Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Perussuomalainen porvari - 27.07.22 - klo:11:28
-
Minimipanostuksella mennään tää vuosi. Viljatila, syysvehnä,ohra,kaura. Varsinais-Suomi, Tooler Heavy +kiinnite.
Laskin just äsken että tänä vuonna kasvinsuojelun rikka-aineet maksoivat mulle 14,7 EUR /ha ,alv.0%. Muita ruiskutuksia en tehnytkään .
Ei tää mun viljelyni kannattavuus ainakaan ruiskutusten hintaan tänä vuonna kaadu.
Mites muilla?
-
Katos vaan, 10 kilon Powermax Roundupin hinnalla ruiskuttaa noin 20 ha rikat Toolerilla.
Glyfo on nyt hinnoissaan.
-
Minimipanostuksella mennään tää vuosi. Viljatila, syysvehnä,ohra,kaura. Varsinais-Suomi, Tooler Heavy +kiinnite.
Laskin just äsken että tänä vuonna kasvinsuojelun rikka-aineet maksoivat mulle 14,7 EUR /ha ,alv.0%. Muita ruiskutuksia en tehnytkään .
Ei tää mun viljelyni kannattavuus ainakaan ruiskutusten hintaan tänä vuonna kaadu.
Mites muilla?
Siis syysvehnää? Varsinais-Suomessa? Ihanko on ehta, paikkaamaton kasvusto?
-
Minimipanostuksella mennään tää vuosi. Viljatila, syysvehnä,ohra,kaura. Varsinais-Suomi, Tooler Heavy +kiinnite.
Laskin just äsken että tänä vuonna kasvinsuojelun rikka-aineet maksoivat mulle 14,7 EUR /ha ,alv.0%. Muita ruiskutuksia en tehnytkään .
Ei tää mun viljelyni kannattavuus ainakaan ruiskutusten hintaan tänä vuonna kaadu.
Mites muilla?
Siis syysvehnää? Varsinais-Suomessa? Ihanko on ehta, paikkaamaton kasvusto?
En paikannut. Rinteet jäi jotenkin henkiin, nyt näyttävät tosi hyviltä nuo mitkä jäi eloon. Olisi tullut mahtava sato jos talvi olisi ollut vähänkin normaalimpi. No, oman siemenen saa syksyn kylvöön kyllä komeasti.
En tosiaan paikannut aukkopaikkoja kevätlajikkeilla, koska tarkoitus ottaa oma siemen. Ceylonilla mennään.
Keväällä näytti niin huonolta, että meinasin kaikki äestää nurin ja kylvää ohraa tilalle. Onneksi en tehnyt niin.
-
Alle 100€/ha ainekustannus hehtaarille, mutta 50 lie siinä ja tässä ylittyykö. Viljatila, ja kasvustot näyttää siltä että kannatti panostaa. Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein. Yksi pieni lohko riistapeltokäytöstä viljelyyn tänä kesänä, 70kg/ha typpeä ja siihen minimi eli rikkakaruiskutusja hiukan hiveniä. Satokin näyttää tulevan minimi, voima loppui pahoin kesken, tuplakylvöissä komea vilja ja vieressä lyhyttä nykeröä. On myös toisaalla samanlainen 70kg/ha koeruutu, parhailla mailla, ja kyllä ois karmean näköiset kasvustot tuollaisella panostuksella. Kuitenkin karkeasti 100 euron lisäpanostuksella (apulantaan nykyhinnoilla) olisi satoa tulossa moninkerroin enemmän panostukseen nähden. Kun pellot kunnossa, viimeiset kympit tai satanen muuttuviin kuluihi panostaen tuo huiman lisän tuottoon, varsinkin näillä viljan hinnoilla.
-
Alle 100€/ha ainekustannus hehtaarille, mutta 50 lie siinä ja tässä ylittyykö. Viljatila, ja kasvustot näyttää siltä että kannatti panostaa. Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein. Yksi pieni lohko riistapeltokäytöstä viljelyyn tänä kesänä, 70kg/ha typpeä ja siihen minimi eli rikkakaruiskutusja hiukan hiveniä. Satokin näyttää tulevan minimi, voima loppui pahoin kesken, tuplakylvöissä komea vilja ja vieressä lyhyttä nykeröä. On myös toisaalla samanlainen 70kg/ha koeruutu, parhailla mailla, ja kyllä ois karmean näköiset kasvustot tuollaisella panostuksella. Kuitenkin karkeasti 100 euron lisäpanostuksella (apulantaan nykyhinnoilla) olisi satoa tulossa moninkerroin enemmän panostukseen nähden. Kun pellot kunnossa, viimeiset kympit tai satanen muuttuviin kuluihi panostaen tuo huiman lisän tuottoon, varsinkin näillä viljan hinnoilla.
Täällä on kesän kuivuus vienyt hyvän sadon mahdollisuuden, eli täällä minimipanostus osui tänä vuonna kohdalleen.
-
Sama tääl, oli liian kuuma ja kuiva kesäkuu, kaks viikkoo oli 30 astet. Siinä meni huippusato. Onneksi tuli vedettyy vaan rikkat, eikä kaikkille lohkoille tarvinnu sitäkään tehdä.
-
Sama tääl, oli liian kuuma ja kuiva kesäkuu, kaks viikkoo oli 30 astet. Siinä meni huippusato. Onneksi tuli vedettyy vaan rikkat, eikä kaikkille lohkoille tarvinnu sitäkään tehdä.
👍
-
Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein.
Hankkijan kasvuohjelmakokeissa Feedway-ohraa lannoitettiin 240 kg/ha N . Eli oikein lannoitettu lienee siitä korkeampi lannoitustaso ?
Karjasta luopuneet tilat usein kärsivät pari ensimmäistä vuosikymmentä lakoviljoista ja muista ongelmista, kuten korkeista fosforiluvuista. Sitten kun 50 vuotta on kulunut, ei paljon korrensääteille ole käyttöä, ruista ehkä lukuun ottamatta.
-SS-
-
Perussuomalainen porvari ja seegeri puhuvat asiaa: hukkaan olisi panostus mennyt kuivan alkukesän (touko-kesäkuu) vuoksi. Yhtään en harmittele, että lannoitteen kanssa tuli pihtailtua, hukkaan olisi mennyt kuitenkin.
Osin paikatulle syysvehnälle, kauralle ja ohralle meni normaalisti kahden kolmen myrkyn cocktaileja ja vähän tautiainetta rikkatorjunnan yhteydessä. Vehnällä varmaan joku 45 €/ha alv 0 ja ohralla/kauralla joku 30 €/ha alv 0. Että tuskin näihin hintoihinkaan vielä kaatuu, vehnäalakin kun on pienin.
-
Biathlon® 4D rinnakkaisvalmiste 11.4 e /ha ilman alvia, siihen kiinnite. Oisko 1 e/ha. Lisäksi päälle litra MCPA ohdakkeen takia. Sitä lorautin 1 ltr/ha niin joku 7.5 e /ha tulee lisää.
-
Biathlon® 4D rinnakkaisvalmiste 11.4 e /ha ilman alvia, siihen kiinnite. Oisko 1 e/ha. Lisäksi päälle litra MCPA ohdakkeen takia. Sitä lorautin 1 ltr/ha niin joku 7.5 e /ha tulee lisää.
Mullakin tänä vuonna oli taas kasvinsuojelu.fi:n tuotteet käytössä. CDQ SX: n ja Pixxaron rinnakkaisvalmisteiden seos on laajatehoinen
-
Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein.
Hankkijan kasvuohjelmakokeissa Feedway-ohraa lannoitettiin 240 kg/ha N . Eli oikein lannoitettu lienee siitä korkeampi lannoitustaso ?
Karjasta luopuneet tilat usein kärsivät pari ensimmäistä vuosikymmentä lakoviljoista ja muista ongelmista, kuten korkeista fosforiluvuista. Sitten kun 50 vuotta on kulunut, ei paljon korrensääteille ole käyttöä, ruista ehkä lukuun ottamatta.
-SS-
Samaa mietin et mikähän se oikea lannoitustaso sitten on. Jos lajikeluettelosta on nyt valittu lujakortisia lajikkeita niin ei näillä nykyisillä lannoitustasoilla kyllä pitäisi tulla ongelmaa. Ainoastaan jos vettä tulee riittävästi joka saa kasvun sellaiseksi runsaaksi. Vaikka meillä täällä tänä vuonna on vettä tullutkin normaalia kesää enemmän niin ei kasvustot nyt mitään huippuhyviä ole, hyviä kylläkin. Ja vaikka luomussa ollaan niin muutamat lohkot saaneet lietettä reilusti (laskennallisesti ympin maksimit) niin ei silti näy kaatumisongelmaa. Ukkoskuurot ja siinä yhteydessä tuuli ovat tietysti yksi potentiaalinen kaataja, mut tältä kesältä ovat vielä puuttuneet, onneksi.
-
Kaikki tropit on laitettu, sen verran reheviä on kasvustot. Viime viikonlopun ukkosmyräkkä jyräsi jo pieniä plänttejä, toista samanlaista eivät varmaan enää kestä.
-
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Olosuhteet ja maalajit eroaa, että yhtä oikeaa ei pysty sanomaan. Periaatteessa pitäisi vuosittain tehdä "koeruutuja" joissa eri toimilla (korrensääde, tautiaine, lannoitustasot jne.) olisi erilaisia tasoja jolla voisi sitten katsoa et mikä oli kannattavin toimintatapa. Mut kun ei sitä voi soveltaa seuraavan vuoteen niin eiköhän aika monesti mennä mutulla? Tietysti joitain selviä toimia voidaan tehdä viljeltävän kasvin tiedolla. Mulle ainakin moni puhunut, että monitahoinen ohra vaatii tautitorjunnan aina muuten ei satoa tule. Tai jos on tiedossa, että pellossa on hukkakauraa niin sellainen aine olisi laitettava joka saisi ne kuriin. Ja jos muokkausta ei ole tai se on minimiä niin glyfollekkin voi olla jossain kohtaa tarvetta.
Itse kun noita tosiaan aikoinaan mietin ja laskeskelin niin silloin halvimman rikkatorjunnan hinta oli luokkaa 10-15e/ha ja hieman laajempi tehoinen 15-20e/ha. Juolavehnään pystyvät aineet 30e/ha. Hukkakaura aineet 30e/ha. Glyfo oli 10€/ha, nyt 40e/ha reilu nousu siis. Sitten jos tarvitaan laontorjuntaa niin halvimmillaan (CCC) 2-3e/ha kustannuksella, jopa hieman alle jos käytetään minimimääriä. Kalliimmilla aineilla päästään 20e/ha kustannukseen. Keskimäärin kai pyöritään jossain 10e/ha tasossa. Tautiaineet 20e/ha ylöspäin aina 40-50e/ha. Nämä nyt viljojen aineita, erikoisemmat kasvit sitten erikseen.
Tuolla kun alkoi sitten suunnittelemaan viljelyä niin suorakylvössä sänget tuli käsiteltyä glyfolla joko keväisin tai syksyisin. Jos syysvehnää tuli kylvettyä niin glyfoa ei yleensä ehtinyt ajamaan ennen kylvö vaan sitten täytyi turvautua valikoiviin juolaa torjuviin aineisiin. attribut ja broadway oli silloin itsellä käytössä. attribut tehosi paremmin juolaan ja oli muistaakseni syysvehnällä hieman halvempi kuin broadway. Broadwayllä taas se kortta lyhentävä ominaisuus joka riitti ceylonilla ainoaksi laontorjunnaksi ja parempi hukkakaura teho. Tuli vähän vuoroteltua noita. Tän päivän hinnoilla näyttäisi syysvehnälle attribut n. 30e/ha broadway 45e/ha. Kevätvehnälle broadway oli myös hyvä ei tarvinut näillä lannoitustasoilla muuta laontorjuntaa ja hukkis hoitui samalla. Kustannus oli halvempi n. 30e/ha. Ohra ja kaura sit jollakin perinteisemmällä aineella kustannus yleensä 15e paikkeilla. Kauralla en tainut ikinä käyttää laontorjuntaa tai tautiaineita eli se oli halvin vilja kasvinsuojelun puolesta kasvatella. Ohralla tuli käytettyä molempi ja silloin kasvunsääteestä tuli helposti 10e ja tautiaineesta 30e lisää. Ja jos sattu vielä hukkiksen torjunta ohralle niin taas 30e lisää.
Vaikka mitenkä päin laski niin ei alta 50e tahtonut saada muiden paitsi kauran kasvinsuojelua. Kauraa viljeltiin tavanomaisena aika vähän kun siat ei oikein sitä syöneet niin siihen ei osattu ehkä oikein panostaa. Mut miten tilanne sit on tällä hetkellä muuttunut? Glyfo ainakin noussut joten sen käyttö tulisi varmaan olemaan itsellä sitten vähäisempää ja ehkä halvimmista rikka-aineista täytyisi sitten siirtyä käyttämään kovempia ja kalliimpia aineita. Kasvunsääteisiin ja varsinkin tautiaineisiin on tullut uutuuksia jotka maksavat. Puhumattakaan sitten apulannanhinnasta tai sattuuko sateita yleensäkkään kohdalleen. Varmaa kai kuitenkin edelleen ettei alle 50e/ha saa oikein millaistakaan kasvinsuojelua vielä, jos kasvusto näyttää siltä, että tarvitsee myös korrensääteet ja tautiaineet?
-
Viljelyssä reilut 100ha. Reilut 6000€ tais kasvinsuojelumömmöt olla tänä vuonna. Tosin joku purkki tais jäädä jäljelle mutta 50-60€ se taitaa ha/kustannus asettua. Ja enpä sanoisi että sinne on mitään turhaan ajettu🤔 joillain lohkoilla olisi saanut saunakukkaan panostaa enemmänkin ja ohrille jäi hukkisaineet ajamatta kun kerkesi tähkälle. No ne on onneksi vielä kerättävissä.
-
Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein.
Hankkijan kasvuohjelmakokeissa Feedway-ohraa lannoitettiin 240 kg/ha N . Eli oikein lannoitettu lienee siitä korkeampi lannoitustaso ?
Karjasta luopuneet tilat usein kärsivät pari ensimmäistä vuosikymmentä lakoviljoista ja muista ongelmista, kuten korkeista fosforiluvuista. Sitten kun 50 vuotta on kulunut, ei paljon korrensääteille ole käyttöä, ruista ehkä lukuun ottamatta.
-SS-
Samaa mietin et mikähän se oikea lannoitustaso sitten on. Jos lajikeluettelosta on nyt valittu lujakortisia lajikkeita niin ei näillä nykyisillä lannoitustasoilla kyllä pitäisi tulla ongelmaa. Ainoastaan jos vettä tulee riittävästi joka saa kasvun sellaiseksi runsaaksi. Vaikka meillä täällä tänä vuonna on vettä tullutkin normaalia kesää enemmän niin ei kasvustot nyt mitään huippuhyviä ole, hyviä kylläkin. Ja vaikka luomussa ollaan niin muutamat lohkot saaneet lietettä reilusti (laskennallisesti ympin maksimit) niin ei silti näy kaatumisongelmaa. Ukkoskuurot ja siinä yhteydessä tuuli ovat tietysti yksi potentiaalinen kaataja, mut tältä kesältä ovat vielä puuttuneet, onneksi.
Jos käyttää maksimilannoitustasoja, satokorjattuja, ja multavia maita. Takuuvarmaa lakoviljaa, mikäli satelee jonkunverran kesän aikana.
Tänä vuonna kävi kuivana juuri korrensäädön aikaan, ja varovaista annostelua siellä täällä isännillä kuivuudesta johtuen mutta ilman jarrua pieni osa "kunnollisista kasvustoista"
. Osa pystyssä, osa kumossa, veikkaisin että lannoitustasossa ja pellon kasvukunnossa ero. Mulla tuo minimipanostettu sai 350kg/ha Y-4, eli 70 kiloa typpeä. Heikkoa on kasvu, samanlainen koeruutu myös "oikealla" pellolla, jossa typpitaso 120kg/ha nurkilla vähän paikasta riippuen. Tuo 70kg/ha ois pysynyt varmaan pystyssä ilman jarruakin, 120kg/ha ja tiheä ohra, ei ikimaailmassa. Koeruudut kiilassa, ja nurinhan ne on tai menossa, sai vain kerran jarrua mutta tautiaineen mukana, helteen aikaan yöllä ajettu 0.5l/ha terpalia jäi pois koeruudussa. Tuo em. terpal määrä naurettavan pieni normiannoksiin nähden, mutta stoppas kasvustoa nätisti. Isompi määrä olisi ollut haitaksi, toki tuokin lyhensi kortta ehkä jopa liikaakin, vieläkin vähemmän olisi voinut riittää. Satotavoite kova, kasvusto rehevä vaikka kuivuus osansa vei. Vielä hieman enemmänkin olisi saanut laittaa typpeä vaikka multavaa kht maata, mutta jossain menee hyötysuhteen raja. Tuolla em. 70kg/ha vs. 120 kiloa, satoero todella iso, yhtä iso kuin on lannoituksen ero. Tänä vuonna voima on mennyt kivasti kasvuun, mutta on kyllä mennyt jossain kohtaa kuivuuden vuoksi harakoillekin. Toki nuo kuivahtaneet kohdatkin pärjäs paremmin voiman ansiosta, kuin 70kg/ha lannoitettu, mutta saiko sillä vastinetta eli voittoakin, niin se voi olla sitten siinä ja tässä. Sellainen 90kg/ha voisi olla nippanappa taso, että laujakortiset viljat yleensä pysyisi pystyssä ilman jarrujakin. Savilla tarkoittaisi ehkä 120kg tasoa tai enemmänkin.
Niinjuu, löytyy em. pellolta missä 70kg/ha "nollaruutu", myös noin 170kg/ha tjsp. typpeä saanut ruutukin. Rehevää kasvua, ja pystyssä sekin. Vilja kai pysyy aina pystyssä ihan superukkoskuuroa myrskyn kera lukuunottamatta, mikäli sitä jarrutellaan pitkin kasvukautta. Apulannan korkea hinta, oikean jarrun määrä keleihin ja tulevaan nähden, lakoriski, viljan hinta... Siinä syitä, miksei kannattaisi panostaa totaalisen maksimit. Jossain tulee raja, ja yleensä se tulee kesän säiden arvaamattomuudessa. Kun ei voi vaikuttaa sateisiin eikä lämpöön, niin täydellinen maksimin tavoittelu liian kallista leikkiä. Tänäkin vuonna ois voinut jälkeenpäin ajatellen tehdä monta juttua erilailla, virheitä helppo miettiä jälkikäteen. Yks 25ha eli suurin yksittäinen perulohko itsellä, meni viduiksi kylvön jälkeen tulleen sateen ja ehkä turhan aikaisen kylvön vuoksi. Kuivat harjanteet kuivahti osittain pystyyn, mutta ne rehevimmät notkelmat kävi osittain keltasena orasvaiheessa. Nyt ko. lohkolta tulossa reilu 4tn/ha sato, kevättyöt eli lietteenlevitys, kyntäminen ja kylväminen huomattavasti myöhemmin olisi tällä hetkellä tuomassa ainakin tonnin paremman sadon. Mikään ei ketuta enempää kuin omat virheet, vaikka ne sillä hetkellä olisikin olleet parhaita ratkaisuja.
-
Joku mcpa ja expressiä, lämmintä oli ja kyllä ne rikat meni kyykyyn ja kuoli. Lähinnä pesäke torjuntaa attribut superia juolapaikkoihin. Oli paljon rikkoja silloin keväällä, kun oras vaiheessa satoi paljon, kaikki iti, luulin. Nytten hukkikieroksissa, uutta tuoretta, varsinkin saunakukkaa ja muitakin. Oi näköjään rikka pommi muhimasa, nytten liian myöhäistä ruiskuttaa enää.
-
Jarru maksaa, mutta pakollinen paha, jos aikoo puida pystyviljaa mikäli lannoitettu oikein.
Hankkijan kasvuohjelmakokeissa Feedway-ohraa lannoitettiin 240 kg/ha N . Eli oikein lannoitettu lienee siitä korkeampi lannoitustaso ?
Karjasta luopuneet tilat usein kärsivät pari ensimmäistä vuosikymmentä lakoviljoista ja muista ongelmista, kuten korkeista fosforiluvuista. Sitten kun 50 vuotta on kulunut, ei paljon korrensääteille ole käyttöä, ruista ehkä lukuun ottamatta.
-SS-
Samaa mietin et mikähän se oikea lannoitustaso sitten on. Jos lajikeluettelosta on nyt valittu lujakortisia lajikkeita niin ei näillä nykyisillä lannoitustasoilla kyllä pitäisi tulla ongelmaa. Ainoastaan jos vettä tulee riittävästi joka saa kasvun sellaiseksi runsaaksi. Vaikka meillä täällä tänä vuonna on vettä tullutkin normaalia kesää enemmän niin ei kasvustot nyt mitään huippuhyviä ole, hyviä kylläkin. Ja vaikka luomussa ollaan niin muutamat lohkot saaneet lietettä reilusti (laskennallisesti ympin maksimit) niin ei silti näy kaatumisongelmaa. Ukkoskuurot ja siinä yhteydessä tuuli ovat tietysti yksi potentiaalinen kaataja, mut tältä kesältä ovat vielä puuttuneet, onneksi.
Jos käyttää maksimilannoitustasoja, satokorjattuja, ja multavia maita. Takuuvarmaa lakoviljaa, mikäli satelee jonkunverran kesän aikana.
Tänä vuonna kävi kuivana juuri korrensäädön aikaan, ja varovaista annostelua siellä täällä isännillä kuivuudesta johtuen mutta ilman jarrua pieni osa "kunnollisista kasvustoista"
. Osa pystyssä, osa kumossa, veikkaisin että lannoitustasossa ja pellon kasvukunnossa ero. Mulla tuo minimipanostettu sai 350kg/ha Y-4, eli 70 kiloa typpeä. Heikkoa on kasvu, samanlainen koeruutu myös "oikealla" pellolla, jossa typpitaso 120kg/ha nurkilla vähän paikasta riippuen. Tuo 70kg/ha ois pysynyt varmaan pystyssä ilman jarruakin, 120kg/ha ja tiheä ohra, ei ikimaailmassa. Koeruudut kiilassa, ja nurinhan ne on tai menossa, sai vain kerran jarrua mutta tautiaineen mukana, helteen aikaan yöllä ajettu 0.5l/ha terpalia jäi pois koeruudussa. Tuo em. terpal määrä naurettavan pieni normiannoksiin nähden, mutta stoppas kasvustoa nätisti. Isompi määrä olisi ollut haitaksi, toki tuokin lyhensi kortta ehkä jopa liikaakin, vieläkin vähemmän olisi voinut riittää. Satotavoite kova, kasvusto rehevä vaikka kuivuus osansa vei. Vielä hieman enemmänkin olisi saanut laittaa typpeä vaikka multavaa kht maata, mutta jossain menee hyötysuhteen raja. Tuolla em. 70kg/ha vs. 120 kiloa, satoero todella iso, yhtä iso kuin on lannoituksen ero. Tänä vuonna voima on mennyt kivasti kasvuun, mutta on kyllä mennyt jossain kohtaa kuivuuden vuoksi harakoillekin. Toki nuo kuivahtaneet kohdatkin pärjäs paremmin voiman ansiosta, kuin 70kg/ha lannoitettu, mutta saiko sillä vastinetta eli voittoakin, niin se voi olla sitten siinä ja tässä. Sellainen 90kg/ha voisi olla nippanappa taso, että laujakortiset viljat yleensä pysyisi pystyssä ilman jarrujakin. Savilla tarkoittaisi ehkä 120kg tasoa tai enemmänkin.
Niinjuu, löytyy em. pellolta missä 70kg/ha "nollaruutu", myös noin 170kg/ha tjsp. typpeä saanut ruutukin. Rehevää kasvua, ja pystyssä sekin. Vilja kai pysyy aina pystyssä ihan superukkoskuuroa myrskyn kera lukuunottamatta, mikäli sitä jarrutellaan pitkin kasvukautta. Apulannan korkea hinta, oikean jarrun määrä keleihin ja tulevaan nähden, lakoriski, viljan hinta... Siinä syitä, miksei kannattaisi panostaa totaalisen maksimit. Jossain tulee raja, ja yleensä se tulee kesän säiden arvaamattomuudessa. Kun ei voi vaikuttaa sateisiin eikä lämpöön, niin täydellinen maksimin tavoittelu liian kallista leikkiä. Tänäkin vuonna ois voinut jälkeenpäin ajatellen tehdä monta juttua erilailla, virheitä helppo miettiä jälkikäteen. Yks 25ha eli suurin yksittäinen perulohko itsellä, meni viduiksi kylvön jälkeen tulleen sateen ja ehkä turhan aikaisen kylvön vuoksi. Kuivat harjanteet kuivahti osittain pystyyn, mutta ne rehevimmät notkelmat kävi osittain keltasena orasvaiheessa. Nyt ko. lohkolta tulossa reilu 4tn/ha sato, kevättyöt eli lietteenlevitys, kyntäminen ja kylväminen huomattavasti myöhemmin olisi tällä hetkellä tuomassa ainakin tonnin paremman sadon. Mikään ei ketuta enempää kuin omat virheet, vaikka ne sillä hetkellä olisikin olleet parhaita ratkaisuja.
Joo o eroa on. Jos nyt oikein muistan niin oli normaalia et ohraakin tuli viljeltyä niin et 500 kiloa 27-?-? Npk:ta eikä laontorjuntaa tullut käytettyä. Ceylonia ei saa nykyisillä lannoitustasoilla kaatumaan. Kevätvehnällä tuli käytetty samaa peruslannoitusta kuin tuolla ohralla, mut monesti lisättiin sitten vielä typpeä kasvustoon niin että typpimäärä oli 150-170kg. Maalajit savia (hts, hss, hes) ja multavia, runsasmultaisia..
-
Jos nyt oikein muistan niin oli normaalia et ohraakin tuli viljeltyä niin et 500 kiloa 27-?-? Npk:ta eikä laontorjuntaa tullut käytettyä. Ceylonia ei saa nykyisillä lannoitustasoilla kaatumaan. Kevätvehnällä tuli käytetty samaa peruslannoitusta kuin tuolla ohralla, mut monesti lisättiin sitten vielä typpeä kasvustoon niin että typpimäärä oli 150-170kg. Maalajit savia (hts, hss, hes) ja multavia, runsasmultaisia..
Jos maat ovat kiinteät, eivätkä sisällä paljon palavaa lisätyppeä, on aika vaikea jotakin Kaarlea, Turkkaa, Everstiä (Vertti/Hermanni aikaisista) tai 2-T lajikkeista Feedwayta ja Meliusta (uusista ehkä Eastway) saada totaalisesti lakoon ilman runsasta orgaanisen lannoituksen kertynyttä pääomaa.
Emakkosikalat arvostavat ohraa, jossa ei ole käytetty runsasta kemikaalikuormaa. Tiettävästi on viitteitä siitä, että runsaampi kasvunsääteiden ja vanhanaikaisten fenoksihappojen jäämäkuorma voi vaikuttaa porsastuotannon tehokkuuteen. Omakohtaista tietoa ei ole, mutta jos on vähänkin syytä epäillä, on korrenvahvistus kyllä helpommin lajikevalinnalla korvattavissa.
Rikkakasveissa lehtivaikutteiset varmaankin ovat turvallisempia kuin maahan kertyvät rikkahormonit.
-SS-