Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Viljelijä evp - 28.04.22 - klo:21:45
-
hiukan tuossa ihettelin kun yara retosteli kannattavuudella, tokihan se nouse kun nostetan hintoja.
-
Kuinka paljon lannoitteen sitten vasta nousevat, kun alkavat tehdä kalliilla ostetusta raaka-aineesta.
-
Kauppa vielä vetää välistä,sama se on pö:n kanssakin,ainakun uhkaa loppua,hinta nousee pilviin.
-
Kuinka paljon lannoitteen sitten vasta nousevat, kun alkavat tehdä kalliilla ostetusta raaka-aineesta.
Siinäpä sitä "Suomen suurimmalla viljelijällä" jälleen kerran miettimistä.
Vai onko kaikki pelkkää teatteria, putkikassissa mieleen tullutta? Mela tuo, Kela-taksi vie? ;D ;D
-
Kauppa vielä vetää välistä,sama se on pö:n kanssakin,ainakun uhkaa loppua,hinta nousee pilviin.
Öljyn hintaralli tuntuu kovalta, mutta, mutta kaksi raakaöljyn hintakäyrää voisi paljastaa jotakin muuta asiaan vaikuttavaa...
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Crudeoil_trend_29042002A.jpg)
Kuva: muutaman viime kuukauden aikana on näkynyt nousua (neste.com)
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Crudeoil_trend_29042002B.jpg)
Kuva: kolmen vuoden aikana öljyn hinta romahti pandemian aikana, mutta on palautunut (neste.com)
Vuonna 2020 oli raakaöljyn - ja ehkä polttoainetuotteidenkin - hinta hyvin alhaalla. Se, että polttoöljyä on saanut kuudellakymmenellä sentillä, on todella harvinaista. Vuonna 2009 ja 2016 on ollut lyhyt jakso halvan polttoöljyn aikaa. Muina aikoina verollisena euron ja ylikin. Nyt voitaneen olettaa polttoöljyn hinnan jäävän tuohon 1,5 - 1,6 euron tuntumaan. Katteista ei siis välttämättä ole kysymys, raaka-aineet ovat kallistuneet, ainakin euroissa laskettuna. Lisääntyvät ilmastoverot myös kiristävät hintaruuvia.
Näyttäisi siltä, että on todennäköistä, että raakaöljyn hinta on tulevaisuudessa lähempänä sataa kuin kahtakymmentä dollaria. Toinen syy näennäiseen öljyn hinnan kallistumiseen on, että täälläkin lienee melko nuoria isäntiä, jotka ovat eläneet nuoruutensa ja alibaba-kuluttajakauden dollarin kurssissa jopa 1,20$/1€ - 1,50$/1€ . Dollari on vahvistunut vaivihkaa vuodesta 2015 lähtien. Nyt kurssi lähenee 1,05 ja marraskuussa ennustetaan dollarin ja euron olevan samanhintaiset. Tämä on nyt sitä devalvoitumista, jota moni on toivonut.
-SS-
-
Kovin vähän näyttää huolestuttavan tämä asia. Siis mitä tästä voipi päätellä lannoitteiden hinnat ovat ihan ok ja yaran katteet kohdillaan.
-
Kovin vähän näyttää huolestuttavan tämä asia. Siis mitä tästä voipi päätellä lannoitteiden hinnat ovat ihan ok ja yaran katteet kohdillaan.
Miksi huolettaisi? Tämä kuuluu markkinatalouteen ja niin kauan kun on kysyntää niin hintaa voi aina nostaa (ja sitä kautta katetta, voittoa jne). Jättäkää yks vuos yaran lannat ostamatta niin kyl siellä aletaa laskutikkua käyttämään uudelleen..
-
Eipä pojuilla ole laskutikun käyttö hallinnassa, kalkulaattoristakin näemmä patterit loppuneet.
-
Eipä pojuilla ole laskutikun käyttö hallinnassa, kalkulaattoristakin näemmä patterit loppuneet.
Kyllä se eläkeläisellä onkin helppoa. Ei tarvitte kuin työtätekevien "virheitä" ettiä , niin mieli pysyy sopivan katkerana.
-
Paha Yaran katteille on mitään sinänsä tehdä mutta itse olen kyllä miettinyt että nihkeää on jäädä Yaran armoille lannoitteiden suhteen kun idästäkään ei saa kilpailevaa tavaraa enää. Toisaalta esim. CF Idustries niminen lannoitejätti jenkeistä näyttää tehneen noin miljardin dollarin normaalin tuloksen sijaan 2,4 miljardia tulosta viime vuodelta. Lannoiteala saa ilmeisen vapaasti tehdä voittoa tässä tilanteessa.
-
Eipä pojuilla ole laskutikun käyttö hallinnassa, kalkulaattoristakin näemmä patterit loppuneet.
Kyllä se eläkeläisellä onkin helppoa. Ei tarvitte kuin työtätekevien "virheitä" ettiä , niin mieli pysyy sopivan katkerana.
Mistäs sää tiedät paljonko lannoitteita käytän. Ja joka tapauksessa melkoisen typerää retostella katteella.Lähes kuukausittain viime kesästä on korotettu lannoitteen hintaa, ja siinä ei ole kysymys ollut näemmä siitä että raakaaineet ovat kallistuneet. Pääasia näemmä ollut hyvän katteen saaminen. Mitä tekee MTK, menee ja vielä uutisoi kehumalla hyvää katetta. Voi perkele sentään. Ja lypsyukkelille, miksi en saisi olla näreissäni kun kustannukset nousee.Pitäskö täss vaan taputtaa käsiään kuin pohjois koreassa.
-
^
Olin ymmärtävinäni, että arvostelit sellaisia viljelijöitä jotka ovat ostaneet kallista lantaa. En tiedä mitä laskutikulla tai laskimella sitten muuten tarkoitit. Ja se että ostaako Yaraa tai jotain muun virman tavaraa on sitten kait melko merkityksetöntä. Kuten sekin meneekö suomalainen Yaraa vastaan ostoboikottiin. No ens kesänä voi tilanne olla sellainen että pakollinen ostoboikotti on edessä (rahat loppu) , mutta mitä syöpi suomalainen kuluttaja sen jälkeen.
-
Siinäpä se kun ei ymmärrä, se on monella se paha vika, päätä hakataan seinään ollen mtk kepu uskovaisia vaikka kaikki menis.
-
Siinäpä se kun ei ymmärrä, se on monella se paha vika, päätä hakataan seinään ollen mtk kepu uskovaisia vaikka kaikki menis.
No sun kirjoituksia en ymmärrä, mutta en huolestu. Tuskin ymmärrät itsekään. Kunhan kateellisena yrität piruilla joka suuntaan.
-
viime kesästä on korotettu lannoitteen hintaa, ja siinä ei ole kysymys ollut näemmä siitä että raakaaineet ovat kallistuneet.
Tuossa et osunut ihan oikeaan. 2017 asettunut pääravinteiden vakaa hintataso romahti ensin vuodelle 2020 selvästi, sitten alkoi nousta voimakkaasti jo vuoden 2021 alussa. 2021 lopulla raaka-aineiden hintataso oli jo kaksinkertainen vuoden takaiseen verrattuna. Nyt ollaan jo matkalla kertoimeen kolme.
On todennäköistä, että et lue mitään. Raaka-aineet, kuten tuontienergia, hinnoitellaan markkinoilla dollareilla. Se, että raaka-aineet nousivat voimakkaasti, jäi ehkä sinulta osittain huomaamatta, koska dollarin kurssi putosi 2020 90 eurosentin tasolta 0.82 eurosenttiin, alimmillaan tasan vuosi sitten. Nyt dollarin nousu eli euron toivottu devalvoituminen on tapahtunut vuoden aikana tuosta 0.82:sta 0.95:een.
Tuo vahvistuminen näkyy melko hyvin euronumeroissa huoltoasemien pyloneissa.
Sitten tuo kate ? Miksi Neste valtionyhtiönä ei myy meille suomalaisille öljyä tappiolla tai nollakatteella ? Miksi valtioiden merkittävästi rahoittamat tietyt lääkeyhtiöt ovat takoneet voittoa viime vuonna jopa 35 miljardia. Esimerkiksi Modernan "kate" oli 70% liikevaihdosta ! Siinä olisi valtioilla ollut velvollisuus kansallistaa elämää säilyttävien valmisteiden valmistuksen voitot, samalla tavalla kuin toisen maailmansodan aikana valtiot säätelivät sotatarviketeollisuuden sallittua voittoprosenttia.
Mutta miten globaalin Yaran kate liittyy Suomen Yaran tilateeseen ? Yara Suomen liikevaihto on ollut noin 700-800 miljoonaa. 800 työntekijää. Käyttökate 20% tai alle, liiketulos aika tarkalleen kahta puolta 10% liikevaihdosta , mikä ei ole teollisuudessa mikään korkea lukema. Kemira Growhow ei ollut valtiolle kultakaivos, eikä ole norjalaisillekaan.
En siis ymmärrä harmittelun syyksi muuta kuin täydellistä tietämättömyyttä teollisuuden tunnusluvuista, tai vaihtoehtoisesti vahvaa ideologista uskoa tuotantovälineiden valtio-omistukseen.
-SS-
-
Ymmärränpä hyvinii, kun raaka aine nousee tottakai se siirretään tuotteen hintaan, mutta ei sitä kaksinkertaisesti tarvis tehdä. Ja nyt tuo pullapoika alkoi kepulaiseen tyyliin syyttämään kauppaa viljelijöiden tulotason alenemisesta.Jos oikeesti markkinatalous toimisi, kustannukset myös maataloustuotteissa siirrettäisiin hintoihin.
-
Teollisuuden tunnusluvuilla ei vain saa nollaa näyttävää tai miinusmerkkistä tiliä plussalle. Niin yksinkertaista kuin se vain voi olla. Jaran katteet ovat hävyttömät. Niin kauan homma toimii, kunnes joku nousee kapinaan. Kemira-aikana tilannetta olisi voinut kompensoida yhteen hiileen puhaltamisen taktiikalla. Nyt yhtiöillä ei ole minkäänlaista tarvetta tarkistaa mitään hintoja, ellei siitä ole pr-hyötyä. Varsinkin tuollaisella monopoliyhtiöllä.
Mutta näillähän mennään.
-
Teollisuuden tunnusluvuilla ei vain saa nollaa näyttävää tai miinusmerkkistä tiliä plussalle. Niin yksinkertaista kuin se vain voi olla. Jaran katteet ovat hävyttömät. Niin kauan homma toimii, kunnes joku nousee kapinaan. Kemira-aikana tilannetta olisi voinut kompensoida yhteen hiileen puhaltamisen taktiikalla. Nyt yhtiöillä ei ole minkäänlaista tarvetta tarkistaa mitään hintoja, ellei siitä ole pr-hyötyä. Varsinkin tuollaisella monopoliyhtiöllä.
Mutta näillähän mennään.
Määrittele hävyttömät katteet ? Jos ne ovat toisiaan rikastumiseen asti korkeat, ei kun perusta oma Agroy välittömästi.
Yara ei taida kuitenkaan olla mikään monopoliyhtiö, koska sillä ei ole turvana suojatulleja eikä tuontilupien ym. rajoituksia. Esimerkiksi kaliumin hinta on kiivennyt korkeaksi, kahden eurooppalaisen toimijan vuoksi: venäläisen Uralkalin ja saksalaisen K&S :n . Yaralla ei asiassa ole mitään tekemistä. Yaran markkinaosuus ei maailmassa silti ole suurin, ei edes viiden suurimman joukossa. Maailman suurin tuottaja, Kiina tuottaa erilaisia lannoitteita yhtä paljon kuin muut maailman maat yhtensä.
Yara ei ole voimakkaasti kallistuneen kalin osalta mikään toimija. Samoin fosfaattiliiketoiminnassa Yara on itse asiassa melko pieni tekijä, sitä paitsi Yara jalomielisesti lahjoitti Soklin takaisin Suomen valtiolle. Ei taida valtio kuitenkaan saada aikaiseksi sitä fosfaattia toimittaa.
Lähialueen suurin fosfaatintuottaja on Phosagro, tietenkin taasen Venäjällä. Marokosta ja Israelista voidaan tuoda fosfaattia, mutta rahaa pitää näyttää.
-SS-
-
Teollisuuden tunnusluvuilla ei vain saa nollaa näyttävää tai miinusmerkkistä tiliä plussalle. Niin yksinkertaista kuin se vain voi olla. Jaran katteet ovat hävyttömät. Niin kauan homma toimii, kunnes joku nousee kapinaan. Kemira-aikana tilannetta olisi voinut kompensoida yhteen hiileen puhaltamisen taktiikalla. Nyt yhtiöillä ei ole minkäänlaista tarvetta tarkistaa mitään hintoja, ellei siitä ole pr-hyötyä. Varsinkin tuollaisella monopoliyhtiöllä.
Mutta näillähän mennään.
Määrittele hävyttömät katteet ? Jos ne ovat toisiaan rikastumiseen asti korkeat, ei kun perusta oma Agroy välittömästi.
Yara ei taida kuitenkaan olla mikään monopoliyhtiö, koska sillä ei ole turvana suojatulleja eikä tuontilupien ym. rajoituksia. Esimerkiksi kaliumin hinta on kiivennyt korkeaksi, kahden eurooppalaisen toimijan vuoksi: venäläisen Uralkalin ja saksalaisen K&S :n . Yaralla ei asiassa ole mitään tekemistä. Yaran markkinaosuus ei maailmassa silti ole suurin, ei edes viiden suurimman joukossa. Maailman suurin tuottaja, Kiina tuottaa erilaisia lannoitteita yhtä paljon kuin muut maailman maat yhtensä.
Yara ei ole voimakkaasti kallistuneen kalin osalta mikään toimija. Samoin fosfaattiliiketoiminnassa Yara on itse asiassa melko pieni tekijä, sitä paitsi Yara jalomielisesti lahjoitti Soklin takaisin Suomen valtiolle. Ei taida valtio kuitenkaan saada aikaiseksi sitä fosfaattia toimittaa.
Lähialueen suurin fosfaatintuottaja on Phosagro, tietenkin taasen Venäjällä. Marokosta ja Israelista voidaan tuoda fosfaattia, mutta rahaa pitää näyttää.
-SS-
Ei maksa vaivaa selitellä..
-
Tällainen ojaan ajo esimerkki.
On kylä jossa on kauppa. Kylästä alkaa ruoka loppumaan ja kauppias huomaa asian. Vaikka ruoan hinta kauppiaalle ei ole noussut hirveästi, myyntihinta asiakkaille on noussut hirveästi. Tästä johtuu se, että kauppias tekee parempaa tulosta. Kyläläiset huomaavat tämän nousun, vaikka on vakuutettu että kaikki kustannukset ovat niin nousseet ja yms. ja hinnat ovat suhteessa kulujen nousuun. Kyläläiset eivät ole iloisia. Sitten kauppias ajaa vahingossa autolla ojaan. Kukaan ei pysähdy häntä auttamaan.
-
Tällainen ojaan ajo esimerkki.
On kylä jossa on kauppa. Kylästä alkaa ruoka loppumaan ja kauppias huomaa asian. Vaikka ruoan hinta kauppiaalle ei ole noussut hirveästi, myyntihinta asiakkaille on noussut hirveästi. Tästä johtuu se, että kauppias tekee parempaa tulosta. Kyläläiset huomaavat tämän nousun, vaikka on vakuutettu että kaikki kustannukset ovat niin nousseet ja yms. ja hinnat ovat suhteessa kulujen nousuun. Kyläläiset eivät ole iloisia. Sitten kauppias ajaa vahingossa autolla ojaan. Kukaan ei pysähdy häntä auttamaan.
Tarkoitat siis sitä, että viljanviljelijöiden pitää nyt myydä 145 eurolla viljansa eläinkoppiin, koska muuten eläinkopissa tulee paha mieli. Vaikka saisit kaupan siilolla 400 euroa.
Et näin ollen saisi hyötyä viljasiilon sisällön kallistumisesta, nin kuin joku juutalainen. Näinkö.
-SS-
-
Tällainen ojaan ajo esimerkki.
On kylä jossa on kauppa. Kylästä alkaa ruoka loppumaan ja kauppias huomaa asian. Vaikka ruoan hinta kauppiaalle ei ole noussut hirveästi, myyntihinta asiakkaille on noussut hirveästi. Tästä johtuu se, että kauppias tekee parempaa tulosta. Kyläläiset huomaavat tämän nousun, vaikka on vakuutettu että kaikki kustannukset ovat niin nousseet ja yms. ja hinnat ovat suhteessa kulujen nousuun. Kyläläiset eivät ole iloisia. Sitten kauppias ajaa vahingossa autolla ojaan. Kukaan ei pysähdy häntä auttamaan.
Tarkoitat siis sitä, että viljanviljelijöiden pitää nyt myydä 145 eurolla viljansa eläinkoppiin, koska muuten eläinkopissa tulee paha mieli. Vaikka saisit kaupan siilolla 400 euroa.
Et näin ollen saisi hyötyä viljasiilon sisällön kallistumisesta, nin kuin joku juutalainen. Näinkö.
-SS-
Kylän tapauksessa voi myös olla niin, että kauppias olisi jo tapettu. Markkinataloudessa on vaan se, että kohtuuttomuudelle ei ole moraaliperusteista lakipykälää. Eikä sellaista voisi edes olla olemassakaan. Mutta kansallisessa omistuksessa oleva yhtiö voi huonolla hetkellä joustaa talvisodan hengessä niin, että voittoprosentti ei kasva ollenkaan.
Tilojen välinen solidaarisuus saattaa joissakin kylissä toimia, mutta yleensä näillä kaikilla on jo valmiiksi paksu lompakko. Saattaa ruotsin kielikin sujua vahvasti.
-
Tällainen ojaan ajo esimerkki.
On kylä jossa on kauppa. Kylästä alkaa ruoka loppumaan ja kauppias huomaa asian. Vaikka ruoan hinta kauppiaalle ei ole noussut hirveästi, myyntihinta asiakkaille on noussut hirveästi. Tästä johtuu se, että kauppias tekee parempaa tulosta. Kyläläiset huomaavat tämän nousun, vaikka on vakuutettu että kaikki kustannukset ovat niin nousseet ja yms. ja hinnat ovat suhteessa kulujen nousuun. Kyläläiset eivät ole iloisia. Sitten kauppias ajaa vahingossa autolla ojaan. Kukaan ei pysähdy häntä auttamaan.
Tervetuloa kapitalismiin... kyläkauppiaalla on onneksi varaa tilata hinausauto, ja muuttaa Pattayalle junttien kylältä. Juntit saavat jatkossa ajaa 50 km seuraavaan kauppaan, missä sapuska maksaa saman verran kuin kyläkaupassa. ;D
-
Väärin, 50 km. päässä siellä marketissa tavara on paljon edullisempaakuin sen kyläkauppiaan kaupassa ja valikoimaakin on.
-
Tällainen ojaan ajo esimerkki.
On kylä jossa on kauppa. Kylästä alkaa ruoka loppumaan ja kauppias huomaa asian. Vaikka ruoan hinta kauppiaalle ei ole noussut hirveästi, myyntihinta asiakkaille on noussut hirveästi. Tästä johtuu se, että kauppias tekee parempaa tulosta. Kyläläiset huomaavat tämän nousun, vaikka on vakuutettu että kaikki kustannukset ovat niin nousseet ja yms. ja hinnat ovat suhteessa kulujen nousuun. Kyläläiset eivät ole iloisia. Sitten kauppias ajaa vahingossa autolla ojaan. Kukaan ei pysähdy häntä auttamaan.
Tarkoitat siis sitä, että viljanviljelijöiden pitää nyt myydä 145 eurolla viljansa eläinkoppiin, koska muuten eläinkopissa tulee paha mieli. Vaikka saisit kaupan siilolla 400 euroa.
Et näin ollen saisi hyötyä viljasiilon sisällön kallistumisesta, nin kuin joku juutalainen. Näinkö.
-SS-.
Älä -ss- ole huolissasi.Kyllä jätti-inflaatio ja tätä kautta jättilainojenkorkojennousu pitää huolen ettei viljanhinnalla ole mitään väliä karjatiloilla.Suomen valtio ilmeisesti tuohon inflaatioon puuttuu vasta siinä vaiheessa ,kun sonnat menee housuun.No onpa niitä lainoja valtiollakin.
-
Mutta kansallisessa omistuksessa oleva yhtiö voi huonolla hetkellä joustaa talvisodan hengessä niin, että voittoprosentti ei kasva ollenkaan.
Niin, mutta voitko näyttää näin käyvän ? Meillä ON esimerkkinä Fortum ja Neste. Meneekö omasta mielestäsi talvisodan hengessä ? Eipä paljon katteita ole ohennettu.
Gasum lienee ainoa valtionyhtiö, joka on päästetty tappiolle.
-SS-
-
Mutta kansallisessa omistuksessa oleva yhtiö voi huonolla hetkellä joustaa talvisodan hengessä niin, että voittoprosentti ei kasva ollenkaan.
Niin, mutta voitko näyttää näin käyvän ? Meillä ON esimerkkinä Fortum ja Neste. Meneekö omasta mielestäsi talvisodan hengessä ? Eipä paljon katteita ole ohennettu.
Gasum lienee ainoa valtionyhtiö, joka on päästetty tappiolle.
-SS-
Todellisuus on, että halu puuttua peliin tapahtuu yleensä viime hetkellä tai vasta sen jälkeen. Venäjäpakotteet ovat yksi esimerkki, kuinka eduista luovutaan yhteishengessä. Tuossa tapauksessa syykin on aika selvä. Näissä mennään ihmisen syvimpiin tuntemuksiin. Jos tuokaan, niin en minäkään. Fortum ja Neste ovat hyviä esimerkkejä. Kaipolan tehtaan sulkeminen on kanssa esimerkki. Omilla jaloilla pystyssä pysyvä tehdas suljetaan, kun tuottoa ei tullut tarpeeksi. Se toi kuitenkin ihmisille töitä.
Aina ei tarvitsisi olla joko kommunisti tai kapitalisti. Niistä voitaisiin poimia vain hyviä puolia, jos sellaisia sattuisi löytymään.
-
Aina ei tarvitsisi olla joko kommunisti tai kapitalisti. Niistä voitaisiin poimia vain hyviä puolia, jos sellaisia sattuisi löytymään.
Tosiasia kuitenkin on, että sekä kapitalistioikeiston vallankumouksissa, samoin kuin kommunistivallankumouksissa, maltilliset tapetaan ensin.
-SS-
-
Muistakaa kuitenkin että myyntihinta on se millä tavara menee kaupaksi. Jos myyntihinta on 10* tuotantokustan nus on bisnes kohtuullisen hyvää. Jos tuotantokustannus ylittää myyntihinnan on bisnes paskaa.
-
Muistakaa kuitenkin että myyntihinta on se millä tavara menee kaupaksi. Jos myyntihinta on 10* tuotantokustan nus on bisnes kohtuullisen hyvää. Jos tuotantokustannus ylittää myyntihinnan on bisnes paskaa.
Silti Suomessa(kin?) on yrittäjiä jotka kaikesta huolimatta jatkavat bisnestään vaikka se on paskaa.
-
Tässä keskustelussa saa sen käsityksen että lannoitteiden hinnoittelu on kohdillaan. Eli halpaa on vielä. Jokin aika sitten palstalla on kovinkin nuristu Yaraa vastaan. No mitä tästä voi päätellä, eipä ole paljon tietoa .
-
Tässä keskustelussa saa sen käsityksen että lannoitteiden hinnoittelu on kohdillaan. Eli halpaa on vielä. Jokin aika sitten palstalla on kovinkin nuristu Yaraa vastaan. No mitä tästä voi päätellä, eipä ole paljon tietoa .
Mitä siinä toistelet itseäsi, muuallakin on keinolannoite ihan samanhintaista, jopa kalliimpaa. Yara kun ei ole maailmassa suurin eikä toiseksikaan suurin, eikä edes Euroopassa suurin. Lienee aika tehostaa kotieläintalouden lannan ja typenkerääjäkasvien hyötysuhdetta, esimerkiksi kotieläinten lannan fosfori riittäisi turvaamaan viljelykasvien tarpeen koko maassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/6f96c568-8568-5dd6-b757-a5d2714a6c79) ; jo tästä voidaan päätellä, että keinolannoite on liian halpaa vieläkin. Vielä viime vuosiin asti on hevosenlantaa poltettu kymmeniätuhansia tonneja vuodessa. Yksistään lemmikki- ja ravihevosista tulee 1,2 miljoonaa tonnia lantaa vuodessa. Hevosenlantaa kohdellaan jonkinlaisena ongelmajätteenä. Tästä myös voidaan päätellä, että keinolannoitetyppi on vielä liian halpaa.
Suomessahan ei ole omaa typpilannoitteiden primääriraaka-aineen eli ammoniakin tuotantoa. Samoin kali tuodaan biotiitti-sivutuotetta lukuunottamatta ulkomailta, maailman suurimpia kalin tuottajia ovat venäläiset ja saksalaiset (K&S) Et varmaankaan saa kasitonnaria pelkällä apatiitilla lannoittamalla. Siihen Yaran lonkerot voivat vaikuttaa.
Euroopan Yhteisön luomustrategia edellyttää luomualan nousua yli 25%:n peltoalasta vuoteen 2030 mennessä. Tällöin entistä vähemmän Yaran hinnoittelu vaikuttaa maatalouteen, ja typpeä tulee komposteista, typenkerääjijstä, jos vain keksitään keino umpioida se typpi käyttöön eli kesään asti.
Ehkä joku haluaa kääntää huomion pois siitä, että puolet Suomen viljantuotannosta menee kotieläinkeskittymiin, joiden ympärillä lähietäisyydellä pellot pursuavat pääravinteita, kun taas kauempana kasvinviljelyn tuottamaan rehuviljaan panostetaan aina uudestaan ja uudestaan ostofosfaattia ja ostotyppeä. Ravinteiden tuhlailu myös asutuskeskusten jätevesiin on samanlainen asia. Paskmakit takaisin kaupunkeihin, Viljelijä EVP:kin voisi silloin osallistua huolehtimaansa ravinnetalkooseen.
-SS-
-
Mistäs nyt moinen luomuintoilu? Jotkut uskovat, että ravinteet syntyivät suuren tähden viimeisillä hetkillä. Jotkut uskovat, että ravinteet ovat peräisin paskasta.
-
Mistäs nyt moinen luomuintoilu? Jotkut uskovat, että ravinteet syntyivät suuren tähden viimeisillä hetkillä. Jotkut uskovat, että ravinteet ovat peräisin paskasta.
Eipä tuo luomuintoilua ole, vaan kiistän ensinnä sen, että Yara yksin olisi mitenkään osallinen tähän globaaliin lannoitekriisiin, koska ei meillä ole lannoitteiden osalta muuta kotimaista huoltovarmuutta kuin fosfori, josta ei olisi edes puutetta, jos lantafosfori jaettaisiin tasaisesti. Toinen osa kirjoittelustani on sijoittelun ja jakelun tehottomuus, mikä vallitsee orgaanisen lannoituksen kohdalla, muidenkin pääravinteiden osalta.
Kolmas asia on luomun unohtaminen julkisesta lannoitekeskustelusta. Ei koske Yara-ahdistus niitäkään. Puoli miljoonaa peltohehtaaria ulkopuolella Yaran markkinoiden.
-SS-
-
ss ei nyt vaan käsitä mistä on kysymys.
-
ss ei nyt vaan käsitä mistä on kysymys.
Tervetuloa markkinatalouteen.
-
tervetuloa vaan, mikäs siinä sitten on kun se ei maatalouden osalta toimi, yara siirtää raakaaineiden kohonneet kustannukset moninkertaisena tuotteeseen, mutta ei puhettakaan että viljelijä voisi tuotteensa hintaan lisätä kohonneet lannoite polttoaine ym kustannukset. Tätä minä kysyn.Hinnat kun ovat likimain sillä tasolla mihinkä ne viime vuosituhannella jäi eu liittymän aikaan.
-
Jonkinlaista suunnitelmatalouttahan se maatalous on. Mukana on myös huoltovarmuus. Silloin valtion pitäisi pitää huolta siitä, että homma toimisi. Byrokratia ei liikahda sen vaatimalla tavalla, minkä Ukrainan touhu on aiheuttanut. Jos jara olisi valtion kemiraa, niin tuloksesta voisi tinkiä huoltovarmuuteen vedoten. Jaralla ei ole minkäänlaisia aikomuksia turvata Suomen huoltovarmuutta.
Mutta sitten on se toinen puoli. Jos Suomen valtio omistaisi jaran, kaikki mahdolliset asiat lannoitteisiin liittyen, alkaisivat taantua. Tämä oli nähtävissä neuvostoliitossa. Kaikki olivat vain töissä kaupungin tai kunnan miehinä. Mahdolliset tuotekehitykset ja innovaatiot olivat merkityksellisiä, jos puolue ne hyväksyi. Tutkimukset tehtiin puoluejohtoisissa instituutioissa. Tuloksena oli perseelleen meno.
-
Jos Suomen valtio omistaisi jaran, kaikki mahdolliset asiat lannoitteisiin liittyen, alkaisivat taantua. Tämä oli nähtävissä neuvostoliitossa.
Tuossa oli olennainen asia. Jos valtiolla olisi lannoitetehdas, ja ajatuksena olisi tukea viljelyä pakottamalla liikelaitos myymään lannoitteet alhaisemmalla kuin markkinahinnalla (muistetaan, että ammoniakki, energia ja kalium tulisi silti ulkomailta, markkinahinnoilla) , niin tilanne saataisiin aivan samaksi nytkin, myöntämällä lannoitelaskusta hyvitys, niin kuin nyt polttoainetta käyttävä kuljetusyritys voi kohta hakea korvausta valtiolta.
Lausuntokierroksella on uusi lakiluonnos, jonka puitteissa hallitus aikoo jakaa dieselpolttoainetta käyttävälle kuljetusalalle yhteensä 75 miljoonaa euroa. (https://www.is.fi/autot/art-2000008812210.html) (Ilta-Sanomat)
-SS-
-
En viitsi linkittää,mut jos viitsisitte seurata KM:n toimittaja Anna-Leena Ylhäisen twiittejä, niin niiden mukaan muutkin lannoitefirmat länsi-euroopassa ja pohjois-amerikassa on tehneet huipputuloksia ekalla neljänneksellä. Ei yara ole ainoa ahnehtija.
-
En viitsi linkittää,mut jos viitsisitte seurata KM:n toimittaja Anna-Leena Ylhäisen twiittejä, niin niiden mukaan muutkin lannoitefirmat länsi-euroopassa ja pohjois-amerikassa on tehneet huipputuloksia ekalla neljänneksellä. Ei yara ole ainoa ahnehtija.
Niin, ahneudesta voidaan puhua muuallakin: Esimerkiksi valtiot eivät toimineet millään tavalla voitonkiskontaa rajoittavasti, kun esimerkiksi koskaan voittoa tekemätön Moderna Inc teki 12,9 miljardia dollaria nettovoittoa vuonna 2021. Pfizer teki voittoa 25 miljardia dollaria. Huomattakoon, että Pfizer ei itse valmistanut oikeastaan mitään enempi, saksalainen Biontech teki ne rokotteet; vuosina 2019 - 2020 ei Biontechillä ollut liiketoiminnan voittoa käytännössä ollenkaan. Vuonna 2021 alkoivat sitten Pfizerin roposet putoilla saksmanneillekin. 12 miljardia dollaria voittoa.
Brittiläis-ruotsalainen Astra-Zeneca teki toisin, se lupasi rokotteet omakustannushintaan. Aikaisempina vuosina se oli tehnyt suunnilleen 1,5 - 3 miljardia voittoa, mutta vuonna 2021 ei voittoa tullut käytännössä ollenkaan.
-SS-
-
Ei millään pahalla, ei toki hyvälläkään, mutta sulle on selvästi jäänyt koronasta paha trauma.
Mä pääsin koronasta yli 3 viikossa jälkitauteineen. Sulla sairaus jatkuu vieläkin, pääkoppasi sisällä. Lähes aiheeseen kuin aiheeseen saat kytkettyä koronan. Jopa keskusteluun Yaran katteista. 😮
-
Jonkinlaista suunnitelmatalouttahan se maatalous on. Mukana on myös huoltovarmuus. Silloin valtion pitäisi pitää huolta siitä, että homma toimisi. Byrokratia ei liikahda sen vaatimalla tavalla, minkä Ukrainan touhu on aiheuttanut. Jos jara olisi valtion kemiraa, niin tuloksesta voisi tinkiä huoltovarmuuteen vedoten. Jaralla ei ole minkäänlaisia aikomuksia turvata Suomen huoltovarmuutta.
Mutta sitten on se toinen puoli. Jos Suomen valtio omistaisi jaran, kaikki mahdolliset asiat lannoitteisiin liittyen, alkaisivat taantua. Tämä oli nähtävissä neuvostoliitossa. Kaikki olivat vain töissä kaupungin tai kunnan miehinä. Mahdolliset tuotekehitykset ja innovaatiot olivat merkityksellisiä, jos puolue ne hyväksyi. Tutkimukset tehtiin puoluejohtoisissa instituutioissa. Tuloksena oli perseelleen meno.
Valtio omisti Growhowsta alle kolmanneksen. Jos Yara ei olisi ostanut ko. puulaakia, ja omistuspohja olisi entisellään, pitäisikö muidenkin kuin valtio-omistajan tinkiä tuottovaatimuksestaan ja subventoida Suomijussin pisnestä? Kuulostaa kommunismilta tuommoinen...
-
Eikös siin ollu viisvuotis kausia, ny on seitsemän. Apulantavirman kansallistaminen seuraava toimi, kuuluu tähän ns. Huoltovarmuuspakettiin jolla pelastettiin kylvöt.
-
kyllähän se niin on että jara käyttää monopoliasemaansa lannoitteiden hinnoittelussa. Eikä siinä hinnoittelussa muuta vikaa ole mutta kun noita kustannuksia sitten pits saada siirrettyä siihen viljaan maitoon lihaan ym maataloustuotteeseen. Markkinatalous ei nyt vaan toimi.
-
kyllähän se niin on että jara käyttää monopoliasemaansa lannoitteiden hinnoittelussa. Eikä siinä hinnoittelussa muuta vikaa ole mutta kun noita kustannuksia sitten pits saada siirrettyä siihen viljaan maitoon lihaan ym maataloustuotteeseen. Markkinatalous ei nyt vaan toimi.
Nyt puhut asiaa, mutta yaralla ei taida olla monopoliasemaa ::)
-
Sama asia lihapuolella.
Esim Snellman tehnyt vuosituhannen parhaimmat tulokset 20 ja 21, samaan aikaan porsaan ja lihantuottajat ovat kärvistelleet tappioputkessa.
https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/markkinamarginaalit/markkinamarginaalit-maatalouden-eri-sektoreille#markkinamarginaali-porsastuotantoon
https://www.snellmangroup.fi/app/uploads/Vuosikatsaus-2021.pdf
-
kyllähän se niin on että jara käyttää monopoliasemaansa lannoitteiden hinnoittelussa. Eikä siinä hinnoittelussa muuta vikaa ole mutta kun noita kustannuksia sitten pits saada siirrettyä siihen viljaan maitoon lihaan ym maataloustuotteeseen. Markkinatalous ei nyt vaan toimi.
Nyt puhut asiaa, mutta yaralla ei taida olla monopoliasemaa ::)
Kyllä se täällä suomessa hyvin pitkälti on, ei tietenkään ihan monopoli mutta markkinajohtaja. Nää muut toimijat on sellasia pikku nysvääjiä. ja onhan se laatukin hiukan kyseenalaista.
-
Kyllä se jaran asema Suomessa on aika merkityksellinen. Tulevaisuutta ei tiedä, mutta itälantojen hinta kyllä oli mukavampi tässä muinoin. Ei kai se auta kuin rakentaa oma ammoniakkitehdas.
-
Mites nää Luomulannotteiden hinnat on käyttäytynyt?
-
kyllähän se niin on että jara käyttää monopoliasemaansa lannoitteiden hinnoittelussa. Eikä siinä hinnoittelussa muuta vikaa ole mutta kun noita kustannuksia sitten pits saada siirrettyä siihen viljaan maitoon lihaan ym maataloustuotteeseen. Markkinatalous ei nyt vaan toimi.
Kylhän se markkinatalous toimii.. viljan hintahan on noussut eu ajan ennätyksiin ja nousu jatkuu. Vaikka lannoite maksaisi 1000e tonni niin hehtaarin lannoitus maksaa 500e. Muistelen et 500kg perusmietoa npk:ta laitettiin hehtaarille. Jos sato on vaikka keskimääräinen 4t ja sadon arvo 400e/t niin 1600e miinus 500e ni jää viel 1100e muille kuluille.
Ennen jos sama npk maksoi 300e tonni ja viljasta sai 130e ja ni muuten samoilla tiedoilla 4t x 130e = 520e miinus lannoitus 150e jää 370e.. jos laskee et paljon lannoituskulu o prosentteina sadon arvosta ni luvut on 30% paikkeilla. Riskihän tuossa vain kasvaa ja se on mielestäni se ongelma. Tietysti muutkin kulut ovat kasvaneet, löpö ehkä seuraavaksi eniten.
Mut miks sit liha ja maito ei nouse niin syy on mielestäni siinä et tavaraa on liikaa tuotannossa. Kyl se hinta nousee kun saadaan tuotantoa alas..
Eli kyllä markkinatalous toimii.
-
paljon on tuottajahinnat ruottissa noussu? kun siellä ei käsittääksein ole etes omavaraisuutta monellakaan saralla..
-
kyllähän se niin on että jara käyttää monopoliasemaansa lannoitteiden hinnoittelussa. Eikä siinä hinnoittelussa muuta vikaa ole mutta kun noita kustannuksia sitten pits saada siirrettyä siihen viljaan maitoon lihaan ym maataloustuotteeseen. Markkinatalous ei nyt vaan toimi.
Kylhän se markkinatalous toimii.. viljan hintahan on noussut eu ajan ennätyksiin ja nousu jatkuu. Vaikka lannoite maksaisi 1000e tonni niin hehtaarin lannoitus maksaa 500e. Muistelen et 500kg perusmietoa npk:ta laitettiin hehtaarille. Jos sato on vaikka keskimääräinen 4t ja sadon arvo 400e/t niin 1600e miinus 500e ni jää viel 1100e muille kuluille.
Ennen jos sama npk maksoi 300e tonni ja viljasta sai 130e ja ni muuten samoilla tiedoilla 4t x 130e = 520e miinus lannoitus 150e jää 370e.. jos laskee et paljon lannoituskulu o prosentteina sadon arvosta ni luvut on 30% paikkeilla. Riskihän tuossa vain kasvaa ja se on mielestäni se ongelma. Tietysti muutkin kulut ovat kasvaneet, löpö ehkä seuraavaksi eniten.
Mut miks sit liha ja maito ei nouse niin syy on mielestäni siinä et tavaraa on liikaa tuotannossa. Kyl se hinta nousee kun saadaan tuotantoa alas..
Eli kyllä markkinatalous toimii.
Siis viljamiesten on turha valittaa, rahaa tulee niin ettei tiedä mihin sitä tunkisi. Siispä myös pitää nostaa maanvuokrahintoja tuntuvasti samassa suhteessa.
-
kyllähän se niin on että jara käyttää monopoliasemaansa lannoitteiden hinnoittelussa. Eikä siinä hinnoittelussa muuta vikaa ole mutta kun noita kustannuksia sitten pits saada siirrettyä siihen viljaan maitoon lihaan ym maataloustuotteeseen. Markkinatalous ei nyt vaan toimi.
Kylhän se markkinatalous toimii.. viljan hintahan on noussut eu ajan ennätyksiin ja nousu jatkuu. Vaikka lannoite maksaisi 1000e tonni niin hehtaarin lannoitus maksaa 500e. Muistelen et 500kg perusmietoa npk:ta laitettiin hehtaarille. Jos sato on vaikka keskimääräinen 4t ja sadon arvo 400e/t niin 1600e miinus 500e ni jää viel 1100e muille kuluille.
Ennen jos sama npk maksoi 300e tonni ja viljasta sai 130e ja ni muuten samoilla tiedoilla 4t x 130e = 520e miinus lannoitus 150e jää 370e.. jos laskee et paljon lannoituskulu o prosentteina sadon arvosta ni luvut on 30% paikkeilla. Riskihän tuossa vain kasvaa ja se on mielestäni se ongelma. Tietysti muutkin kulut ovat kasvaneet, löpö ehkä seuraavaksi eniten.
Mut miks sit liha ja maito ei nouse niin syy on mielestäni siinä et tavaraa on liikaa tuotannossa. Kyl se hinta nousee kun saadaan tuotantoa alas..
Eli kyllä markkinatalous toimii.
Siis viljamiesten on turha valittaa, rahaa tulee niin ettei tiedä mihin sitä tunkisi. Siispä myös pitää nostaa maanvuokrahintoja tuntuvasti samassa suhteessa.
Nii jos viljely onnistuu.. riski kasvaa. Ehkä kannattaa kylvää vain ne "varmat pellot"
-
missäs se olikaan että; pitää kylvää kaikki mutta huonommat pienemmällä kululla.. viljaa tarvitaan vielä.