Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: seegeri - 30.05.22 - klo:22:02
-
Kattelin tossa kerran esittelyssä ku 6m horscilla kylvettiin. Rupesin miettii sitä painoa, kone taitaa tyhjäki painaa 7-8t ja sen sitte laataa täyteen 5 motin säiliön ni ollaan varmaa 13t painos. Mitenkä mahtaa peltoa tiivistää ku keväällä näyttävät aika kosteellakin menevän. Nopeesti sil kyl vetelee, mut noi painot on hirveet. Ei turvemaat varmaan niikä mut savikot on eri juttu.
-
Kattelin tossa kerran esittelyssä ku 6m horscilla kylvettiin. Rupesin miettii sitä painoa, kone taitaa tyhjäki painaa 7-8t ja sen sitte laataa täyteen 5 motin säiliön ni ollaan varmaa 13t painos. Mitenkä mahtaa peltoa tiivistää ku keväällä näyttävät aika kosteellakin menevän. Nopeesti sil kyl vetelee, mut noi painot on hirveet. Ei turvemaat varmaan niikä mut savikot on eri juttu.
Turvemailla helpottaa paljon, kun ei tartte koko horssia sinne viedä lainkaan, vaatii niin paljon vetotehoa ettei mitään mieltä ellei kosteusolosuhteet just oikeat eli ei liian märkää tai liian kuivaa. Painaa tuo 4m Cerex säiliöt täynnä 8 tonnin luokkaa ja sekin haukkaa säiliöt täynnä maltillisella 12km/h ajonopeudellakin pahimmillaan 30l/h, säiliöiden ollessa tyhjät kulutus putoaa kolmnnaksella, ellei puolellakin. Hiukan ajonpeutta pudottaen putoaa kulutus hehtaaria kohden hiukan, mutta noilla isoilla koneilla pelkkä liikkuminen tekee tiukkaa. MOT. Tosin, jos tarttee kylvötehoa, onko silloin väliä viekö kylvö 6l/ha vai 8l/ha... Mutta painoa se ei poista, eikä sitä pahaa mitä tekee koneen vetoa varten tarvittava iso veturi ja itse koneen paino.
-
ite kanssa noita katellu et onko tuojotenkin tehokasta kun poletaan ensin kasvun etellytys ja sit tehää tunnissa se mikä ennen vei kolme? ja sit luonto yrittää kaikin keinoin pitää etes jonkinlaisen satotason. tehokkuus on hyä? ja helevetin kallista.
-
Tähän mennessä on monesti ollut kannattavampaa tehdä 200 ha nopeasti kuin 100 hyvin.
Viljan hinta kun on ollut mikä on ollut ja tulos saatu lähinnä tuista...
Nykyaikainen viljelytekniikka asettaa myös peltojen kuivatukselle suurempia vaatimuksia kuin 70-lukulainen tapa.
-
Kylvinkone painaa säiliöt täynnä noin 2000kg/työleveysmetri, jopa perinteinen laahavannas jyräcombi. Ei tuo leveä Horschi kauheasti eroa linjasta. Työkoneiden laatu on mennyt kääntäen verrannollisesti traktoreiden laadun kanssa elikkä kun traktorit vikaantuvat ja niissä on kaikenlaista ihmeellistä, niin työkoneet ovat tänäpäivänä sellaisia, että ne pysyvät läjässä melkein työtehtävästä ja merkistä riippumatta. Käyttövarmuudella on sitten ollut hintansa eli ne on tehtävä sellaisella jämeryydellä, että kestokykyä on. Tämä kokonaisuus tuo koneisiin painoa ja sille ei oikein voi muuta kuin suhteuttaa se rengaskokoon.
Sitten ihan oma lukunsa ja kaikenperusta on edelleen siellä ratin ja penkin välissä. Täytyisi olla todella ja tarkka, maltillinen ja oikea-aikainen, koska niitä peltoja lähtee piteleen. Suurimmat vahingot tulevat tuossa liian märkänä tinttaamisessa, mikä pitkään jatkuessaan sitten aiheuttaa ne ongelmat. Maalajeista on toiset ovat hyvin anteeksiantavia, mutta toiset saa nopeastikkin huonoon kuntoon. Maitten kuivattaminen onnistuu tänäpäivänä, kun koneet ovat niin järeitä, että kylvösyvyyttä lisäämällä, kosteutta vielä löytyy ja kuorettuman rikkomiseenkin löytyy kunnon jyriä ym. tekniikkaa.
Sitten kolmatena on ainakin savimaiden kohdalla tuo maan rakenteen ylläpitäminen ja korjaaminen muokkausmenetelmillä. Omillakin mailla huomasi selkeästi tänä keväänä, että kun syysviljamaita on ahkerasti kynnetty viime vuosina, niin se maanrakenne on taas huonontunut ja alkaa olla niitä vanhoja kyntömaiden ongelmia. Pitkään kevytmuokkauksessa olleet, menevät paremmin pieniksi, kuivuvat paremmin ja liettyvät huonommin. Näihin huonorakenteisiin maihin, kun lähdetään hätäilemään keväällä liian aikaisin niin ongelmat vaan pahenevat tulevaisuudessa ja jo tälle kesää.
Kaikki kyllä löytävät nämä ongelmat edestään ennemmin tai myöhemmin tai sitten painivat jo nyt niiden kanssa, mutta ei se koneen leveys tai paino nyt niin ylivoimaisen ratkaiseva sille viljelyn onnistumiselle ole. Koneiden käyttö se on se ratkaiseva asia.
-
Kattelin tossa kerran esittelyssä ku 6m horscilla kylvettiin. Rupesin miettii sitä painoa, kone taitaa tyhjäki painaa 7-8t ja sen sitte laataa täyteen 5 motin säiliön ni ollaan varmaa 13t painos. Mitenkä mahtaa peltoa tiivistää ku keväällä näyttävät aika kosteellakin menevän. Nopeesti sil kyl vetelee, mut noi painot on hirveet. Ei turvemaat varmaan niikä mut savikot on eri juttu.
Minkähänlainen Horsch oli pellolla?
Edellä mainittuun Cerexiin verrattuna vastaava Pronto on muutaman kymmenen kiloa kevyempi (Horsch sisältää lautasmuokkaimen), siis samaan vantaaseen kylvävä malli. Leveämpi 6 metrinen ei paina metriä kohden enempää.
Noissa kaikissa melkoinen rivi renkaita takana eli pintapaine ihan kohtuullinen ja jos savessa vantaille on puoletkin 120 kg maksimi vannaspainosta niin vähän pitää koneen painaakin (40 kyntövantaalla nostaa yli kolmanneksen, maksimissaan kaksi kolmasosaa koko tyhjän koneen painosta!). Sivupyöräjukossa paljon suurempi. Cerexistä en tiedä mutta 6-metrinen Horsch kulkee samalla veturilla kuin 4-metrinen Rapid (molemmat etumuokkaimella). Ihme jos 4-metrinen Cerex vaatii sen 150 heppaa keskimäärin vetotehoa, vai oliko se 30 l/h joku huippu? Huiputhan voi ylämäkeen olla mitä tahansa.
-
Ihme jos 4-metrinen Cerex vaatii sen 150 heppaa keskimäärin vetotehoa, vai oliko se 30 l/h joku huippu? Huiputhan voi ylämäkeen olla mitä tahansa.
Tätä minäkin kummastelen, jos vertaa cerexiä Nova Combiin niin Novassa on vielä vantaitakin enemmän (4 m 32 kpl, Cerex 26 kpl). Ja minusta tuo Nova on yllättävän kevyt vetää kokoisekseen. Tiedän kun vähän mopolla vedän... Rapidit, Agrimasterit ja muut joissa on vielä enemmän vantaita ovat selvästi raskaampia.
Johan multa loppuisi menovesi kesken 10 h päivän jos 30 l/h toteutuisi. Käytännössä ajan 270 l tankilla 2 tuollaista päivää, mukana toki siirtymiä tiellä ym..
Vetäjä on mulla itsessään kevyt, siinä 5,5 t, joku 8 tonninen vie varmasti omien kilojensa kuljettamiseen merkittävästi enemmän. Ei ole tullut kulutusta tarkkaan tutkittua, täytyykin katsoa seuraavalla kerralla kun kylvää.
Toki paino tuntuu jos oikein rinteitä kiipeilee tai kone on oikein turvoksissa tavaraa. Monessa paikassa huomannut että menee suorakylvönä kevyemmin kuin (liian) syvään muokatulla. Sitten vedättää kun on sellainen oikein hössö muokattu turvemaa missä on ihan raakoja turvepaloja. Semmoista on parempi ajaa vähän vajaammalla koneella jos mahdollista. Tuollainen maa nyt on suhteessa raskasta liikkua millä tahansa vehkeellä, sehän on kuin superlonpatjan päällä ajelisi. Eukonkannon ja suojuoksun yhdistelmä :-))
-
Kattelin tossa kerran esittelyssä ku 6m horscilla kylvettiin. Rupesin miettii sitä painoa, kone taitaa tyhjäki painaa 7-8t ja sen sitte laataa täyteen 5 motin säiliön ni ollaan varmaa 13t painos. Mitenkä mahtaa peltoa tiivistää ku keväällä näyttävät aika kosteellakin menevän. Nopeesti sil kyl vetelee, mut noi painot on hirveet. Ei turvemaat varmaan niikä mut savikot on eri juttu.
Minkähänlainen Horsch oli pellolla?
Edellä mainittuun Cerexiin verrattuna vastaava Pronto on muutaman kymmenen kiloa kevyempi (Horsch sisältää lautasmuokkaimen), siis samaan vantaaseen kylvävä malli. Leveämpi 6 metrinen ei paina metriä kohden enempää.
Noissa kaikissa melkoinen rivi renkaita takana eli pintapaine ihan kohtuullinen ja jos savessa vantaille on puoletkin 120 kg maksimi vannaspainosta niin vähän pitää koneen painaakin (40 kyntövantaalla nostaa yli kolmanneksen, maksimissaan kaksi kolmasosaa koko tyhjän koneen painosta!). Sivupyöräjukossa paljon suurempi. Cerexistä en tiedä mutta 6-metrinen Horsch kulkee samalla veturilla kuin 4-metrinen Rapid (molemmat etumuokkaimella). Ihme jos 4-metrinen Cerex vaatii sen 150 heppaa keskimäärin vetotehoa, vai oliko se 30 l/h joku huippu? Huiputhan voi ylämäkeen olla mitä tahansa.
Eikun tasamaalla huippukulutus tasavauhdilla, eli suht täydellä säiliöllä, ehkä tonni ois mennyt vielä enemmän tavaraa koneeseen. Seurasin kulutusmittaria yhden koneellisen verran. 6m kone liikkui nippanappa niukin naukin muttei riittävän hyvin isoimmalla T-sarjalaisella, pehmeillä kevätkynnetyillä mailla vetovastus on armoton. Se leveä rivi renkaita uppoaa maahan, ja kehästä riippuu millainen vetovastus. JOS näitä pehmeitä maita äestää 2-3 kertaa eli polkee traktorilla läpi ja äkeellä siloittelee, kulkee kylvökonekin eri keveästi mutta pelto kärsii siitä liiallisesta muokkauksesta. Päisteissä menee keveästi, vaikka joutuisi jossain vannaspainotusta käyttämään reilummastikin. Savimaat tai hienot hietamaat on kuin asfaltille kylväisi, ei se vantaiden painotus tunnu "missään" vrt. vetää ko. möykkyä "ylämäkeen" pehmeällä maalla. Valtava ero onko kone tyhjä vai täysi, takapyörästön pitäisi olla vielä nykyistäkin suurempi. Joissain 6m koneissa offset pyörästö, se auttaa ellei/kun renkaan halkaisijaa voida suurentaa.
-
Montako hehtaaria vehnää kylvää ku lyö ihan täyteen?
-
Toki paino tuntuu jos oikein rinteitä kiipeilee tai kone on oikein turvoksissa tavaraa. Monessa paikassa huomannut että menee suorakylvönä kevyemmin kuin (liian) syvään muokatulla. Sitten vedättää kun on sellainen oikein hössö muokattu turvemaa missä on ihan raakoja turvepaloja. Semmoista on parempi ajaa vähän vajaammalla koneella jos mahdollista. Tuollainen maa nyt on suhteessa raskasta liikkua millä tahansa vehkeellä, sehän on kuin superlonpatjan päällä ajelisi. Eukonkannon ja suojuoksun yhdistelmä :-))
Suorakylvössä kulutus oli dramaattisesti pienempi kuin muokattuun maahan kylväessä, vannaspainotusta liikaa kasvattaen alkaa lauttaamaan niiden vantaiden kannatuspyörien edessä eli sieltä saa voimantarvetta väärillä säädöillä. Suorakylvö oli kivaa teknisesti, ihan huippua hommaa, mutta puinnin aikaan sen verran vtutti, että sai jäädä pl. muutama niille sopiva pelto/maalaji. Niillä mailla järjen köyhyyttä muokata lainkaan, mutta tämä on kokonaan toinen juttu. Kevätkynnetty multava kht/hhk, tai multamaa, kyllä vedättää ja kovasti. Syyskyntö auttaa näissä tapauksissa, mutta sadontuoton kannalta kevätkyntö lähes aina parempi ts. pääsee aiemmin kylvöille ja kevätkosteutta/sateita talteen. Tuo em. 30l/h siis hetkellinen maksimikulutus vakkaripäällä, keskikulutus ihan jotain muuta mutta harvemmin se em. nopeudella alle 20 litran menee, täydellä koneella ei koskaan. Tankilliselle, jossa täytöt, ehkä rauhalliset siirtymät jne. keskikulutus jotain muuta. Hehtaarille em. pellolla täydellä ja tyhjällä koneella, pehmessä mutta kuivassa tai kovemmassa päisteessä, ero oli 3.3l-6l/ha traktorin ajotietokoneela hetkellisenä kulutuksena. Otin videotakin itselle muistiin traktorin näytöltä, mutta eipä sitä tähän järkevästi saa linkattua. Kylvönopeutena tulee ajettua yleensä 11km/h, sillä kulutus ja ajankäyttö optimissa. 8km/h ei kulu paljoa tunnissa kun menee jo huomattavan keveästi, 12km/h vedättää jo kovasti mutta hehtaarikulutus desilleen sama! Eli ei mitään järkeä ajaa noin hiljaa, voi tuntua mutuna että menee pienellä kulutuksella mutta l/ha mittari kertoo toista. Puhumattakaan ajankäytöstä. JOS olisi enemmän kylvettävää, tulisi varmasti ajettua kovempaa. Sen tiedän, että vastaa Junkkarin kone tulee keveämmin perässä kuin hieman pienemmillä renkailla ja "yhtäpuuta" jyräpyörästöltään oleva Cerex. Ehkä virhekone kuitenkin, tämä rautamöykky, näille Junkkarin koneelle tarkoitetuille pehmeille maille :)
3m:n vieskalaisella ja 6850 Valtralla kylvin olosuhteiden pakosta kolme vuotta sitten syksyllä yhden 2ha:n pläntin, joka jäi kesken kun siemen loppui. Koneessa vain siementä riittävästi ko.alalle, kertaalleen äestettyä hhk maata kynnön jälkeen. Oli epäuskoinen olo, kuinka ahtaalla veturi oli koneen edessä pehmeimmissä kohdissa, kuivalla pellolla. Edelleen, äkeellä kun tuotakin olisi hierottu ts. tallattu (turhaan) enemmän, olisi kylvökin keveämpää työtä.
-
Tuossa kylällä yksi isäntä kylvää 3metrin takapyöräkoneella ilman paripyöriä, näyttää traktori painuvan enemmän kuin kylvökone.
Mulla 3metrin cerex ja traktorissa levikkeet edessä ja takana, ei suurempia ongelmia. Jos ajaa oikein märkään nurkkaan täydellä koneella niin kaarteessa loppuu traktorista pito ja menee hinaushommiksi mutta tolkku päässä kun ajelee niin hyvin kulkee.
-
Katelin tuollasen horssin kylvöjälkeä ja orastumista. Ei siinä mitään tekemistä ollut kylvökoneen ja vetotraktorin painolla, ylen tasaine orastuminen on ollut ja satotaso myös toista luokkaa kuin noilla hinattavilla laahavannas/ kiekkokoneilla. Eli tuskinpa tuo sen enempi tiivistää. paino jakaantuu leveälle kylvimestä ja paripyörät vetokoneessa ei ole se eka juttu joka tiivistää maata. Eiköhän se 2 metrinen nostolaitejuko verkun 12 tuumasilla renkailla ole sejoa on se pahin tillustaja kylvöllä.
-
Katelin tuollasen horssin kylvöjälkeä ja orastumista. Ei siinä mitään tekemistä ollut kylvökoneen ja vetotraktorin painolla, ylen tasaine orastuminen on ollut ja satotaso myös toista luokkaa kuin noilla hinattavilla laahavannas/ kiekkokoneilla. Eli tuskinpa tuo sen enempi tiivistää. paino jakaantuu leveälle kylvimestä ja paripyörät vetokoneessa ei ole se eka juttu joka tiivistää maata. Eiköhän se 2 metrinen nostolaitejuko verkun 12 tuumasilla renkailla ole sejoa on se pahin tillustaja kylvöllä.
Se syvälle kohdistuvan kuormituksen kannalta olennainen akselipaino vaan ei katoa yhtään mihinkään vaikka laitettaisiin kuinka leveää rengasta alle.
Tää on vähän semmoinen oravanpyörä, tommonen pikkuferku yhdistelmä nykyaikaisilla renkailla olisi pellon kannalta asiallinen, semmosen kokonaispaino jää pienemmäksi kuin ison kylvöyhdistelmän akselipaino mutta siinä tulee taas vastaan työsaavutuksen realiteetit.
-
Toki paino tuntuu jos oikein rinteitä kiipeilee tai kone on oikein turvoksissa tavaraa. Monessa paikassa huomannut että menee suorakylvönä kevyemmin kuin (liian) syvään muokatulla. Sitten vedättää kun on sellainen oikein hössö muokattu turvemaa missä on ihan raakoja turvepaloja. Semmoista on parempi ajaa vähän vajaammalla koneella jos mahdollista. Tuollainen maa nyt on suhteessa raskasta liikkua millä tahansa vehkeellä, sehän on kuin superlonpatjan päällä ajelisi. Eukonkannon ja suojuoksun yhdistelmä :-))
Suorakylvössä kulutus oli dramaattisesti pienempi kuin muokattuun maahan kylväessä, vannaspainotusta liikaa kasvattaen alkaa lauttaamaan niiden vantaiden kannatuspyörien edessä eli sieltä saa voimantarvetta väärillä säädöillä. Suorakylvö oli kivaa teknisesti, ihan huippua hommaa, mutta puinnin aikaan sen verran vtutti, että sai jäädä pl. muutama niille sopiva pelto/maalaji. Niillä mailla järjen köyhyyttä muokata lainkaan, mutta tämä on kokonaan toinen juttu. Kevätkynnetty multava kht/hhk, tai multamaa, kyllä vedättää ja kovasti. Syyskyntö auttaa näissä tapauksissa, mutta sadontuoton kannalta kevätkyntö lähes aina parempi ts. pääsee aiemmin kylvöille ja kevätkosteutta/sateita talteen. Tuo em. 30l/h siis hetkellinen maksimikulutus vakkaripäällä, keskikulutus ihan jotain muuta mutta harvemmin se em. nopeudella alle 20 litran menee, täydellä koneella ei koskaan. Tankilliselle, jossa täytöt, ehkä rauhalliset siirtymät jne. keskikulutus jotain muuta. Hehtaarille em. pellolla täydellä ja tyhjällä koneella, pehmessä mutta kuivassa tai kovemmassa päisteessä, ero oli 3.3l-6l/ha traktorin ajotietokoneela hetkellisenä kulutuksena. Otin videotakin itselle muistiin traktorin näytöltä, mutta eipä sitä tähän järkevästi saa linkattua. Kylvönopeutena tulee ajettua yleensä 11km/h, sillä kulutus ja ajankäyttö optimissa. 8km/h ei kulu paljoa tunnissa kun menee jo huomattavan keveästi, 12km/h vedättää jo kovasti mutta hehtaarikulutus desilleen sama! Eli ei mitään järkeä ajaa noin hiljaa, voi tuntua mutuna että menee pienellä kulutuksella mutta l/ha mittari kertoo toista. Puhumattakaan ajankäytöstä. JOS olisi enemmän kylvettävää, tulisi varmasti ajettua kovempaa. Sen tiedän, että vastaa Junkkarin kone tulee keveämmin perässä kuin hieman pienemmillä renkailla ja "yhtäpuuta" jyräpyörästöltään oleva Cerex. Ehkä virhekone kuitenkin, tämä rautamöykky, näille Junkkarin koneelle tarkoitetuille pehmeille maille :)
3m:n vieskalaisella ja 6850 Valtralla kylvin olosuhteiden pakosta kolme vuotta sitten syksyllä yhden 2ha:n pläntin, joka jäi kesken kun siemen loppui. Koneessa vain siementä riittävästi ko.alalle, kertaalleen äestettyä hhk maata kynnön jälkeen. Oli epäuskoinen olo, kuinka ahtaalla veturi oli koneen edessä pehmeimmissä kohdissa, kuivalla pellolla. Edelleen, äkeellä kun tuotakin olisi hierottu ts. tallattu (turhaan) enemmän, olisi kylvökin keveämpää työtä.
Mää hengästyin jo tarinan puolivälissä, mut eniveis, kaikkee se ihminen jaksaa laskea. :o
-
Katelin tuollasen horssin kylvöjälkeä ja orastumista. Ei siinä mitään tekemistä ollut kylvökoneen ja vetotraktorin painolla, ylen tasaine orastuminen on ollut ja satotaso myös toista luokkaa kuin noilla hinattavilla laahavannas/ kiekkokoneilla. Eli tuskinpa tuo sen enempi tiivistää. paino jakaantuu leveälle kylvimestä ja paripyörät vetokoneessa ei ole se eka juttu joka tiivistää maata. Eiköhän se 2 metrinen nostolaitejuko verkun 12 tuumasilla renkailla ole sejoa on se pahin tillustaja kylvöllä.
Se syvälle kohdistuvan kuormituksen kannalta olennainen akselipaino vaan ei katoa yhtään mihinkään vaikka laitettaisiin kuinka leveää rengasta alle.
Tää on vähän semmoinen oravanpyörä, tommonen pikkuferku yhdistelmä nykyaikaisilla renkailla olisi pellon kannalta asiallinen, semmosen kokonaispaino jää pienemmäksi kuin ison kylvöyhdistelmän akselipaino mutta siinä tulee taas vastaan työsaavutuksen realiteetit.
Ihan vapaasti voi jättää pikkufergujen unelmoinnit pois.Linttaamiseksi se menee.
-
Millaisella traktorilla käytännössä liikkuu 3 tai 4 m
Rapidi, on pellolla rinnemaita ja penkkoja. Siis ilman etumuokkainta.
Liikkuuko 165 hv neloskoneella
-
Mää hengästyin jo tarinan puolivälissä, mut eniveis, kaikkee se ihminen jaksaa laskea. :o
;D ;D
Tiiätkö, ku puhelinta päivän plarailee kylväessä ja höpöttelee kaverien kanssa, ja kun ei muutakaan tekemistä kuin käydä täyttämässä kone ja opastaa kone päisteestä seuraavalle vedolle. Niin kummasti alkaa kaiken näköistä mietiskelemään :D Ja ei noita tarttenut laskea, kaikki näkyy traktorin laskemana ilman omaa päänvaivaa :) Varsinkin kun ihmettelee kuinka joku saa tuollaisen malmikasan liikkumaan pellolla pyhällä hengellä, mutta se on savimaahisilla erilaista kuin rikollisilla multamailla...
-
Ja parraat o laahavantaal kylvetyis jämptisti, eikös juu.
-
Tuossa kylällä yksi isäntä kylvää 3metrin takapyöräkoneella ilman paripyöriä, näyttää traktori painuvan enemmän kuin kylvökone.
Mulla 3metrin cerex ja traktorissa levikkeet edessä ja takana, ei suurempia ongelmia. Jos ajaa oikein märkään nurkkaan täydellä koneella niin kaarteessa loppuu traktorista pito ja menee hinaushommiksi mutta tolkku päässä kun ajelee niin hyvin kulkee.
Ilman paripyöriä määkin olen tilkkuni kylvänyt. Ja toki multavassa tai sairaan syväätte äjästetyssä traktorin raide on melko syvässä. Tuloo raiteen kohdat oraalle ennen muuta konetta ... pyöränvälijyrä on toki haaveissa, mutta tuskin ikinä sellaista hommaan , enkä ainakaan paripyöriä :)
-
Katelin tuollasen horssin kylvöjälkeä ja orastumista. Ei siinä mitään tekemistä ollut kylvökoneen ja vetotraktorin painolla, ylen tasaine orastuminen on ollut ja satotaso myös toista luokkaa kuin noilla hinattavilla laahavannas/ kiekkokoneilla. Eli tuskinpa tuo sen enempi tiivistää. paino jakaantuu leveälle kylvimestä ja paripyörät vetokoneessa ei ole se eka juttu joka tiivistää maata. Eiköhän se 2 metrinen nostolaitejuko verkun 12 tuumasilla renkailla ole sejoa on se pahin tillustaja kylvöllä.
Se syvälle kohdistuvan kuormituksen kannalta olennainen akselipaino vaan ei katoa yhtään mihinkään vaikka laitettaisiin kuinka leveää rengasta alle.
Tää on vähän semmoinen oravanpyörä, tommonen pikkuferku yhdistelmä nykyaikaisilla renkailla olisi pellon kannalta asiallinen, semmosen kokonaispaino jää pienemmäksi kuin ison kylvöyhdistelmän akselipaino mutta siinä tulee taas vastaan työsaavutuksen realiteetit.
Ihan vapaasti voi jättää pikkufergujen unelmoinnit pois.Linttaamiseksi se menee.
Kyllä maiden tiivistymisongelmat on kasvaneet suorassa suhteessa koneiden suuretumisen kanssa. Se yhdessä yksipuolisen viljeykierron kanssa, ja paripyöriäkin on kuitenkin käytetty peltotraktoreissa yleisesti jo 1970-luvulta lähtien.
Kyllä se on massa, joka maat tiivistää, lisäksi varsinkin isommilla tiloilla ei ole aikaa odotella maiden riittävää kuivumista.
Ei 1960-luvulla, pikkufergujen aikakaudella, tunnettu tiivistymisongelmia.
Tulevaisuudessa yötä päivää pelloilla pörräävät peltorobotit ovat ratkaisu tähän, ei koneiden jatkuva suurentaminen ja renkaiden leventäminen.
Siirtyminen traktoreista peltorobotteihin tulee olemaan samanlainen vallankumous kuin hevosista traktoreihin siirtyminen oli.
-
Tiivistymät oli pahimmillaan kun 165 Fergulla kylvettiin ilman paripyöriä 2,5 m Jukolla. Sitten pari vuotta muokattiin 955 Natikalla ilman paripyöriä kapealla äkeellä. On siinä 18,4R38 renkaat takana. Maat alkoivat kuntoutua kun Natikkaan hankittiin paripyörät ja ojitukseen lisättiin imu joka väliin.
-
Millaisella traktorilla käytännössä liikkuu 3 tai 4 m
Rapidi, on pellolla rinnemaita ja penkkoja. Siis ilman etumuokkainta.
Liikkuuko 165 hv neloskoneella
Liikkuu. 3 m liikkuu 6550 valtrallakin ihan hyvin, ellei nyt mitään älyttömiä mäkiä ole.
-
Kyllä maiden tiivistymisongelmat on kasvaneet suorassa suhteessa koneiden suuretumisen kanssa. Se yhdessä yksipuolisen viljeykierron kanssa, ja paripyöriäkin on kuitenkin käytetty peltotraktoreissa yleisesti jo 1970-luvulta lähtien.
Kyllä se on massa, joka maat tiivistää, lisäksi varsinkin isommilla tiloilla ei ole aikaa odotella maiden riittävää kuivumista.
Ei 1960-luvulla, pikkufergujen aikakaudella, tunnettu tiivistymisongelmia.
Tulevaisuudessa yötä päivää pelloilla pörräävät peltorobotit ovat ratkaisu tähän, ei koneiden jatkuva suurentaminen ja renkaiden leventäminen.
Siirtyminen traktoreista peltorobotteihin tulee olemaan samanlainen vallankumous kuin hevosista traktoreihin siirtyminen oli.
[/quote]
Maltan tuskin odottaa, kylvöaikaan 24/7 valmiudessa kun robotteihin pukkaa erroria ja vikakoodia. Ei muuta kuin läppärin kanssa selvittelemään keskellä yötä mikä masentaa :o
-
se sampo oli liian aikasin liikkeellä' ja ite ihmetelly miksei konevalmistajat ole yhtään kehittänny itekulkevia kun vain nuita lasikuitulevyjä muotoilemaan panostanu; vrt valtra . luulis olevan helppoa laittaa kone kulkemaan ilman kuskia kun se nytkin vain kissaviteoviihtykkeenä kopissa monella yhistelmällä. luulis olevan helppoa kehittää konenäkö tms. joka huomioisi asiat kuin laittaa kopin kaikki härpäkkeet matkustajan näpelöintiin..
-
Millaisella traktorilla käytännössä liikkuu 3 tai 4 m
Rapidi, on pellolla rinnemaita ja penkkoja. Siis ilman etumuokkainta.
Liikkuuko 165 hv neloskoneella
Liikkuu. 3 m liikkuu 6550 valtrallakin ihan hyvin, ellei nyt mitään älyttömiä mäkiä ole.
Minä vedän 120hv din Valtralla, kylvönopeus siinä 8km/h nurkilla. Menee kyllä joka paikassa ja mäessä. Välillä kun on pehmeitä paikkoja tms. niin täytän vain yhden apulantasäkin kerrallaan, pysyy kevyempänä. Täysillä tankeilla painon kyllä huomaa. Nelimetrinen on sitten ilmeisesti sellainen, että hevosvoimia täytyy olla reilusti edessä, pistää vastaan kuin pieni kylä. Niin ja toivottu ajonopeus tietysti vaikuttaa myös. Moni haluaa ajaa sillä 15km/h, niin sitten täytyy olla tammassa potkua, että sinne päästään.