Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: farmeri - 29.06.22 - klo:17:36
-
https://www.koneviesti.fi/maatalous/f1a57ca5-b710-4052-8448-7ef0d385f929
Nythän se sitten sieltä tuli, jo jonkun aikaa spekuloitu Valtran vastine 8S massikalle. Suurin uutuus lienee, että koneessa on vaihteistona VARIO. Hieman yllättävästi suolahdessa kuitenkin kasaavat nuo. Valtran mukaan tuotahan ei voi ostaa edes kaiksita myyntipisteistä, ilmeisesti kuuluu valikoimaan vain eturivin viljelijöiden alueella.
Tuohan voi olla jopa kohtuu hyvä tuote, ainakin verkua tuntuvat kehuvan. Eroahan ei ole kuin kopissa ja isänmaallisille valmistusmaassa.
-
https://www.koneviesti.fi/maatalous/f1a57ca5-b710-4052-8448-7ef0d385f929
Nythän se sitten sieltä tuli, jo jonkun aikaa spekuloitu Valtran vastine 8S massikalle. Suurin uutuus lienee, että koneessa on vaihteistona VARIO. Hieman yllättävästi suolahdessa kuitenkin kasaavat nuo. Valtran mukaan tuotahan ei voi ostaa edes kaiksita myyntipisteistä, ilmeisesti kuuluu valikoimaan vain eturivin viljelijöiden alueella.
Tuohan voi olla jopa kohtuu hyvä tuote, ainakin verkua tuntuvat kehuvan. Eroahan ei ole kuin kopissa ja isänmaallisille valmistusmaassa.
Tähän suuntaan konekaupan kuuluukin mennä. Lähinnä tarkoitan sitä että myyjät keskittyy aiempaa enemmän joihinkin tiettyihin koneisiin isommalle myyntialueelle jolloin kappalemääräisesti vähän myytävien koneiden osalta voidaan hankkia edes jonkinlainen kunnollinen osaaminen niistä.
-
https://www.koneviesti.fi/maatalous/f1a57ca5-b710-4052-8448-7ef0d385f929
Nythän se sitten sieltä tuli, jo jonkun aikaa spekuloitu Valtran vastine 8S massikalle. Suurin uutuus lienee, että koneessa on vaihteistona VARIO. Hieman yllättävästi suolahdessa kuitenkin kasaavat nuo. Valtran mukaan tuotahan ei voi ostaa edes kaiksita myyntipisteistä, ilmeisesti kuuluu valikoimaan vain eturivin viljelijöiden alueella.
Tuohan voi olla jopa kohtuu hyvä tuote, ainakin verkua tuntuvat kehuvan. Eroahan ei ole kuin kopissa ja isänmaallisille valmistusmaassa.
Tähän suuntaan konekaupan kuuluukin mennä. Lähinnä tarkoitan sitä että myyjät keskittyy aiempaa enemmän joihinkin tiettyihin koneisiin isommalle myyntialueelle jolloin kappalemääräisesti vähän myytävien koneiden osalta voidaan hankkia edes jonkinlainen kunnollinen osaaminen niistä.
Paljon muuten kuulee ettei myyjä ole oikein perillä koneen ominaisuuksista, eikä osaa myydä asiakkaalle sopivaa konetta. Tuo voi tosiaan olla ihan hyvä juttu.
-
https://www.koneviesti.fi/maatalous/f1a57ca5-b710-4052-8448-7ef0d385f929
Nythän se sitten sieltä tuli, jo jonkun aikaa spekuloitu Valtran vastine 8S massikalle. Suurin uutuus lienee, että koneessa on vaihteistona VARIO. Hieman yllättävästi suolahdessa kuitenkin kasaavat nuo. Valtran mukaan tuotahan ei voi ostaa edes kaiksita myyntipisteistä, ilmeisesti kuuluu valikoimaan vain eturivin viljelijöiden alueella.
Tuohan voi olla jopa kohtuu hyvä tuote, ainakin verkua tuntuvat kehuvan. Eroahan ei ole kuin kopissa ja isänmaallisille valmistusmaassa.
Tähän suuntaan konekaupan kuuluukin mennä. Lähinnä tarkoitan sitä että myyjät keskittyy aiempaa enemmän joihinkin tiettyihin koneisiin isommalle myyntialueelle jolloin kappalemääräisesti vähän myytävien koneiden osalta voidaan hankkia edes jonkinlainen kunnollinen osaaminen niistä.
Ei kuulemma koske Suomea tämä myynnin keskittäminen, täällä kaikki toimipisteet myy uutta Q-sarjaa.
-
Aletaankohan Direct laatikkoa pikku hiljaa heivaamaan mäkeen ja Vario leviää myös alempiin mallisarjoihin. Sitten joutuu kyllä myymään viimeiset perämetsät ja vaihtamaan siihen.
-
suotta. kattelin nuita intian ihmeitä tuolla varmarissa ja siellä net jätkät osaa laitta muovipaneli kiinni..
-
Vuo menee tehoiltaa Directin keston yläpuolelle, siksi varmaankin Vario. Nythän T255 ei saa portaattomana ja 235 vääntöjä on rajoitettu Directinä.
-
suotta. kattelin nuita intian ihmeitä tuolla varmarissa ja siellä net jätkät osaa laitta muovipaneli kiinni..
Solistako tarkoitit?
-
juuripa. on ne sällit tehny ainakin näyttelyyn siistiä työtä. vahinko kun ei tuollaselle enää käyttöä..
-
Ei ole väliä ohjaamon ja konepeiton välissä, kuten massikassa; liekö vaikutusta ohjaamon meluun.
-
https://www.koneviesti.fi/maatalous/f1a57ca5-b710-4052-8448-7ef0d385f929
Nythän se sitten sieltä tuli, jo jonkun aikaa spekuloitu Valtran vastine 8S massikalle. Suurin uutuus lienee, että koneessa on vaihteistona VARIO. Hieman yllättävästi suolahdessa kuitenkin kasaavat nuo. Valtran mukaan tuotahan ei voi ostaa edes kaiksita myyntipisteistä, ilmeisesti kuuluu valikoimaan vain eturivin viljelijöiden alueella.
Tuohan voi olla jopa kohtuu hyvä tuote, ainakin verkua tuntuvat kehuvan. Eroahan ei ole kuin kopissa ja isänmaallisille valmistusmaassa.
Tähän suuntaan konekaupan kuuluukin mennä. Lähinnä tarkoitan sitä että myyjät keskittyy aiempaa enemmän joihinkin tiettyihin koneisiin isommalle myyntialueelle jolloin kappalemääräisesti vähän myytävien koneiden osalta voidaan hankkia edes jonkinlainen kunnollinen osaaminen niistä.
Paljon muuten kuulee ettei myyjä ole oikein perillä koneen ominaisuuksista, eikä osaa myydä asiakkaalle sopivaa konetta. Tuo voi tosiaan olla ihan hyvä juttu.
Kai ne myyjät osaa myydä mutta viellä kun tuo huoltokin pysyisi perässä. Saati sitten itse tehdas. Tuntuu olevan vähän sama asia kuin Uuno armeijassa että nopeuden lisääntyessä kasvaa myös virheiden määrä. Valmistusmäärät jäävät maatalouskoneissa niin pieniksi että vanhoista malleista ei ehditä karsia suunnittelu virheitä pois ennen kuin uusi malli on jo kehitteillä. Asiaa pettyneenä hieman avasi jopa moottoritehtaan pääsuunnittelija. Viittasi hieman että tuotteet testataan käyttäjällä. Toisaalta esimerkiksi John Deere tekee tappiota uusien koneiden myynnistä mutta miljoona voitot huollosta ja varaosista.
-
Toisaalta esimerkiksi John Deere tekee tappiota uusien koneiden myynnistä mutta miljoona voitot huollosta ja varaosista.
Onko tähän joku lähdeviite olemassa? Ilmiönähän tämä on tuttu muualtakin. Jo 90-luvulla eräs nosturitehtaalla työskentelevä sukulaiseni sanoi, että Koneen kannattaa myydä hissi omakustannushintaan tai pienellä tappiolla, koska huolloista kuitenkin tulee pitkässä juoksussa varmaa tuottoa vuosikymmenet.
Valtran myyjä joskus tsemppasi minua väitteellä, että traktorin on aika edullinen suhteessa työkoneiden hintaan ja se kieltämättä pitää paikkansa. Joku lautasilla varustettu kevytmuokkauskone tai suorakylvin on helposti puolet traktorin hinnasta ja se on vain yhteen hommaan tarkoitettu.
-
Näyttää Valtralla tulevan asiakkaalle kalliita laatuongelmia sitä enemmän, mitä nopeammin suoltaa uusia malleja markkinoille; artisti maksaa.
-
Näyttää Valtralla tulevan asiakkaalle kalliita laatuongelmia sitä enemmän, mitä nopeammin suoltaa uusia malleja markkinoille; artisti maksaa.
Kuuhun on panostettu parhaimmat komponentit mitä Valtralla on tähän asti ollut. Softakin on jo koeponnistettu, joten paras Valtra on mahdollinen nyt. Kiitos Valtran, Agcon ja Fendtin yhteistyön.
Ellei perinteistä Mega-Valtraa oteta
lukuun.
-
Näyttää Valtralla tulevan asiakkaalle kalliita laatuongelmia sitä enemmän, mitä nopeammin suoltaa uusia malleja markkinoille; artisti maksaa.
Kuuhun on panostettu parhaimmat komponentit mitä Valtralla on tähän asti ollut. Softakin on jo koeponnistettu, joten paras Valtra on mahdollinen nyt. Kiitos Valtran, Agcon ja Fendtin yhteistyön.
Toivottavasti.
Ellei perinteistä Mega-Valtraa oteta
lukuun.
-
Tulipahan käytyä kuussa!! Ei tuo kyllä koeajossa säväyttänyt ylivertaisuudellaan.. Jotenkin epätarkan oloinen vaihteisto, kolahtelee suuntaa vaihtaessa ja poltinaine maistuu. Pienen pieni hivutus paljon epätarkempi tehdä kuin esim CNH tai claasin ZF portaattomalla..
Onko muilla millaisia ensi tuntemuksia kuusta?
-
hei, poikkeks se 605 valtusta? tuosa kaverin kans naurettiin et enää tuon jälkeen ole yhtään hyää valtua tullu...
-
hei, poikkeks se 605 valtusta? tuosa kaverin kans naurettiin et enää tuon jälkeen ole yhtään hyää valtua tullu...
Minkäs verran olet tän "kaveris" kanssa oikeesti tehny töitä uudemmalla kuin 05 sarjan Valtralla? Sitä kun istuu hernerokkapäivänä raktorin kopissa liikkeen pihalla, ei lasketa työnteoksi...
-
Samoin koeajon polttoaineen kulutuksella ei vertailuja tehdä, varsinkin ilman työkonetta. Suunnanvaihtoonkin lienee säätöjä.
-
en osaa sanua kuin paljon tuo kaveri teköö tuon kanssa töitä viikossa mutta karjatilan kolmas traktori.. sillä eilen kyntämässä....
-
en osaa sanua kuin paljon tuo kaveri teköö tuon kanssa töitä viikossa mutta karjatilan kolmas traktori.. sillä eilen kyntämässä....
Ei taida Quusta vielä olla kellään kauheasti käyttökokemusta.
-
Samoin koeajon polttoaineen kulutuksella ei vertailuja tehdä, varsinkin ilman työkonetta. Suunnanvaihtoonkin lienee säätöjä.
Kyllä se koeajo lenkin kulutuskin jotain kertoo, jos tietää mitä jokin toinen kone syö samaisella koeajolenkillä. Ja suunnanvaihtoon tuskin on sellaista säätöä, että "kolahdus - päälle/pois". Muita säätöjä toki näytti olevan paljon..
Kyllä se oma portaaton claasi tuntu taas hyvältä..
-
Onkohan hammasratastehtaan (ZF:n) ja Fendtin laatikoiden välillä kestävyyseroja..?
JD ja Directi tiedetään.
Kaikki portaattomat antautuvat kyllä kovassa käytössä (raskaat kuljetukset) alle 10 000 h.
Sinänsä en tiedä onko jollain kolahduksella mitään muuta merkitystä kuin fiilis.
Kolahtaa se ison pillarinkin voimansiirto mutta se ei ole heikkouden merkki :-)
-
Onkohan hammasratastehtaan (ZF:n) ja Fendtin laatikoiden välillä kestävyyseroja..?
JD ja Directi tiedetään.
Kaikki portaattomat antautuvat kyllä kovassa käytössä (raskaat kuljetukset) alle 10 000 h.
Ei se powersiftikään välttämättä kestä raskaassa vetotyössä sen kummemmin kuin portaatonkaan. Voi olla jopa päin vastoin tai niin ja näin,
koska aika kovia voimia ja iskuja ottaa pakat vastaan vaihteita vaihtaessa, kun vedetään ihan tosissaan ::)
Portaattomassa ei voimansiirtoon kohdistu raskaassa vetotyössä niin kovia iskumaisia/ vääntäviä voimia kuin powersiftissä. Portaattomien
kestävyyden taitaa enemmälti sitten määritellä itsessään sen vaihteiston tekninen laatu/suunnittelu, koska käyttäjä ja käyttöhän sitä ei periaatteessa riko ???
-
Onkohan hammasratastehtaan (ZF:n) ja Fendtin laatikoiden välillä kestävyyseroja..?
JD ja Directi tiedetään.
Kaikki portaattomat antautuvat kyllä kovassa käytössä (raskaat kuljetukset) alle 10 000 h.
Ei se powersiftikään välttämättä kestä raskaassa vetotyössä sen kummemmin kuin portaatonkaan. Voi olla jopa päin vastoin tai niin ja näin,
koska aika kovia voimia ja iskuja ottaa pakat vastaan vaihteita vaihtaessa, kun vedetään ihan tosissaan ::)
Portaattomassa ei voimansiirtoon kohdistu raskaassa vetotyössä niin kovia iskumaisia/ vääntäviä voimia kuin powersiftissä. Portaattomien
kestävyyden taitaa enemmälti sitten määritellä itsessään sen vaihteiston tekninen laatu/suunnittelu, koska käyttäjä ja käyttöhän sitä ei periaatteessa riko ???
tuota jos siellä nokalla on samanlainen mylly vääntämässä niin eiköhän se samanlaisia vääntöjä aiheuta ihan fysiikan lakien mukaan portaattomaaankin vaihteistoon kuin portaalliseenkin, neste kun on vielä jokseenkin kokoonpuristamatonta niin jos esimerkiksi liukkaalta kylätieltä tuut kaivinkone puoliperävaunussa sutien kuivalle asfaltille päätielle niin jonkinlaista piikkiä tulnee jos ei varoventtiilit ole sitten ihan mehumaijaksi asetettu :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
Eipä nämä juuri ’ höyryillä’ kulje , on sen verta iso omamassa
Koneessa, koeajokulutus tyhjänä ei juuri mitään kerro,
Vasta työnteossa näkyy todellinen kulutus.
-
Powershiftkin pehmentää vaihtoa jos säädöt on oikeat.
Suunnittelu- ja mitoituskysymyksiähän nämä lopulta ovat. Kumpikin laatikko voidaan suunnitella erittäinkin varman päälle tai sitten sellainen että osa katteesta tullaan varmasti saamaan varaosien ja huollon kautta. Hinta-, paino- ja markkinakysymys tietysti myös. Hyvin kalliille 'ikuiselle' koneelle ei välttämättä ole ostajia.
Vikahan ei välttämättä ole edes iso, voi olla yksi pieni vuotava tiiviste mutta aiheuttaa mittavan remonttityön. Ilmeisesti joitakin portaattomia voi saada väärällä ajotavalla myös rikki, tietääkseni erään valmistajan laatikko ei pidemmän päälle tykkää siitä että että sillä jatkuvasti jarrutellaan terävästi. Siis kun koukussa on tiellä 20-40 t perässä. Ei sellaisesta tykkää powershiftikään, mutta sillä ei ehkä tule niin mieleenkään moista tehdä.
Mahdollinen kestävyysero ei varmaankaan riipu teknologiasta tai periaatteesta vaan siitä miten hyvin valmistajat malttavat sen toteuttaa. Kummankin tyypin voi toteuttaa hyvin tai vähemmän hyvin... ja uudet ratkaisut ja uudet valmistajat sisältävät aina pienen yllätysten vaaran. Fendtin laatikko ei varmaan enää yllätyksiä tarjoa, sitä on koeponnistettu jo niin kauan. Elleivät tee uusiin malleihin jotakin olennaista rakennemuutosta joka ei sitten olekaan ihan täydellinen...
Mahdolliset kestävyysongelmat tullevat vastaan lähinnä vain käyttäjillä joiden työ koostuu pelkästään raskaasta urakoinnista, harvemmin keskivertoisella maatilalla.
-
Eipä nämä juuri ’ höyryillä’ kulje , on sen verta iso omamassa
Koneessa, koeajokulutus tyhjänä ei juuri mitään kerro,
Vasta työnteossa näkyy todellinen kulutus.
Jep. Perään oikean kokoinen työkone ja sitten vertaamaan kulutusta per hehtaari tai km tai tonni tms. Kaljanhakuun isot vehkeet eivät ole taloudellisia :-(
-
Powershift ja robottilaatikot ei kestä? Mites esm volvon perus I shift, massaa ja voimaa pikkasen enemän kuin trktoreissa, ehkä. Entäs nyt pyöräkoneet ja dumperit, powershiftejä ja rääkki tallapohjassa, vaihdetaan niillä.
Toisaalta, suuntaa vahtaeesaa kuulee selvästi kolahdus Ishiftstä.
-
Powershift ja robottilaatikot ei kestä? Mites esm volvon perus I shift, massaa ja voimaa pikkasen enemän kuin trktoreissa, ehkä. Entäs nyt pyöräkoneet ja dumperit, powershiftejä ja rääkki tallapohjassa, vaihdetaan niillä.
Toisaalta, suuntaa vahtaeesaa kuulee selvästi kolahdus Ishiftstä.
Kuten sanottu, jos homma tehdään varman päälle niin varmasti kestää. Ja kestää.
Nykyään vaan suunnittelussa optimoidaan helposti vähän liikaa kilpailu- ja kustannuspaineiden alla.
Kysymykseni asettelu oli väärä. Ei pidä kysyä 'mikä tekniikka toimii' vaan 'mikä valmistaja ei tällä hetkellä innostu liikaan optimointiin'. Muutamalle valmistajallehan portaaton(kin) tekniikka on vielä suhteellisen uutta, kokemusta ei ole kertynyt 20 vuodelta.
Powershiftit ovat kovin vanha keksintö, jenkit toteuttaneet hyvinkin vahvoja niitä jo vaikka kuinka kauan. Ja siellä ne isot koneet tehtiin oikeasti lähinnä raskaaseen vetoon eikä paalinkeräilyyn...
Joku iso pyöräkone on tavallaan suunnittelijalle helppo: on pakko olettaa että jokaisella työsyklillä käytetään maksimiväännöt kasaan tuupatessa ja työ on pelkästään sitä. Mitoitus sitten tämän mukaan.
Jos nyt joku ajaakin sillä isolla pyöräkoneella harjalaitetta kadulla nätisti tai kantaa nippuja haarukoilla niin se on poikkeus eikä tuota ainakaan ongelmia.
Traktorivalmistaja mitoittaa mielellään palikat 'keskimääräisen' matalouskäytön mukaan joka useimmille riittääkin. Sitten se joka vetääkin pelkästään 30 motin lietevaunua 10 000 h on poikkeus ja se on sitten voi voi jos laatikko porsii 6000 h kohdalla. Sama pätee vaikka voimanoton mitoitukseen. Niille jotka pyöritävät hakkuria, kanttipaalainta, Meriläisen tai FAE:n jyrsintä se vakio ei riitä. Valtrallahan esim oli HD ulosotto niille jotka sellaista kaipasivat. Minusta fiksu ratkaisu. Voimansiirrossa ei vaan muuten ole tämmöisiä valinta optioita, korkeintaan voi valite sen laatikon periaatteen.
Voi tietysti kysyä että onko portaaton pelkkään kovaan vetoon parhaimmillaan, menee osa eduista hukkaan. Vaikka onhan se mukava ja joskus polttoainetaloudellinenkin. Eikä sen remonttikaan taida olla sen hitaampi/kalliimpi kuin powershiftinkään.
-
ite ihmotellu noita pikavaihteita. eiks net ole aika yksinkertaisia rakenteeltaan? punavanne kolahtaa joka kerta kun vaihtaa, ( automatikalla, joka toimii joskus, tahi sit manuaalisesti ) kierroksien mukaan auto vaihtuu välillä nopsaan ja välillä miettien. ja sit taas manualina nykäsee joka kerta.. lie kuitenkin semmonen henkilaite?
-
Powershift ja robottilaatikot ei kestä? Mites esm volvon perus I shift, massaa ja voimaa pikkasen enemän kuin trktoreissa, ehkä. Entäs nyt pyöräkoneet ja dumperit, powershiftejä ja rääkki tallapohjassa, vaihdetaan niillä.
Toisaalta, suuntaa vahtaeesaa kuulee selvästi kolahdus Ishiftstä.
nämä kuorma-auton laatikot ei kyllä pakoilla pelaa vaan siellä on kytkin ja ratasvaihteisto tai tuossa volvossa taitaa olla kaksoiskytkin :-\ :-\ :-\ :-\
-
ite ihmotellu noita pikavaihteita. eiks net ole aika yksinkertaisia rakenteeltaan? punavanne kolahtaa joka kerta kun vaihtaa, ( automatikalla, joka toimii joskus, tahi sit manuaalisesti ) kierroksien mukaan auto vaihtuu välillä nopsaan ja välillä miettien. ja sit taas manualina nykäsee joka kerta.. lie kuitenkin semmonen henkilaite?
Taitaa nämä erilaiset käyttäytymiset johtua siitä sähköälystä ja ohjelmasta joka laatikkoa ohjailee. Itse laatikossa ei kyllä mitään miettimistoimintoja tai muita epämääräisyyksiä ole...
Tulee mieleen joku vanha TopGear-jakso jossa joku vekotin toimi Race-asetuksilla kuin unelma. Sitten tavallisessa ajomoodissa kommentti siitä kun kuski veti vaihtoviiksestä oli jotain seuraavaa:
"vaihteisto miettii auton alla että mitähän nyt pitäisi tehdä? Leipoa kakku? Ei kai ... ajaa nurmikko? Ei kyllä sitäkään, hmm.. Mutta haa, minähän olen vaihteisto ja kuski haluaakin kolmosta tupaan!"
-
ite ihmotellu noita pikavaihteita. eiks net ole aika yksinkertaisia rakenteeltaan? punavanne kolahtaa joka kerta kun vaihtaa, ( automatikalla, joka toimii joskus, tahi sit manuaalisesti ) kierroksien mukaan auto vaihtuu välillä nopsaan ja välillä miettien. ja sit taas manualina nykäsee joka kerta.. lie kuitenkin semmonen henkilaite?
Taitaa nämä erilaiset käyttäytymiset johtua siitä sähköälystä ja ohjelmasta joka laatikkoa ohjailee. Itse laatikossa ei kyllä mitään miettimistoimintoja tai muita epämääräisyyksiä ole...
Tulee mieleen joku vanha TopGear-jakso jossa joku vekotin toimi Race-asetuksilla kuin unelma. Sitten tavallisessa ajomoodissa kommentti siitä kun kuski veti vaihtoviiksestä oli jotain seuraavaa:
"vaihteisto miettii auton alla että mitähän nyt pitäisi tehdä? Leipoa kakku? Ei kai ... ajaa nurmikko? Ei kyllä sitäkään, hmm.. Mutta haa, minähän olen vaihteisto ja kuski haluaakin kolmosta tupaan!"
eipä se helppoa ole tuotakaan kehittää, toinen valittaa kun tuntuu pieni nykäys vaihtaessa, toinen taas valittaa että ei kestä kun ajovoimanoton perässä on upottavalla suolla enempi vetäviä rattaita kun keskivertomaatilalla....
toinen taas valittaa kun heinäkoneessa pellit helähtää pyörimään laitettaessa, toinen noituu että jyrsin ei lähde pyörimään kun on ensin ajettu neljällä sadalla hepalla sammuksiin terveeseen kuusenkantoon ;D ;D ;D ;D
-
eipä se helppoa ole tuotakaan kehittää, toinen valittaa kun tuntuu pieni nykäys vaihtaessa, toinen taas valittaa että ei kestä kun ajovoimanoton perässä on upottavalla suolla enempi vetäviä rattaita kun keskivertomaatilalla....
toinen taas valittaa kun heinäkoneessa pellit helähtää pyörimään laitettaessa, toinen noituu että jyrsin ei lähde pyörimään kun on ensin ajettu neljällä sadalla hepalla sammuksiin terveeseen kuusenkantoon ;D ;D ;D ;D
Tässä on aika lailla totuus .... :-)
Kestävästäkin voi kyllä tehdä hyvin käyttäytyvän. Jos haluaa ja osaa :-)
-
Juuri noin, kaikille sopivaa ei voi olla.
En ole tehnyt töitä näillä moderni alta 10v luksus koneilla, mutta muistan niin hyvin ht kun se tuli ja se auto asento, pikavaiteissa, toimiko se ikinä missään? Ja se kytkin? Useampi ht ajannut myös 141? sama juttu, Silloin kakskytä v sitten nyyskyn ts powershifti, siinä joku automatiika joka toimi, esm lähestyt risteystä, painoit kytkintä ales, traktori liikui, nosta kytkin, "oikea" vaihde se laittoi itsestään, huomaamatta. Ht ssä, jos semmosta kokeili niin ensi kokeili se isoin vaihde, sitten miltei tukehtui, sitten vauhti jo tippui sen verta että kun se tajus laittaa pienempi niin sekin oli liikaa jka sammui koko laite. Ja olihan jo silloin nyyskyllä noissa tm? alkaen usempia moodeja miten se vaihtaa kuormituksen mukaan ja toimi se?
Jcb 6 lovinen kyllä kytkee niin nätisti ett ei huomaa edes, kuten noi vanhat joka hyppi ja kolahdus kun vaihtoi.
I shifti kun ne tekee kunnallistöitä esm pesuhommia vekslaa ja ryömii, isoilla vesipytyillä, toimii se siinä vaan.
-
FH Volvon I-Shift on robottilaatikko, ei powershift eikä kaksoiskytkinlaatikko. Normaali kolmivaihteinen päävaihteisto, 2-portaiset aluevaihtaja ja puolittaja eli yhteensä 12 vaihdetta. Normaali levykytkin moottorista riippuen 1- tai 2-levyisenä. Rastilistalta myös ryömintävälitykset.
Pienempiin Volvoihin (FE?) saa kaksoiskytkinlaatikon.
Fendtin laatikosta olen kuullut organisaatiossa pitkään työskenneeltä henkilöltä, että vaihdelaatikkokustannus on työnkuvasta riippuen 1-1,5 € / käyttötunti.
Powershiftissa kolahdus vaihdettaessa ei tule pakoista, vaan voimansiirrossa olevien rattaiden välyksistä.
-
Powershift ja robottilaatikot ei kestä? Mites esm volvon perus I shift, massaa ja voimaa pikkasen enemän kuin trktoreissa, ehkä. Entäs nyt pyöräkoneet ja dumperit, powershiftejä ja rääkki tallapohjassa, vaihdetaan niillä.
Toisaalta, suuntaa vahtaeesaa kuulee selvästi kolahdus Ishiftstä.
Powershiftit ovat kovin vanha keksintö, jenkit toteuttaneet hyvinkin vahvoja niitä jo vaikka kuinka kauan. Ja siellä ne isot koneet tehtiin oikeasti lähinnä raskaaseen vetoon eikä paalinkeräilyyn...
Case IH:n historiikki kirjassa on maininta Magnumista jolla oli vedetty Argentiinassa ihan pelkästään isoa jankkuria, kone tuli ensimmäisen kerran pajalle vähän yli 20000h ajettuna ja silloinkin siksi että sitä oli lavettisiirrossa kolhittu, varsinaista mekaanista vikaa ei siinä vaiheessa vielä ollut.
-
eiks nuo magnumit ole niitä kestävimpiä caseita?