Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: mx - 29.09.22 - klo:11:43
-
Ei enää kaikkia tukia sivutoimisille.
"Tuensaajan pitää olla aktiiviviljelijä
Tukia voivat saada ensi vuodesta alkaen vain hakijat, jotka täyttävät jommankumman aktiiviviljelijän ehdon:
Päätoimialasi on maatalous ja olet arvonlisäverovelvollinen alkutuottaja.
Tilasi on saanut edellisenä vuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa.
Päätoimiala ja arvonlisäverovelvollisuus tarkastellaan tukihaun yhteydessä Y-tunnuksesi perusteella. Voit tarvittaessa osoittaa maataloustoiminnan harjoittamisen myös muiden asiakirjojen avulla."
-
" EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa"
Mikä tämän idea on? Jos saat nyt tukia niin ensivuonna et saa?
-
Pienet sivutoimitilat pois vai? Isot monialayrittäjät sen sijaa porskuttaa ja hakkaa rahojaan maatalouteen ja sekös on sitten hienoa. :)
-
;D ;D
-
Y-tunnus ja päätoimiala.Näillä rajataan tuista ulos lentokentät tai muut vastaavat.Sivutoimisuudella ei karsita ulos jos edes joskus on myytävää maataloustuotetta.Tulevaisuudessa nousee kyllä muut asiat tärkeämmäksi kuin ruuan tuottaminen...piti siitä sitten tai ei.
-
Alle 20 ha tilalle saa sitten tuet vaikka päätoimiala olisi koneurakointi.
-
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.
Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.
-SS-
-
Alle 20 ha tilalle saa sitten tuet vaikka päätoimiala olisi koneurakointi.
Tämä lienee se selitys. Eli kuka tahansa saa aktiiviviljelijän statuksen.
-
Tuo päätoimiala ja päätoimisuushan tarkoittaa aivan eri asioita. Ei Kaupparekisterissä mainita kenenkään kohdalla onko pää- vai sivutoiminen viljelijä.
Omalla kohdalla toimialaksi mainitaan vilja- öljykasvi - palkokasvien viljely jne.
-
Katsoin omaa tilannetta YTJ-palvelusta ja siellä luki että toiminta päättynyt 2009, tietolähteenä verohallinto.
Kuinkas tällainen voi olla mahdollista?
Katsoin sitten kauan sitten lopetetun Oy:n tietoja ja siellä luki edelleen kaikki tiedot, vaikka yhtiö on kaikkien virallisten koukeroiden kautta lopetettu jo vuosia sitten.
Mistähän ne katsoo tuon päätoimisuuden ja millainne sotku tästäkin taas tulee?
-
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.
Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.
-SS-
Ei pykälänä järkeä olekaan, mutta näin yritetään saada niitä pientilojakin pysymään kelkassa vielä mukana.
-
kiva. ei tartte vielä metittää näitäkii peltoja. mutta aika paljon on kohta peltoa yli..
-
Mielestäni sivutoiminen viljely pitäisi lailla kieltää. Kaikki olisivat päätoimisia viljelijöitä, jotka saavat vuodessa vähintään 10 000 euroa myyntituloja. Päätoiminen viljelijä voisi sitten sivutoimen tehdä palkkatöitä. Tämä Cap ehdotus tässäkin asiassa on mennyt sinne minne aurinko paistaa. Jä mitä tulee viljelyrasismiin, siitä oletko pää-vai sivutoiminen , niin sekin on lailla kielletävä. Kaikki me viljelijät ollaan ihmisiä. Mielenkiintoista nähdä mitä muita hienoja uudistuksia on tulossa. Kiitos palstalaisille että pidätte ajantasalla.
-
Mielestäni sivutoiminen viljely pitäisi lailla kieltää. Kaikki olisivat päätoimisia viljelijöitä, jotka saavat vuodessa vähintään 10 000 euroa myyntituloja. Päätoiminen viljelijä voisi sitten sivutoimen tehdä palkkatöitä. Tämä Cap ehdotus tässäkin asiassa on mennyt sinne minne aurinko paistaa. Jä mitä tulee viljelyrasismiin, siitä oletko pää-vai sivutoiminen , niin sekin on lailla kielletävä. Kaikki me viljelijät ollaan ihmisiä. Mielenkiintoista nähdä mitä muita hienoja uudistuksia on tulossa. Kiitos palstalaisille että pidätte ajantasalla.
Myyntitulorajoitteen voi niin helposti kiertää käyttämällä ylihintaa maksavaa "omaa" bulvaaniyritystä hyväksi tai perustamalla pienviljelijäringin, joka kierrättää viljaa pari kertaa ympäri jokaisen kautta.
-SS-
-
Päätoiminen maatilatouhuilu on helpompaa järjestellä niille, joilla on paljon massia. Voidaan vaikka jokaiselle sekaantumiselle järjestellä omat holding-yhtiöt. Vähän kuin verosuunnittelu. Joillakin ei vaan yksinkertaisesti ole varaa suunnitella verotustaan. Jollakin hissiukollakin saattaisi olla jopa käytetyn näköisiä Fiskars-tuotteita, jos joutuisi pelkällä maataloudella elämään. Toki tilakokokin on iso ja velkataakkakin aika olematon.
-
Jollakin hissiukollakin saattaisi olla jopa käytetyn näköisiä Fiskars-tuotteita, jos joutuisi pelkällä maataloudella elämään. Toki tilakokokin on iso ja velkataakkakin aika olematon.
Sit suoramyy niin maanläheisellä hinnalla, että Matinkylästäkin voi mennä putkikassin kanssa ostoksille.
-
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.
Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.
-SS-
Ei pykälänä järkeä olekaan, mutta näin yritetään saada niitä pientilojakin pysymään kelkassa vielä mukana.
Kyllä se taekoittaa enintään.Joskus vuosia sitten kysyttiin tuota johonkin lappuun,tarkoittaa Eu:n maksamia katotukia ja muita avustuksia tai jotakin sinnepäin.
-
Alle 20 ha tilalle saa sitten tuet vaikka päätoimiala olisi koneurakointi.
Tämä lienee se selitys. Eli kuka tahansa saa aktiiviviljelijän statuksen.
Juu, näin se oli MT:ssä selitetty, jos edellisenä vuonna on saanut EU.n suoria tukia enintään 5000 euroa ei päätoimisuutta tarkisteta.
-
Tuo "enintään" lienee tarkoitettu "vähintään" 5000 euroa.
Muuten tuossa ei ole järkeä, koska puhutaan aktiiviviljelyn ehdosta.
-SS-
Ei pykälänä järkeä olekaan, mutta näin yritetään saada niitä pientilojakin pysymään kelkassa vielä mukana.
Kyllä se taekoittaa enintään.Joskus vuosia sitten kysyttiin tuota johonkin lappuun,tarkoittaa Eu:n maksamia katotukia ja muita avustuksia tai jotakin sinnepäin.
Eilisessä Mt:ssä oli näin:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/75786d8e-cc9d-4cd1-82ac-c3ecc6c1028c?fbclid=IwAR0AlYNbD2EZjlSH3_3SskfNJK4LDXqd6m_fZBBg4_f-tRvKCx-EiYT8Ia8
Ruokaviraston viljelijäkirjeen mukaan aktiiviviljelijän määritelmäksi tulee: päätoimialasi on maatalous ja olet arvonlisäverovelvollinen alkutuottaja.
Tällöin käytännössä katsotaan onko viljelijä y-tunnuksessaan rekisteröinyt itselleen maatalouteen liittyvän päätoimialan.
Jos tila on saanut edellisenä vuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa, ei päätoimialaa tarkisteta. Pieniä ja keskisuuria tuenhakijoita ei haluta sulkea tukijärjestelmien ulkopuolelle, siksi tällaisille tuenhakijoille ei tehdä syvällisempää tarkastelua, Ruokavirastosta kerrotaan MT:lle.
-
Olisko c alueella toi 5000e raja viljatilalla noin 30ha?
-
Olisko c alueella toi 5000e raja viljatilalla noin 30ha?
Aikalailla jos perus vilja, nurmi hommaa.
En ymmärrä miksi tätä 11e/ha uudelleenjakotukia voitu jakaa samalla perusteella eli vain niille tiloille jolla jää suorat tuet alle 5t
-
Katselin tuossa noita tukikausi 23-28 maksatus aikatauluja..Niin pisti merkille, että maksatus siirtyy myöhäisempään ajankohtaan. Itse olisin tietysti toivonut että olisi pidetty aikataulu samana kun aikaisemminkin. Mielenkiintoinen nähdä onko Maatalouskonemessut vuonna 2023 Joulu aattona. Silloinhan vasta isännille ja emännille on tukipotit maksettu. Ainakin ihan turha pitää lokakuun puolessa välissä, kun tilit on silloin tyhjät. Jos jotain hyvää puolta maksatusten siirtymistä Joulukuulle hakee, niin silloin on vaan kuukausi aikaa täyttää konekiiman tuoma tarve hankkia maatalouskoneita. Se menee kuitenkin aina ohitse kun vietetään uudenvuoden juhlia :)
-
Vielä keväällä ja kesällä väitettiin että uusi tukikausi tuo vain vähäisiä muutoksia viljelijöille, nyt voidaan sanoa ettei pidä paikkaansa.
Maksatusaikataulu muuttuu, tulee uusi ekojärjestelmä ja ympäristökorvauksen ehdot muuttuu, ravinteiden käyttöön tulee uusia määräyksiä, ja kaikki yksittyiskohdat ei ole edes tiedossa, sitähän sanotaan että piru piilee yksityiskohdissa.
Lisäksi monet toimenpiteet on vain yksivuotisia, mikä on tietysti parannus, kun ei tarvi sitoutua 5 vuodeksi johonkin toimenpiteeseen, joka ei ehkä toimikaan.
Mutta kun kuhunkin toimenpiteeseen on etukäteen varattu tietty kiinteä rahasumma, niin se tietää sitä, että suosituimmat toimenpiteet jää pienille palkkioille.
Ja sitten vielä tämä monitorointi on oma lukunsa, saa nähdä miten se käytännössä tulee toimimaan, kun aletaan sähläämään jollain älypuhelinsovelluksella, ennustan että hankaluuksia tulee olemaan 2-3 ekana vuonna, digimaailmassa teoria ja käytäntö kun usein eivät tule toimeen keskenään.
Tiedoksi että tämä monitorointi tarkoittaa sitä että sateliitilla kytätään mitä pellolla kasvaa, ja jos hakemuksessa on eri kasvi kuin mitä satelliitti näyttää, niin viljelijän pitää ottaa puhelimella kuva lohkosta ja lähettää se sovelluksen kautta tarkastajille.
Näin olen tämän monitoroinnin ymmärtänyt.
Sekavaa ja sekoilua puolin ja toisin tulee seuraavat vuodet olemaan, siitä olen varma.
-
Onhan tuo makstausten siirtyminen kevääseen ongelma ainakin ekana syksynä. Sen jälkeen voi jopa kassa ongelmat helpottaa kun ei tarvii niitä tilinpäätösostoja suunnitella viime metreillä. Ei tietysti kaikilla näin mut ainakin osalla.
Ekojärjestelmä ainut missä tuo tukisumma on liukuva sen mukaan kuinka paljon toimenpiteitä valittu. Siinäkin on pohja ja katto. Budjetoi pohjan mukaan muu on sit extraa.
Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?
Ei sillä ei varmasti hommat ala taas onnistumaan kuten strömsössä...
-
Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?
No esimerkiksi joku suurviljelijä, jolla on kymmeniä parin kolmen hehtaarin lohkoja, joista iso osa vuokralohkoja, saattaa tulla muistivirheitä tai tulla lohkokirjanpitoon merkittyä väärä kasvi, tai renki/apumies on kylvännyt väärää kasvia.... inhimmillisiä virheitä tulee meille kaikille.
Eihän tarkastajia edes tarvittaisi, jos voitaisiin siihen luottaa että kaikki viljelijät tekevät kaikki muistiinpanot, ilmoitukset ja erilaiset toimenpiteet pelloilla virheettömästi.
-
Uusi maksuaikataulu vaikuttaa itsellä siten, että seuraava 1,5 v mennään ilman uusia investointeja. Rahat entisten lyhentämiseen täytyy varmistaa ensin.
-
Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?
No esimerkiksi joku suurviljelijä, jolla on kymmeniä parin kolmen hehtaarin lohkoja, joista iso osa vuokralohkoja, saattaa tulla muistivirheitä tai tulla lohkokirjanpitoon merkittyä väärä kasvi, tai renki/apumies on kylvännyt väärää kasvia.... inhimmillisiä virheitä tulee meille kaikille.
Eihän tarkastajia edes tarvittaisi, jos voitaisiin siihen luottaa että kaikki viljelijät tekevät kaikki muistiinpanot, ilmoitukset ja erilaiset toimenpiteet pelloilla virheettömästi.
Tai jos vuokralohkojen läpi menee uoma joka on vesistö ja sen varrella pitää olla 3metrin suojakaista molemmin puolin. Ja osassa matkaa uoman varrella kulkee vielä tie, jolloin pellon puolella pitää silti olla 3metrin suojakaista vaikka tien ja pellon välissä on vielä ojakin. Mutta annas olla kun yhden lohkon nurkassa olikin keväällä niin märkää että täytyi jättää aarin verran kylvämättä niin, niin tarkastuksessahan siitä tuli sanktiota kun olis pitänyt ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi.
Suojakaistakin oli monin paikoin 270cm. kun olis pitänyt olla se 3metriä. Välillä kun kylväessä katsoo taakse niin se traktorin ajolinja nyt vaan saattaa muuttua juuri sen 30cm. No mitäs sitten jos jättääkin 4metrin suojakaistan. Pitääkö se ylimääräinen metri ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi? Mitä? Ei vai? No mutta entäs jos se metri on siellä metän reunassa? No sitten pitää! Voi ristus näitten kanssa 🤦
-
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
-
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.
-
Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?
No esimerkiksi joku suurviljelijä, jolla on kymmeniä parin kolmen hehtaarin lohkoja, joista iso osa vuokralohkoja, saattaa tulla muistivirheitä tai tulla lohkokirjanpitoon merkittyä väärä kasvi, tai renki/apumies on kylvännyt väärää kasvia.... inhimmillisiä virheitä tulee meille kaikille.
Eihän tarkastajia edes tarvittaisi, jos voitaisiin siihen luottaa että kaikki viljelijät tekevät kaikki muistiinpanot, ilmoitukset ja erilaiset toimenpiteet pelloilla virheettömästi.
Tai jos vuokralohkojen läpi menee uoma joka on vesistö ja sen varrella pitää olla 3metrin suojakaista molemmin puolin. Ja osassa matkaa uoman varrella kulkee vielä tie, jolloin pellon puolella pitää silti olla 3metrin suojakaista vaikka tien ja pellon välissä on vielä ojakin. Mutta annas olla kun yhden lohkon nurkassa olikin keväällä niin märkää että täytyi jättää aarin verran kylvämättä niin, niin tarkastuksessahan siitä tuli sanktiota kun olis pitänyt ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi.
Suojakaistakin oli monin paikoin 270cm. kun olis pitänyt olla se 3metriä. Välillä kun kylväessä katsoo taakse niin se traktorin ajolinja nyt vaan saattaa muuttua juuri sen 30cm. No mitäs sitten jos jättääkin 4metrin suojakaistan. Pitääkö se ylimääräinen metri ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi? Mitä? Ei vai? No mutta entäs jos se metri on siellä metän reunassa? No sitten pitää! Voi ristus näitten kanssa 🤦
Yli 3m suojakaistasta oli tällä tukikaudella tehtävä eri kasvulohko. Jos käyttää orgaanista paskaa niin siinä on rajoitteita 5m lähempänä vesistöä samoin ruiskutuksissa. Totesin et parempi tehdä 5m kaista ni ovat tyytyväisiä.
Viljelemättömän nurkan kohtelu pitäis mennä niin et siinä on joku prosenttiosuus muistaakseni lohkon pinta-alasta joka saa olla viljelemättä ennenkuin sanktion pitäisi paukkua. Voin myös muistaa väärin, mut tälläiseen muistelen joskus törmänneen.
-
Ja kuka nyt oikeasti ilmoittaa eri kasvin kuin mitä on kasvamassa?
No esimerkiksi joku suurviljelijä, jolla on kymmeniä parin kolmen hehtaarin lohkoja, joista iso osa vuokralohkoja, saattaa tulla muistivirheitä tai tulla lohkokirjanpitoon merkittyä väärä kasvi, tai renki/apumies on kylvännyt väärää kasvia.... inhimmillisiä virheitä tulee meille kaikille.
Eihän tarkastajia edes tarvittaisi, jos voitaisiin siihen luottaa että kaikki viljelijät tekevät kaikki muistiinpanot, ilmoitukset ja erilaiset toimenpiteet pelloilla virheettömästi.
Eiks tuo sit ole ihan oikein? Jos ei vaivaudu laittamaan mihinkään ylös mitä on kylvänyt niin..
Totta se ettei tämä pelleily kasvaa siellä jollain lohkolla sit ohraa tai kauraa vaikuta mihinkään muuta kuin et on väärin ilmoitettu ja meitä viljelijöitä vaan hyppyytetään noiden hommien vuoksi. Mut mikä toi sanktio tuosta sit on jos väärin ilmoitettu? Käsittääkseni tällä tukikaudella ei sitä ole sanktioitu kun tukitaso sama pl. Muutamat palkkiokasvit.
Ja tuo ilmastosuunnitelma. Jos sen nyt saa kohtuu vaivalla tehtyä ja sillä saa vaikka 100e/ha/vuosi ni entä sitten. Kyllä papereita maailmaan mahtuu. Hölmöläisten hommaahan se on mut jos siitä joku maksaa niin kyl se mulle käy.
-
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.
Sellaista vain tuntuu olevan ilmassa että tulisi pakolliseksi 3 vuoden viljelykierto kolmella kasvilla. Jääpi nähtäväksi....
-
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.
Sellaista vain tuntuu olevan ilmassa että tulisi pakolliseksi 3 vuoden viljelykierto kolmella kasvilla. Jääpi nähtäväksi....
No missäs tälläistä on ilmoitettu? Ei mun silmiin tuollaista ole osunut..
-
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.
Sellaista vain tuntuu olevan ilmassa että tulisi pakolliseksi 3 vuoden viljelykierto kolmella kasvilla. Jääpi nähtäväksi....
No missäs tälläistä on ilmoitettu? Ei mun silmiin tuollaista ole osunut..
.
Kuten sanoin, niin paljon on vielä yksityiskohtaisia tukiehtoja hämärän peitossa, kumma kun maatalouslehdistö ei ole niistä mitään kirjoitellut.
Tosin tästä pakollisesta viljelykierrosta oli jossain maininta, että se alkaisi vasta 2024 tai 2025.
-
Sit vaan tilan ilmasto ja ympäristösuunnitelmaa laatimaan. Voi jeeeesus...
Ja tuo suunnitelmapaperi haudataan samalla tavalla arkistojen kätköihin kuin takavuosina tehty pakollinen 5 vuoden viljelykiertosuunnitelma.
Sellaista vain tuntuu olevan ilmassa että tulisi pakolliseksi 3 vuoden viljelykierto kolmella kasvilla. Jääpi nähtäväksi....
No missäs tälläistä on ilmoitettu? Ei mun silmiin tuollaista ole osunut..
.
Kuten sanoin, niin paljon on vielä yksityiskohtaisia tukiehtoja hämärän peitossa, kumma kun maatalouslehdistö ei ole niistä mitään kirjoitellut.
Tosin tästä pakollisesta viljelykierrosta oli jossain maininta, että se alkaisi vasta 2024 tai 2025.
Niin pimennossa on kun ei niitä kai ole kansallisissa laissa ja asetuksissa vielä säädetty. Virkahenkilöt noita kai nyt salassa valmistelevat. Mut olen kyllä ollut siinä käsityksessä nyt nyt tehtäisi enää niitä tulkintoja. Se et jos tonne nyt ympätään kokonaan jotakin "uutta" niin on aika outoa. Voihan se toki olla mahdollista. Siis kun en muista et viljelykierrosta olisi muuta ollut suunnitelmissa kuin sama virsi mikä nyt et useampaa kasvia on oltava riippuen hehtaarimäärästä..
-
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
-
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?
-
Aina on tuet tippuneet ja tehtävien sirkustemppujen määrä lisääntynyt, kun tukijärjestelmää uusitaan. Ei tässä mitään uutta ole ja kaikkien pitäisi se tietää, tuet kannattaa maksimoida ja unohtaa viljely, mikäli yhtään mahdollista. Lisätuloja voi sitten hankkia jostain muualta. Jossain vaiheessa kyllä havahtuvat, kun ruoka alkaa vähenemään, ei se ole minun ongelmani.
-
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?
No sellaiselta henkilöltä joka on aikalailla keskiössä tuosta asiasta keskusteltiin.Mutta asiathan on kesken ja kuten sanottu jää nähtäväksi mikä on lopputulos.
-
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?
No sellaiselta henkilöltä joka on aikalailla keskiössä tuosta asiasta keskusteltiin.Mutta asiathan on kesken ja kuten sanottu jää nähtäväksi mikä on lopputulos.
Eli legendaarinen sisäpiirintietoa. ;D
Nooh jäädään odottamaan mitä tuleman pitää, eipä tässä tavan tallaaja muuta voi. Omalla kohdalla luomussa tuolla nyt niin ongelmaa, mut taviksessa vois aiheuttaa päävaivaa. Tai siis tekee sen et nurmi täytyisi pitää kierrossa mukana. Se nyt ei välttämättä ole huono juttu.. ::)
Aina on tuet tippuneet ja tehtävien sirkustemppujen määrä lisääntynyt, kun tukijärjestelmää uusitaan. Ei tässä mitään uutta ole ja kaikkien pitäisi se tietää, tuet kannattaa maksimoida ja unohtaa viljely, mikäli yhtään mahdollista. Lisätuloja voi sitten hankkia jostain muualta. Jossain vaiheessa kyllä havahtuvat, kun ruoka alkaa vähenemään, ei se ole minun ongelmani.
Totta ja niin samaa mieltä kuin olla voi.
-
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.
Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.
-SS-
-
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.
Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.
-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
-
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.
Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.
-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
-
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.
Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.
-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
Mä olen täysin eri mieltä. Ohra on tässä meidän maalajeilla varmin viljeltävä ja sen sato menee harvoin täysin pommiin, vehnällä ja kauralla näin voi käydä helpommin.
-
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.
Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.
-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
Mä olen täysin eri mieltä. Ohra on tässä meidän maalajeilla varmin viljeltävä ja sen sato menee harvoin täysin pommiin, vehnällä ja kauralla näin voi käydä helpommin.
Maalajeissa on eroja.. ::)
Ongelmallistahan tuossa on se et jos tuota joutuu orjallisesti noudattamaan. Syysvehnän jälkeen ei voisi kokeilla toista syysvehnää jne. Tarkastelujakson olisi hyvä olla vähintään sen tukikauden mittainen ja sitten katottaisiin onko kierto ollut ohra - lumi - ohra jne. Vai jotain muuta.
-
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.
Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.
-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
Mä olen täysin eri mieltä. Ohra on tässä meidän maalajeilla varmin viljeltävä ja sen sato menee harvoin täysin pommiin, vehnällä ja kauralla näin voi käydä helpommin.
Maalajeissa on eroja.. ::)
Ongelmallistahan tuossa on se et jos tuota joutuu orjallisesti noudattamaan. Syysvehnän jälkeen ei voisi kokeilla toista syysvehnää jne. Tarkastelujakson olisi hyvä olla vähintään sen tukikauden mittainen ja sitten katottaisiin onko kierto ollut ohra - lumi - ohra jne. Vai jotain muuta.
Joo, kolme vuotta on liian lyhyt jakso, mulla on nyt tavoite saada pyörimään 7-vuotinen kierto missä olisi nurmea, kevät-ja syysviljaa, hernettä ja ehkä öljykasveja.
Aiemmin oli lyhyempi kierto mutta Ruotsalaisten kokemusten perusteella herne vaatisi tautipaineen vuoksi pidemmän kuin täällä aiemmin suositellun 5 vuotisen kierron ja se olisi kyllä öljykasveillekin parempi.
-
Jo pelkästään logistisista syistä ei ole itsellä järkeä viljellä sellaisia erikoiskasveja kuten härkäpapua ja hernettä, koska niille ei löydy ostajia näiltä kulmilta. On liian iso riski viljellä niitä niin isoja aloja, että saisi täysperävaunullisen rekan kasaan tai edes nupillisen. Ja pari peräkärryllistä on liian pieni määrä markkinoitavaksi eikä lähellä ole kotieläintiloja, jotka näin pieniä määriä tarvitsisivat.
Joten parasta pysyä perusviljoissa. Lähimpään Viljavan varastoon saa sentään rypsit vietyä peräkärryllä.
-
Ehkä näinkin. Omilla maalajeilla ei voi suunnitella tuollaista 7 vuoden kiertoa niin, että joka vuosi olisi erikasvi, sen verta huonoja nämä pellot.
Tarkoitin lähinnä sitä, että jos kiertoa ei voi tilanteen mukaan muuttaa niin aika hankala. Jos tässä otettaisiin mallia luomun tämän hetken vaatimuksista niin eihän tälläkään puolella ole kiertoa lukittu etukäteen vaan tilanteen mukaan mennään. Samaa kasvia saa olla kaksi vuotta peräkkäin jne. Jos tuohon aletaan liian tiukkoja ehtoja tekemään hankalaa tulee.
Jo pelkästään logistisista syistä ei ole itsellä järkeä viljellä sellaisia erikoiskasveja kuten härkäpapua ja hernettä, koska niille ei löydy ostajia näiltä kulmilta. On liian iso riski viljellä niitä niin isoja aloja, että saisi täysperävaunullisen rekan kasaan tai edes nupillisen. Ja pari peräkärryllistä on liian pieni määrä markkinoitavaksi eikä lähellä ole kotieläintiloja, jotka näin pieniä määriä tarvitsisivat.
Joten parasta pysyä perusviljoissa. Lähimpään Viljavan varastoon saa sentään rypsit vietyä peräkärryllä.
Tämä on totta ja sitä tuossa yllä tarkoitinkin. Pienillä pinta-aloilla toimiville olisi varmaan hyvä juttu jos saisi kierron toteutetaan niin, että tänä vuonna vaik pääkasvi kauraa, ens vuonna ohraa jne. Saisi edes jonkinlaisen myyntierän syntymään. Mutta näillä ei niin viljelyvarmoilla kasveilla on liian suuri riski laittaa isoja hehtaareja niinkuin kirjoitit. Sen vuoksi itse näen et jos tollanen pakko tulee ja tavikseen siirryn niin itsellä se on varmaan sit niin et vehnä, kaura ja nurmi vuorottelevat..
-
Tähän on ”helppo” ratkaisu, ottakaa märehtijöitä tai hevosia ja kaikki pellot nurmelle
-
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?
No sellaiselta henkilöltä joka on aikalailla keskiössä tuosta asiasta keskusteltiin.Mutta asiathan on kesken ja kuten sanottu jää nähtäväksi mikä on lopputulos.
Eli legendaarinen sisäpiirintietoa. ;D
Tiedä tuosta legendaarisesta mutta tuon hymiön voi jättää tuosta pois.
Näissä pykälien viilauksissa vain ei aina järjen valo loista...
-
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.
Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.
-SS-
-
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.
Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.
-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..
-
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?
-
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?
Tukiehtojen laatijoiden päät ovat lähtökohtaisesti älyä kevyempiä... Olen samaa mieltä siinä, että liian pitkälle ei kannattaisi turhaan suunnitella, koska Suomen säät ovat aina arvaamattomia. Jos viikon vesisadejakso keväällä sekoittaa pakan, niin miten käy syksyllä tai keskellä talvea? Pellon vapautuminen syysviljalle on aina kysymysmerkki, ja jos ei esim. syysvehnää saa kylvää syysvehnän perään, syysviljan kylvö vähenee, tai sitten on pakko ottaa nurmi merkittävissä määrin osaksi aktiivista viljelykiertoa. Nimimerkillä: epävarmat talvehtijat ja kahukärpäsruiskutukset eivät kiinnosta.
-
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?
Tuskin. Mut näinhän se on. Sen vuoksi joustoa tuossa tarvittaisiin.
-
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?
Tukiehtojen laatijoiden päät ovat lähtökohtaisesti älyä kevyempiä... Olen samaa mieltä siinä, että liian pitkälle ei kannattaisi turhaan suunnitella, koska Suomen säät ovat aina arvaamattomia. Jos viikon vesisadejakso keväällä sekoittaa pakan, niin miten käy syksyllä tai keskellä talvea? Pellon vapautuminen syysviljalle on aina kysymysmerkki, ja jos ei esim. syysvehnää saa kylvää syysvehnän perään, syysviljan kylvö vähenee, tai sitten on pakko ottaa nurmi merkittävissä määrin osaksi aktiivista viljelykiertoa. Nimimerkillä: epävarmat talvehtijat ja kahukärpäsruiskutukset eivät kiinnosta.
Viljelykierron noudattamisessa pitää sallia joustavuus paitsi säiden, myös markkinatilanteiden muutoksien takia. Eihän siinä ole järkeä, että "lukitaan" tietyn kasvin tietty viljelyala seuraavaksi vuodeksi, jos tuon kasvin markkinatilanne heikkenee kysyntä- ja hintamuutosten takia. Varsinkin kun viljelijöitä on vuosikausia patistettu viljelemään markkinaehtoisesti, niin siihen nähden on ristiriitaista vaatia, että pitää ehdottomasti noudattaa paperilla suunniteltua ja hallinnolle ilmoitettua viljelykiertoa. Toki periaatteessa ja ihan käytännössä viljelykierto on maan kasvukunnon ja tautipaineen takia ihan hyvä asia, mutta sen pitää tapahtua maanviljelyksellisten perusteiden mukaan, eikä jäykästi ja sokeasti hallinnollisia määräyksiä noudattaen.
-
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.
Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.
-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..
Syysvehnän ja syysöljykasvin kylvön yhteydessä kun varaa kevätvehnän ja kevätöljykasvin siemenet valmiiksi, niin kiertosuunnitelmaa ei raevitse säiden takia niin paljon muuttaa.
-SS-
-
Ei tuo kierto mikään ongelma ole. Hyöty viljelykierrosta on niin suuri. Ei tule kestorikkakasviongelmaa ja muutenkin torjunta-aineita ei tarvita niin paljoa.
Mutta tärkeintä näissä uusissa kausissa on se kauden alku, jolloin kaikki mahdolliset porsaanreiät ovat vielä olemassa. Silloin pääsee taas osoittamaan, kuinka hölmöä porukkaa noita tukiehtoja vääntää.
-
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.
Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.
-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..
Mitenkähän tämä uudistus koskee eteläisempiä maita? Vai onko tämä taas näitä kotikutoisia hömpötyksiä? On jäänyt se käsitys, että EU:n parhailla tuotantoalueilla viljely on hyvin syysvehnäpainotteista. Vehnävuosia saattaa olla kolmekin peräkkäin, tietysti taloudellisista syistä. Luulisi näistä uusista ehdoista jo meteliä pidettävän muuallakin kuin agronetissä.
Viljelykierto sinänsä ei ole ongelma, mutta jos siihen lähdetään pakottamaan, syntyy todennäköisesti ongelmia. niin kannattavuuden kuin järkevän viljelykäytännön suhteen.
-
maatalousmaalla 33% pinta - alalla pitää yksivuotisten kasvien vaihtua vuosittain ja tämä on ongelma?
Ei riitä että sitä tuttua ja turvallista kauraa saa olla 67% joka vuosi? Miten te olette pärjänneet tälläkään kaudella tuon kahden/kolmen kasvin vaatimuksen kanssa?
-
maatalousmaalla 33% pinta - alalla pitää yksivuotisten kasvien vaihtua vuosittain ja tämä on ongelma?
Ei riitä että sitä tuttua ja turvallista kauraa saa olla 67% joka vuosi? Miten te olette pärjänneet tälläkään kaudella tuon kahden/kolmen kasvin vaatimuksen kanssa?
Jos on näin, että se 33% saa olla aina sama lohkokokoelma, ei ole mitään ongelmaa, tosiaan eri kasveja edellytettiin ennekin koko tilalla. Lisäksi, todennäköisesti vuoteen 3022 asti perinnöllinen suojavyöhykerälssi saa varmaankin pitää sen suojavyöhykkeensä poissa kierrosta.
Mutta jos tulee semmoinen lisä, että eri kasvin pitää kiertää kaikilla lohkoilla, tekee se keskisadoille heikkoa, ja myös rahatuottojen optimoinnista haastavampaa, koska vain jotkut lohkot soveltuvat jollekin kasville, ja heikommat laitetaan sitten tukipumpuksi.
Varsinkin syysviljoilla ovat maastonmuodot tärkeimmät sadon avaimet, koska vaikea on alkaa talvella seisovaan vesilätäkköön kuolleesta syysvehnästä taikoa kasitonnaria.
Tai möhöjuurisaastunta öljykasvilla. 10 vuoden karenssi vähintään.
-SS-
-
maatalousmaalla 33% pinta - alalla pitää yksivuotisten kasvien vaihtua vuosittain ja tämä on ongelma?
Ei riitä että sitä tuttua ja turvallista kauraa saa olla 67% joka vuosi? Miten te olette pärjänneet tälläkään kaudella tuon kahden/kolmen kasvin vaatimuksen kanssa?
Jos on näin, että se 33% saa olla aina sama lohkokokoelma, ei ole mitään ongelmaa, tosiaan eri kasveja edellytettiin ennekin koko tilalla. Lisäksi, todennäköisesti vuoteen 3022 asti perinnöllinen suojavyöhykerälssi saa varmaankin pitää sen suojavyöhykkeensä poissa kierrosta.
Mutta jos tulee semmoinen lisä, että eri kasvin pitää kiertää kaikilla lohkoilla, tekee se keskisadoille heikkoa, ja myös rahatuottojen optimoinnista haastavampaa, koska vain jotkut lohkot soveltuvat jollekin kasville, ja heikommat laitetaan sitten tukipumpuksi.
Varsinkin syysviljoilla ovat maastonmuodot tärkeimmät sadon avaimet, koska vaikea on alkaa talvella seisovaan vesilätäkköön kuolleesta syysvehnästä taikoa kasitonnaria.
Tai möhöjuurisaastunta öljykasvilla. 10 vuoden karenssi vähintään.
-SS-
SS sen tuossa yllä jo hyvin kertoikin ei tuo 33% tuota ongelmaa, jos vai on vaatimus ja mitä seuraa jos kasveja on kierrätettävä joka lohkolla.
-
2024 vuodesta lähtien kasvin pitää vaihtua lisäksi lohkokohtaisestikkin 3 vai oliko se 4 vuoden välein.
Minkälaisessa tilanteessa tuo on mahdoton toteuttaa? Eikö jonkinlainen viljekierto olisi paikallaan näille "yhden kasvin" lohkoillekkin?
-
Onko tulevista hömpistä ja niiden säännöistä jotain tietoa. Mua ei ainakaan viljely niin kiinnosta, etteikö tulisi mietittyä täydellistä hömppäilyä / näennäisviljelyä.
-
Perämettälohkoille vaikkapa öljykasvien tai herneen laittaminen ainakin on ihan pelkkää riistanruokintaa. Sellaisille ei oikein muuta kuin nurmi- tai hömppä-välivuosia ainakaan itse pysty ajattelemaan.
-
Onko tulevista hömpistä ja niiden säännöistä jotain tietoa. Mua ei ainakaan viljely niin kiinnosta, etteikö tulisi mietittyä täydellistä hömppäilyä / näennäisviljelyä.
Koetahan vähän innostua. Hömppäilyn ja tehokkaan viherlannoituksen kustannusero on hyvin pieni, mutta ero esikasvivaikutuksessa valtava
-
Perämettälohkoille vaikkapa öljykasvien tai herneen laittaminen ainakin on ihan pelkkää riistanruokintaa. Sellaisille ei oikein muuta kuin nurmi- tai hömppä-välivuosia ainakaan itse pysty ajattelemaan.
Riittänee kun vaihtaa hakemukseen välillä hömpän toiseksi hömpäksi🤔
-
2024 vuodesta lähtien kasvin pitää vaihtua lisäksi lohkokohtaisestikkin 3 vai oliko se 4 vuoden välein.
Minkälaisessa tilanteessa tuo on mahdoton toteuttaa? Eikö jonkinlainen viljekierto olisi paikallaan näille "yhden kasvin" lohkoillekkin?
No ei luulisi olevan vaikeaa.
Itsellä kuusi kasvia kierrossa ja hömpät päälle.
-
Onko tulevista hömpistä ja niiden säännöistä jotain tietoa. Mua ei ainakaan viljely niin kiinnosta, etteikö tulisi mietittyä täydellistä hömppäilyä / näennäisviljelyä.
Koetahan vähän innostua. Hömppäilyn ja tehokkaan viherlannoituksen kustannusero on hyvin pieni, mutta ero esikasvivaikutuksessa valtava
Juu.. ja varsinkin jos on omat apilan siemenet..
Nimim. "600kg suursäkillisen viime syksynä puinut 8)"
-
2024 vuodesta lähtien kasvin pitää vaihtua lisäksi lohkokohtaisestikkin 3 vai oliko se 4 vuoden välein.
Minkälaisessa tilanteessa tuo on mahdoton toteuttaa? Eikö jonkinlainen viljekierto olisi paikallaan näille "yhden kasvin" lohkoillekkin?
No ei luulisi olevan vaikeaa.
Itsellä kuusi kasvia kierrossa ja hömpät päälle.
Eihän toi olekkaan vaikeaa toteuttaa. Ja tuo oli niissä suunnitelmissakin, mut aikaisemmin tässä ketjussa joku kirjoitti et tulisi tiukennusta tuohon tai ainakin näin sen itse lukiessa ymmärsin. Siinä puhuttiin kasvin vuosittaisesta vaihtamisesta jne. Riittääkö et vehnä ja kaura vuorottelee vai vaaditaanko muitakin kuin viljoja. Aika tämän näyttää.
6 kasvia on jollekkin pienelle pinta-alalle ihan turhaa. Tässä pitäisi enemmän painottaa vuosittaista vaihtelua.
Perämettälohkoille vaikkapa öljykasvien tai herneen laittaminen ainakin on ihan pelkkää riistanruokintaa. Sellaisille ei oikein muuta kuin nurmi- tai hömppä-välivuosia ainakaan itse pysty ajattelemaan.
Riittänee kun vaihtaa hakemukseen välillä hömpän toiseksi hömpäksi🤔
Siinä suunnitelmassa luki ettei koske nurmia, kesantoja, "hömppiä" ja oliko palkokasvivoittoisia kasvustoja. Tais myös avomaan vihannekset yms. Olla ulkona. Eli jos tuo pitää edelleen kutinsa niin vilja ainut rangaistava kasvi..
-
Eli viljoihin laittaa kotoista herneen siementä joukkoon, niin käy hernekasvustoksi ?
Lajittelee herneet sitten pois, voi tulla myytävääkin joskus.
-SS-
-
Eli viljoihin laittaa kotoista herneen siementä joukkoon, niin käy hernekasvustoksi ?
Lajittelee herneet sitten pois, voi tulla myytävääkin joskus.
-SS-
https://mmm.fi/cap27/ajankohtaista
Tuolta valitse se pdf "suomen viimeistelty cap suunnitelma" (20.7. Julkaistu)
Sieltä sit kohta mis ne caec toimet vai miten ne nyt kirjoitettiin. Olikohan caec 7 tai joku joka kerto siitä viljelykierrosta.
Tämänhän oli Suomen suunnitelma ja ei siis se mikä on hyväksytty. Sitä kun ei ole julkisuuteen laskettu. Joten empä osaa sanoa onko ehdottamasi toiminta ok..
-
Luinpa tuota Suomen ehdotusta, aika vähän muuttuu oikeastaan. Suojavyöhykkeet ja säätösalaojat saanevat kansallisen
sopeuttamiseläkkeen, kuuden sukupolven päähän.
No ainakin 4% pellosta on oltava pakkokesantona, muistuttaa entistä kohdentamisalueen EFA - alaa.
Onko tämä nyt käsitettävä niin, että myös muualle kuin ns. kohdentamisalueelle tulee tuo pakkokesanto. Tervetuloa vaan joukkoon.
Viljelykiertoprosentin laskennassa on mukana koko pinta-ala. Kesantoja ei kuitenkaan tarvinne kierrättää.
Sokeri- ja perunakeisarit pääsevät viljelykierron ulkopuolelle.
Talvi- ja syyskylvöiset kasvit, vaikka ovat esim. vehnää, niin ovat eri kasveja. Muutenkin syysviljakiertoon
tulee aika usein ohra -> vehnä -> ruis, näin miettien kiertoa tapahtuu.
Pikkutilat saanevat 15-20 euroa/ha pikkutila-avustusta. Alle 50 ha.
-SS-
-
No ainakin 4% pellosta on oltava pakkokesantona, muistuttaa entistä kohdentamisalueen EFA - alaa.
Onko tämä nyt käsitettävä niin, että myös muualle kuin ns. kohdentamisalueelle tulee tuo pakkokesanto. Tervetuloa vaan joukkoon.
Lasketaanko viherlannoitusnurmi tuhon kestantoalaan mukaan..vai onko se "viljelykasvi" ?