Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: seegeri - 12.05.22 - klo:15:23
-
Mitenkä se kuuluu merkitä ohjelmaan? Entä syksyllä annetut typet ja fosforit, onko niin et typpeä ei tarvitse huomioida, mut fosforit pitää. Peltotuki ainakin laskee syys ja kevät lannoitteet yhteen, et punaselle menee jos täydet paukut laittaa.
-
Mitenkä se kuuluu merkitä ohjelmaan? Entä syksyllä annetut typet ja fosforit, onko niin et typpeä ei tarvitse huomioida, mut fosforit pitää. Peltotuki ainakin laskee syys ja kevät lannoitteet yhteen, et punaselle menee jos täydet paukut laittaa.
Olen Peltotuella koettanut tehdä erilaisia systeemejä. Jos käyttää moniravinteisia lannoitteita, ei ole oikein kunnon keinoa siihen hommaan. Lannoitevarasto ei ainakaan pidä paikkaansa, jos yrittää soveltaa jonnekin muuhun toimenpiteeseen sitä typpilannoitusta. Myös jos tavoitteena on "siirtää" typpilannoitusta kevääseen, pitää sen siellä syksyllä olla merkittynä.
Yksi toimiva systeemi on "käyttää" syksyllä vain salpietaria, merkata se erilliseen muistiinpanoon (ulkopuolella lannoitustoimenpiteen) syksyllä käytetyksi, poistaa hävikkinä varastosta ja jättää moniravinteiset kevään merkintään. Sitten vaan kevään 170 kgN onkin todellisuudessa 200 kgN.
-SS-
-
Peltotuki ohjeistaa merkkaamaan syksyllä tehdyn kylvön ja lannoituksen seuraavan vuoden puolelle. Päivämäärät saa olla ihan oikein ja kaikki ravinteet tulee oikein. Merkkaa vaan sitten uusinta kylvön, jos sellainen tarvitaan ja vaihtaa kasvin.
-
Tarvitseeko sitä merkata kirjanpitoon yhtään mitään jos ei ole tarkastusta sattunut kohdalle.
-
Mitenkä se kuuluu merkitä ohjelmaan? Entä syksyllä annetut typet ja fosforit, onko niin et typpeä ei tarvitse huomioida, mut fosforit pitää. Peltotuki ainakin laskee syys ja kevät lannoitteet yhteen, et punaselle menee jos täydet paukut laittaa.
Eikö se noin juuri mene, että syksyllä annettu fosfori huomioidaan, mutta typpeä ei, eli typpilannoitus sitten vaan suoraan valittavan kevätkasvin mukaan. Hiljan tämän jostain tarkistinkin.
-
Tarvitseeko sitä merkata kirjanpitoon yhtään mitään jos ei ole tarkastusta sattunut kohdalle.
Tähän kiteytyy itseasiassa koko systeemi.
Maassa olevan typen vapautuminen kasvien käyttöön on niin mutu-tuntumaa, että viljelykirjanpidon merkitys on juurikin tarkastusta varten. Tarkoitan sitä, että mahdollinen kasvukaudella tapahtuva lisälannoitus oikeasti pitäisi perustua kasvin sen hetken ravinnetasapainoon. Riippuen tilakohtaisista satotasoista, satotasokorjauksella voidaan lisätä säkkityppeä, vaikka sitä ei välttämättä tarvitsisikaan. Hölmöä sinänsä, että paperilla taseet pitää olla kunnossa, mutta maassa voi sitten tapahtua mitä vain.
-
Peltotuki kyllä laskee syksyllä ja keväällä annetut yhteen, sivuillaan ohjeistaa näin tekemään, vaikkakin pyytää tarkastamaan rajat. Ihmettelen miksei ohjelma tajua typen ylitystä jos kerran on sallittua. Fosforintasauksella ei herjaa, mitenkä tuo oikein menee, siis saan ylittää nyt ja tasata sitten tulevana viitenä vuotena.
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
-
Lannoitevalvonnassa syksylle merkitty typpilannoitus on olennainen asia ! Peltotuki ei osaa miinustaa syyslannoituksen typpeä, jos ei ole kesällä merkittynä syysviljaa.
On eri asia lannoittaa kevätvehnää 170 kgN keväällä verrattuna siihen kun lannoittaa vain muistiinpanoihin syksyllä syysvehnää 30 kgN ja keväällä rikottuun oraaseen 170 kgN , syöttäen yhteensä 200 kgN kylvölannoittimen säiliöstä.
-SS-
-
Juu, fosfori säilyy talven yli ja pitää ottaa huomioon, ainaki paperil.
-
Fosforilaskenta menee Peltotuessa helpommin kun liittää varastoon virtuaalisen superfosfaatin ja virtuaalisen kaliumkloridin. Käyttää ne syksyllä sen mukaan mitä Y6 on laitettu fosforia sekä kalia ja merkitsee syksyn lannoitukset erityistoimenpiteenä ja poistaa varastosta oikeat lannoitteet hävikkinä.
En ymmärrä, miksi syksyn typpi ei voisi poistua kevääksi automatiikalla ?
Jos lannoitusvaroja on paljon, helpoimmalla pääsee suurentamalla syyskylvövuoden jo puitujen viljojen lannoitemäärät. Tällöin fosfaattiakaan ei tarvitse seurata.
-SS-
-
Peltotuessa pitäisi olla valmiina toiminto, jossa syksyn typpi vain riipaistaan pois laskelmista, uudelleenkylvön jälkeen. Esimerkiksi uusi kylvö- tai siemen-tapahtuma, vuoden vaihtumisen jälkeen laukaisisi poiston. Jos 80 % peltoalasta rupeaa olemaan syyskylvettyä, on talvituhojen jälkeen nykyisellään ohjelma pelkkää ylitysten varoitusta.
-SS-
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
-
Itsekin laitoin viime syksynä vehnät maahan ilman lannoitusta.
En kuitenkaan tekisi asiasta käytäntöä yhden vuoden kokemuksen perusteella. Saattaa olla että viime syksynä kesän kuivuuden takia maassa oli käyttämättömiä ravinteita. Näin ainakin mulla taatusti oli, kun ohra kitui vedenpuutteessa koko kesän. Maksimilannoituksella pahimmista paikoista tuli vain 1000 kiloa pientä jyvää. Ei ne maahan keväällä isketyt ravinteet ole ilmaankaan haihtuneet, maassa ne edelleen oli, josta syysvehnä ne hyödynsi.
Viisaammat ovat sanoneet että vehnä hyötyy fosforista talvehtimisessa.
-
Viisaammat ovat sanoneet että vehnä hyötyy fosforista talvehtimisessa.
Koska fosforirajat ovat nykyään niin tiukat, ovat monet alkaneet käyttää hi-phos (tai vastaavaa) - hivenlehtilannoitusta syksyn rikkaruiskutuksen yhteydessä. Myös mangaania voidaan antaa samassa yhteydessä.
-SS-
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. :-[ :-[ :'(
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. :-[ :-[ :'(
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. :-[ :-[ :'(
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
Uskon ihan täysin, mutta täytyisi investoida johonkin vaakamallin levittimeen. Luonne on sellainen, että kilot täytyy mennä grammalleen sillain kun pitää.
-
Olen hoitanut asian niin pölhösti, että Webwisussa olen tehnyt lohkokortin niin valmiiksi syysviljan osalta kuin voin ja sitten tulostanut sen kansioon ja tallettanut tiedostona koneelleni. Sitten olen yksinkertaisesti deletoinut koko kylvön Wisusta ja perustanut tälle vuodelle uuden kylvön. Muistiinpanokenttään olen merkinnyt, että pitää ottaa huomioon edelliseltä syksyltä fosforia 8kg ja ottanut tämän määrän huomioon lannoitusta laskettaessa eli jättänyt fosforiin tuon verran varaa, koska ohjelmahan sitä ei tiedä. Ei ole tullut ongelmia edellisen vuoden fosforista, koska maanäytteet ovat oikeaoppisesti otettu ja peltoni kärsivät voimakkaasta fosforinpuutteesta (huono tai huononlainen).
-
Olen hoitanut asian niin pölhösti, että Webwisussa olen tehnyt lohkokortin niin valmiiksi syysviljan osalta kuin voin ja sitten tulostanut sen kansioon ja tallettanut tiedostona koneelleni. Sitten olen yksinkertaisesti deletoinut koko kylvön Wisusta ja perustanut tälle vuodelle uuden kylvön. Muistiinpanokenttään olen merkinnyt, että pitää ottaa huomioon edelliseltä syksyltä fosforia 8kg ja ottanut tämän määrän huomioon lannoitusta laskettaessa eli jättänyt fosforiin tuon verran varaa, koska ohjelmahan sitä ei tiedä. Ei ole tullut ongelmia edellisen vuoden fosforista, koska maanäytteet ovat oikeaoppisesti otettu ja peltoni kärsivät voimakkaasta fosforinpuutteesta (huono tai huononlainen).
Just näin, mutta siinä menee viljelysuunnittelu- ja viljelynseurantaohjelman tarkoitus jotenkin hukkaan. Siksi olen yrittänyt keksiä ohjelman käytölle menetelmiä, jolla voi pellon taloutta seurata myös epäonnistuneiden syyskylvöjen jälkeisenä satovuotena.
-SS-
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. :-[ :-[ :'(
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
Uskon ihan täysin, mutta täytyisi investoida johonkin vaakamallin levittimeen. Luonne on sellainen, että kilot täytyy mennä grammalleen sillain kun pitää.
Syysviljan ei tarvitse mennä grammalleen. Ja esimerkiksi tuolla Elho Pneumalla saa 12 m leveydelle erittäin hyvät ja tasaiset kylvöjäljet. Siinä on telasyötin niin kuin Tume kylvökonessa, mitenpäs se siitä huononisi, vaikka telat ovatkin pitkittäin. Kiilat tietenkin ovat vaikeampia, koska siinä ei ole mitään rivisulkijoita. (Käsin luukkuja sulkemalla ja puolikkaan ajoleveyden vivulla kyllä aika vähän tulee niitä päällekkäisyyksiä.
Olen kyllä hämmästynyt, kuinka nopeasti syksyn temppuilevilla säillä saa ainakin rukiita peltoon, 12 m leveydellä, tarvittaessa lähes 10 km tuntivauhtia.
-SS-
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. :-[ :-[ :'(
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
Uskon ihan täysin, mutta täytyisi investoida johonkin vaakamallin levittimeen. Luonne on sellainen, että kilot täytyy mennä grammalleen sillain kun pitää.
Syysviljan ei tarvitse mennä grammalleen. Ja esimerkiksi tuolla Elho Pneumalla saa 12 m leveydelle erittäin hyvät ja tasaiset kylvöjäljet. Siinä on telasyötin niin kuin Tume kylvökonessa, mitenpäs se siitä huononisi, vaikka telat ovatkin pitkittäin. Kiilat tietenkin ovat vaikeampia, koska siinä ei ole mitään rivisulkijoita. (Käsin luukkuja sulkemalla ja puolikkaan ajoleveyden vivulla kyllä aika vähän tulee niitä päällekkäisyyksiä.
Olen kyllä hämmästynyt, kuinka nopeasti syksyn temppuilevilla säillä saa ainakin rukiita peltoon, 12 m leveydellä, tarvittaessa lähes 10 km tuntivauhtia.
-SS-
Sängen glyfotus puinnin jälkeen. Vähintään viikko odottelua. Sitten Jyvät huiskalla sängelle. Sen jälkeen apulannat huiskalla ajaen. Päälle multaus lapiorullaäkeellä.
Syysviljoille ei tietystikään jyräystä näiden jälkeen, mutta kevätviljoille kyllä.
Näinkö?
Ja miten muuten mahtanee syysviljat yleisesti ottaen pärjätä ilman kyntöä? Suuri osa viljelijöitä vannoo syysviljalohkojen kynnön nimiin, perustellen asiaa ns.vesitilalla jonka kyntö tuo.
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. :-[ :-[ :'(
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
Uskon ihan täysin, mutta täytyisi investoida johonkin vaakamallin levittimeen. Luonne on sellainen, että kilot täytyy mennä grammalleen sillain kun pitää.
Syysviljan ei tarvitse mennä grammalleen. Ja esimerkiksi tuolla Elho Pneumalla saa 12 m leveydelle erittäin hyvät ja tasaiset kylvöjäljet. Siinä on telasyötin niin kuin Tume kylvökonessa, mitenpäs se siitä huononisi, vaikka telat ovatkin pitkittäin. Kiilat tietenkin ovat vaikeampia, koska siinä ei ole mitään rivisulkijoita. (Käsin luukkuja sulkemalla ja puolikkaan ajoleveyden vivulla kyllä aika vähän tulee niitä päällekkäisyyksiä.
Olen kyllä hämmästynyt, kuinka nopeasti syksyn temppuilevilla säillä saa ainakin rukiita peltoon, 12 m leveydellä, tarvittaessa lähes 10 km tuntivauhtia.
-SS-
Sängen glyfotus puinnin jälkeen. Vähintään viikko odottelua. Sitten Jyvät huiskalla sängelle. Sen jälkeen apulannat huiskalla ajaen. Päälle multaus lapiorullaäkeellä.
Syysviljoille ei tietystikään jyräystä näiden jälkeen, mutta kevätviljoille kyllä.
Näinkö?
Ja miten muuten mahtanee syysviljat yleisesti ottaen pärjätä ilman kyntöä? Suuri osa viljelijöitä vannoo syysviljalohkojen kynnön nimiin, perustellen asiaa ns.vesitilalla jonka kyntö tuo.
Oliko siitä kynnöstä hyötyä viime talvena ja keväänä?
-
Harvoin sänki glyfoa tarvii.
Kesantoon tarvittaessa glyfotus. Huolellinen kyntö ja äestä päälle, siihen huiskalla syysvehnä ja keväällä broadwayta.
Sängelle riittää muokkaukseen kultivaattori tai rullakarhi. Äestää sitte es-piikillä.
Kyntö on niin aivotonta hommaa et sitä kannattaa välttää loppuun asti.
-
👍👍
-
Sängen glyfotus puinnin jälkeen. Vähintään viikko odottelua. Sitten Jyvät huiskalla sängelle. Sen jälkeen apulannat huiskalla ajaen. Päälle multaus lapiorullaäkeellä.
Syysviljoille ei tietystikään jyräystä näiden jälkeen, mutta kevätviljoille kyllä.
Näinkö?
Ja miten muuten mahtanee syysviljat yleisesti ottaen pärjätä ilman kyntöä? Suuri osa viljelijöitä vannoo syysviljalohkojen kynnön nimiin, perustellen asiaa ns.vesitilalla jonka kyntö tuo.
Oliko siitä kynnöstä hyötyä viime talvena ja keväänä?
Jaa-a, Syysvehnä Ceylon kynnetyillä (ja hajakylvö) tuhot 5-25%, en uusinut kuin vajaa 0,5ha kevätvehnällä.. Vanhat painanteet pitäs saada pois. Ruista kylvin kvehnän sängelle pneumalla vanhat varastot poikkeen ja lapiorullaa päälle. Tarkoitus oli vaihtaa ruis keväällä kauralle, mutta kun lannoitteet kallistui, rukiin hinta nousi ->300e/ton ja ruis selvisi kohtalaisesti talvesta niin jätin kasvamaan.. Ja sijainti on Kymenlaakso.
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. :-[ :-[ :'(
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
Uskon ihan täysin, mutta täytyisi investoida johonkin vaakamallin levittimeen. Luonne on sellainen, että kilot täytyy mennä grammalleen sillain kun pitää.
Syysviljan ei tarvitse mennä grammalleen. Ja esimerkiksi tuolla Elho Pneumalla saa 12 m leveydelle erittäin hyvät ja tasaiset kylvöjäljet. Siinä on telasyötin niin kuin Tume kylvökonessa, mitenpäs se siitä huononisi, vaikka telat ovatkin pitkittäin. Kiilat tietenkin ovat vaikeampia, koska siinä ei ole mitään rivisulkijoita. (Käsin luukkuja sulkemalla ja puolikkaan ajoleveyden vivulla kyllä aika vähän tulee niitä päällekkäisyyksiä.
Olen kyllä hämmästynyt, kuinka nopeasti syksyn temppuilevilla säillä saa ainakin rukiita peltoon, 12 m leveydellä, tarvittaessa lähes 10 km tuntivauhtia.
-SS-
Sängen glyfotus puinnin jälkeen. Vähintään viikko odottelua. Sitten Jyvät huiskalla sängelle. Sen jälkeen apulannat huiskalla ajaen. Päälle multaus lapiorullaäkeellä.
Syysviljoille ei tietystikään jyräystä näiden jälkeen, mutta kevätviljoille kyllä.
Näinkö?
Ja miten muuten mahtanee syysviljat yleisesti ottaen pärjätä ilman kyntöä? Suuri osa viljelijöitä vannoo syysviljalohkojen kynnön nimiin, perustellen asiaa ns.vesitilalla jonka kyntö tuo.
Oliko siitä kynnöstä hyötyä viime talvena ja keväänä?
Eipä ollut, kun maa oli puoli metriä jäässä, joten varmaan ihan tuulesta temmattu juttu tuo kyntö ja vesitila. Vai onko sittenkään? Viime syksyn kovissa sateissa kevytmuokatut ja suorakylvetyt syysviljapellot muuttuivat kellertäviksi shakkilaudoiksi, kun taas kynnetyt syysvehnäpellot pääosin vihersivät. Talvi 2019-2020 oli vesisadetalvi, eikä maa routaantunut lainkaan. Silloin kynnetyt syysviljamaat talvehtivat huomattavasti kevytmuokattuja paremmin.
-
Viime syksynä täällä neuvottiin että ei ne syysviljat syksyllä mitään lannoitusta tarvitse, ja jos syksyllä merkkaa että ei ole lannoitettu syksyllä niin sillonhan niitä ei ole lannoitettu syksyllä ;)
Todellisuus on sitten toinen juttu.
Ja tarkastajahan näkee vain ne kuitit jotka sille näytetään 8)
Koitin asiaa syksyllä. Kylvin huiskalla skagania ilman lannoitusta.
Lopputulema oli se että jatkan tuolla tavalla, oraat oli vähintään yhtä hyvät joulukuulla kuin perinteisellä menetelmällä. Ei värieroja tms.
Moraalittomuutesi ja rimanalitukset saavuttavat aina vain uusia mittasuhteita. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas mies voi vajota hulttiomuudessa. :-[ :-[ :'(
Kun katsoo kustannuksia vs tulot, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
Ja tosiaan, huiskakylvön jälki yllätti.
Kokeile ja hämmästy.
Uskon ihan täysin, mutta täytyisi investoida johonkin vaakamallin levittimeen. Luonne on sellainen, että kilot täytyy mennä grammalleen sillain kun pitää.
Syysviljan ei tarvitse mennä grammalleen. Ja esimerkiksi tuolla Elho Pneumalla saa 12 m leveydelle erittäin hyvät ja tasaiset kylvöjäljet. Siinä on telasyötin niin kuin Tume kylvökonessa, mitenpäs se siitä huononisi, vaikka telat ovatkin pitkittäin. Kiilat tietenkin ovat vaikeampia, koska siinä ei ole mitään rivisulkijoita. (Käsin luukkuja sulkemalla ja puolikkaan ajoleveyden vivulla kyllä aika vähän tulee niitä päällekkäisyyksiä.
Olen kyllä hämmästynyt, kuinka nopeasti syksyn temppuilevilla säillä saa ainakin rukiita peltoon, 12 m leveydellä, tarvittaessa lähes 10 km tuntivauhtia.
-SS-
Sängen glyfotus puinnin jälkeen. Vähintään viikko odottelua. Sitten Jyvät huiskalla sängelle. Sen jälkeen apulannat huiskalla ajaen. Päälle multaus lapiorullaäkeellä.
Syysviljoille ei tietystikään jyräystä näiden jälkeen, mutta kevätviljoille kyllä.
Näinkö?
Ja miten muuten mahtanee syysviljat yleisesti ottaen pärjätä ilman kyntöä? Suuri osa viljelijöitä vannoo syysviljalohkojen kynnön nimiin, perustellen asiaa ns.vesitilalla jonka kyntö tuo.
Oliko siitä kynnöstä hyötyä viime talvena ja keväänä?
Eipä ollut, kun maa oli puoli metriä jäässä, joten varmaan ihan tuulesta temmattu juttu tuo kyntö ja vesitila. Vai onko sittenkään? Viime syksyn kovissa sateissa kevytmuokatut ja suorakylvetyt syysviljapellot muuttuivat kellertäviksi shakkilaudoiksi, kun taas kynnetyt syysvehnäpellot pääosin vihersivät. Talvi 2019-2020 oli vesisadetalvi, eikä maa routaantunut lainkaan. Silloin kynnetyt syysviljamaat talvehtivat huomattavasti kevytmuokattuja paremmin.
Pakkanen sekottaa pakkaa. Jos maat menevät jäähän, niin ei siitä vesitilasta ole kauheasti apua. Lähinnä se vesitila toimii sulan maan aikana ja olosuhteissa. Se kyntö on vaan niin hanurista, koska kaikesta huolimatta tuntuu heikentävän maanrakennetta, vaikka on syysviljan kaverina vain ja ainoastaan. Nyt kun on aktiivisesti ollut tietyt lohkot syysviljalla, niin alkanut tulla taas näitä kyntöaikaisia, vanhoja ongelmia esille, kuten pahempi liettyminen ja maan pysyminen pisempään märkänä keväällä. Mielestäni järeällä kultivaattorilla kannattaisi perustaa syysviljamaat.
-
Olen hoitanut asian niin pölhösti, että Webwisussa olen tehnyt lohkokortin niin valmiiksi syysviljan osalta kuin voin ja sitten tulostanut sen kansioon ja tallettanut tiedostona koneelleni. Sitten olen yksinkertaisesti deletoinut koko kylvön Wisusta ja perustanut tälle vuodelle uuden kylvön. Muistiinpanokenttään olen merkinnyt, että pitää ottaa huomioon edelliseltä syksyltä fosforia 8kg ja ottanut tämän määrän huomioon lannoitusta laskettaessa eli jättänyt fosforiin tuon verran varaa, koska ohjelmahan sitä ei tiedä. Ei ole tullut ongelmia edellisen vuoden fosforista, koska maanäytteet ovat oikeaoppisesti otettu ja peltoni kärsivät voimakkaasta fosforinpuutteesta (huono tai huononlainen).
Just näin, mutta siinä menee viljelysuunnittelu- ja viljelynseurantaohjelman tarkoitus jotenkin hukkaan. Siksi olen yrittänyt keksiä ohjelman käytölle menetelmiä, jolla voi pellon taloutta seurata myös epäonnistuneiden syyskylvöjen jälkeisenä satovuotena.
-SS-
Täytyisi varmaan ottaa yhteyttä softan tekijöihin ja kertoa tilanteesta. Rikottu, lannoitettu syysvilja ei ole Suomessa harvinaisuus. Samalla voisit hiukan kysyä ns. kahdennetun kirjanpidon perään. Omat muistiinpanot ja virallinen osuus erikseen. ;)
-
Samaa pähkäilin keväällä, mutta sain Wisuneuvonnasta mielenkiintoisen ja mielestäni hyvän ohjeen. Neuvoja teki etäyhteydellä malliksi yhden lohkon, ja siitä sitten jatkoin
Homma meni jotensakin näin:
1. Avaa lohko ja ota ylös paljonko syksyllä foforia meni
2. Poista kokonaan syksyn lannoite (poista toimenpide roskikseen)
3. Luo ohjelmaan uusi lannoite jonka nimi on esim "Edelliseltä vuodelta siirtyvä fosfori"
4. Valitse tämä lannoite ko. lohkolle ja säädä foforin määrä sopivaksi