Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Jerry - 25.06.22 - klo:13:13
-
Hommasin tuollaisen UF 1200 ruiskun, kun halvalla sai ja siinä mukana tuli Spraycontrol -ohjain. Otin sen tänne kotiin jo tutkittavaksi, vaikka itse ruiskua en kerkiä vielä hakea. Ensi kaudella vasta tarvetta tai ehkä syksyllä glyfoa.
Yritin selvitellä mihin nastaan nopeussignaali pitäisi kytkeä ja löysinkin nastan (A ja C), mihin 12v tuuppaamalla sain nopeussignaalin ledin vilkahtamaan, mutta nyt se perkule jäi palamaan koko ajan. Taisin siis rikkoa sen :-\ Olisko tuo C-nasta siis pitänyt vetää maihin, että ei olisi särkynyt?
Onko kellään kokemusta pätevistä korjaajista tämmöiselle? Tai onko joku yleinen vika?
Sen verran tuota jo itse tutkin, että A ja C -nastoihin (tutka ja kardaanianturi) tulee 7,5V jännite, mikä tehty yksinkertaisesti vastuksilla jakamalla. Siitä signaali menee LM239N komparaattorille, minkä pitäisi kestää 30V. Samalla tuo tuo toiminee suojapiirinä prosessorille.
Pirun hankala tätä on itse korjata ilman kytkentäkaaviota, joten löin sitten takaisin kasaan.
-
Mitään juuri tuosta laitteesta tietämättä kuvittelisin kuitenkin että C kaipaa pulssianturilta tulevia pulsseja. Anturin lähtö on tyypillisesti NPN tai PNP, antaa aktiivisesti maata tai käyttöjännitettään, siis avokollektorilähdön tyyppinen. Älyboksin tulossa on sitten vastaavasti ylös- tai alasvetovastus joiden avulla pulssit saavat 'puuttuvan' toisen tason. C-tulon ei luulisi hajoavan laitteen käyttöjännitteestä. Tutkan tulosta (A) en tiedä minkälaista signaalia se tahtoo sisään.
Onko nuo tavallaan vaihtoehtoisia tapoja nopeuden selvittämiseen: traktorin oma nopeustietopulssi, kardaani/pyöräanturi tai tutka?
-
C-tulon ei luulisi hajoavan laitteen käyttöjännitteestä. Tutkan tulosta (A) en tiedä minkälaista signaalia se tahtoo sisään.
Onko nuo tavallaan vaihtoehtoisia tapoja nopeuden selvittämiseen: traktorin oma nopeustietopulssi, kardaani/pyöräanturi tai tutka?
Niin minäkin kuvittelin, että ei voi sillä särkyä. Ja otin vielä sen 12V tuosta saman liittimen nastasta, eikä ollut ns. "kova" jännite. Nuo kaikki 3 vaihtoehtoa menevät saman komparaattorin kautta, joten onhan se mahdollista, että se on särkynyt, koska ledi palaa vaikka valitsisin minkä tahansa nopeustiedon. Itse ohjaimen näytöstä voi siis valita mitä signaalia käytetään, joten uskoisin itse prosessorissa (Atmel) olevan 3 erillistä inputtia tuota varten., eikä ne kai kaikki voi olla palaneet. Muuten kuitenkin tuntuisi toimivan ihan oikein.
Itse meinasin käyttää Trimblen opastimelta tulevaa "tutkapulssia", kun tuo ruiskun edellinen omistaja on sen alkuperäisen nopeusanturin hukannut matkalle.
Täytyy kyllä sanoa, että todella huonosti on tietoa saatavilla noista Amazonen ohjaimista, kun ei käyttöohjeessa ole edes sähkökuvaa. Hyödyttäisi kovasti ongelmatilanteissa, jos tietäisi mitä johtoa lähtee mittailemaan.
-
Onko tuossa pelkästään se Spray Control II A purkki vai myös "Switch box"? Ei ollenkaan tuttu purkki mutta ohjekirjan mukaan nopeusanturi menee "Schlepper signalvertailer" purkille jos pelkkä Spray Control II A ja "Maschinen vertailer" purkin kautta tuolle Switch boxille jos sellainen on.
Ohjekirjan mukaan (Amazonen sivuilta) ei sellaista vaihtoehtoa ole jossa nopeusanturi menisi suoraan Spray Control purkille. Ehkä käytännössä menee suoraan jomman kumman lisäpurkin läpi, mene tiedä kun ei ole sisäisiä kaavioita.
-
Amazonen spraycontrolliin saa nopeusingaalikaapelia
Jälkeenpäinkin hankkijalta, joko kardaanilta lukeva tai
Välikaapeli, jos traktorissa nopeusingaaliliityntä pistoke
Valmiina.
Ei ollut muistaakseni pahan hintainen, kun traktori vaihtu
Uudempaan, jossa nopeusingaaliliityntä varusteena.
-
Amazonen spraycontrolliin saa nopeusingaalikaapelia
Jälkeenpäinkin hankkijalta, joko kardaanilta lukeva tai
Välikaapeli, jos traktorissa nopeusingaaliliityntä pistoke
Valmiina.
Ei ollut muistaakseni pahan hintainen, kun traktori vaihtu
Uudempaan, jossa nopeusingaaliliityntä varusteena.
Muistaakseni jotain yli 200e. Tämän kyllä tekis 20 eurolla, jos jaksaisi kaivaa esille pinnijärjestyksen. Ei siellä ole kuin se neljä pinniä.
-
Tosta Spraycontrollista väännettiin vanhassa Agronetissä joskus oikein kunnolla. ;D
-
Hirveästi ei kannata tökkiä mitään jännitettä mihinkään, jos virtaa ei rajoiteta mitenkään tai sen rajoituksesta ei ole varmuutta.
-
Spray Control II A vaatii sen välipurkin, nopeus anturia varten.
Nopeus anturin johdon liitin ei edes käy suoraan spray Controllin taakse.
Mulla voi jossain hyllyssä vielä olla se väli poksi.
Siihen syötettiin + ja -. Ja anturin johto
-
Mulla voi jossain hyllyssä vielä olla se väli poksi.
Siihen syötettiin + ja -. Ja anturin johto
Jos sulla on sellainen ylimääräisenä, niin voisin sen johonkin järkevään hintaan valmis olla ostamaan. Siitä kyllä oon varma, että ajo-opastimelta saa kyllä nopeuspulssin suoraan tuonne Spraycontrollin liittimeen, mutta se pitää vielä selvittää, pitääkö alasvetävä (maa) vai ylösvetävä (+12V) pulssi. Tuo purkki ja nopeusanturi auttais kyllä selvittämään, kun Amazonen manuaalit on kyllä surkeat tee-se-itse miehen kannalta. Trimblessä on ihan hyvät.
Hirveästi ei kannata tökkiä mitään jännitettä mihinkään, jos virtaa ei rajoiteta mitenkään tai sen rajoituksesta ei ole varmuutta.
Mulla on tässä labra-poweri käytössä, virta rajoitettu 0,5A. Sitä alemmalla ei jaksanut Spraycontrol edes herätä henkiin. Eli mitään ei "pitänyt" mennä rikki.
Ohjekirjan mukaan (Amazonen sivuilta) ei sellaista vaihtoehtoa ole jossa nopeusanturi menisi suoraan Spray Control purkille. Ehkä käytännössä menee suoraan jomman kumman lisäpurkin läpi, mene tiedä kun ei ole sisäisiä kaavioita.
Mulla on tosiaan se "switch box", jolla ruiskua voi ajaa manuaalisesti ja sen päällä Spraycontrol. Sen verran itsekin tajusin, että hinattavan ruiskun tapauksessa se nopeusanturi on ruiskun akselilla ja nopeussignaali tulee sen switchboxiin liitettävän liittimen kautta, mistä menee lohkoille ja virtausmittarillekin sähköt.
-
Outo piiri se LM239, speksien mukaan kestää 36 volttia riippumatta piirin käyttöjännitteestä. Yleensähän maksimit on suhteessa käyttöjännitteeseen. Negatiivista tulosignaalin virtaa kestää vain 50 mA mutta eipä olisi pitänyt testeissä ylittyä kun plussaa syötettiin.
Luulisi Amazonen purkkien olevan järkevästi suunniteltu ja tarvittaessa pieni suojakytkentä edessä ettei millään maan ja käyttöjännitteen väliltä olevalla signaalilla saa purkkia rikki. Tässä kohtaa kokeilisin vielä mitata komparaattorin lähtöä kun nopeussignaalin maattaa, muuttaako tilaa.
-
Luulisi Amazonen purkkien olevan järkevästi suunniteltu ja tarvittaessa pieni suojakytkentä edessä ettei millään maan ja käyttöjännitteen väliltä olevalla signaalilla saa purkkia rikki. Tässä kohtaa kokeilisin vielä mitata komparaattorin lähtöä kun nopeussignaalin maattaa, muuttaako tilaa.
Joo, tuo itseäkin ihmetyttää, että kyseisestä liittimestä löytyvillä jännitteillä meni rikki. Noinhan voi käydä, jos kaapeli vaikka jää ovenväliin, eli ihan mahdollinen vika.
Meinaankin tuon purkin viedä töihin labraan tarkemmin tutkittavaksi. Siellä olis virtalähteitä, signaaligeneraattori ja kunnollisia mittauspäitä, että saa suoraan piirin jalasta kiinni. Pitää tarkastaa juurikin, mitä tuo komparaattori tekee. Kytkennän puolesta se kyllä on tehty niin, että tuolta liittimeltä tuleva signaali menee IN1- nastaan, eli alasvedetty pulssi sinne pitänee syöttää, eikä +12V. Toki sitten vasta tarkemmin tietää, kun mittaa IN1+ referenssijännitteen.
Sitten menee luultavasti hankalaksi, jos vika ei ole siinä, koska silloin lienee itse prosessorissa vikaa. Näyttää tuon korjausta olevan 342€ pakettihintaan tarjolla, joten ei siinäkään konkurssia tule. https://ilgenfritz.biz/en/8252/mueller-spraycontrol-ii-a
-
Jos vaan riittää resursseja ja intoa, niin tuo "kokeillaan" tapa on hyvä keino oppia elektroniikkaa. Sillä ehdolla, että erehdyksistä ottaa opiksi. Kun koko tapahtumaketjusta saa kaikki "miksi näin kävi" seikat selville, oppimistulos on hyvä. Ja vielä kun kirjoitat syyt ja seuraukset vaikka tänne agroon omin sanoin, niin et enää tiedä vaan osaat. Ei ole amatsoonia eikä poksia, joten ei ole taka-ajatuksia. ;D
Vaikka noille komponenteille löytyy datasheettiä sun muuta, poksien piirustuksia ei niin vain mistään saakaan. Onko tarkoituksena, että vaihetaan aina poksi ja kaapeli, ettei kukaan pääse halvalla vai olettavatko tuotevalmistajat ettei pienet sähköt ketään kiinnosta tai kukaan ei niitä halua osata? Sitten tulevatkin softat ja kuka omistaa softan.
-
Meidän muutaman harrastaja-osaajan lisäksi ei välttämättä ole kovin montaa joka noita rassaisi - edes kaupallisessa mielessä. Tavalliselle käyttäjälle on usein se helpoin ja nopein tie hakea marmorilta uusi boxi ellei se nyt aivan mahdottomia maksa.
Konetiedon syvintä osaa ei muutenkaan jaella kuin merkkihuolloille rahasta, ja huolloissa ei todellista komponentti- ja piiritason elektroniikkaosaajaa kuitenkaan olisi. Eikä välineitä eikä mittalaitteita.
Minä kritisoisin lähinnä noiden varaosaboksien hinnoittelua, uusi boksi on helpoin ja varmin korjaus mutta sillä ei pitäisi rahastaa niin raa'asti kuin nyt usein tehdään.
Tai sitten tämmöinen 'palauta vanha, saat edullisesti tehdaskorjatun tilalle'.
Huolestuttavin tilanne on silloin kun vanhaan koneeseen ei uutta boksia saa mistään enää rahallakaan :-( Useimmat mekaaniset ongelmat ovat konepajaosaamisella ratkaistavissa mutta se koko vekotinta komentava äly on korvaamaton.
-
Noi boksit on kyllä haaste.
Muinoin moton boksit oli tehdas vaihtokauppa osaa.
Mutta jos spesialisti Saksassa, posti vie ja sähköposti laulaa. Silloin boksi kunnossa. Ja just noi puoli vanhat laiteet jotka ei yks- yks sovikaan kaikkien merkkien antureiden kesken
-
Tähän vähän päivitystä. Spraycontrol on ihan ehjä ollut koko ajan ;D
Purkki on tosiaan tehty niin, että tuo nopeussignaalin LED vilkkuu johonkin omaan tahtiinsa, eikä pulssien mukaan. Ja kun LED jää päälle, se ei sammu vaikka laite olisi ilman virtoja 2 viikkoa. Nyt kun sain oikean nopeusanturin ja siihen kuuluvan purkin, huomasin tuon vasta. Aika noloa, mutta enpä ole tuollaiseen laitteeseen ennemmin törmännyt, mikä ei palaudu alkutilanteeseen virtojen sammutuksen jälkeen. Kuvittelin sen siis olevan rikki, kun "inputin valo" paloi koko ajan.
Purkasin myös sen nopeusanturin boksin ja siellä ei ole todellakaan mitään älyä. Se ainut transistori mikä siellä on, on tarkoitettu ainoastaan nostolaitteen asentoanturin tiedon invertoimiseksi. Voi siis valita, onko kone työasennossa magneetin ollessa anturin edessä vai silloin kun se ei ole tunnistusetäisyydellä. Kaikkien muiden anturien signaalit menevät suoraan spraycontrollille. Anturit ovat NPN tyyppisiä, eli signaalijohto menee maihin aktiivisena. Koko purnukka on siis käytännössä antureiden virransyöttöboksi.
Nopeussignaalin saa siis simuloitua Spraycontrollin takaa löytyvän liittimen M (maa) ja C (kardaani nopeuspulssi) yhdistämällä, eikä mitään ollut mennyt rikki. Meinaan tuon nopeussignaalin itse ottaa tuosta Trimblen opastimelta 9 nastasta.
-
Tässä vielä se Trimblen osuus.
Liitin Deutsch DTM 12-pin naaras:
https://www.starelec.fi/product_info.php?products_id=18896
-
Siinäpä hyvä kuvaus aiheesta. Varmaan hyödyllinen jos/kun samaa laitetta oli foorumilla aiemminkin ihmetelty tuloksetta.
-
Selvittelin vielä vähän tätä, koska tuntui tyhmältä viedä ajo-opastimen nopeussignaali sieltä Spraycontrollin takaliittimestä sisään ja sitten taas ruiskutustieto maalausta varten olisi pitänyt ottaa kytkinboksilta. Tuossa nostolaitemallissa on kuitenkin sama sähköboksi kuin hinattavassakin ruiskussa, joten sieltä löytyy myös paikka ruiskun omalle nopeusanturille. Signaali tulee tuohon kytkinboksin B6 (16) nastalle ja menee siitä läpi suoraan Spraycontrollille. Testasin signaaligeneraattorilla, niin toimiihan se nopeus sitäkin kautta, kun valitsee "km/h Sensor" arvoksi 3.
Tuon maalaustiedon tein releellä niin, että kun keskimmäiselle lohkolle menee sähköt, rele vetää ja kytkee tuon 3-napaisen liittimen 1 nastan maihin. Samaa johtoa pitkin opastimelta saa nyt myös menemään nopeustiedon, joten on paljon siistimpi asennus.
Tein nuo kuvat suoraan englanniksi, jos vaikka näistä hyötyisi muutkin kuin suomenkieltä osaavat.
-
Sellainen pieni ongelma tuli vielä vastaan, että Trimblen opastimessa nopeussignaali annetaan muodossa Hz/kmh. Esimerkiksi asetuksella 20 Hz/kmh laitteesta tulee ulos 10 km/h nopeudella ajaessa 200Hz taajuutta.
Spraycontrolliin arvo annetaan taas Imp./100m arvona, minkä laskeminen ei ollutkaan ihan päässälaskua. Mutta sitten kun tajusi, että pitää vain laskea 100m ajamiseen kuluva aika sekunteina (1 km/h nopeudella sadan metrin aika on 360 sekuntia) ja sitten kertoo tuon ajan Trimbleen asetetulla taajuudella, saadaan oikea lukema.
Lopputuloksena kuitenkin:
imp./100m = 360 x Hz/kmh
Esimerkiksi jos Trimblen asetus on 20 Hz/kmh on Spraycontrollin Imp./100m asetus 7200.