain tilalta kotoisin? en muista mistä päin oli päivystävänä.
-
^
Se karkea betoni ei varmaankaan ollut se hyvä asia, vaan se pehku siinä päällä ;D Ja ei kaikkien lehmien sorkat kasva matollakaan, en tiedä mistä se johtuu. Vuosien 2001 ja 2018 (?) välissä ei mulla käynyt sorkkahoitajaa . Toki itte muutamilta kikkailin rouhelaikalla ainakin takasorkkia, mutta ne oli ihan yksittäis juttuja. Nyt oon odotellut hoitajaa ehkä kuukauden, muutamia muuttujia tullut sekoittamaan tulo aikaa, mutta lähestyy se näinkin ja ei mitään paniikkia, lähinnä vuosittainen pakko ::)
-
juuu. silloin joskus toisellakymmenellä opettelin "auttavaa" saksaa kun oli tuttu jolla saksalainen kaveri. niiiistä ajoista vaan niiiiin kauan että unohuksen lumet on laskeutunu jo tehokkaasti. main got, himler!!
Mä olen himoinnut alkuperäiskappaletta erään alunperin Itävallassa syntyneen kirjoittajan teoksesta. Käännökset tms. ei kiinnosta.
Aika sekaisin kirjoittaja on ollut. Saksaksi löytyy pienellä haulla alkuperäiskielellä tekstiä. Varsinkin iranilaiset rahoittavat kyseisen julkaisun levittämistä ymmärrettävistä syistä, kuin täällä aikanaan toimineet kristillisen kirjallisuuden itäviejät. Pakolliset selitykset ja kommentit, saksalaiseen lainsäädäntään kuuluvana ovat tietenkin haittana.
-SS-
-
Aika sekaisin kirjoittaja on ollut. Saksaksi löytyy pienellä haulla alkuperäiskielellä tekstiä.
-SS-
Toki, mutta mä en lue kirjoja kuvaruudulta. Netissähän tuo olisi nätisti. Kerran aloitin, mutta silmät ei kestä.
-
Aika sekaisin kirjoittaja on ollut. Saksaksi löytyy pienellä haulla alkuperäiskielellä tekstiä.
-SS-
Toki, mutta mä en lue kirjoja kuvaruudulta. Netissähän tuo olisi nätisti. Kerran aloitin, mutta silmät ei kestä.
Silmät, mutta ei pää. Sen verran järjettömiä puhuu ihan normi talous- ja yhteiskunta-asioista, jotka voi tsekata itse asioita tekemällä.
Rotuhommakatkeruudesta jää semmoinen maku, että lehtolapsena kirkonkirjoihin laitetun Alois'n äiti on saattanut harrastaa vähän romantiikkaa tuntemattoman kanssa, ties vaikka eräänlaisen taiteellisen koukkunokan ?
-SS-