Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Heino Leino - 21.09.22 - klo:16:31
-
Se on on tuo sähkö halapaa,niin onko toveriilla (johtajilla) tietoa että kuinka palajo keskuslämmityksen kiertovesipumppi viepi virtaa vujessa/vuorokauvvessa/tms ajassa
-
Pienten pumppujen tehot ovat siinä 50-100 W. Jos otetaan keskiarvoksi 75 W niin vuorokaudessa vie 1,8 kWh. Usein pumpuissa on vielä tehonsäätö; jos se ei ole täysillä niin vastaavasti sähköäkin kuluu vielä vähemmän.
Vertailun vuoksi isompien kaukolämpölaitosten kaukolämpöpumput ovat tyypillisesti luokkaa 100 - 400 kW. Ja niitä voi olla monta...
-
Grunfossin lätkässä sanotaan.
25-40 (Ok -taloluokan pumppu)
1-nopeus 25w
2-nopeus 35w
3-nopeus 45w
Näyttää lataus ja patterikirtopumppu olevan 1-nopeudella.
Noiden tähden ei tarvia talvella palella.
-
Kiitoksie, siinä tuliki selevää tekstie, niin selevää että minäki olin ymmärtäväni. Näky pumpun kylessä olevan 23-49 w ja siinä portaaton säätö.
Velipoeka käväsi eilen ja sillä oli autin takakontissa semmonen auton akun puolikkaan kokonen aparaatti, joku varavirtalähe se, jossa on kuulemma virtasta vaekka kuinka ja latattavissa verkkovirralla taekka aurinkolla. Ja ihan oekea pistoke ulosantie varten. Sitä arssinoetiin, että pitkäänköhän tuolla pyörisi se kiertovesipumppu ja jos oesi se aurinkolattaus, niin jaksasko tuo antaa virtaa yli talaven. Sitten ku vielä saesi hommattuo puuliejen köökiin...
-
Uudet magneettipumput kuulemma kuluttavat paljon vähemmän sähköä kuin vanhat.
-
Grunforsin Alpha 1 25-40-180 pumppu näyttää ottavan 5-22 w . Vielä paketissa kun vanha Grunforssi mistä nimimerkki Paalari antoikin tiedot pelittää vielä vaikka viime talvena joutui kerran elvyttämään. Onhan tuo jo 24 vuotta pyörinytkin...
-
Taloja ja pumppuja on juu monta kokoa, nykyisin siis hyvin pieniäkin. Mulla on kiertopumppu tuolta isommasta päästä eikä sekään oikein meinaa riittää, ehkä juoksupyörän vaihto riittäisi. Pumpun ja talon väliä on joku 80 m ja talossakin 100+ m² lattialämmitysputkilla + pattereita, korkeuseroa yläkertaan pumppuun nähden 3 kerrosta. Yksi keino liene myös laittaa taloon apupumppu.
Jos lyhyehköjen sähkökatkosten yli tahtoo päästä niin voihan sille pumpulle laittaa mieleisen kokoisen UPSin. Latautuukin automaattisesti silloin kun sähköä on. Akkumäärä valitaan sitten halutun varakäyntiajan mukaan, tehoahan nuo pikkupumput eivät siis vie juuri mitään.
Useiden tuntien yhtäjaksoinen käyttö vaatii kuitenkin reilusti akkukapasiteettia...
-
Vajaa 4m3 tunnissa maksimissaan kierrättävä Grundfoss näkyy ottavan 3-50W. Max 10 kuutiota kierrättävä jytkympi pumppu 9-153W
-
120 w tehoiset pumput ottavat invertterin kautta 12V akulta 12Ah, 200 Ah akusto riittää noin 8 tuntia, jos noin puolet voidaan purkaa akkujen kärsimättä.
-
Kaikkia kiinnostaa tietää .... viekö esim 100w sähkömoottori tyhjänä pyöriessään saman verrän virtaa kuin kuormitettuna ?
Ajattelin vain kun patteriverkostossa saadaan alkuponnistelun jälkeen vesi kiertämään ,niin eikö se kierrrä melko pienellä voimalla sitten ?
Eihän esim 100hv autokaan tarvitse täyttä tehoa muuhun kuin kovaan kiihyttämiseen ,sen jälkeen menee pinta kaasulla .
-
niinpä. ihan hyä kysymys. näkyykö tuo esim jollain mittarilla?
-
Suuruusluokka tässä lähinnä kiinnosti, että palajoko mennee vuositasolla ja olin ymmärtävänäni, että noin kilovatti/vrk. Eli jos pumppu on päällä n 250 vrk,niin kilovatit saman verran ja kun sen keroo 40 sentillä, niin sata euroa se vujessä syö,. Vaasan sähkön hinta talavipäivinä 34 senttie ja kuletus päälle.
-
Kaikkia kiinnostaa tietää .... viekö esim 100w sähkömoottori tyhjänä pyöriessään saman verrän virtaa kuin kuormitettuna ?
Ajattelin vain kun patteriverkostossa saadaan alkuponnistelun jälkeen vesi kiertämään ,niin eikö se kierrrä melko pienellä voimalla sitten ?
Eihän esim 100hv autokaan tarvitse täyttä tehoa muuhun kuin kovaan kiihyttämiseen ,sen jälkeen menee pinta kaasulla .
Sähkömoottori on siitä fiksu että se kuluttaa aika lailla sen mitä sitä kuormitetaan.
Poislukien häviöt jotka koostuvat laakerikitkoista, mahdollisesta tuulettimesta sekä ns. kupari- ja rautahäviöistä. Eli käämityksen resistanssin lämpöhäviöstä ja staattoriraudan häviöistä mg-kentässä. Tämä 'oikeiden' moottorien kohdalla.
Tuollaiset pienmoottorit voivat kyllä olla hieman omituisia otuksia, ja varsinkin pumppukäytössä. Voi olla että tehontarve on pienin kun pumpun painepuoli on suljettu eikä neste kierrä ollenkaan, juoksupyörä vaan pyörittää samaa vettä. Muulloin tehontarve on verrannollinen tilavuusvirran (tuoton) ja vastapaineen tuloon. Riippuu sitten lämmitysverkostosta miten paine halutulla virtauksella asettuu.
Noissa pumppumoottoreissa on vielä tehon (=kierrosluvun) säätöjä jotka mahdollistavat roottorille erilaisia jättämiä, ja tämä taas vaikuttaa myös hyötysuhteeseen johonkin suuntaan.. lopputulos ei ole ihan suoraan lineaarisesti lähtösuureista pääteltävissä.
Mutta yleisesti voidaan sanoa että sähkömoottori ottaa sen mitä se antaa. Myös ylikuorman puolelle, ja ylikuumenee sitten.
-
Tuollaiset pienmoottorit voivat kyllä olla hieman omituisia otuksia, ja varsinkin pumppukäytössä. Voi olla että tehontarve on pienin kun pumpun painepuoli on suljettu eikä neste kierrä ollenkaan, juoksupyörä vaan pyörittää samaa vettä. Muulloin tehontarve on verrannollinen tilavuusvirran (tuoton) ja vastapaineen tuloon. Riippuu sitten lämmitysverkostosta miten paine halutulla virtauksella asettuu.
Jossain vanhassa talossa missä patteriverkosto on suunniteltu niin että vesi kiertää vapaalla kierrollakin verrattuna nykyaikaiseen lattialämmitykseen voi olla iso ero? ???
-
Meillä oli vanhassa pöksässä se vappaakiertonen, ei se vieny yhtää sähköä. Kun sitä sähköä ei ees ollu
-
Tuollaiset pienmoottorit voivat kyllä olla hieman omituisia otuksia, ja varsinkin pumppukäytössä. Voi olla että tehontarve on pienin kun pumpun painepuoli on suljettu eikä neste kierrä ollenkaan, juoksupyörä vaan pyörittää samaa vettä. Muulloin tehontarve on verrannollinen tilavuusvirran (tuoton) ja vastapaineen tuloon. Riippuu sitten lämmitysverkostosta miten paine halutulla virtauksella asettuu.
Jossain vanhassa talossa missä patteriverkosto on suunniteltu niin että vesi kiertää vapaalla kierrollakin verrattuna nykyaikaiseen lattialämmitykseen voi olla iso ero? ???
Aivan varmasti. Riippuu myös siitä että mikä on pumpun koko verkoston ahtauteen nähden. Välttämättä se kylän putkimies ei ole kovin tarkkaan optimoinut pumpun kokoa vaan laittanut pakun perästä sen pumpun joka varmasti riittää ja on toiminut edellisissäkin taloissa... hyvin väljä verkosto nimelliskooltaan isoilla säätöventtiileillä on taas mahdoton säätää ja tasapainottaa tarkasti pienellä pumpulla :-(
Eihän vanhoista rakennuksista ja lämmitysjärjestelmistä ole edes mitään kuvia eikä paperitietoa verkoston rakenteesta, painehäviöistä sun muista. Ennen kun on riittänyt että joka nurkkaan saadaan vähintään riittävästi lämmintä, kaikki muu on turhaa. Nykyään sitten lasketaan että juuri ja juuri riittää kun talo on hieman termospulloa parempi ja putkikoot sun muut lasketaan sinne minimin rajoille.