Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 13.10.22 - klo:09:00
-
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutta_tietoa_polyttajien_tilasta_ja_seur(64001)
Ei se pölyttäjien määrä olekaan vähentynyt, mikä harmillinen takaisku kaikille maailmanlopun pelottelijoille.
Panee epäilemään myös väitteitä luonnon monimuotoisuiden heikkenemisestä.
-
Äskettäin on ilmestynyt tutkimuksia, joissa ns. mehiläiskadon huolen kohde näyttäisi olevan väärä. Suuri syyllinen luonnonpölyttäjien vähenemiseen on laajeneva tarhamehiläisten, eli hunajamehiläisten kasvatus. Hunajamehiläisten määrä on itse asiassa kaksinkertaistunut puolen vuosisadan aikana, tällä hetkellä pesiä lienee jo sata miljoonaa.. Tarhamehiläiset kilpailevat ravinnosta ja levittävät loisia ja tauteja luonnon mesipistiäisiin.
Julkisessa keskustelussa mehiläisten tuhosta puhutaan, ja unohdetaan, että puhutaan lähes tuotantoeläimistä. Kukaan ei puhu lintujen häviämisestä, vaikka miljoonia broiskuja prosessoidaan kaupan tiskille marinoiduiksi broilerifileiksi.
-SS-
-
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:
https://yle.fi/uutiset/74-20001330 (https://yle.fi/uutiset/74-20001330)
-
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:
https://yle.fi/uutiset/74-20001330 (https://yle.fi/uutiset/74-20001330)
Aika epämääräinen tutkimusasetelma, jonka lähtökohta on todistaa jotakin. Eiköhän kannattaisi ennemmin verrata vaikka kahta peltoa, jossa käytetään glyfosaattia sen normaalin käyttötavan mukaan , ja toista peltoa, jossa glyfosaattia ei käytetä ? Milloinkahan glyfosaatin käyttöaika on keskellä kasvuston kukkimista ? Aika vähän noilla puiduilla juolaisilla pelloilla mitään kukkia näkyy. Samoin keväällä ennen suorakylvöä, eivät ne sänkipellot mitään kukkameriä ole ?
Varsinkin ilmastonmuutoksen ja luonnonsuojelun tutkimuksilla on usein vaikuttamismotiivi, ja se ei välttämättä ole hyvä asia, koska tutkimusasetelman valinnalla vaikutetaan tuloksiin. Ilmiön huomaa selvästi siinä, että aikaisemmin esimerkiksi poliittisista paineista vapaampi lääketiede tutki maskien vaikutusta tartuntatautien leviämiseen lähes vuosisadan ajan, myös kontrolloituina vertailututkimuksina, löytämättä tehoja, kunnes muutama vuosi sitten tuli poliittinen paine viedä maskipakko perille, tehtailemalla lukuisia jälkikäteisiä korrelaatiotutkimuksia, joilla oikeastaan ei ole mitään käyttöä kyseisessä asiassa. Muutamat kontrolloidut tutkimukset, joilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta, joko estettiin, tai niitä vastaan käytiin perinteisin menetelmin, eli mustamaalaamalla ja "haluatko tappaa isoäitini" - vastalausein.
-SS-
-
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:
https://yle.fi/uutiset/74-20001330 (https://yle.fi/uutiset/74-20001330)
Aika epämääräinen tutkimusasetelma, jonka lähtökohta on todistaa jotakin. Eiköhän kannattaisi ennemmin verrata vaikka kahta peltoa, jossa käytetään glyfosaattia sen normaalin käyttötavan mukaan , ja toista peltoa, jossa glyfosaattia ei käytetä ? Milloinkahan glyfosaatin käyttöaika on keskellä kasvuston kukkimista ? Aika vähän noilla puiduilla juolaisilla pelloilla mitään kukkia näkyy. Samoin keväällä ennen suorakylvöä, eivät ne sänkipellot mitään kukkameriä ole ?
Tuulikulkeuma pientareille on potentiaalinen altistumistie, ei ehkä niinkään Suomessa mutta maissa missä on erilainen glyfosaatin käyttökulttuuri ja kasvukausi.
-
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:
https://yle.fi/uutiset/74-20001330 (https://yle.fi/uutiset/74-20001330)
Aika epämääräinen tutkimusasetelma, jonka lähtökohta on todistaa jotakin. Eiköhän kannattaisi ennemmin verrata vaikka kahta peltoa, jossa käytetään glyfosaattia sen normaalin käyttötavan mukaan , ja toista peltoa, jossa glyfosaattia ei käytetä ? Milloinkahan glyfosaatin käyttöaika on keskellä kasvuston kukkimista ? Aika vähän noilla puiduilla juolaisilla pelloilla mitään kukkia näkyy. Samoin keväällä ennen suorakylvöä, eivät ne sänkipellot mitään kukkameriä ole ?
Tuulikulkeuma pientareille on potentiaalinen altistumistie, ei ehkä niinkään Suomessa mutta maissa missä on erilainen glyfosaatin käyttökulttuuri ja kasvukausi.
Niin, täällä Lounais-Suomessa on edistynyt kulttuuri, jossa pientareet silputaan roskakasvustosta ketju- tms. murskaimella heti puinnin jälkeen. Pyysin naapuria käymään meidänkin puolella, ja kyllä tuli niin professionaalin näköinen pelto, kun ei tupsuinen rytö siinä metrin pientareella kasva. Luultavasti tilaan ostopalveluna piiriojatkin.
-SS-
-
ja kun vielä joku kone keksittäis noiten ojien takaisen penkan putsuuseen niiin.... kyllä olis kuin ennen vanhaan, aukeat pellot ja tuuheat metsät. nykyään vaan meinaa olla että metsät, - varsinkin nuoret harvennetut, on aukeita ja pellot reunoiltaan sitten kuin joutomaita.
-
Mitenköhän tuollainen Mensen leikkuri toimisi sivulle etukuormaimeen tai nostolaitteisiin kiinnitettynä? Hydraulinen kallistus siihen varmaan pitäisi kyhäillä.
Taitaa tulla murskaintyyppisten kanssa samoihin hintoihin.
-
No yliopisto pelastaa ja altistava annoskin oli kai pienempi kuin broiskuille:
https://yle.fi/uutiset/74-20001330 (https://yle.fi/uutiset/74-20001330)
Aika epämääräinen tutkimusasetelma, jonka lähtökohta on todistaa jotakin. Eiköhän kannattaisi ennemmin verrata vaikka kahta peltoa, jossa käytetään glyfosaattia sen normaalin käyttötavan mukaan , ja toista peltoa, jossa glyfosaattia ei käytetä ? Milloinkahan glyfosaatin käyttöaika on keskellä kasvuston kukkimista ? Aika vähän noilla puiduilla juolaisilla pelloilla mitään kukkia näkyy. Samoin keväällä ennen suorakylvöä, eivät ne sänkipellot mitään kukkameriä ole ?
Tuulikulkeuma pientareille on potentiaalinen altistumistie, ei ehkä niinkään Suomessa mutta maissa missä on erilainen glyfosaatin käyttökulttuuri ja kasvukausi.
Pihoilla ja puutarhoissa varmaan kesälläkin käytetään, jos vaikka tapetaan laattojen välistä ruohoja. Keväällä nyt periaatteessa voisi altistusta saada, kun kimalaiset käy ojapajujen kukissa. Syksyllä lentävistä pistiäisistä iso osa kodittomia, jotka ei elä talven yli kuitenkaan; Tosin juuri kimalaisten elintavoista en tiedä, oliko niillä tämä systeemi. Hyönteisten kannalta hyväksi tavaksi luulisin ainakin ruiskutuksen syksyllä ja muokkauksen vasta keväällä. Ainakin peltopyyt näyttää lisääntyvän ja niiden pennut tarvitsee hyönteisravintoa juuri keväällä. Mekaanisellakin juolantorjunnalla lienee omat haittapuolensa hyönteisiin. Jyrsimellä ajo pesäkolon yli kai jotain vaikuttaa tai sitten ei, kun yliopistotason tutkimusta asiasta ei ehkä ole tehty.
-
Mitenköhän tuollainen Mensen leikkuri toimisi sivulle etukuormaimeen tai nostolaitteisiin kiinnitettynä? Hydraulinen kallistus siihen varmaan pitäisi kyhäillä.
Taitaa tulla murskaintyyppisten kanssa samoihin hintoihin.
Hidas.
-
ja kun vielä joku kone keksittäis noiten ojien takaisen penkan putsuuseen niiin.... kyllä olis kuin ennen vanhaan, aukeat pellot ja tuuheat metsät. nykyään vaan meinaa olla että metsät, - varsinkin nuoret harvennetut, on aukeita ja pellot reunoiltaan sitten kuin joutomaita.
Onhan noita olemassa, tuossa naapurikylässä ainakin kuormaajan varren päässä nivelillä, keltainen ilmeisesti ketjumurskain, pääsee kunnolla ojan pohjille saakka. Mutta mikä olisi paras tapa näitten metrin kaistojen madaltamiseen? Itsellä ainakin multamailla alkavat olla jo melko korkeitakin vaikka aina niitetty. Mättäitä tulee kyllä hirveästi jos peltoon alkaa vaikka kaivinkoneella heittelemään. Olisiko joku suomiesten jyrsin mahdollinen, pitäisi vain olla traktorin sivulla.
-
Olikohan tuommoinen Topi toimiva peli?
Tai siis toimii kyllä mutta kestääkö?
Mulla ei kokemusta.
https://www.nettikone.com/topi/tasausruuvi-20/2201457
-
Olikohan tuommoinen Topi toimiva peli?
Tai siis toimii kyllä mutta kestääkö?
Mulla ei kokemusta.
https://www.nettikone.com/topi/tasausruuvi-20/2201457
No joo, tuo voisi olla ihan käypä peli, tuota Topi-merkkiä näkyy olevan toinenkin malli, hinnoista vain ei tietoa. Tiedä sitten kuinka arka on kiville tms. joita kyllä pyörtänöissä yleensä riittää. Omat tietysti tuntee, mutta jos aikoo vieraille tehdä niin tarkkana saa kyllä olla.