Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Pasimycin - 12.03.22 - klo:19:49
-
MTK:n tuki-infossa kuultua:
-Kultivaattorin ym. härvelien jälki ei kelpaa enää talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.
-"Perinteisen" kevätvilja ilman kerääjäkasvia ja kyntö syksyllä, tuki tulee olemaan pienempi kuin viherkesannolla.
-
Mitä ne ny mtk:ssa mitään tietää, kun eussa pitää vielä kaikki hyväksyttää, ja ne varmasti vaatii vielä monia muutoksia, eu-idiootit.
-
-Kultivaattorin ym. härvelien jälki ei kelpaa enää talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.
Muistelen tämän viikon MT:ssä olleen, että nimenomaan kelpaa. No, tilanteet elää koko ajan. Ei paniikkia. Ja jos tulee tiukkaa, niin Rapidilla voi kylvää myös suoraan. Kyntöä nyt ei vapaaehtoisesti viitsi kukaan tehdä (tämä oli provo).
-
Tänään julistetaan ruokakriisiä ja ens vuonna kylvetään taas kukkasia? Näinkö tämä menee? Mäkin olen viljellyt omiin nimiini vuodesta -94 lähtien ja just nyt taitaa tuntua ensimmäisen kerran siltä että tässä tekee jotain tähellistäkin työtä, vaikka en ole laajentanut tai lopettanut. Kuten joskus oli vaihtoehdot. Vieläkään en ala etukäteen kukkasten siemeniä tilaamaan. Toivottavasti järki palaa hetkellisesti tähänkin hommaan ja sen jälkeen saa taas kadota, mä alan sitten vasta hömppäilemään.
-
Mitä yleensä talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ja muokkauksella on tekemistä keskenään? Ketä varten tuo kevennetty muokkaus on tehty?
Mutta vihreät painaa nyt kovaa, kun katseet ovat kohdistettu puolustukseen. Tästä taustavihertämisestä tulee vielä iso lasku.
-
Paskapuhetta, mutta uskon.
-
-Kultivaattorin ym. härvelien jälki ei kelpaa enää talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.
Muistelen tämän viikon MT:ssä olleen, että nimenomaan kelpaa. No, tilanteet elää koko ajan. Ei paniikkia. Ja jos tulee tiukkaa, niin Rapidilla voi kylvää myös suoraan. Kyntöä nyt ei vapaaehtoisesti viitsi kukaan tehdä (tämä oli provo).
Olet oikeassa. MT:ssä luki että kevytmuokkaus kelpaa pakolliseen 30% vaatimukseen, mutta 50e korvaus maksetaan vain aidolle kasvipeitteelle.
-
Suomen CAP- esityksessä: "3.10.3.2 GAEC 6: Minimum soil cover to avoid bare soils in period(s) that are most sensitive
3.10.3.2.1 Summary of the on-farm practice (including the period concerned)
Sisältää kaksi eri vaatimusta A ja B:
A) Talviaikainen vähimmäismaanpeite:
Vähintään 30 % viljelijän peltoalasta ja pysyvien kasvien alasta on oltava kasvipeitteistä syksyn tietystä
päivämäärästä seuraavan kevään tiettyyn päivämäärään asti. Kasvipeitteeksi hyväksytään määriteltävien
muokkaamattomien viljelykasvien, muokkaamattoman sängen ja kevennetyn muokkauksen alat sekä
määriteltävien viljelykasvien alat, joiden pinnalla on sadonkorjuusta jäänyttä kasvijätettä."
Löytyy sivulta 147 ->
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8077e05f
Toki se on vasta esitys, joten muutoksia saattaa tulla.
-
Ketä varten tuo kevennetty muokkaus on tehty?
Niitä varten joille se on toimiva menetelmä?
Onko siinä jotain vikaa?
Mä en enää käytä mutta moni isompien savikkoalojen jyvänmonistaja saa tuolla menetelmällä kohtuullisen hyviä satoja järkevällä työmäärällä. Kompromissi kynnön ja suorakylvön väliltä.
Kai sen on joku 'fiksu' myös tutkinut että se olisi vähän kyntöä parempi myös ympäristömielessä. Riippuu tietysti tehdäänkö sellainen lievä pinnan kevytmuokkaus vai käännetäänkö kaikki voimalla ympäri kyntösyvyyteen... joku Vääderin TopDown ei välttämättä enää toteuta kevytmuokkauksen ideaa.
-
Tänään julistetaan ruokakriisiä ja ens vuonna kylvetään taas kukkasia? Näinkö tämä menee? Mäkin olen viljellyt omiin nimiini vuodesta -94 lähtien ja just nyt taitaa tuntua ensimmäisen kerran siltä että tässä tekee jotain tähellistäkin työtä, vaikka en ole laajentanut tai lopettanut. Kuten joskus oli vaihtoehdot. Vieläkään en ala etukäteen kukkasten siemeniä tilaamaan. Toivottavasti järki palaa hetkellisesti tähänkin hommaan ja sen jälkeen saa taas kadota, mä alan sitten vasta hömppäilemään.
Mitä sitä maataloudelle maksamaan,ajetaan alas varsinkin kotieläinpuoli.Ruokahan tulee kaupasta ja ajamalla alas täytetään ilmastotavoitteet,tekemättä itse mitään,tätähän se yksi sitran akka ja luke toitottaa.Jauholakkien on turha kuvitellakkaan ettei tämä koskisi heitäkin.Mutta kuikas kävi turpeenkin kanssa,ei tainut homma mennäkkään viherlinjan tietämyksen mukaan.Nämäkin toisen lompakolla elävät tätä menoa joutuvat sotkemaan omat pikkukätensä kyntensä pian paskaan.
-
Tänään julistetaan ruokakriisiä ja ens vuonna kylvetään taas kukkasia? Näinkö tämä menee? Mäkin olen viljellyt omiin nimiini vuodesta -94 lähtien ja just nyt taitaa tuntua ensimmäisen kerran siltä että tässä tekee jotain tähellistäkin työtä, vaikka en ole laajentanut tai lopettanut. Kuten joskus oli vaihtoehdot. Vieläkään en ala etukäteen kukkasten siemeniä tilaamaan. Toivottavasti järki palaa hetkellisesti tähänkin hommaan ja sen jälkeen saa taas kadota, mä alan sitten vasta hömppäilemään.
Mitä sitä maataloudelle maksamaan,ajetaan alas varsinkin kotieläinpuoli.Ruokahan tulee kaupasta ja ajamalla alas täytetään ilmastotavoitteet,tekemättä itse mitään,tätähän se yksi sitran akka ja luke toitottaa.Jauholakkien on turha kuvitellakkaan ettei tämä koskisi heitäkin.Mutta kuikas kävi turpeenkin kanssa,ei tainut homma mennäkkään viherlinjan tietämyksen mukaan.Nämäkin toisen lompakolla elävät tätä menoa joutuvat sotkemaan omat pikkukätensä kyntensä pian paskaan.
Viittaan tähän juttuun:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3b16ca0c-715a-43d3-8f3c-87ada7a288a4
Ristiriitainen juttu. Kuvitellaan että eläintuotannon vähentäminen ja kasvissyönti jotenkin pelastaa meidät ruokakriisiltä.
Ohraa viljellään paljon eläinten rehuksi, pitäisikö sitä syöttää nyt suoraan ihmisille eläinten sijasta,
Siispä kaikki nyt syömään ohrapuuroa ja ohraleipää ja juokaamme enemmän myös olutta ja kossua.
Ja mistä saadaan ravinteet, jos eläintuotantoa vähennetään ja lannoitteiden saanti vaikeutuu pitkiksi ajoiksi?
Laaja siirtyminen luomu- ja hiiliviljelyihin vain pahentaa ruokakriisiä, kun tuotantomäärät noissa menetelmissä ovat pieniä.
Tätä ei luomun papit Juuso Joona ja Tuomas Mattila halua ymmärtää.
-
Ketä varten tuo kevennetty muokkaus on tehty?
Niitä varten joille se on toimiva menetelmä?
Onko siinä jotain vikaa?
Mä en enää käytä mutta moni isompien savikkoalojen jyvänmonistaja saa tuolla menetelmällä kohtuullisen hyviä satoja järkevällä työmäärällä. Kompromissi kynnön ja suorakylvön väliltä.
Kai sen on joku 'fiksu' myös tutkinut että se olisi vähän kyntöä parempi myös ympäristömielessä. Riippuu tietysti tehdäänkö sellainen lievä pinnan kevytmuokkaus vai käännetäänkö kaikki voimalla ympäri kyntösyvyyteen... joku Vääderin TopDown ei välttämättä enää toteuta kevytmuokkauksen ideaa.
Ei menetelmässä ole vikaa, mutta tuo tukitarkoitus. Joku haravoi kevyesti ja joku murjoo koko ruokamultakerroksen. Kunhan ei käytä aurantyyppisiä koneita, niin homma on selvä. Kuitenkin on vielä mahdollisuus, että puolueen tarkastuskomissaarin huono päivä kumoaa pellon kevytmuokkauksen.
Tai sitten kun nurmi kelpaa kasvipeitteiseksi. Hömppänurmeksi ilmoitettu ei kelpaa, jos sen velvoite on jo muutenkin säilyttää nurmi talven yli koskemattomana. Viljan sänki kelpaa, mutta ruiskutettu nurmi ei.
Edunvalvontaänkyröiden tukikilpajuoksuahan tuo on, jossa itse asia tai tarkoitus on jäänyt taustalle.
-
"Tai sitten kun nurmi kelpaa kasvipeitteiseksi. Hömppänurmeksi ilmoitettu ei kelpaa, jos sen velvoite on jo muutenkin säilyttää nurmi talven yli koskemattomana. Viljan sänki kelpaa, mutta ruiskutettu nurmi ei.
Edunvalvontaänkyröiden tukikilpajuoksuahan tuo on, jossa itse asia tai tarkoitus on jäänyt taustalle."
Näinhän se on. Höperömpikin sen käsittää, että hömppänurmi on taatusti enemmän kasvipeitteinen, kun roundupilla ja kesantomurskaimella viimeistelty sänki. Entä sitten kun vertaa roundupilla ruiskutettua nurmea ja sänkeä, kummalla lohkolla eroosio tekeekään haittaa ja kummalla ei? Se on nyt vaan niin, että näistä tukijutuista on kaikonnut vihoviimeinenkin järki, ja rahat.
-
Tänään julistetaan ruokakriisiä ja ens vuonna kylvetään taas kukkasia? Näinkö tämä menee? Mäkin olen viljellyt omiin nimiini vuodesta -94 lähtien ja just nyt taitaa tuntua ensimmäisen kerran siltä että tässä tekee jotain tähellistäkin työtä, vaikka en ole laajentanut tai lopettanut. Kuten joskus oli vaihtoehdot. Vieläkään en ala etukäteen kukkasten siemeniä tilaamaan. Toivottavasti järki palaa hetkellisesti tähänkin hommaan ja sen jälkeen saa taas kadota, mä alan sitten vasta hömppäilemään.
Mitä sitä maataloudelle maksamaan,ajetaan alas varsinkin kotieläinpuoli.Ruokahan tulee kaupasta ja ajamalla alas täytetään ilmastotavoitteet,tekemättä itse mitään,tätähän se yksi sitran akka ja luke toitottaa.Jauholakkien on turha kuvitellakkaan ettei tämä koskisi heitäkin.Mutta kuikas kävi turpeenkin kanssa,ei tainut homma mennäkkään viherlinjan tietämyksen mukaan.Nämäkin toisen lompakolla elävät tätä menoa joutuvat sotkemaan omat pikkukätensä kyntensä pian paskaan.
Viittaan tähän juttuun:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3b16ca0c-715a-43d3-8f3c-87ada7a288a4
Ristiriitainen juttu. Kuvitellaan että eläintuotannon vähentäminen ja kasvissyönti jotenkin pelastaa meidät ruokakriisiltä.
Ohraa viljellään paljon eläinten rehuksi, pitäisikö sitä syöttää nyt suoraan ihmisille eläinten sijasta,
Siispä kaikki nyt syömään ohrapuuroa ja ohraleipää ja juokaamme enemmän myös olutta ja kossua.
Ja mistä saadaan ravinteet, jos eläintuotantoa vähennetään ja lannoitteiden saanti vaikeutuu pitkiksi ajoiksi?
Laaja siirtyminen luomu- ja hiiliviljelyihin vain pahentaa ruokakriisiä, kun tuotantomäärät noissa menetelmissä ovat pieniä.
Tätä ei luomun papit Juuso Joona ja Tuomas Mattila halua ymmärtää.
Onhan tämä tavallaan noidankehä, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Luomun lisääminen tarkoittaisi lisää maanmuokkauksen tarvetta ja tätä pitäisi kuulemma välttää ravinnepäästöjen takia. Tavanomaisen (valkuais)kasvintuotannon ja eläintuotannon lopettamisen seurauksena monimuotoisuus katoaa ja satoriskit lisääntyvät. Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen lisää myös muokkaustarvetta ja näin ollen päästöjä ja ravinnevalumia. Mutta kun näitäkin pitäisi samaan aikaan vähentää. Päättäkää jo mitä te haluatte!
-
Tavanomaisen valkuaiskasvinviljelyn ja eläintuotannon lopettaminen nimenomaan lisää monimuotoisuutta sinne, missä nämä lopetettaisiin. Monimuotoisuus kun ei tarkoita sitä paskan levittämistä. Monimuotoisuus tarkoittaa, että tehdään välillä jotain muutakin.
Pätemisen tarpeessa olevat luomujussit ihmettelevät viljan syöttämistä elukoille. Ratkaisuna olisi sitoa typpi maahan typensitojakasveilla ja muut ravinteet voitte OSTAA meiltä. Ja kun tuo Herliinikin on meidän kanssa samaa mieltä, näinhän sen kaiken pitäisi oikeastaan mennä. Joskus noita sivuvirtatuotteita sai maajussi ilmaiseksi, nyt ne pitää ostaa näiltä luomujussien firman kautta.
Hulluinta tässä noidankehässä on se, että typpi on ilmakehän runsasmääräisin kaasu. Sen säkkiin saaminen vie energiaa tai sitten sitä joudutaan sitomaan maahan käytännössä typensidontakasveilla. Säkkitavaraa saadaan (ainakin joskus saatiin) joka kasvukaudelle, kun taas typen sidonta vie ainakin sen yhden kasvukauden. Tarkoittaisi peltojen olemisen pois ruoantuotannosta. Jotta taas kasvit kasvaisivat ja sitoaisivat typpeä maahan, tarvitaan ilmassa olevaa hiilidioksidia. Sitä taas pitää nyt vähentää. Jostain syystä.
Muut ravinteet ovat maassa. Kun ensin OSTATTE ne meiltäTM. SoilfuudiltaTM. Maailma pelastuu ja tositeevee kokit tykkää. Ja Herliinikin tykkää. Jokaiselle kuoppatestille voidaan ostaa aina uusi lapiokin.
Eläimet eivät niitä ravinteita tee. Ne ovat syntyneet maailmankaikkeuden myllerryksissä. Kaivamalla runsaita alkuaine-esiintymiä, näitä ravinteita saadaan jokaiselle pellolle. Maaperässä niitä ei ole tasaisesti. Kuten maanäytteistä varmaan huomaamme.
Ruoan muodossa ravinteet kulkeutuvat lopulta ihmisen läpi. Tästä tulee nimitys ravintola, kai. Oudointa on kuitenkin se, että tämän jälkeen ravinteet katoavat jonnekin. Ne eivät enää kuormita vesistöjä. Ne ovat suljettu jonnekin loppusijoituspaikkaan, mistä kukaan meistä ei tiedä.
Laitan tähän vielä linkin, joka kertoo nykynäkemyksen mukaisen ravinteiden synnyn. Tuntuu nuo sodat ja muut aika pieneltä. Tekemällä tehdyllä tekstityksellä saa ehkä myös suomenkielisen käännöksen näyttämään järkevältä, joten ei tarvitse osata kaikkia kieliä.
https://www.youtube.com/watch?v=ZJQjjBR6PbY
Lopuksi vielä, että jos vain mentäisiin niillä maltillisilla viljelymenetelmillä, eikä suljettaisi pois mitään. Olettaen, että säkkitavaraa vielä joskus saa. Jos ei saa, se tarkoittaa ruoan vähentymistä. Ei kuitenkaan loppumista.
-
Onhan tämä tavallaan noidankehä, kaikki vaikuttaa kaikkeen. . Mutta kun näitäkin pitäisi samaan aikaan vähentää. Päättäkää jo mitä te haluatte!
Kannattaa vaan keskittyä itse kulloinkin puheena olevaan asiaan. Mieti itseäsi tiedostavana kuluttajana ja pistä meidät viljelijät "vastapuoleksi". Kuinka koherentin vastauksen saat "viljelijöitä" vaikkapa tämän foorumin otannan perusteella?
-
Kaikki mahdolliset lohkot kehotetaan kylvämään satokasveille. Viljan muuttuvat kulut on jo yli 800 e/ha, nousussa edelleen ja ilmasto jatkaa sekoiluaan. Tukioptimointi on paras satovahinkovakuutus.
-
Ajaako tämä uusi cap tilat taas koneinvestointeihin?
Viimeksi myytiin sähköviskat ynnämuut piensiemenkylvimet loppuun ekana keväänä kun laitettiin porukalla kerääjäkasvia joka lohkolle. Ja kuinkas sitten kävikään. Siellä ne pölyyntyy tallin nurkassa.
Nytkö on erilaiset kynnön korvaajat kuuminta hittiä? Isoa lautasmuokkaria tai lapiorullaa tontille vaan äkkiä. Ja konekauppa kiittää ja maailma pelastuu.
Voi ristus tätä touhua.
-
Älä muuta sano, hullummaksi vaan vuosi vuodelta.
-
Kyllä täällä etelä-suomessa kyntö on lopetettu jo 90 luvun puolivälissä.
Joko kultivoidaan, lautasmuokataan tai pidetään sängellä.
Harvoin näkee kynnettyjä peltoja
-
Onhan suurella osalla tiloja ollut jo muokkareita pitemmän aikaa. Maalajien ollessa kevätkyntöön soveltumatonta joutuu kyllä nyt investoimaan kevytmuokkariin jos sellaista ei vielä ole. Tietysti kannattaa miettiä myös suorakylvöä yms.
-
Onhan suurella osalla tiloja ollut jo muokkareita pitemmän aikaa. Maalajien ollessa kevätkyntöön soveltumatonta joutuu kyllä nyt investoimaan kevytmuokkariin jos sellaista ei vielä ole. Tietysti kannattaa miettiä myös suorakylvöä yms.
Suorakylvö ainoana menetelmänä ei ole hyvä, liikaa joutuu tekemään kompromisseja. Minulla on suorakylvökone, mutta kylvän vain osan, korkeintaan puolet kylvettävästä alasta, suoraan sänkeen, osan kultivoin syksyllä, pienen osan myös kynnän syksyllä, jonkin verran myös sänkimuokkaan keväällä kevyesti, varsinkin jos tuntuu sänget kuivuvan liian hitaasti.
Suorakylvön kaksi suurinta ongelmaa ovatkin:
-Sänkien hidas kuivuminen keväällä, jolloin pääsee myöhemmin pellolle, ja siten tyydyttävä aikaisiin ja pienempisatoisiin lajikkeisiin.
-Runsaat sateet heti kylvön tai orastumisen jälkeen, jolloin vesi jää seisomaan pellon pintaan ja jyvät ja oraat tukehtuvat. Suorakylvetyn pellon pinnasta tulee muutaman suorakylvövuoden jälkeen erittäin kova.
Kun on n. 5 vuotta suorakylvössä ollut, oppii mitkä pellot sopii parhaiten tähän menetelmään ja mitkä eivät.
-
No ei oo kyntö kyl harvinaista, edes etelä suomessa.
-
Onhan suurella osalla tiloja ollut jo muokkareita pitemmän aikaa. Maalajien ollessa kevätkyntöön soveltumatonta joutuu kyllä nyt investoimaan kevytmuokkariin jos sellaista ei vielä ole. Tietysti kannattaa miettiä myös suorakylvöä yms.
Suorakylvö ainoana menetelmänä ei ole hyvä, liikaa joutuu tekemään kompromisseja. Minulla on suorakylvökone, mutta kylvän vain osan, korkeintaan puolet kylvettävästä alasta, suoraan sänkeen, osan kultivoin syksyllä, pienen osan myös kynnän syksyllä, jonkin verran myös sänkimuokkaan keväällä kevyesti, varsinkin jos tuntuu sänget kuivuvan liian hitaasti.
Suorakylvön kaksi suurinta ongelmaa ovatkin:
-Sänkien hidas kuivuminen keväällä, jolloin pääsee myöhemmin pellolle, ja siten tyydyttävä aikaisiin ja pienempisatoisiin lajikkeisiin.
-Runsaat sateet heti kylvön tai orastumisen jälkeen, jolloin vesi jää seisomaan pellon pintaan ja jyvät ja oraat tukehtuvat. Suorakylvetyn pellon pinnasta tulee muutaman suorakylvövuoden jälkeen erittäin kova.
Kun on n. 5 vuotta suorakylvössä ollut, oppii mitkä pellot sopii parhaiten tähän menetelmään ja mitkä eivät.
Ekaa väitettä en täysin allekirjoita. Vaikka pellolle pääseekin aavistuksen myöhemmin niin jotenkin ihmeellisesti se kasvi kirii kasvukaudella eroa kiinni.
Toka väite on aivan totta. Toki tähän tulee yleensä helpotusta ajanmyötä kaiketi orgaanisen aineksen lisääntyessä. En sanoisi että pinnasta tulee kova vaan kantava. Ainakaan itse en ole huomannut että muokkaus olisi jotenkin työläämpää.
Yksi mihin suorakylvö ei sovellu on syyskylvöt. Syksyisin vettä tulee niin reilusti ja lähes sata varmasti että jokin muokkaus on tarpeen. Itse toki suunnittelin jonkin kevyen tyyppisen jankkurin lisäämistä kylvökoneeseen josko silloin suorakylvö onnistuisi myös syksyisin.
Kaikesta huolimatta ei kaikkea tullut täälläkään suorakylvettyä. Lietteenlevitys vaati muokkaamista samoin se mainitsemani syyskylvö. Mutta pikkaisen konekantaa jalostamalla kyllä suorakylvöstä olisi valtatavan saanut. Mutta tuli sitten siirryttyä luomuun niin hommat muuttu aika radikaalisti.
Jos joskus tulee siirryttyä takaisin tavanomaiselle puolelle niin jatkan kyllä suorakylvöä varsinkin jos lannanlevitys ei ole haittaamassa. Myös nämä kuivat kesät puoltaa suorakylvöä.
-
Tähän asti olen kyntänyt kaiken minkä saa kyntää. Kieltämättä parina viime vuonna on alkanut kiinnostamaan voisiko tuon tehdä jotenkin muuten. Kynnössä menee noin kuukauden päivät pimeästä pimeään.
On mulla siipiteräkultivaattori sänkien avaukseen. Parikymmentä hehtaaria sillä keväisin avaan. Tarkka vehje kelien suhteen. Kuivana keväänä voi kylvää suoraan kultivoinnin perään mutta kosteana keväänä ihan tuskaa tuon kanssa. Ja jos on vihreää sängen seassa niin ei mene mihinkään. Naapurin lautasäestäkin olen kokeillut mutta ei vakuuttanut.
...tää taisi nyt lähteä vähän rönsyilemään tuosta otsikosta.
-
Havaintoja Varsinais-Suomesta:
Kyllä melkein kaikilla tiloilla jonkinlainen kevytmuokkari on nykyisin käytössä, jos ei omaa, niin vähintään mahdollisuus lainata naapurin konetta. Kyntö on kyllä viimeisten vuosien aikana vähentynyt selvästi, toki sitäkin harrastetaan. Varsinainen suorakylvöbuumi on vähän mennyt ohi, jollakin tavalla yhä useampi suorakylvömies rikkoo sängen kuivahtamaan ennen kylvöä.
-
Sitä ei vielä tullut esille, miten syyskylvöjä kohdellaan kasvipeitteisyydessä ? Maininta "määriteltävien viljelykasvien alat, joiden pinnalla on sadonkorjuusta jäänyttä kasvijätettä" on ongelmallinen. Tuo vaikuttaa syysviljojen suosioon. Jos kynnetty syysviljamaa ei kelpaa kasvipeitteiseksi, on aika hyvin jo näytetty vuosikymmenien saatossa, että sänkeen tai kevytmuokattuun kylvetty syysvilja vaan ei näissä talvisateissa oikein menesty. Ruotsissa havaittiin myös syysrapsin kasvavan paremmin muokatussa kuin sängessä.
Keväällä sänkeen kylvetty ohra ja kaura, eli ohra-lumi-ohra korvaisi syysviljat. Kevätöljykasvien loru on ollut lopussa jo useamman vuoden ajan. Onko se sitten tavoitekin ollut, että kuiville kesille vain kevätviljoja kannattaisi kylvää kuivumaan pystyyn, en tiedä.
-SS-
-
Ruokavirasto ilmoittaa seuraavaa:
"Tukioikeudet lakkaavat vuoden 2022 lopussa. Tukioikeudet ovat nyt perustuen ehtona, mutta ensi vuodesta alkaen vastaavaa perustulotukea voi saada tukikelpoisen pinta-alan perusteella"
Ei tässä taida vielä tietää, mikä muuttuu ja muuttuuko parempaan suuntaan. Ruokaviraston blogisti kirjoittaa (https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rip-tukioikeus/) vanhasta tukioikeuksien kaappausohjelmasta vuokramiehille, kuin se olisikin ollut huono juttu. Ehkä kuitenkaan hän ei uskaltannut sitä perussyytä sanoa: tukioikeuksien siirtoa vuokralaisille valmisteltiin rakennemuutoksen kärkijoukon lobbareiden työntämänä, jotta vuokraamalla pääsi rakennemuutosviljelijä keräilemään tukioikeudet kaikessa hiljaisuudessa. Koko kirjoitus on vähän niin kuin keskitysleirin uuninkäyttäjän puolustus sotarikostuomioistuimessa: "tein niin kuin käskettiin, lain mukaan tehtiin, vaikka se väärältä tuntuikin"
Palataanko nyt sitten tilanteeseen ennen 2006 ? Noin vain ? Kukaan ei koskaan tehnyt mitään ?
-SS-
-
Ruokavirasto ilmoittaa seuraavaa:
"Tukioikeudet lakkaavat vuoden 2022 lopussa. Tukioikeudet ovat nyt perustuen ehtona, mutta ensi vuodesta alkaen vastaavaa perustulotukea voi saada tukikelpoisen pinta-alan perusteella"
Ei tässä taida vielä tietää, mikä muuttuu ja muuttuuko parempaan suuntaan. Ruokaviraston blogisti kirjoittaa (https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rip-tukioikeus/) vanhasta tukioikeuksien kaappausohjelmasta vuokramiehille, kuin se olisikin ollut huono juttu. Ehkä kuitenkaan hän ei uskaltannut sitä perussyytä sanoa: tukioikeuksien siirtoa vuokralaisille valmisteltiin rakennemuutoksen kärkijoukon lobbareiden työntämänä, jotta vuokraamalla pääsi rakennemuutosviljelijä keräilemään tukioikeudet kaikessa hiljaisuudessa. Koko kirjoitus on vähän niin kuin keskitysleirin uuninkäyttäjän puolustus sotarikostuomioistuimessa: "tein niin kuin käskettiin, lain mukaan tehtiin, vaikka se väärältä tuntuikin"
Palataanko nyt sitten tilanteeseen ennen 2006 ? Noin vain ? Kukaan ei koskaan tehnyt mitään ?
-SS-
Proopuskalla rahaa yhteisestä kassasta, ilman ei annettu. Leima paperiin ja vot! Tukioikeuden ainoa hyvä puoli oli, että sen varjolla sai osan pellon hinnasta vähennettyä verotuksessa.
Tuleva tukikausi näyttää toistaiseksi hiukan fiksummalta.
-
Selkein olisi, jos perustuen saisi kaikille asiallisesti viljellyille lohkoille. Kaikenlainen peräpeiliin katselu (haetaan jotain historiallista ajankohtaa, jonka mukaan tuet tai tukikelpoisuus määrätään) johtaa oikeusmurhiin tai vähintäänkin epäoikeudenmukaisiin kohtaloihin.
-
Selkein olisi, jos perustuen saisi kaikille asiallisesti viljellyille lohkoille. Kaikenlainen peräpeiliin katselu (haetaan jotain historiallista ajankohtaa, jonka mukaan tuet tai tukikelpoisuus määrätään) johtaa oikeusmurhiin tai vähintäänkin epäoikeudenmukaisiin kohtaloihin.
Nii et raivioille ja? Onhan se mukavaa kun siellä C:llä on sitä raivattavaa toista se on täällä ab:llä. Täällä ei tarvii raivata mitään..
Antamalla tuet raivioille tehdään taas käden ojennus pohjoista kohti. On tulevaisuudessa aika suuri etu jos on onnistunut raivailemaan satoja hehtaareja peltoa. Ja nostanut näistä vielä tuetkin ennenkuin tuet kokonaan loppuvat.. :o
-
Selkein olisi, jos perustuen saisi kaikille asiallisesti viljellyille lohkoille. Kaikenlainen peräpeiliin katselu (haetaan jotain historiallista ajankohtaa, jonka mukaan tuet tai tukikelpoisuus määrätään) johtaa oikeusmurhiin tai vähintäänkin epäoikeudenmukaisiin kohtaloihin.
Nii et raivioille ja? Onhan se mukavaa kun siellä C:llä on sitä raivattavaa toista se on täällä ab:llä. Täällä ei tarvii raivata mitään..
Antamalla tuet raivioille tehdään taas käden ojennus pohjoista kohti. On tulevaisuudessa aika suuri etu jos on onnistunut raivailemaan satoja hehtaareja peltoa. Ja nostanut näistä vielä tuetkin ennenkuin tuet kokonaan loppuvat.. :o
Aika paljon pitää olla pätäkkää ja kannattava lopputuote jos satoja hehtaareja raivaa.
Taitaa Petri tarkoittaa näitä kolme vuosikymmentä sitten pajuttumaan jätettyjä peltoja joita on sittemmin kunnostettu.
-
Mielestäni tällä kulurakenteella Peltotuet 2023-2027 täytyy tuplata eli 900 e/ha viljelty satokasvi. Ja hömpästä 200 e/ha. Luomun ja tavanomaisen tuet pitää olla samalla tasolla. Kun yhteikunnassa puhutaan tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä. Niin en ymmärrä miksi tavanomaisia viljelijöitä voidaan syrjiä maksamalla heille vähempi tukia per hehtaari, kuin Luomutuottajille. Tähän vääryyteen täytyy tulla loppu seuraavalla ohjelmakaudella. Lisäksi yksi mikä seuraavalla ohjelmakaudella pitää toteuttaa on sukupolvenvaihdoksien mahdollistaminen vaan kannattaville tiloille, myös katovuonna. Nythän on ollut niin että tilat on pilkottu niin,että jatkajalle ei ole jäänyt metsää juuri lainkaan jolla olisi selvinnyt katovuosien ohitse. Tämän käytännön tulee loppua. Jatkajien likviditeetistä tulee pitää huolta. Tällä tämän hetken kulurakenteella ja mahdollisella kolmannella katovuodella peräkkäin. Niin jos ajatellaan nuoria aloittelevia viljelijöitä ja heidän velkataakkaansa, niin ei kateeksi käy. Tässä on Uudella ohjelmakaudella tekemistä. Vielä haluan tuoda julki, että uuden ohjelmakauden alku ei olisi tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa voinut tulla yhtään huonompaan aikaan ja suosittelenkin sen alun siirtämistä 2024 vuoteen tai myöhempäänkin ympäristökysymysten osalta. Niiden ratkaisujen aika ei ole nyt.
-
Raivioiden tuet voisi hyväksyä, jos metsittäisi vastaavan määrän peltoa.
-
Mikä se sitten on sitä hömppää? Joidenkin mielestä elukat ovat hömppää tai elukoiden rehu on hömppää. Jäljelle jää vain ihmisravinnon tuotanto ja luonnonhoito.
Ja kannattamaton tila. Kenelle kannattamattoman tilan maat ja mannut sitten kuuluvat? Jäsenkirjalliset jakavat keskenään, niinkuin Kiuruvedellä?
Varsinkin kepussa esiintyy tätä uhriutumis-ajattelua. Kun oikein vaan viljelee ja on kova tahto ja into, niin silloin pitää saada enemmän tukea ja rahaa, kuin ne joilla ei ole niin kova tahto. Kun perusteet loppuvat, niin lopulta vedotaan huoltovarmuuteen. Yhdenlaista sosialisointia tämäkin.
-
Maastullin "itkumuurilla" on usein lukijoiden kirjoituksia siitä miten suomalainen ruoka on puhdasta ja parasta, että ruokaa täytyy tuottaa joka aarilla ja miten ruokaa tarvitaan aina. Hyviä pointteja, mutta ne eivät liity nykypäivän maatalousbisnekseen kuin juhlapuheissa.
Laatukriteerit täyttävää tavaraa saa muualtakin ja suomalaisten ylilaatu aiheuttaa lähinnä ylimääräisiä kustannuksia viljelijöille. EU tuet on irroitettu tuotannosta, kun ylituotanto vaanii koko ajan nurkan takana vaikka ruuan piti loppua sitten kun väkimäärä nousee 7 miljardin yli. Tietysti ruokaa tarvitaan, mutta sitä myydään ja ostetaan tuotantokustannuksiin nähden ihan liian halvalla niin kauan kuin Suomessa omavaraisuus on korkea. Ruotsissa lienee 50-70% ja tuottajahinnat on paremmat.
Meillä osa pelloista ja tuotannosta on siinä jamassa että tukimaksimointi antaa viljelijälle paremman tulotason kuin markkinatalouden aallon harjalla ratsastaminen. Onko se hömppää?
-
En muista oonko jo kirjoittanut ja lukemaan en rupia. Tänä vuonna viljellään huoltovarmuuteen ja ruontuotantoon mahdollisimman paljon. Vuoden päästä viljelemme kukkia ympäristötuen toimenpiteiden innoittamina. ₩ittu noita stanan ymppi hömpötyksiä.
-
Joku lisäarvo suomalaiselle ruoalle pitäisi saada. Ei se riitä, että julistetaan puhtaasta ruoasta. Kaikki muut ihmiset maailmassa olisi pitänyt kuolla likaiseen ruokaan jo aikoja sitten. Kaikki geenit ja muut hössötykset. Jo stalinin ylistämä Trofim Lysenko piti geenejä hömppänä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Trofim_Lysenko
Aika näyttää, miten Ukrainan tilanne vaikuttaa ruoan hintaan. Tällä hetkellä mm. hallituksessa ollaan sitä mieltä, että ilmastoteot pitää jatkua voimakkaana, vaikka ruoka loppuisikin.
-
Mielestäni tällä kulurakenteella Peltotuet 2023-2027 täytyy tuplata eli 900 e/ha viljelty satokasvi. Ja hömpästä 200 e/ha.
Eikö olisi jo järkevämpää ajatella sen lisähinnan tulevan markkinoilta? Ei sellaista ymmärrystä tule että tuollaisiin tukiin olisi varaa ja eikä ole kyllä toivottavaakan. Hullut maksaisi jo 1000-1500€ vuokraa pellosta tuollaisilla tuilla. Periaatteena tuki ja vähän lisää😅😅
-
Raivioiden tuet voisi hyväksyä, jos metsittäisi vastaavan määrän peltoa.
Metsittäminen on jo hyvä vaihtoehto osassa Suomea.
-
Tukien valvonnan kehittyminen tulee todennäköisesti olemaan seuraavan kauden suurin heikennys. Eli käyttöön tulee ns. monitorointi. Pelloista otetaan satelliittikuvaa useamman kerran kasvukauden aikana ja jos ilmenee jotain mielenkiintoista, niin tulee kyselyä ja vastaamisaika on pari viikkoa. Tämä tarjoaa mittaamattomat mahdollisuudet erilaisiin ristiintarkastustoimenpiteisiin, kun vaikkapa talvella verrataan lohkokortteihin merkittyjä päivämääriä, siihen miltä pellolla on näyttänyt. Syysviljamaiden kohdalla voidaan tarkemmin analysoida tyhjiä paikkoja. Suoranaisesti ilmoittamatta jätetyt asiat tulevat armotta esille jne. jne. Hyvät kollegat. Olemme siirtymässä todelliseen isoveljen valvomaan maataloustuotantoon.
-
Maastullin "itkumuurilla" on usein lukijoiden kirjoituksia siitä miten suomalainen ruoka on puhdasta ja parasta, että ruokaa täytyy tuottaa joka aarilla ja miten ruokaa tarvitaan aina. Hyviä pointteja, mutta ne eivät liity nykypäivän maatalousbisnekseen kuin juhlapuheissa.
Laatukriteerit täyttävää tavaraa saa muualtakin ja suomalaisten ylilaatu aiheuttaa lähinnä ylimääräisiä kustannuksia viljelijöille. EU tuet on irroitettu tuotannosta, kun ylituotanto vaanii koko ajan nurkan takana vaikka ruuan piti loppua sitten kun väkimäärä nousee 7 miljardin yli. Tietysti ruokaa tarvitaan, mutta sitä myydään ja ostetaan tuotantokustannuksiin nähden ihan liian halvalla niin kauan kuin Suomessa omavaraisuus on korkea. Ruotsissa lienee 50-70% ja tuottajahinnat on paremmat.
Meillä osa pelloista ja tuotannosta on siinä jamassa että tukimaksimointi antaa viljelijälle paremman tulotason kuin markkinatalouden aallon harjalla ratsastaminen. Onko se hömppää?
Olisi kuin mun sormella kirjoitettu. Asia on juuri näin. Sitä ei vaan kaikki suurimmat laajennushöyryäjät ymmärrä. Ei siinä mitään saa sitä laajentaa, mut sit ei pitäis olla huutamassa kriisiä. Ja tilanne ei korjaannu ennenkuin omavaraisuus tippuu reilusti.
-
Tukitasoja ei kyllä tarvitse nostaa jos ei markkinoilta saa niin tehdään sitten jotain muuta. Investointi tuet joutais kyllä lopettaa kannustavat vaan laajentamaan ja lisäämään kannattamatonta tuotantoa. Laajentaminen paljon järkevämmällä pohjalla jos perustuisi oikeasti tuotannon kannattavuuden parantumiseen. Tuotanto laajenisi todennäköisesti yhtä nopeasti kuin nytkin ilman investointi tukia. Savossa varmaan joku peltoreformi paikallaan. Tilus rakenne aika hajallaan kun niitä hehtaarin lappuja on joka tienpäässä ja tuet maksetaan sinne tienpäähän, jollain konseptilla pitäisi saada tuki oikeudet siirettyä lähemmäs talouskeskusta.
-
Metsittäminen on jo hyvä vaihtoehto osassa Suomea.
Siinä on vaan se valtava ironia että metsä ei kannata. Puun kartellihinta on sama tästä ikuisuuteen, ja jos ryssät tulee niin kukaan yksityinen ei omista enää metsää Suomessa. Metsityksessä jää työt 60 vuodeksi mutta tuloja lopussa tuskin niinkään että plussalle jäisi.
-
Tässä nyt vaan on se, että pinta-alaa aletaan käyttämään yhä enemmän hiilen sidontaan eri olomuodoissa. Ruoan tuotanto joutuu sopeutumaan kansainvälisiin hiilitalkoisiin.
Ja ym. muuta paskaa.
-
Metsittäminen on jo hyvä vaihtoehto osassa Suomea.
Siinä on vaan se valtava ironia että metsä ei kannata. Puun kartellihinta on sama tästä ikuisuuteen, ja jos ryssät tulee niin kukaan yksityinen ei omista enää metsää Suomessa. Metsityksessä jää työt 60 vuodeksi mutta tuloja lopussa tuskin niinkään että plussalle jäisi.
Ei tässä kannatavuudesta olekkaan kyse vaan loppuu ihmiset ja tekijät.Täälläkin nyt jo on paljon peltoja höppöheinällä ja riistapeltona enemmän kuin oikeassa viljelyksessä.Vilja on huonosti kannattava pohjoisempana.
-
Tukien valvonnan kehittyminen tulee todennäköisesti olemaan seuraavan kauden suurin heikennys. Eli käyttöön tulee ns. monitorointi. Pelloista otetaan satelliittikuvaa useamman kerran kasvukauden aikana ja jos ilmenee jotain mielenkiintoista, niin tulee kyselyä ja vastaamisaika on pari viikkoa. Tämä tarjoaa mittaamattomat mahdollisuudet erilaisiin ristiintarkastustoimenpiteisiin, kun vaikkapa talvella verrataan lohkokortteihin merkittyjä päivämääriä, siihen miltä pellolla on näyttänyt. Syysviljamaiden kohdalla voidaan tarkemmin analysoida tyhjiä paikkoja. Suoranaisesti ilmoittamatta jätetyt asiat tulevat armotta esille jne. jne. Hyvät kollegat. Olemme siirtymässä todelliseen isoveljen valvomaan maataloustuotantoon.
MONITOROINTI ....
Tekopositiivinen uuskielinen sana satelliitin avulla tapahtuvalle kyttäämiselle. Hassua että me viljelijätkin olemme alkaneet käyttämään tuota typeränkuuloista sanaa. No sitähän pitää käyttää, että vaikuttaisi fiksulta, koulutetulta ja sivistyneeltä maajussilta. Edes maajussit eivät enää nykypäivänä halua leimautua "junteiksi".
-
Mahtaako monitorit vähentää ojavallit säilörehunurmen alasta? Pitänee ilmoittaa lohko varmuuden vuoksi kesannoksi.
-
Olen jo varautunut kyyläämisen lisääntymiseen, elikot lähti, pellot kasvaa hömppää ja oikea viljely on sivutuote. Tulot hankitaan muualta, katsotaan kuinka käy ruoan saatavuuden, kun muutkin hoksaavat tehdä näin.
-
Koitin hakea virallisista paikoista varmistusta 23-27 ohjelmakaudelle maanäytteitä koskevaa kohtaa. Alkaa oleen se aika vuodesta, kun on mukava kierrellä peltoja maakairan ja ämpärin kanssa. Nyt kun on tää monitorointi. Niin onhan se hienoa, että voivat katsoa sieltä ämpäri toisessa kädessä ja eväskoppa toisessa kädessä pellolla kävelevää maajussia. On ainakin herätty uuninpankolta ihmetteleen ensi vuoden kylvöjä. Kaikkihan me tiedämme että viljelysuunnitelmamme ja lannoitetasot ja muutkin viljelyyn liittyvät perustuvat maanäytteistä saamiin tuloksiin. Ainoa harmillinen homma tossa maanäytteenotossa on että kun sen tekee kalkitulle pellolle, niin kengät likaantuu :)
-
Koitin hakea virallisista paikoista varmistusta 23-27 ohjelmakaudelle maanäytteitä koskevaa kohtaa. Alkaa oleen se aika vuodesta, kun on mukava kierrellä peltoja maakairan ja ämpärin kanssa. Nyt kun on tää monitorointi. Niin onhan se hienoa, että voivat katsoa sieltä ämpäri toisessa kädessä ja eväskoppa toisessa kädessä pellolla kävelevää maajussia. On ainakin herätty uuninpankolta ihmetteleen ensi vuoden kylvöjä. Kaikkihan me tiedämme että viljelysuunnitelmamme ja lannoitetasot ja muutkin viljelyyn liittyvät perustuvat maanäytteistä saamiin tuloksiin. Ainoa harmillinen homma tossa maanäytteenotossa on että kun sen tekee kalkitulle pellolle, niin kengät likaantuu :)
Viime syksynä otin näytteet, mutta yhdeltä lohkolta pitää nyt ottaa uusintanäyte, koska siiinä oli liikaa fosforia, joku kömmähdys kävi, täytyy nyt olla huolellisempi.
Tarkoitan sitä, että kun lohkon fosfori on ollut vuosia tasolla tyydyttävä, niin miten se viime vuoden näytteessä olikin taas tasoa korkea, olisiko syynä pari vuotta aienmin levitetty ojankaivuusavi, voisiko siinä olla paljon fosforia?
-
Pari viikkoa sitten laitoin maanäytteet menemään. On se nyt PRKL jos ne ei ensi vuonna enää kelpaakaan🤬
-
Koitin hakea virallisista paikoista varmistusta 23-27 ohjelmakaudelle maanäytteitä koskevaa kohtaa. Alkaa oleen se aika vuodesta, kun on mukava kierrellä peltoja maakairan ja ämpärin kanssa. Nyt kun on tää monitorointi. Niin onhan se hienoa, että voivat katsoa sieltä ämpäri toisessa kädessä ja eväskoppa toisessa kädessä pellolla kävelevää maajussia. On ainakin herätty uuninpankolta ihmetteleen ensi vuoden kylvöjä. Kaikkihan me tiedämme että viljelysuunnitelmamme ja lannoitetasot ja muutkin viljelyyn liittyvät perustuvat maanäytteistä saamiin tuloksiin. Ainoa harmillinen homma tossa maanäytteenotossa on että kun sen tekee kalkitulle pellolle, niin kengät likaantuu :)
Viime syksynä otin näytteet, mutta yhdeltä lohkolta pitää nyt ottaa uusintanäyte, koska siiinä oli liikaa fosforia, joku kömmähdys kävi, täytyy nyt olla huolellisempi.
Tarkoitan sitä, että kun lohkon fosfori on ollut vuosia tasolla tyydyttävä, niin miten se viime vuoden näytteessä olikin taas tasoa korkea, olisiko syynä pari vuotta aienmin levitetty ojankaivuusavi, voisiko siinä olla paljon fosforia?
Voi
-
Pari viikkoa sitten laitoin maanäytteet menemään. On se nyt PRKL jos ne ei ensi vuonna enää kelpaakaan🤬
Ainakin paikallinen maaseutupäällikkö (joka on aina ollut hyvin asioista perillä) sanoi, että ei tiedä mitään sellaista olevan tulossa, jotteivatko nyt otetut maanäytteet kelpaisi ensi vuonnakin.
-
ja ite otin, ku muistuttivat, ja en sit löytänykään kansiosta vanhaa, vaan liian vanhan tuloksen, viime syskynä näytteet ja täytin lomakkeenki mut en päivänny, - onneks. ja miun pitääkin uusia nuo vuonna 2024!! nooooo, nuo saabi kuivua komerossa ihan vapaasti ja laitan sit, - jos elän, tuolloin 2024. säästyy selkä moiselta nyt.
-
ja ite otin, ku muistuttivat, ja en sit löytänykään kansiosta vanhaa, vaan liian vanhan tuloksen, viime syskynä näytteet ja täytin lomakkeenki mut en päivänny, - onneks. ja miun pitääkin uusia nuo vuonna 2024!! nooooo, nuo saabi kuivua komerossa ihan vapaasti ja laitan sit, - jos elän, tuolloin 2024. säästyy selkä moiselta nyt.
Toihan on hyvä idea..Käy nyt jo ottamassa vuoden 2027-2032 ja ja2033-2037 kausien maanäytteet, ja pistää komeroon, niin selkä säästyy siihen kun se on riittävän huonossa kunnossa maanäytteiden ottoon kymmenen vuoden päästä.. Tietysti jos saisi lääkäriltä vapautuksen maanäytteiden otosta selkäkipuihin vedoten :) ja näyttää sitä saikkulappua tukientarkastajille. Kai maanviljelijällä saa olla jotain hyötyä sairaslomasta.
-
^
Lääkärin suusta kuultuna erehdyttyäni kysymään sairaslomaa pitkittyneen nilkka vaivan ja sen turvotuksen hoitoon ... " Viljelijöille on turha kirjoittaa sairaslomaa, kun he eivät sitä yleensä pysty pitämään". Joten sinällään selkäkivusta saatavaan sairaslomaan suhtautuisin lähes samoin kuin joulupukkiin.
Mutta siltikin kaksien näytteiden otto kerralla kuulostaa jo lähes houkuttelevalta vaihtoehdolta noita omia jalkojani ajatellen :)
-
ja ite otin, ku muistuttivat, ja en sit löytänykään kansiosta vanhaa, vaan liian vanhan tuloksen, viime syskynä näytteet ja täytin lomakkeenki mut en päivänny, - onneks. ja miun pitääkin uusia nuo vuonna 2024!! nooooo, nuo saabi kuivua komerossa ihan vapaasti ja laitan sit, - jos elän, tuolloin 2024. säästyy selkä moiselta nyt.
Pijä sopivassa kosteuvessa etteivät labrassaa ihmettele hometta tai tiiliskiveä joka rasiasta tipahtaa.
-
Juuri cap koulutuksen katselleena voin vain todeta että joutilaat heinäpellot ei tule Suomesta loppumaan. Päin vastoin ne lisääntyvät, ja paljon. Tuotantokustannukset nousseet ja noussee yhä, viljan hinta laskee, ja tuet ohjaavat erilaisten heinien kasvatteluun.
Niiltä jotka jostain kumman syystä yrittävät vielä ruokaa tuottaa, karsitaan tukia, ja lisätään velvotteita 🙈
Hienoa! Todella hienoa👏
-
Juuri cap koulutuksen katselleena voin vain todeta että joutilaat heinäpellot ei tule Suomesta loppumaan. Päin vastoin ne lisääntyvät, ja paljon. Tuotantokustannukset nousseet ja noussee yhä, viljan hinta laskee, ja tuet ohjaavat erilaisten heinien kasvatteluun.
Niiltä jotka jostain kumman syystä yrittävät vielä ruokaa tuottaa, karsitaan tukia, ja lisätään velvotteita 🙈
Hienoa! Todella hienoa👏
Yllätyitkö? Olihan tuo asia kohtuu selvä jo silloin kun ekat luonnokset uudesta capista julkaistiin.. ;D
Täysin perseestähän tuo on. Mut minkäs teet. Sinänsä tietysti ymmärtää kun tuotantoa monessa mielessä Suomessa liikaa ja kai sillä haetaan sitä et heikossa tuottokunnossa olevat lohkot siirtyvät pois tuotannosta noihin vihervaihtoehtoihin. Mut kun näillä pienillä pinta-aloilla pelaa niin paljon saa rassailla koneita ees taas. Aina jonkin pikkujutun käy tekemässä ja taas eri konetta perään jne. Täs luomus päässy jo mokomaa toimintaa harjoittamaan. Itseä ainakin ärsyttää. Ennemmin kun jonkin koneen virittää perään niin tekis pidemmän pätkän sit.
-
Juuri cap koulutuksen katselleena voin vain todeta että joutilaat heinäpellot ei tule Suomesta loppumaan. Päin vastoin ne lisääntyvät, ja paljon. Tuotantokustannukset nousseet ja noussee yhä, viljan hinta laskee, ja tuet ohjaavat erilaisten heinien kasvatteluun.
Niiltä jotka jostain kumman syystä yrittävät vielä ruokaa tuottaa, karsitaan tukia, ja lisätään velvotteita 🙈
Hienoa! Todella hienoa👏
Yllätyitkö? Olihan tuo asia kohtuu selvä jo silloin kun ekat luonnokset uudesta capista julkaistiin.. ;D
Täysin perseestähän tuo on. Mut minkäs teet. Sinänsä tietysti ymmärtää kun tuotantoa monessa mielessä Suomessa liikaa ja kai sillä haetaan sitä et heikossa tuottokunnossa olevat lohkot siirtyvät pois tuotannosta noihin vihervaihtoehtoihin. Mut kun näillä pienillä pinta-aloilla pelaa niin paljon saa rassailla koneita ees taas. Aina jonkin pikkujutun käy tekemässä ja taas eri konetta perään jne. Täs luomus päässy jo mokomaa toimintaa harjoittamaan. Itseä ainakin ärsyttää. Ennemmin kun jonkin koneen virittää perään niin tekis pidemmän pätkän sit.
No juu, olihan tosta suurin osa jo tiedossa😏
Silti päällimmäisenä on ..tutus.
Tuo viherlannoitushommakin. Jos ei viimekeväänä sattunut olemaan kristallipalloa ja osannut kylvää neljää eri kasvia niin nyt se on perustettava uudelleen. Toki vln tukikin on kyllä oletettua pienempi joten ihan sama minä jeinänä sen ilmoittaa 🤔 ja taitaa mulla jotain vanhoja heinäseos kuittejakin olla jolla voi todistaa että kyllä sinne neljää laatia on laitettu.
-
No juu v1tuttaahan se kun ei haluta että tuotetaan muuta kuin mielikuvia. Ja sekin et mitä kaikkia kämmejä ja epäkohtia järjestelmästä löytyy taas vähintään seuraavan vuoden ajan. Kun joskus kuunneltaisiin viljelijöitä noissa valmisteluissa.
-
Juuri cap koulutuksen katselleena voin vain todeta että joutilaat heinäpellot ei tule Suomesta loppumaan. Päin vastoin ne lisääntyvät, ja paljon. Tuotantokustannukset nousseet ja noussee yhä, viljan hinta laskee, ja tuet ohjaavat erilaisten heinien kasvatteluun.
Niiltä jotka jostain kumman syystä yrittävät vielä ruokaa tuottaa, karsitaan tukia, ja lisätään velvotteita 🙈
Hienoa! Todella hienoa👏
Yllätyitkö? Olihan tuo asia kohtuu selvä jo silloin kun ekat luonnokset uudesta capista julkaistiin.. ;D
Täysin perseestähän tuo on. Mut minkäs teet. Sinänsä tietysti ymmärtää kun tuotantoa monessa mielessä Suomessa liikaa ja kai sillä haetaan sitä et heikossa tuottokunnossa olevat lohkot siirtyvät pois tuotannosta noihin vihervaihtoehtoihin. Mut kun näillä pienillä pinta-aloilla pelaa niin paljon saa rassailla koneita ees taas. Aina jonkin pikkujutun käy tekemässä ja taas eri konetta perään jne. Täs luomus päässy jo mokomaa toimintaa harjoittamaan. Itseä ainakin ärsyttää. Ennemmin kun jonkin koneen virittää perään niin tekis pidemmän pätkän sit.
No juu, olihan tosta suurin osa jo tiedossa😏
Silti päällimmäisenä on ..tutus.
Tuo viherlannoitushommakin. Jos ei viimekeväänä sattunut olemaan kristallipalloa ja osannut kylvää neljää eri kasvia niin nyt se on perustettava uudelleen. Toki vln tukikin on kyllä oletettua pienempi joten ihan sama minä jeinänä sen ilmoittaa 🤔 ja taitaa mulla jotain vanhoja heinäseos kuittejakin olla jolla voi todistaa että kyllä sinne neljää laatia on laitettu.
Oliko mitään perustelua sille että pitää olla 4 eri kasvia?
Siemenkauppiaat hyvin lobanneet?
Tos-heinänsiemen käytön yrittäävät estää?
Lähes puhtaita apilikoita on nuo vln:t olleet vaikka sinne jotain heinääkin seoksissa ollut.
Pitänee sitten ilmoittaa "säilörehuksi" ???
-
Mitäs mieltä tästä olette? Olemme 27 vuotta olleet Eu:ssa ja koko sen aikaa johtoajatuksena on ollut vesistöjen suojelu. Nyt sitten sivulauseessa kävi ilmi, että uudella tukikaudella ei enää edellytetä valtaojien varressa olevia metrin suojakaistoja. Kysyin tätä vielä erikseen maataloussihteeriltä. Totesi, että näin on ja tuntuu ihmeelliseltä. Eihän näitä jää kaipamaan, nämähän on olleet kestopuheenaihe tarkastusten yhteydessä sanktioiduista asioista. Silti aika jännää, että näitä periaattellisia juttujakin voidaan todeta tarpeettomaksi pitkänkin ajan jälkeen.
-
Mitäs mieltä tästä olette? Olemme 27 vuotta olleet Eu:ssa ja koko sen aikaa johtoajatuksena on ollut vesistöjen suojelu. Nyt sitten sivulauseessa kävi ilmi, että uudella tukikaudella ei enää edellytetä valtaojien varressa olevia metrin suojakaistoja. Kysyin tätä vielä erikseen maataloussihteeriltä. Totesi, että näin on ja tuntuu ihmeelliseltä. Eihän näitä jää kaipamaan, nämähän on olleet kestopuheenaihe tarkastusten yhteydessä sanktioiduista asioista. Silti aika jännää, että näitä periaattellisia juttujakin voidaan todeta tarpeettomaksi pitkänkin ajan jälkeen.
Samaa ihmeteltiin jo kesällä tarkastajan kanssa mutta eipä tuosta nyt vastaankaan viitsi purnata kun on noita vesistöjä jo muutenkin niin että vadelmapientareita riittää ilman noita metrin kaistojakin. Mutta juu, ristiriidassa on.
-
Juuri cap koulutuksen katselleena voin vain todeta että joutilaat heinäpellot ei tule Suomesta loppumaan. Päin vastoin ne lisääntyvät, ja paljon. Tuotantokustannukset nousseet ja noussee yhä, viljan hinta laskee, ja tuet ohjaavat erilaisten heinien kasvatteluun.
Niiltä jotka jostain kumman syystä yrittävät vielä ruokaa tuottaa, karsitaan tukia, ja lisätään velvotteita 🙈
Hienoa! Todella hienoa👏
Yllätyitkö? Olihan tuo asia kohtuu selvä jo silloin kun ekat luonnokset uudesta capista julkaistiin.. ;D
Täysin perseestähän tuo on. Mut minkäs teet. Sinänsä tietysti ymmärtää kun tuotantoa monessa mielessä Suomessa liikaa ja kai sillä haetaan sitä et heikossa tuottokunnossa olevat lohkot siirtyvät pois tuotannosta noihin vihervaihtoehtoihin. Mut kun näillä pienillä pinta-aloilla pelaa niin paljon saa rassailla koneita ees taas. Aina jonkin pikkujutun käy tekemässä ja taas eri konetta perään jne. Täs luomus päässy jo mokomaa toimintaa harjoittamaan. Itseä ainakin ärsyttää. Ennemmin kun jonkin koneen virittää perään niin tekis pidemmän pätkän sit.
No juu, olihan tosta suurin osa jo tiedossa😏
Silti päällimmäisenä on ..tutus.
Tuo viherlannoitushommakin. Jos ei viimekeväänä sattunut olemaan kristallipalloa ja osannut kylvää neljää eri kasvia niin nyt se on perustettava uudelleen. Toki vln tukikin on kyllä oletettua pienempi joten ihan sama minä jeinänä sen ilmoittaa 🤔 ja taitaa mulla jotain vanhoja heinäseos kuittejakin olla jolla voi todistaa että kyllä sinne neljää laatia on laitettu.
Oliko mitään perustelua sille että pitää olla 4 eri kasvia?
Siemenkauppiaat hyvin lobanneet?
Tos-heinänsiemen käytön yrittäävät estää?
Lähes puhtaita apilikoita on nuo vln:t olleet vaikka sinne jotain heinääkin seoksissa ollut.
Pitänee sitten ilmoittaa "säilörehuksi" ???
Ei kai sille mitään perusteluja tarvi. Joku vaan on keksinyt että neljä kasvia on kivempi kuin kaksi tai kolme🤷
Sama tuo suojakaistakin.
Kolme on justiinsa oikea👍
Kaksi ja neljä on huono 👎
Sitten jos on ensin 8metriä pusikkoa tai muuta lutakkoa niin sittenkin pitää olla vielä se kolme metriä. ...täh?
Mutta valtaojassa ei tarvita mitään 🤷
-
Onhan se hyvä, että maajussit opetetaan viljelykiertoon. Hölmöä, että se on pakotettava. Ja kun sen on eu pakottanut, se on aivan paskaa ja homoa.
-
Onhan se hyvä, että maajussit opetetaan viljelykiertoon. Hölmöä, että se on pakotettava. Ja kun sen on eu pakottanut, se on aivan paskaa ja homoa.
Tätäkin painotettiin, mutta käytännössä on mahdollista pitää jatkossa kolme vuotta peräkkäin samaa lajia. Perustuu jotenkin siihen, että 30% pinta-alasta pitää kierrättää. Tämä vanha malli saattoi olla tehokkaampi, kun ruksasi viljelyn monipuolistamistoimenpiteen, niin sai olla maksimissaan kaksi vuottaa samaa lajia. Siemenviljelyssä tämä nyt helpottaa kuviota. Tosin en tiedä viittiikö kevätvehnää pitää kolmee vuotta peräkkäin samalla pellolla. Taitaa alkaa kaivaa esille kaikenlaista tyvimätätautia, jotka on tähän asti onnistuneesti kierretty.
-
MMM järjesti jonkun cap27 webinaarin, mutta se meni multa ohi. Onko nämä uudet tiedot sieltä kuultua?
-
Epäilen et eevertin tiedot ovat peräisin kaakkois suomen viljelijätuki infosta.. ::)
-
Ympäristötukeen liittyy pari pakollista tilakohtaista toimenpidettä, jotka pitää valita seitsemästä vaihtoehdosta. Yksi niistä on pölyttäjäkasvien viljely tukemaan mehiläisten elinolosuhteita. Eli vähintään kaksi, minimissään 0,5ha lohkoa tulee kylvää kasveille joiden listassa on mm. öljykasvit, herne, härkäpapu. Suurin osa toimenpiteistä on sellaisia, että niitä voi vaihdella vuosittain. Elikkä aika joustava systeemi. Pointti on kuitenkin siinä, että herneet kannattaa ostaa nyt, jos tälle tielle lähtee.
-
Epäilen et eevertin tiedot ovat peräisin kaakkois suomen viljelijätuki infosta.. ::)
Juu, sieltähän ne😊
Ensin xxtutti lumityöt, sitten tukihommat ja nyt taas lumityöt😏
...tuossa koulutuksessa oli lähes joka lauseen välissä kommentti ,tämä saattaa vielä muuttua 🙄
-
Ympäristötukeen liittyy pari pakollista tilakohtaista toimenpidettä, jotka pitää valita seitsemästä vaihtoehdosta. Yksi niistä on pölyttäjäkasvien viljely tukemaan mehiläisten elinolosuhteita. Eli vähintään kaksi, minimissään 0,5ha lohkoa tulee kylvää kasveille joiden listassa on mm. öljykasvit, herne, härkäpapu. Suurin osa toimenpiteistä on sellaisia, että niitä voi vaihdella vuosittain. Elikkä aika joustava systeemi. Pointti on kuitenkin siinä, että herneet kannattaa ostaa nyt, jos tälle tielle lähtee.
Herne lienee aika heikko pölyttäjien herkuksi? Ei se ainakaan mettä juuri tarjoile.
-
Ympäristötukeen liittyy pari pakollista tilakohtaista toimenpidettä, jotka pitää valita seitsemästä vaihtoehdosta. Yksi niistä on pölyttäjäkasvien viljely tukemaan mehiläisten elinolosuhteita. Eli vähintään kaksi, minimissään 0,5ha lohkoa tulee kylvää kasveille joiden listassa on mm. öljykasvit, herne, härkäpapu. Suurin osa toimenpiteistä on sellaisia, että niitä voi vaihdella vuosittain. Elikkä aika joustava systeemi. Pointti on kuitenkin siinä, että herneet kannattaa ostaa nyt, jos tälle tielle lähtee.
Herne lienee aika heikko pölyttäjien herkuksi? Ei se ainakaan mettä juuri tarjoile.
Juu, ei ole herneestä iloa pölyttäjille, se on itsepölytteinen kasvi. On kyllä aika yleinen väärinkäsitys että olisi pölyttäjäkasvi, ehkä komean kukinnon vuoksi.
-
Leipä leveämmäksi -lehdessä mainittiin uudesta tukikaudesta semmosta, että enää ei tarvitsisi tehdä kirjallista viljelysuunnitelmaa, pelkkä lohkokirjanpito riittää.
-
Leipä leveämmäksi -lehdessä mainittiin uudesta tukikaudesta semmosta, että enää ei tarvitsisi tehdä kirjallista viljelysuunnitelmaa, pelkkä lohkokirjanpito riittää.
Se olisi kyllä fiksua. Olen ihmetellyt miksi pitää tehdä suunnitelmia joita ei tarvitse kuitenkaan noudattaa. Aivan turhaa hommaa.
-
Itseä kyllä ketuttaa toi VLN jos jää tuollaiseksi. Kesällä kuulin että siihen olisi tulossa reilu korotus, jotain 200€ luokkaa ja siksi tulisi myös tuo neljän kasvin vaatimus.
No nyt näyttäisi vaatimus kyllä tulevan mutta tuki jäämässä vaatimattomaksi 80€
Itellä oli mesikän kanssa suunnitelmat kasvipeitteisyyshommiin mutta nyt täytyykin laskeskella vähän uudelleen 🤔
-
Ympäristötukeen liittyy pari pakollista tilakohtaista toimenpidettä, jotka pitää valita seitsemästä vaihtoehdosta. Yksi niistä on pölyttäjäkasvien viljely tukemaan mehiläisten elinolosuhteita. Eli vähintään kaksi, minimissään 0,5ha lohkoa tulee kylvää kasveille joiden listassa on mm. öljykasvit, herne, härkäpapu. Suurin osa toimenpiteistä on sellaisia, että niitä voi vaihdella vuosittain. Elikkä aika joustava systeemi. Pointti on kuitenkin siinä, että herneet kannattaa ostaa nyt, jos tälle tielle lähtee.
Herne lienee aika heikko pölyttäjien herkuksi? Ei se ainakaan mettä juuri tarjoile.
Juu, ei ole herneestä iloa pölyttäjille, se on itsepölytteinen kasvi. On kyllä aika yleinen väärinkäsitys että olisi pölyttäjäkasvi, ehkä komean kukinnon vuoksi.
Älkää nyt kuvitelko, että näissä taaskaan mitään järkeä olisi. Tässähän on vaan haettu kannustetta palkokasvien viljelyyn, mutta tämä nyt markkinoidaan näin.
-
No ainahan voi jonnekkin huonosti kasvavaan mettän kulmaan kylvää sen 0,5 ha hernettä ja toiseen kulmaan rypsiä, tää on helpoiten toteutettu pakollinen lisätoimenpide, muuten ei kiinnosta enempää noihin erikoiskasveihin sekaantua.
-
Mitäs mieltä tästä olette? Olemme 27 vuotta olleet Eu:ssa ja koko sen aikaa johtoajatuksena on ollut vesistöjen suojelu. Nyt sitten sivulauseessa kävi ilmi, että uudella tukikaudella ei enää edellytetä valtaojien varressa olevia metrin suojakaistoja. Kysyin tätä vielä erikseen maataloussihteeriltä. Totesi, että näin on ja tuntuu ihmeelliseltä. Eihän näitä jää kaipamaan, nämähän on olleet kestopuheenaihe tarkastusten yhteydessä sanktioiduista asioista. Silti aika jännää, että näitä periaattellisia juttujakin voidaan todeta tarpeettomaksi pitkänkin ajan jälkeen.
Tuliko vesistöjen varrelle muutoksia?
-
Juu, ei ole herneestä iloa pölyttäjille, se on itsepölytteinen kasvi. On kyllä aika yleinen väärinkäsitys että olisi pölyttäjäkasvi, ehkä komean kukinnon vuoksi.
Luulisi, jottei se ihan poissuljettua pitäisi olla, jotteiko itsepölytteisestäkin kasvista voisi jotain pörriäisiä kiinnostavaa löytyä?
-
No ainahan voi jonnekkin huonosti kasvavaan mettän kulmaan kylvää sen 0,5 ha hernettä ja toiseen kulmaan rypsiä, tää on helpoiten toteutettu pakollinen lisätoimenpide, muuten ei kiinnosta enempää noihin erikoiskasveihin sekaantua.
Juurikin näin. Itsellekin tulee heti mieleen pari varjoista kohdetta, jotka voisivat vallan hyvin joutaa tähän tarkoitukseen. Paras olisi joku monivuotinen kukkiva, vai onko tässäkin taas joku sellainen pykälä, että täytyy joka vuosi uusia...?
-
Juu, ei ole herneestä iloa pölyttäjille, se on itsepölytteinen kasvi. On kyllä aika yleinen väärinkäsitys että olisi pölyttäjäkasvi, ehkä komean kukinnon vuoksi.
Luulisi, jottei se ihan poissuljettua pitäisi olla, jotteiko itsepölytteisestäkin kasvista voisi jotain pörriäisiä kiinnostavaa löytyä?
Kyllä jotkin pölyttäjät voivat eksyä myös herneen kukkaan, vaikka kasvi onkin lähes itsepölytteinen.
-
Mitäs mieltä tästä olette? Olemme 27 vuotta olleet Eu:ssa ja koko sen aikaa johtoajatuksena on ollut vesistöjen suojelu. Nyt sitten sivulauseessa kävi ilmi, että uudella tukikaudella ei enää edellytetä valtaojien varressa olevia metrin suojakaistoja. Kysyin tätä vielä erikseen maataloussihteeriltä. Totesi, että näin on ja tuntuu ihmeelliseltä. Eihän näitä jää kaipamaan, nämähän on olleet kestopuheenaihe tarkastusten yhteydessä sanktioiduista asioista. Silti aika jännää, että näitä periaattellisia juttujakin voidaan todeta tarpeettomaksi pitkänkin ajan jälkeen.
Tuliko vesistöjen varrelle muutoksia?
Ei.
-
Juu, ei ole herneestä iloa pölyttäjille, se on itsepölytteinen kasvi. On kyllä aika yleinen väärinkäsitys että olisi pölyttäjäkasvi, ehkä komean kukinnon vuoksi.
Luulisi, jottei se ihan poissuljettua pitäisi olla, jotteiko itsepölytteisestäkin kasvista voisi jotain pörriäisiä kiinnostavaa löytyä?
Kyllä jotkin pölyttäjät voivat eksyä myös herneen kukkaan, vaikka kasvi onkin lähes itsepölytteinen.
No voi toki. Mutta jos ajatellaan pölyttäjäpellon perusideaa niin siihen löytyy kyllä lukemattamia parempia kasveja.
-
Mitä..Mitä..Uudelleenjakotukea..lue vanhaa tilatukea..voidaan maksaa tilaa kohti enintään 50 hehtaarille luki Farmitissa. onko oikeesti näin vai pelleileekö joku suomalaisen ruuantuotannon kustannuksella. Tulee lisää tiloja kun 150 ha tilat. Mitkä ovat Eu viljelyssä Suomessa asiallisen kokosia laittavat kolmelle 50 ha tilalle tilatunnukset. Saadaan tilamäärän lasku yhtäkkäkkiä kääntymään nousuksi. Ihan oikeesti..voisko tää pelleily loppua..Hyvät Joulut vaan kaikille :)
-
Mitä..Mitä..Uudelleenjakotukea..lue vanhaa tilatukea..voidaan maksaa tilaa kohti enintään 50 hehtaarille luki Farmitissa. onko oikeesti näin vai pelleileekö joku suomalaisen ruuantuotannon kustannuksella. Vxttu..tulee lisää tiloja kun 150 ha tilat. Mitkä ovat Eu viljelyssä Suomessa asiallisen kokosia laittavat kolmelle 50 ha tilalle tilatunnukset. Saadaan tilamäärän lasku yhtäkkäkkiä kääntymään nousuksi. Ihan oikeesti..voisko tää pelleily loppua..Hyvät Joulut vaan kaikille :)
Tuotahan silloin väläyteltiin mut voipi olla et tutkitaan omistajat joten keinottelu ei ole mahdollista.
-
alkaa helevatinmoinenkeinottelu ja koplaaminen.. hyä, jos sit myökii saaha se setelisäkki piironkiin..
-
Vaikeeta on herneen kylvö ainakin vanhemmilla koneilla, tukkii siemenputket eikä onnistu hyvin edes lannotevantailla. Tosin ei kokemusta kuin tarhaherneestä jossa isonpi siemen luulisin.
-
Vaikeeta on herneen kylvö ainakin vanhemmilla koneilla, tukkii siemenputket eikä onnistu hyvin edes lannotevantailla. Tosin ei kokemusta kuin tarhaherneestä jossa isonpi siemen luulisin.
Mä olen kylvänyt hernettä Tumen JC:llä ja Novalla. Jälkimmäisellä myös ehken 100 ha härkäpapua, en huomannut mitään isompaa ongelmaa. Juju voi olla siinä että noita ei kannata kylvää kovin suurella vauhdilla, kerkiää soljua syöttölaitteissa, putkissa ja vantaissa. En ole 8 km/h juuri ylittänyt.
Papu kiusasi joskus urakalla kun elevaattorista oli irronnut jo lajitellun siemenen sekaan jotain talmalisuja jotka menivät syöttörihloista kyllä läpi mutta tukkivat sitten putken joko heti siitä yläpäästä tai sitten vantaan alapäästä.
Onnistui se herne jopa vanhalla McCormickillakin, tosin riittävää kylvösyvyyttä sillä ei tietenkään saanut. Aikojen alussa sillä kylvettiin innolla lemmuille hernekauraa.
-
Silmäilin ja kuuntelin läpi noita netin koulutus videoita, hömppä mahdollisuuksia on melko hyvin, saa rauhassa tehdä muita töitä. Suojavyöhykenurmista maksetaan 350, kuulemma vähän, mutta eikö tuohon tule lisäksi perustuki+lfa tuki+ympin perusosa? Sadon voi kerätä joku hevosheinän tarvitsija.
-
Tuli kuunneltua eka osa koulutuksesta läpi ja ei tuo himmeli ainakaan yksinkertaisemmaksi ole muuttunut. Se nyt sinänsä oli odotettavissa jo ennakkotiedoista mut kuitenkin se hieman yllätti.
Äkkiä laskeskeltuna tavis viljelijä joka ei halua tehdä mitään extraa niin tukitaso jää hieman päälle 400e/ha. Varmaan tullaan näkemään kohtuu paljon luonnonhoitonurmi, monimuotoisuus ym. Peltoja. Joilla yritetään kokonaispottia hilata ylöspäin. Monimuotoisuuspellon 300e/ha ja 25% kattavuudella ja kasvipeitteisyyden 50e/ha päästään jo lähelle luomutuen euromäärää. Toki jos luomussa pystyisi pitämään myös 100% kasvipeitteen niin sitten ero jää hieman alta sataseen. ::)
Nooh odotellaan tuo toinen koulutus mitä se sit tuo tullessaan mutta kylhän tästä jo aika sotku saadaan aikaisiksi. Ei tarvitse ainakaan odottaa et peltoa vapautuisi markkinoille 🤣
-
[quote author=ja101 link=topic=95376.msg1687180#msg1687180 date=1672215785
Nooh odotellaan tuo toinen koulutus mitä se sit tuo tullessaan mutta kylhän tästä jo aika sotku saadaan aikaisiksi. Ei tarvitse ainakaan odottaa et peltoa vapautuisi markkinoille 🤣
[/quote]
No ei, vuokrapelloillakin kannattaa kasvattaa heiniä vaan 🤦
-
[quote author=ja101 link=topic=95376.msg1687180#msg1687180 date=1672215785
Nooh odotellaan tuo toinen koulutus mitä se sit tuo tullessaan mutta kylhän tästä jo aika sotku saadaan aikaisiksi. Ei tarvitse ainakaan odottaa et peltoa vapautuisi markkinoille 🤣
No ei, vuokrapelloillakin kannattaa kasvattaa heiniä vaan 🤦
[/quote]
Joo niin nurinkurista ku se onkin niin sadonkorjuu velvoitetta kun ei ole eikä sitä tullut takaisin ja kun noita viherhömppäjuttuja on tuolla tukikaavakkeella niin siinä voi hyvin monikin pellonomistaja jatkaa vain heinän kasvattelua. Niittokone on tärkein työkone.
Mut sit taas toisaalta niin kylhän nämä vihervaihtoehdot tukevat tulevaisuudessa viljan hintaa kun vilja-ala pienenee. ::)
Silti vaaka kallistuu itsellä sinne päin et perseestä koko homma. ;D
-
[quote author=ja101 link=topic=95376.msg1687180#msg1687180 date=1672215785
Nooh odotellaan tuo toinen koulutus mitä se sit tuo tullessaan mutta kylhän tästä jo aika sotku saadaan aikaisiksi. Ei tarvitse ainakaan odottaa et peltoa vapautuisi markkinoille 🤣
No ei, vuokrapelloillakin kannattaa kasvattaa heiniä vaan 🤦
Joo niin nurinkurista ku se onkin niin sadonkorjuu velvoitetta kun ei ole eikä sitä tullut takaisin ja kun noita viherhömppäjuttuja on tuolla tukikaavakkeella niin siinä voi hyvin monikin pellonomistaja jatkaa vain heinän kasvattelua. Niittokone on tärkein työkone.
Mut sit taas toisaalta niin kylhän nämä vihervaihtoehdot tukevat tulevaisuudessa viljan hintaa kun vilja-ala pienenee. ::)
Silti vaaka kallistuu itsellä sinne päin et perseestä koko homma. ;D
[/quote]Ei tainut homma paljon muuttua sikailun jälkeen...Tämähän oli odotettavissa,ilmasto menee ruokatuotannon edelle Suomessa.
-
Kertokaas mihin sitä suunnatonta viljamäärää sitte oikein tarvittas jos kerran näennäisheinien kasvatus on kamalaa?
Rehunkäyttöpuolella on kertomusten mukaan lopetusaalto ja tämän vuoden sato oli ihan ok.
-
Kertokaas mihin sitä suunnatonta viljamäärää sitte oikein tarvittas jos kerran näennäisheinien kasvatus on kamalaa?
Rehunkäyttöpuolella on kertomusten mukaan lopetusaalto ja tämän vuoden sato oli ihan ok.
Eiköhän rehuviljan ylituotantoa tarvita pitämään itämerivähennys riittävän suurena.
Tässä muutamana kesänä rehuviljojen sadot ovat olleet paikoin epätyydyttävät, ja paikallinen rehukauppa käyttäjille on kohdannut kustannuskriisin, koska ulkomaansatasen rehuviljaa ei välttämättä saa ihan ilmaiseksi laivattua ja rahdattua tehtaalle..
Maisemat, rypsit ja pakkokesannot ensi kesän teema. Vehnää talvituhojen määräämä ala. Kaura ja osin ohra voi olla pahimmoillaan ongelmajäte.
-SS-
-
Kertokaas mihin sitä suunnatonta viljamäärää sitte oikein tarvittas jos kerran näennäisheinien kasvatus on kamalaa?
Rehunkäyttöpuolella on kertomusten mukaan lopetusaalto ja tämän vuoden sato oli ihan ok.
Ei mihinkään mut mukavampi olisi tuottaa oikeasti jotain kuin vain raksia tukilomakkeelta oikeat ruudut ja lähteä sen jälkeen niittokonetta perään.. ::)
-
Joku instanssi, joka tykkää/osaa puljata numeroiden kanssa, voisi nyt tehdä esimerkkilaskelmia vaihtoehtoisista malleista, minkälaisilla tukivalinnoilla saa parhaan katteen.
-
Joku instanssi, joka tykkää/osaa puljata numeroiden kanssa, voisi nyt tehdä esimerkkilaskelmia vaihtoehtoisista malleista, minkälaisilla tukivalinnoilla saa parhaan katteen.
Eiköhän tässä talven mittaan tule noita erilaisia laskelmia. Itse aattelin et jos jonkun excelin tekisi tai sit jos tuo tuttu neuvoja olisi tehnyt excelin niin hänen kanssa voisi katsoa..
-
Joku instanssi, joka tykkää/osaa puljata numeroiden kanssa, voisi nyt tehdä esimerkkilaskelmia vaihtoehtoisista malleista, minkälaisilla tukivalinnoilla saa parhaan katteen.
Eiköhän tässä talven mittaan tule noita erilaisia laskelmia. Itse aattelin et jos jonkun excelin tekisi tai sit jos tuo tuttu neuvoja olisi tehnyt excelin niin hänen kanssa voisi katsoa..
Mut eikös se oo luomussa yksinkertaisempaa, kun ehdollisuudessa on joitakin kohtia, jotka ei koske luomutiloja ja ympäristösopimuskin on helpompi toteuttaa luomussa.
-
Joku instanssi, joka tykkää/osaa puljata numeroiden kanssa, voisi nyt tehdä esimerkkilaskelmia vaihtoehtoisista malleista, minkälaisilla tukivalinnoilla saa parhaan katteen.
Eiköhän tässä talven mittaan tule noita erilaisia laskelmia. Itse aattelin et jos jonkun excelin tekisi tai sit jos tuo tuttu neuvoja olisi tehnyt excelin niin hänen kanssa voisi katsoa..
Mut eikös se oo luomussa yksinkertaisempaa, kun ehdollisuudessa on joitakin kohtia, jotka ei koske luomutiloja ja ympäristösopimuskin on helpompi toteuttaa luomussa.
En muista oliko siinä ehdollisuudessa kovinkaan paljon eroa mut ekojärjestelmässä on. Kasvipeitteisyys tais olla ainut jonka voi valita ja nämä vln, lhp yms. Oli kieltolistalla. Mut sitä vertailuahan olisi just tehtävä et jos ois taviksessa ja valitsisi 25% noita viherjuttuja niin mikä se todellinen ero luomuun sit enää olisi.
Luomussa 25% vln on monessa tapauksessa liian vähän. Oikea on lähempänä 50%. Luomutuen saa toki koko pinta-alalle mut vastaavasti taviksessa voisi satokasveja tuottaa 75% ja et pystyykö luomussa pitämään täyden kasvipeitteisyyden, tuskin. Niin se ero luomun ja taviksen johon valittu oikein noita viherjuttuja niin ero ei varmaan jää enää kovinkaan isoksi. Ja taviksessa sit oikeasti mahdollisuus panostaa silloin kun siltä näyttää.. ::)
-
Joku instanssi, joka tykkää/osaa puljata numeroiden kanssa, voisi nyt tehdä esimerkkilaskelmia vaihtoehtoisista malleista, minkälaisilla tukivalinnoilla saa parhaan katteen.
Tälle vuodelle rehuviljalla ja hömpällä maksimoituna keskiarvo oli n. 580€ per ha.
Tuleva kausi nostaa ylöspäin, luulisin.
-
Kertokaas mihin sitä suunnatonta viljamäärää sitte oikein tarvittas jos kerran näennäisheinien kasvatus on kamalaa?
Rehunkäyttöpuolella on kertomusten mukaan lopetusaalto ja tämän vuoden sato oli ihan ok.
Eiköhän rehuviljan ylituotantoa tarvita pitämään itämerivähennys riittävän suurena.
Tässä muutamana kesänä rehuviljojen sadot ovat olleet paikoin epätyydyttävät, ja paikallinen rehukauppa käyttäjille on kohdannut kustannuskriisin, koska ulkomaansatasen rehuviljaa ei välttämättä saa ihan ilmaiseksi laivattua ja rahdattua tehtaalle..
Maisemat, rypsit ja pakkokesannot ensi kesän teema. Vehnää talvituhojen määräämä ala. Kaura ja osin ohra voi olla pahimmoillaan ongelmajäte.
-SS-
Eiväthän ostajat pakota kasvattamaan viljaa?
Luulen että se on niin syvällä geeneissä kun olla ja voi?
Kö?
-
Kertokaas mihin sitä suunnatonta viljamäärää sitte oikein tarvittas jos kerran näennäisheinien kasvatus on kamalaa?
Rehunkäyttöpuolella on kertomusten mukaan lopetusaalto ja tämän vuoden sato oli ihan ok.
Ei mihinkään mut mukavampi olisi tuottaa oikeasti jotain kuin vain raksia tukilomakkeelta oikeat ruudut ja lähteä sen jälkeen niittokonetta perään.. ::)
Mukavaa?
Eikös helpolla tuleva raha ole mukavampaa ku riskillä väkisin viljely?
-
Näin varsinaisen Vilja- Suomen kasvattina en jaksa lakata hämmästelemättä, kuinka se peruskevätviljan kasvattaminen on ainoaa oikeaa maanviljelyä ja loput jotain muuta... Kun siihen hömppäilyyn ottaa ammattimaisen asenteen, niin ne välivuodet tarjoavat loistavan tilaisuuden laittaa pelto sellaiseen kuntoon, että se vilja kasvaa pienemmillä kuluilla niiden jälkeen. Luulen, että aika harvalla meistä ei ole lohkoja, joille joku näiden tukien mahdollistama väli/tehohoito ei tekisi hyvää. Täydellisyyttä kun laulun mukaan on vain Olkiluodossa...
-
Näin varsinaisen Vilja- Suomen kasvattina en jaksa lakata hämmästelemättä, kuinka se peruskevätviljan kasvattaminen on ainoaa oikeaa maanviljelyä ja loput jotain muuta... Kun siihen hömppäilyyn ottaa ammattimaisen asenteen, niin ne välivuodet tarjoavat loistavan tilaisuuden laittaa pelto sellaiseen kuntoon, että se vilja kasvaa pienemmillä kuluilla niiden jälkeen. Luulen, että aika harvalla meistä ei ole lohkoja, joille joku näiden tukien mahdollistama väli/tehohoito ei tekisi hyvää. Täydellisyyttä kun laulun mukaan on vain Olkiluodossa...
Käytetäänpä tilaisuus hyväksi ja kysymys Petrille:
Kirjoitit MT:ssä 28.12. yhdessä.Silja Keräsen kanssa Vihreiden maaseutuohjelmasta, kirjoituksessa on kohta jossa puhutaan nurmiviljelyn hiilensidontatuesta, enintään 50% viljelykierrosta, se kannustaisi nurmiviljelyyn vilja-suomessa ja kannustaisi kasvinviljelyyn nauta-suomesssa.
Voisitko tarkentaa tätä kohtaa muuten ihan hyvässä kirjoituksessa, jää vähän epäselväksi, miten tämä hiilensidontatuki käytännössä toteutuisi, kun jo nyt ns. hömpäheinälle maksetaan tukia ja miten se lisäisi kasvinviljelyä nauta-suomessa?
Ja mistä saadaan markkinoita eli käyttökohteita nurmelle, kun samaan aikaan toivotte kotieläintuotannon vähentymistä? Ainoa mikä tulee mieleen,on nurmea käyttävät biokaasulaitokset, mutta niitä taitaa olla aika vähän vielä, ei muutenkaan taida olla missään suunnitelmissa rakentaa lisää näitä laitoksia,onko edes kannattavaa, vaikka olisi ehkä ilmaston kannalta tarpeellista?
Vai jatketaanko vaan edelleen heinän maahan niittämistä?
-
^
Hyvä kysymys Rakkineelta.
Minä yleensä poistan siinä vaiheessa varmistimen kun kuulen/luen jos vihreät kertoo tekevänsä jotain suomalaisen maaseudun hyväksi.
-
Jossain luki, että kun vuonna 2021 oli huono sato niin tuli myös vähemmän kasvijätettä ja siitä typpioksiduulipäästöjä. Millaiset mahtaa olla maahan niitettävän/ kaatuvan nurmen typpioksiduulipäästö?
-
No sekin vielä 🤦
Luulin että hiilien hukkaamisessa, itämeren ja ilmaston pilaamisessa olisi ollut jo riittävästi rikosnimikettä tavalliselle maajussille😳
-
Kertokaas mihin sitä suunnatonta viljamäärää sitte oikein tarvittas jos kerran näennäisheinien kasvatus on kamalaa?
Rehunkäyttöpuolella on kertomusten mukaan lopetusaalto ja tämän vuoden sato oli ihan ok.
Ei mihinkään mut mukavampi olisi tuottaa oikeasti jotain kuin vain raksia tukilomakkeelta oikeat ruudut ja lähteä sen jälkeen niittokonetta perään.. ::)
Mukavaa?
Eikös helpolla tuleva raha ole mukavampaa ku riskillä väkisin viljely?
Kyl ja sen takia osittain siirryttiinkin luomuun. Mut kyl musta on ainakin mukavampi puida kunnon puhdasta kasvusto josta tulee kuorma paikastaansa jne. Luomussa joutuu puimurilla ajelemaan pidempään. Viljelykierto ja pinta-alan vähyys tekee sen et yhtä lajia on aina kohtuu vähän korjuussa et jonkun homman kun saa just alkuun niin samantien se jo loppuu. Mut tilinsaldon on pakko itsellä määritellä tekeminen ja sen vuoksi oli nyt luomu. Katsotaan ja varsinkin lasketaan ens kaudelle et miten tuo ero luomun ja taviksen terästettynä hömpillä ero menee. Niinkuin epäilit niin euromäärä taitaa nousta. Luomulla tais päästä 550e paikkeille perus, lhk, luomu ja ympin perusosan tuilla. Taviksessa 400e paikkeille. Kasvipeitteisyydestä ja kerääjäkasvista sit lisää. Parhaimmat hömpäthän ovat luomulla kieltolistalla. ::)
Taviksessa oli vain se et satotaso täytyisi vuosittain olla joku agronetti sato eli 6 tai 7 tonnia et hommaa kannattaisi pidemmässä juoksussa. Itsellä kun normiviljelyssä keskisato oli 4-5 tonnin välillä yleensä niin laskin et luomusta saan paremmin. Ennen tuo 4-5 tonnin keskisato toimi kun kaikki syötettiin sikojen kautta ja sioista tuli se raha. Nyt ei sieltä jää kuin paskat ja työt.
Mut niin se maailmaa muuttuu ehkä joskus vielä tulee se hetki kun ruokaa oikeasti tarvitaan. :-\
-
Onko se sitten oikeata vihreätä, kun vedetään jollain nissanilla jotain kellfriitä pellolla ja ollaan niin luomussa. Miksi näitä poliittisia ohjelmia pitää esittää, kun ne ovat vain poliittisia hajatelmia? Ai niin kun vaalit. Nautailukin saattaisi olla etelässä järkevää, jos tuki olisi sama mitä pohjoisessa.
Ensinnäkin nämä kaikki hömppäilyt ja viherhössötykset perustuvat heinänkorsiviljelyyn. Katsellaan jitan putket silmissä entistä ojaa ja ajatellaan että nyt siinäkin kasvaa leipää. Tosiasia on kuitenkin se, että maksat monta sataa vuokraa pellosta, jonka kunnosta omistaja ei kuitenkaan huolehdi. Itse joudut kalkitsemaan ja peruslannoittamaan, jos meinaat saada jotain irti. Käytännössä se tarkoittaa kuitenkin ryöstöviljelyä. Ja jos olet ostanut peltoa, niin lyhennyksiin ja korkomenoihin kuluu vielä enemmän rahaa.
Joudut todella ostamaan käytetyn kellfriin ja puimaan sillä 50-luvun perkinssi punaisena mustalla savulla putken täydeltä intialaisella kansipahvilla. Sitten saatana tullaan neuvomaan palstoille, että sun pitää tehdä näin ja ... oota ... Kampissa on ihan ihq possea ja sovinisti joulupukki... ai niin muista se norppa.
-
Käytetäänpä tilaisuus hyväksi ja kysymys Petrille:
Kirjoitit MT:ssä 28.12. yhdessä.Silja Keräsen kanssa Vihreiden maaseutuohjelmasta, kirjoituksessa on kohta jossa puhutaan nurmiviljelyn hiilensidontatuesta, enintään 50% viljelykierrosta, se kannustaisi nurmiviljelyyn vilja-suomessa ja kannustaisi kasvinviljelyyn nauta-suomesssa.
Voisitko tarkentaa tätä kohtaa muuten ihan hyvässä kirjoituksessa, jää vähän epäselväksi, miten tämä hiilensidontatuki käytännössä toteutuisi, kun jo nyt ns. hömpäheinälle maksetaan tukia ja miten se lisäisi kasvinviljelyä nauta-suomessa?
Ja mistä saadaan markkinoita eli käyttökohteita nurmelle, kun samaan aikaan toivotte kotieläintuotannon vähentymistä? Ainoa mikä tulee mieleen,on nurmea käyttävät biokaasulaitokset, mutta niitä taitaa olla aika vähän vielä, ei muutenkaan taida olla missään suunnitelmissa rakentaa lisää näitä laitoksia,onko edes kannattavaa, vaikka olisi ehkä ilmaston kannalta tarpeellista?
Vai jatketaanko vaan edelleen heinän maahan niittämistä?
Jos olen oikein ymmärtänyt, nämä pakkonurmet tahtovat keskittyä tietyille lohkoille eivätkä useinkaan palvele "parempien" lohkojen monimuotoistamista. Kun se olisi sidottu kiertoon, tulos olisi ehkä toisenlainen.
Jos minulta kysytään (ja on se siellä taustapapereissa) niin ainakin täällä Cllä tuo rahoitettaisiin kotieläintuista. Periaatteessa hyödynsaajat ovat suunnilleen samat. Tällä hetkellä tukipolitiikka kannustaa ottamaan eläimiä maksimimäärän, pellolla tuotetaan vain kortta, vilja ostetaan jostain kaukaa. Kun se tulisi nurmelle, max 50% kierron nurmista, se kyllä hienovaraisesti ohjaisi monipuolisempaa viljelyyn, ei vain ison eläinhallin täyttämiseen.
Märehtijöiden tulo Vilja- Suomeen ei ole varmaankaan kovin nopea prosessi, jos sitten onnistuu millään? Kotieläintuotannosta aika iso osa on yksimahaisia, joka on myös huoltovarmuuden kannalta ehkä se vaikein pala. Ainakaan ne eivät tätä peltoviljelyn monimuotoistamista palvele.
Tuskin kellään on optimaalista reseptiä kotieläintuotannon optimin Suomessa ja sen eri alueilla. Nurmiviljelyn etujen ja metaaniröyhtäilyjen tasapaino on uskoakseni löydettävissä; onko se sitten tällaisen luomupörriäisen haavekuva vai tuotantoekologisen optimoinnin tulosta, aika näyttää.
Typpioksidipäästöt eli denitrifikaatio on pykälää hankalampi kysymys, ihan jo tutkimusmenetelmällisten ongelmien vuoksi. Biologisen typensidonnan kautta hankittu typpi näyttää tuottavan väkityppeä pienemmät päästöt, kasvi jätteiden käsittelyssä lienee vielä paljon tekemistä.
-
Kuuntelin tänään ProAgria Etelä-Suomen tukiwebinaarin, kuunteliko kukaan muu agronettiläinen?
Yksi asia tuli selväksi, tukitasot laskee. Esityksessä oli esimerkkilaskelma 100 ha:n kasvitilasta, jonka tuet pienee n. 20 % , rahassa n. 9000 €, viime vuoteen verrattuna, jos se valitsisi tänä vuonna samat lohkokohtaiset toimenpiteet kuin viime vuonna. Jos taas haluaisi tukitason pysyvän ennallaan, joutuisi tekemään aika paljon lisää erilaisia lohkokohtaisia toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämään kerääjäkasvialaa, kasvipeitteisyysalaa, viljelemään maanparannuskasveja ja monimuotoisuuskasveja ynnämuuta ynnämuuta. ( tää siis muistinvaraisesti, en noita esitelmäaineistoja ole vielä saanut käsiini.)
Eli se joka keskittyy satokasvien viljelyyn, minimoiden hömpät ja muut toimenpiteet, häviää kaikkein eniten tukitasoissa.
Mutta sit tullaankin siihen, että moniin toimenpiteisiin on varattu kiinteä summa rahaa, joten mitä enemmän on hehtaareita koko valtakunnan tasolla näissä, niin sitä pienemmäksi tukitasot putoaa, eli loppujen lopuksi taitaa olla vaikea saavuttaa edes entisiä tukitasoja monillakaan lisätoimenpiteillä, eli näin me taas juostaan läähättäen tukirahojen perässä kuin koira jäniksen perässä.
-
Tarkoitus oli kuunnella, mutta tuli sitten muuta. Sen verran alussa katoin et tallennus päällä et tuliko toi sitten nähtäväksi jossain.
Juu havaintosi on oikeita. Tukitason tiputus on n. 20% jos viljelijä jatkaa entiseen malliin. Lisäämällä toimia ja hömppäalaa voi päästä entiselle tasolle.
Mutta niinkuin sanoit niin rahaa on tietyt summat varattu. Ja epäilen et säätöä hehtaarikorvauksiin tehdää selviää mitä toimenpiteitä menee ja mitä ei. Mutta loppuuko rahat jostakin toimenpiteestä niin ei tuolla nyt niin herkkuja toimenpiteitä ole et lisäiskö viljelijät sitten hömppäalaa niin epäilen.
-
Onneksi voi keskittyä tuottavaan työhön ja puuhastella tuon maatalouden kanssa vähän miten sattuu huvittamaan. Ei käy kateeksi päätoimisille/rajusti velkaantuneille viljelijöille.
Tuotantosuunnasta riippumatta.
-
Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.
Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.
-
Onneksi voi keskittyä tuottavaan työhön ja puuhastella tuon maatalouden kanssa vähän miten sattuu huvittamaan. Ei käy kateeksi päätoimisille/rajusti velkaantuneille viljelijöille.
Tuotantosuunnasta riippumatta.
Tuo muuten tulee lisääntymään tulevaisuudessa vain entisestään. Raha hankitaan muualta ja viljelyä jatketaan "harrastuksena"..
Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.
Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.
Kyl peltojen hinnat ovat osassa maata karanneet reilusti yli tuottoarvojen. Ja jos hömpän tukemista jatketaan niin ei niitä metsityksiä kovin paljon tule.
-
Esityksessä oli esimerkkilaskelma 100 ha:n kasvitilasta, jonka tuet pienee n. 20 % , rahassa n. 9000 €, viime vuoteen verrattuna, jos se valitsisi tänä vuonna samat lohkokohtaiset toimenpiteet kuin viime vuonna. Jos taas haluaisi tukitason pysyvän ennallaan, joutuisi tekemään aika paljon lisää erilaisia lohkokohtaisia toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämään kerääjäkasvialaa, kasvipeitteisyysalaa, viljelemään maanparannuskasveja ja monimuotoisuuskasveja ynnämuuta ynnämuuta. ( tää siis muistinvaraisesti, en noita esitelmäaineistoja ole vielä saanut käsiini.)
Eli se joka keskittyy satokasvien viljelyyn, minimoiden hömpät ja muut toimenpiteet, häviää kaikkein eniten tukitasoissa.
Mutta sit tullaankin siihen, että moniin toimenpiteisiin on varattu kiinteä summa rahaa, joten mitä enemmän on hehtaareita koko valtakunnan tasolla näissä, niin sitä pienemmäksi tukitasot putoaa, eli loppujen lopuksi taitaa olla vaikea saavuttaa edes entisiä tukitasoja monillakaan lisätoimenpiteillä, eli näin me taas juostaan läähättäen tukirahojen perässä kuin koira jäniksen perässä.
Omalla kasvinviljelytilallani olen jo muutaman vuoden katsonut kannattavimmaksi mahdollisimman paljon valita erilaisia käyttömuotoja/lisätoimenpiteitä ja satokasveja vaan "hömppäprosenteilta" ylijäävä osa, kun järjestelmä on sen kerta mahdollistanut. Alkavalla kaudella tarkoitus toimia samoin, kun pikemminkin näytetään rahanjaossa moista enemmän suosivan. Päättyneen vuoden maatalouden tuloista valtaosa tuli tuista ja loppu kasvinviljelytuotteiden myyntitulosta. Lisäksi menopuoli on pienentynyt etenkin viime vuonna paljon, kun pelloilla ajokerrat kasvukauden aikana vähentyneet. Kokoluokka 150-200 ha, ei viljasadonkäsittelylaitteistoja itsellä ja suurin osa edullisia, huonohkoja vuokramaita. Lisänä metsätalouden harjoittamista ml. polttopuukauppa.
-
Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.
Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.
Maailmalla käsittääkseni kärsitään viljelysmaapulasta eli mitä vähemmän viljelysmaata käytössä sitä suurempi nälnhätä kolmansissa maissa.
-
Maailmalla käsittääkseni kärsitään viljelysmaapulasta eli mitä vähemmän viljelysmaata käytössä sitä suurempi nälnhätä kolmansissa maissa.
Kyllä, mutta karu tosiasia on, ettei viljelysmaan pinta-alaa oikeastaan saa enää lisättyä ja osa nykyisistäkin viljelysmaista muuttunee tulevaisuudessa hankalasti viljeltäviksi (joko liian kuivaa tai liian märkää viljeltäväksi). Tässäkin se nyt huomataan, kuinka todellinen ongelma maapallon ylikansoittuminen todella on. Ja luonnollisesti tästäkin sopasta kärsivät eniten ne, jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa.
-
Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.
Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.
Maailmalla käsittääkseni kärsitään viljelysmaapulasta eli mitä vähemmän viljelysmaata käytössä sitä suurempi nälnhätä kolmansissa maissa.
On kyllä selvästi melkein jokainen täällä kirjoittava sitä mieltä että tuottaa kaikilla mahdollisilla pelloilla mahdollisimman tehokkaasti ruokaa ruokkiakseen maailman, eikä niin että keskityttäisiin itse ja jopa kehoitetaan muita tukioptimointiin ja ruuantuotannon minimointiin jotta vilja olisi kallista myös siellä kolmansissa maissa ::)
-
Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.
Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.
Maailmalla käsittääkseni kärsitään viljelysmaapulasta eli mitä vähemmän viljelysmaata käytössä sitä suurempi nälnhätä kolmansissa maissa.
On kyllä selvästi melkein jokainen täällä kirjoittava sitä mieltä että tuottaa kaikilla mahdollisilla pelloilla mahdollisimman tehokkaasti ruokaa ruokkiakseen maailman, eikä niin että keskityttäisiin itse ja jopa kehoitetaan muita tukioptimointiin ja ruuantuotannon minimointiin jotta vilja olisi kallista myös siellä kolmansissa maissa ::)
Tässä ei myöskään pidä ihmetellä sitä, miksi kasvinviljelytilalla tukioptimoitaisiin enemmän kuin vaikka maitotilalla. Kuten jo kävi ilmi, että kasvitilalla optimoidut tuet näyttelevät suurta osaa koko tilan tuloista. Lisäarvoa pelloille ei tule, vaikka tekisi mitä työtä siinä sivussa. Nythän kasvitilan elinehtona on se, että omistaja saa mahdollisimman paljon tuloja jostain muualta. No, ei se elinehto ole, mutta mitä suurempi rahavirta tulee lompakkoon, sitä paremmin on varaa viljellä peltoja.
-
On kyllä selvästi melkein jokainen täällä kirjoittava sitä mieltä että tuottaa kaikilla mahdollisilla pelloilla mahdollisimman tehokkaasti ruokaa ruokkiakseen maailman, eikä niin että keskityttäisiin itse ja jopa kehoitetaan muita tukioptimointiin ja ruuantuotannon minimointiin jotta vilja olisi kallista myös siellä kolmansissa maissa ::)
Mä taidan sitten kuulua jonkinlaiseen vähemmistöryhmään. Mä optimoin viljelyssä ihan omaa pankkitiliäni ja jätän (kolmannen) maailman ruokahuollon pelastamisen vaikka vihreille...
-
Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.
Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.
Maailmalla käsittääkseni kärsitään viljelysmaapulasta eli mitä vähemmän viljelysmaata käytössä sitä suurempi nälnhätä kolmansissa maissa.
On kyllä selvästi melkein jokainen täällä kirjoittava sitä mieltä että tuottaa kaikilla mahdollisilla pelloilla mahdollisimman tehokkaasti ruokaa ruokkiakseen maailman, eikä niin että keskityttäisiin itse ja jopa kehoitetaan muita tukioptimointiin ja ruuantuotannon minimointiin jotta vilja olisi kallista myös siellä kolmansissa maissa ::)
Tässä ei myöskään pidä ihmetellä sitä, miksi kasvinviljelytilalla tukioptimoitaisiin enemmän kuin vaikka maitotilalla. Kuten jo kävi ilmi, että kasvitilalla optimoidut tuet näyttelevät suurta osaa koko tilan tuloista. Lisäarvoa pelloille ei tule, vaikka tekisi mitä työtä siinä sivussa. Nythän kasvitilan elinehtona on se, että omistaja saa mahdollisimman paljon tuloja jostain muualta. No, ei se elinehto ole, mutta mitä suurempi rahavirta tulee lompakkoon, sitä paremmin on varaa viljellä peltoja.
En sen kummemmin optimoi muuta kuin koitan saada parhaan tuloksen järkevällä määrällä työtä. Noh, joka hommaa en tee laskin kourassa.
Mutta nyt kyllä tuntuu taas kerran älyttömältä nämä säännöt. Uudella tukikaudella kun pitäisi noita pölyttäjä peltoja laittaa pörriäisten iloksi. (Ja vähän ihmistenkin iloksi).
On niitä kukkapeltoja mulla ollutkin, tässä kylän liepeillä kun on noita pieniä lohkoja muutamasta aarista muutamaan kymmeneen aariin, joihin ei isoilla koneilla huvita mennä kääntyilemään. Niin nytpä on uusiin sääntöihin laitettu pykälä että vähintään 0,5ha. pitäisi pölyttäjäpelto olla. Ja kun noita pienempiä peltoja kyllä riittäisi mutta kun ei🤦
Onkohan nyt näin että ne pörriäiset ei pienille kedoille suostu menemään vaikka ne olisivat ihan vierekkäin, vai mistä tuokin raja nyt on keksitty.
-
En sen kummemmin optimoi muuta kuin koitan saada parhaan tuloksen järkevällä määrällä työtä. Noh, joka hommaa en tee laskin kourassa.
Mutta nyt kyllä tuntuu taas kerran älyttömältä nämä säännöt. Uudella tukikaudella kun pitäisi noita pölyttäjä peltoja laittaa pörriäisten iloksi. (Ja vähän ihmistenkin iloksi).
On niitä kukkapeltoja mulla ollutkin, tässä kylän liepeillä kun on noita pieniä lohkoja muutamasta aarista muutamaan kymmeneen aariin, joihin ei isoilla koneilla huvita mennä kääntyilemään. Niin nytpä on uusiin sääntöihin laitettu pykälä että vähintään 0,5ha. pitäisi pölyttäjäpelto olla. Ja kun noita pienempiä peltoja kyllä riittäisi mutta kun ei🤦
Onkohan nyt näin että ne pörriäiset ei pienille kedoille suostu menemään vaikka ne olisivat ihan vierekkäin, vai mistä tuokin raja nyt on keksitty.
Eiköhän se raja ole keksitty ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei touhu ainakaan kävisi tuottajan päässä liian "helpoksi". ;D Pölyttäjillähän ei sitten taas ole mitään väliä.... vaikka varmasti hyötyisivät myös alle 0,5 ha:n kukkapelloista.
-
En sen kummemmin optimoi muuta kuin koitan saada parhaan tuloksen järkevällä määrällä työtä. Noh, joka hommaa en tee laskin kourassa.
Mutta nyt kyllä tuntuu taas kerran älyttömältä nämä säännöt. Uudella tukikaudella kun pitäisi noita pölyttäjä peltoja laittaa pörriäisten iloksi. (Ja vähän ihmistenkin iloksi).
On niitä kukkapeltoja mulla ollutkin, tässä kylän liepeillä kun on noita pieniä lohkoja muutamasta aarista muutamaan kymmeneen aariin, joihin ei isoilla koneilla huvita mennä kääntyilemään. Niin nytpä on uusiin sääntöihin laitettu pykälä että vähintään 0,5ha. pitäisi pölyttäjäpelto olla. Ja kun noita pienempiä peltoja kyllä riittäisi mutta kun ei🤦
Onkohan nyt näin että ne pörriäiset ei pienille kedoille suostu menemään vaikka ne olisivat ihan vierekkäin, vai mistä tuokin raja nyt on keksitty.
Eiköhän se raja ole keksitty ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei touhu ainakaan kävisi tuottajan päässä liian "helpoksi". ;D Pölyttäjillähän ei sitten taas ole mitään väliä.... vaikka varmasti hyötyisivät myös alle 0,5 ha:n kukkapelloista.
Eikö monimuotoisuuspelto, maisema ole sitten entisin ehdoin mahdollista alkavalla ohjelmakaudella?
-
Ei ne pölyttäjä pellot pakollisia ole. Yksi vaihtoehto vain millä voit täyttää toista pakollista toimenpidettä ympissä 7 eri vaihtoehdosta
-
En sen kummemmin optimoi muuta kuin koitan saada parhaan tuloksen järkevällä määrällä työtä. Noh, joka hommaa en tee laskin kourassa.
Mutta nyt kyllä tuntuu taas kerran älyttömältä nämä säännöt. Uudella tukikaudella kun pitäisi noita pölyttäjä peltoja laittaa pörriäisten iloksi. (Ja vähän ihmistenkin iloksi).
On niitä kukkapeltoja mulla ollutkin, tässä kylän liepeillä kun on noita pieniä lohkoja muutamasta aarista muutamaan kymmeneen aariin, joihin ei isoilla koneilla huvita mennä kääntyilemään. Niin nytpä on uusiin sääntöihin laitettu pykälä että vähintään 0,5ha. pitäisi pölyttäjäpelto olla. Ja kun noita pienempiä peltoja kyllä riittäisi mutta kun ei🤦
Onkohan nyt näin että ne pörriäiset ei pienille kedoille suostu menemään vaikka ne olisivat ihan vierekkäin, vai mistä tuokin raja nyt on keksitty.
Eiköhän se raja ole keksitty ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei touhu ainakaan kävisi tuottajan päässä liian "helpoksi". ;D Pölyttäjillähän ei sitten taas ole mitään väliä.... vaikka varmasti hyötyisivät myös alle 0,5 ha:n kukkapelloista.
Eikö monimuotoisuuspelto, maisema ole sitten entisin ehdoin mahdollista alkavalla ohjelmakaudella?
Kyllä kai ne menee ihan vanhaan malliin, kai 🤔
Lähinnä ihmettelen että mikä ihmeen puolen hehtaarin venkoilu tässä pitää olla. Joka kerta kerrotaan uuden ohjelmakauden olevan selkeämpi kuin edellinen mutta joka kerta siitä tulee entistä sekavampi🤦 Taas tulee lisää hömppiä/kasvikoodeja joissa voi sitten sekoilla sujuvasti. Yksi pitää niittää joka vuosi, toinen joka toinen vuosi ja kolmatta ei saa niittää missään tapauksessa. Yhdestä saa sadon korjata, toisesta sato PITÄÄ korjata ja kolmannesta ei saa viedä korttakaan. 🥳
-
Ne herrat o liian viisai ku näitä tekee. Ei normaalil järjel oleval ihmisel tu tollaset pykälöt edes mieleen. Niin sen täyty ol.
-
Ne herrat o liian viisai ku näitä tekee. Ei normaalil järjel oleval ihmisel tu tollaset pykälöt edes mieleen. Niin sen täyty ol.
No onhan siellä jotain ihan järkeviäkin muutoksia, kuten että kerääjäkasvilla voi perustaa seuraavan vuoden kasvuston. Ja jos olen kuulemaani oikein tulkinnut, ei viljelysuunnitelmaa vaadita, joskin käytännössä se pitää ainakin itseä varten tehdä, jotta pysyy kärryillä omista viljelykierroista, kun nyt on se viljelykiertovaatimus .
Ja saneeraus- ja maanparannuskasvi pitää olla vähintään kuusi viikkoa kylvämisen jälkeen pellossa, jonka jälkeen kasvuston saa päättää, eli on helppo vapauttaa peltoa esim. syysrapsin tai muun syysviljan kylvöön.
Lisäksi ympin pakollisissa toimenpiteissä on yhtenä vaihtoehtona ilmasto- ja ympäristökoulutuksia, jotka voi suorittaa verkkokurssina, helppo nakki, voi vaikka työhommien aikana hyvillä kuulokkeilla kuunnella lässytykset älypuhelimella teamsista.
-
Mitenkäs muuten se saneerauskasvihomma🤔
Saakos sitä kahdelta vuodelta peräkkäin. Useat saneerauskasvit kun kannattaisi säilyttää yli seuraavan vuoden kesän. Ei mikään kasvi muutamassa viikossa ehdi mitään tekemään.
-
Mitenkäs muuten se saneerauskasvihomma🤔
Saakos sitä kahdelta vuodelta peräkkäin. Useat saneerauskasvit kun kannattaisi säilyttää yli seuraavan vuoden kesän. Ei mikään kasvi muutamassa viikossa ehdi mitään tekemään.
Yksivuotinen toimenpide näyttäisi olevan. Voihan sen kasvuston tietenkin aikaisin kylvää ja säilyttää muokkaamattomana seuraavaan kesään, mutta toisella kasvukaudella oltava pellolla toinen käyttömuoto tukihaussa.
-
Maailmalla käsittääkseni kärsitään viljelysmaapulasta eli mitä vähemmän viljelysmaata käytössä sitä suurempi nälnhätä kolmansissa maissa.
Tässäkin se nyt huomataan, kuinka todellinen ongelma maapallon ylikansoittuminen todella on. Ja luonnollisesti tästäkin sopasta kärsivät eniten ne, jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa.
Totta.
Mutta... Suurin syy väestön räjähdysmäiseen kasvuun kylläkin löytyy näiltä alueilta, joissa ei ole synnyttyä kultalusikka suussa.
Mm. Nigeria, jossa syntyvyys on suurempi kuin koko EU-alueella yhteensä !!!😮😮
Johtimet poikki neegereiltä, seetana!!
-
On kyllä selvästi melkein jokainen täällä kirjoittava sitä mieltä että tuottaa kaikilla mahdollisilla pelloilla mahdollisimman tehokkaasti ruokaa ruokkiakseen maailman, eikä niin että keskityttäisiin itse ja jopa kehoitetaan muita tukioptimointiin ja ruuantuotannon minimointiin jotta vilja olisi kallista myös siellä kolmansissa maissa ::)
Mä taidan sitten kuulua jonkinlaiseen vähemmistöryhmään. Mä optimoin viljelyssä ihan omaa pankkitiliäni ja jätän (kolmannen) maailman ruokahuollon pelastamisen vaikka vihreille...
👍👍👍
Joo...jätänpä tuet optimoimatta, jotta Nigerialaiset saavat halvempaa ravintoa ja jaksavat lisääntyä vähän vielä enemmän.🤣🤣🤣
-
En sen kummemmin optimoi muuta kuin koitan saada parhaan tuloksen järkevällä määrällä työtä. Noh, joka hommaa en tee laskin kourassa.
Mutta nyt kyllä tuntuu taas kerran älyttömältä nämä säännöt. Uudella tukikaudella kun pitäisi noita pölyttäjä peltoja laittaa pörriäisten iloksi. (Ja vähän ihmistenkin iloksi).
On niitä kukkapeltoja mulla ollutkin, tässä kylän liepeillä kun on noita pieniä lohkoja muutamasta aarista muutamaan kymmeneen aariin, joihin ei isoilla koneilla huvita mennä kääntyilemään. Niin nytpä on uusiin sääntöihin laitettu pykälä että vähintään 0,5ha. pitäisi pölyttäjäpelto olla. Ja kun noita pienempiä peltoja kyllä riittäisi mutta kun ei🤦
Onkohan nyt näin että ne pörriäiset ei pienille kedoille suostu menemään vaikka ne olisivat ihan vierekkäin, vai mistä tuokin raja nyt on keksitty.
Eiköhän se raja ole keksitty ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei touhu ainakaan kävisi tuottajan päässä liian "helpoksi". ;D Pölyttäjillähän ei sitten taas ole mitään väliä.... vaikka varmasti hyötyisivät myös alle 0,5 ha:n kukkapelloista.
Kerrankin fiksu sääntö, on hyvä että raha-automaatteja laitetaan muillekin lohkoille kuin käyttökelvottomille. Tuollaiset postimerkit vois metsittää.
-
Maailmalla käsittääkseni kärsitään viljelysmaapulasta eli mitä vähemmän viljelysmaata käytössä sitä suurempi nälnhätä kolmansissa maissa.
Tässäkin se nyt huomataan, kuinka todellinen ongelma maapallon ylikansoittuminen todella on. Ja luonnollisesti tästäkin sopasta kärsivät eniten ne, jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa.
Totta.
Mutta... Suurin syy väestön räjähdysmäiseen kasvuun kylläkin löytyy näiltä alueilta, joissa ei ole synnyttyä kultalusikka suussa.
Mm. Nigeria, jossa syntyvyys on suurempi kuin koko EU-alueella yhteensä !!!😮😮
Johtimet poikki neegereiltä, seetana!!
Niin, lähestyinkin ylikansoittumista ja ilmastonmuutosta globaaleina ongelmina. Jutun juoni on siinä, että minkään maailmankolkan "eristäminen" tällä pallolla ei vain onnistu. Nigeriasta sen verran, että siellä on tosiaan korkea syntyvyys, mutta myös melko korkea kuolleisuus, ja lapsikuolleisuus. Huomattavaa on lisäksi se, että kehitysmaiden väestönkasvu ei ole selitettävissä "holtittomalla lisääntymishalulla".
P.S. Auttaako se kolmansien maiden nälänhätään, jos täällä, missä lisäpeltoa ei tarvita, sitä raivataan vähän lisää? Voidaanko sillä täyttää jokin "Kolmansien maiden ruokakiintiö", joka takuuvarmasti päätyy nälänhädästä kärsiville alueille, eikä kippaannu matkalla jonnekin kankkulan kaivoon.
-
Ne herrat o liian viisai ku näitä tekee. Ei normaalil järjel oleval ihmisel tu tollaset pykälöt edes mieleen. Niin sen täyty ol.
No onhan siellä jotain ihan järkeviäkin muutoksia, kuten että kerääjäkasvilla voi perustaa seuraavan vuoden kasvuston. Ja jos olen kuulemaani oikein tulkinnut, ei viljelysuunnitelmaa vaadita, joskin käytännössä se pitää ainakin itseä varten tehdä, jotta pysyy kärryillä omista viljelykierroista, kun nyt on se viljelykiertovaatimus .
Ja saneeraus- ja maanparannuskasvi pitää olla vähintään kuusi viikkoa kylvämisen jälkeen pellossa, jonka jälkeen kasvuston saa päättää, eli on helppo vapauttaa peltoa esim. syysrapsin tai muun syysviljan kylvöön.
Lisäksi ympin pakollisissa toimenpiteissä on yhtenä vaihtoehtona ilmasto- ja ympäristökoulutuksia, jotka voi suorittaa verkkokurssina, helppo nakki, voi vaikka työhommien aikana hyvillä kuulokkeilla kuunnella lässytykset älypuhelimella teamsista.
Samoilla linjoilla – nämä ovat kyllä tervetulleita muutoksia, jotka eivät ainakaan tässä vaiheessa harmita.
-
Löytyykö tuosta monimuotoisuustuesta yksityiskohtaiset ohjeet? Ajatus olisi, että keväällä kylvää pölyttäjätukeen oikeutetun kasvuston, sitten syksyllä kyntää ja kylvää syysviljan. Syysviljalle ei tarvii syyslannoitusta jos esim apilaa tai vastaavaa typensitojaa ollut kasvustossa? Talvista kasvipeitteisyyttäkin saisi kuitattua syysviljalla. Mutta paljonko tuota saisi olla peltoalasta, ja onko jotain päivämääriä mihin mennessä pitää / ei saa lopettaa monimuotoisuuskasvustoa? Nämä on meikäläiselle ihan outoja kun ei ole näitä monimuotoisuus ym juttuja tullut harrastettua, eikä netistäkään löydä tietoa.
-
En sen kummemmin optimoi muuta kuin koitan saada parhaan tuloksen järkevällä määrällä työtä. Noh, joka hommaa en tee laskin kourassa.
Mutta nyt kyllä tuntuu taas kerran älyttömältä nämä säännöt. Uudella tukikaudella kun pitäisi noita pölyttäjä peltoja laittaa pörriäisten iloksi. (Ja vähän ihmistenkin iloksi).
On niitä kukkapeltoja mulla ollutkin, tässä kylän liepeillä kun on noita pieniä lohkoja muutamasta aarista muutamaan kymmeneen aariin, joihin ei isoilla koneilla huvita mennä kääntyilemään. Niin nytpä on uusiin sääntöihin laitettu pykälä että vähintään 0,5ha. pitäisi pölyttäjäpelto olla. Ja kun noita pienempiä peltoja kyllä riittäisi mutta kun ei🤦
Onkohan nyt näin että ne pörriäiset ei pienille kedoille suostu menemään vaikka ne olisivat ihan vierekkäin, vai mistä tuokin raja nyt on keksitty.
Eiköhän se raja ole keksitty ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei touhu ainakaan kävisi tuottajan päässä liian "helpoksi". ;D Pölyttäjillähän ei sitten taas ole mitään väliä.... vaikka varmasti hyötyisivät myös alle 0,5 ha:n kukkapelloista.
Kerrankin fiksu sääntö, on hyvä että raha-automaatteja laitetaan muillekin lohkoille kuin käyttökelvottomille. Tuollaiset postimerkit vois metsittää.
Eikö jos isolla peruslohkolla on useita pieniä kasvulohkoja samaa, niin ne voi laittaa yhdeksi kasvulohkoksi? Usein kannattaisi esm suoristaa reunoja, jos on vaikka polveileva luonnonpuro lohkon reunassa. Toisaalla on sitten pieniä kiiloja, kun tiet ovat pirstoneet peltoja. Nämä ovat eri peruslohkoja ja sopivat huonosti metsitykseenkin. Siten aika syrjivä sääntö. Tuoreimmat seminaarit menneet ohi kylläkin, joten en ole niin perillä.
-
Löytyykö tuosta monimuotoisuustuesta yksityiskohtaiset ohjeet? Ajatus olisi, että keväällä kylvää pölyttäjätukeen oikeutetun kasvuston, sitten syksyllä kyntää ja kylvää syysviljan. Syysviljalle ei tarvii syyslannoitusta jos esim apilaa tai vastaavaa typensitojaa ollut kasvustossa? Talvista kasvipeitteisyyttäkin saisi kuitattua syysviljalla. Mutta paljonko tuota saisi olla peltoalasta, ja onko jotain päivämääriä mihin mennessä pitää / ei saa lopettaa monimuotoisuuskasvustoa? Nämä on meikäläiselle ihan outoja kun ei ole näitä monimuotoisuus ym juttuja tullut harrastettua, eikä netistäkään löydä tietoa.
25% saa olla maatalousmaasta ja 30.9 pitää kasvusto säilyttää
-
Löytyykö tuosta monimuotoisuustuesta yksityiskohtaiset ohjeet? Ajatus olisi, että keväällä kylvää pölyttäjätukeen oikeutetun kasvuston, sitten syksyllä kyntää ja kylvää syysviljan. Syysviljalle ei tarvii syyslannoitusta jos esim apilaa tai vastaavaa typensitojaa ollut kasvustossa? Talvista kasvipeitteisyyttäkin saisi kuitattua syysviljalla. Mutta paljonko tuota saisi olla peltoalasta, ja onko jotain päivämääriä mihin mennessä pitää / ei saa lopettaa monimuotoisuuskasvustoa? Nämä on meikäläiselle ihan outoja kun ei ole näitä monimuotoisuus ym juttuja tullut harrastettua, eikä netistäkään löydä tietoa.
25% saa olla maatalousmaasta ja 30.9 pitää kasvusto säilyttää
Eipä sitten onnistu syysviljan kylvö tuon hömpän perään.
-
Löytyykö tuosta monimuotoisuustuesta yksityiskohtaiset ohjeet? Ajatus olisi, että keväällä kylvää pölyttäjätukeen oikeutetun kasvuston, sitten syksyllä kyntää ja kylvää syysviljan. Syysviljalle ei tarvii syyslannoitusta jos esim apilaa tai vastaavaa typensitojaa ollut kasvustossa? Talvista kasvipeitteisyyttäkin saisi kuitattua syysviljalla. Mutta paljonko tuota saisi olla peltoalasta, ja onko jotain päivämääriä mihin mennessä pitää / ei saa lopettaa monimuotoisuuskasvustoa? Nämä on meikäläiselle ihan outoja kun ei ole näitä monimuotoisuus ym juttuja tullut harrastettua, eikä netistäkään löydä tietoa.
25% saa olla maatalousmaasta ja 30.9 pitää kasvusto säilyttää
Eipä sitten onnistu syysviljan kylvö tuon hömpän perään.
Laita saneerauskasvia
-
Saneeraus vaatii ainaki yhden jurttivuoden.
Tosin moni ei tajua helppoa rahakasta välivuotta mikä oikeasti auttaa siihen että on märkänä syksynä poljettu v ituiks hyvä pelto noston yhteydessä.
-
Löytyykö tuosta monimuotoisuustuesta yksityiskohtaiset ohjeet? Ajatus olisi, että keväällä kylvää pölyttäjätukeen oikeutetun kasvuston, sitten syksyllä kyntää ja kylvää syysviljan. Syysviljalle ei tarvii syyslannoitusta jos esim apilaa tai vastaavaa typensitojaa ollut kasvustossa? Talvista kasvipeitteisyyttäkin saisi kuitattua syysviljalla. Mutta paljonko tuota saisi olla peltoalasta, ja onko jotain päivämääriä mihin mennessä pitää / ei saa lopettaa monimuotoisuuskasvustoa? Nämä on meikäläiselle ihan outoja kun ei ole näitä monimuotoisuus ym juttuja tullut harrastettua, eikä netistäkään löydä tietoa.
25% saa olla maatalousmaasta ja 30.9 pitää kasvusto säilyttää
Make ja SS on ainakin onnistuneesti kylväny kasitonnaria vielä lokakuulla.
-
Saneeraus vaatii ainaki yhden jurttivuoden.
Tosin moni ei tajua helppoa rahakasta välivuotta mikä oikeasti auttaa siihen että on märkänä syksynä poljettu v ituiks hyvä pelto noston yhteydessä.
Ei vaadi enää
-
Saneeraus vaatii ainaki yhden jurttivuoden.
Tosin moni ei tajua helppoa rahakasta välivuotta mikä oikeasti auttaa siihen että on märkänä syksynä poljettu v ituiks hyvä pelto noston yhteydessä.
Ei vaadi enää
Kyllä tosiaan kannattaisi niitä tukiseminaareja kuunnella, ite oon kolme nyt kuunnellut ja silti vaikea päättää, mitä ens kesänä tekisi, muutoksia aiempaan verrattuna on todella paljon, ja jos pelkästään vanhasta muistista tekee asioita, voi käydä köpelösti.
-
Saneeraus vaatii ainaki yhden jurttivuoden.
Tosin moni ei tajua helppoa rahakasta välivuotta mikä oikeasti auttaa siihen että on märkänä syksynä poljettu v ituiks hyvä pelto noston yhteydessä.
Ei vaadi enää
Hyvä, pitääkin samantein laittaa spostia naturcomille ja lisätä hömppäsiemenlähetykseen retikkaa ja retiisiä.
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
-
Saneerausfilosofia on nyt lopullisesti tuhottu. Mennään 15-vuotta taaksepäin, niin saneeraus tarkoitti todellista saneerausta, vaikka tukimuotona sellaista ei ollut. Nyt kaikki ovat hömppää. Tieteellisen tai jopa empiirisen kokeen tilalle on tullut politiikka ja kasa rahaa. Kun rahakasa on pitänyt työntää viherryttämiseen, tukimuodoksi olisi kannattanut laittaa rehellisesti viherhömppä. Nyt se on naamioitu todellisuudelta piiloon saneeraukseksi.
Kun alkuperäinen saneeraustuki tuli, niin se vaati että viljelyksessä on minimimäärä jotain saneerattavaa viljelykasvia. Ainakin peruna ja juurikas olivat näitä, niiden ankeroisten vuoksi. Sitten minimimäärä kasvia peltoon ja täydet saneerausprosentit kylkeen. Ympäristötuen rahat paukkuivat yli ja ihmeteltiin mitä tapahtui.
Seuraavaksi saneeraus kohdistettiin pelloille, joissa oli ollut saneerattavaa kasvia kasvssa parin vuoden sisällä. Todellisessa saneeraustarpeessa olevalla pellolla ei voinut olla perunaa tai juurikasta kasvussa näinä vuosina, joten voimakkaan ankeroissaastunnan pellot jäivät käytännössä ulos koko saneeraustuesta. Kaikeksi onneksi saneeraus saatiin naamioitua myös muunlaisiin toimenpiteisiin, mm. maan rakenne, joten saneeraus koettiin hyväksyttäväksi. Vaikka koko alkuperäinen ajatus oli jo täysin kuollut.
Voitte muuten olla varmoja, että nyt kun saneeraus on vapautettu kokonaan, sitä myös tullaan käyttämään ja joku on taas ihmeissään.
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Millä perusteella luomussa on korkeampi siemenkulu? Lähes kaikki saneerauskasvit on vapautettu luomussa
-
Saneerausfilosofia on nyt lopullisesti tuhottu. Mennään 15-vuotta taaksepäin, niin saneeraus tarkoitti todellista saneerausta, vaikka tukimuotona sellaista ei ollut. Nyt kaikki ovat hömppää. Tieteellisen tai jopa empiirisen kokeen tilalle on tullut politiikka ja kasa rahaa. Kun rahakasa on pitänyt työntää viherryttämiseen, tukimuodoksi olisi kannattanut laittaa rehellisesti viherhömppä. Nyt se on naamioitu todellisuudelta piiloon saneeraukseksi.
Kun alkuperäinen saneeraustuki tuli, niin se vaati että viljelyksessä on minimimäärä jotain saneerattavaa viljelykasvia. Ainakin peruna ja juurikas olivat näitä, niiden ankeroisten vuoksi. Sitten minimimäärä kasvia peltoon ja täydet saneerausprosentit kylkeen. Ympäristötuen rahat paukkuivat yli ja ihmeteltiin mitä tapahtui.
Seuraavaksi saneeraus kohdistettiin pelloille, joissa oli ollut saneerattavaa kasvia kasvssa parin vuoden sisällä. Todellisessa saneeraustarpeessa olevalla pellolla ei voinut olla perunaa tai juurikasta kasvussa näinä vuosina, joten voimakkaan ankeroissaastunnan pellot jäivät käytännössä ulos koko saneeraustuesta. Kaikeksi onneksi saneeraus saatiin naamioitua myös muunlaisiin toimenpiteisiin, mm. maan rakenne, joten saneeraus koettiin hyväksyttäväksi. Vaikka koko alkuperäinen ajatus oli jo täysin kuollut.
Voitte muuten olla varmoja, että nyt kun saneeraus on vapautettu kokonaan, sitä myös tullaan käyttämään ja joku on taas ihmeissään.
99% varmuudella joku tulee olemaan samalla tasolla ihmeissään, niin kuin suojavyöhykkeiden suosiosta aikoinaan.
Nyt sinne toki on jo sorvattu pykälä että tukitasoa tarkistetaan, jos suosio kasvaa.
Ekojärjestelmän kasveissa tämä jo otettiin huomioon. Jaetaan kuin peltokasvipalkkio
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Millä perusteella luomussa on korkeampi siemenkulu? Lähes kaikki saneerauskasvit on vapautettu luomussa
Onko? Kyl musta osasta kasveja löytyi luomuversio luomuhinnalla..
Jos oikein tuon ymmärsin niin kun se on 1v toimenpide niin aika harva noista kasveista pystyy 1v kasvamaan riittävästi. Ja luomussa kun halutaan typpeä sitoa maahan niin virnat taitavat olla ainoita. Eli homma pitäisi tehdä joko niin et suojaviljaan edellisenä vuotena tai sit sen saneerausvuoden jälkeen ilmoittaa seuraavaksi vuodeksi tuotantonurmen.. ::)
Mut mikä se siemenkulu on? Pitääkö paikkansa et virnaa oltava se 40kg/ha.
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
Luomussa tuosta ei iloa kun ei sido typpeä. Tai no voihan sen pistää kiertoon mut sit on viel vln pidettävä erikseen. 1v virnat ainoita, mesikät ja mailaset sit jos pidemmän aikaa..
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
Luomussa tuosta ei iloa kun ei sido typpeä. Tai no voihan sen pistää kiertoon mut sit on viel vln pidettävä erikseen. 1v virnat ainoita, mesikät ja mailaset sit jos pidemmän aikaa..
Minkälainen hyöty 1-vuotisista viherlannoituksista edes on?
Toki pois lukien virnat.
Kesäkuussa kylvää, heinäkuussa itää ja elokuussa alkaa kasvu hiipumaan, niin ei siitä paljon typet sitoudu.
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
Luomussa tuosta ei iloa kun ei sido typpeä. Tai no voihan sen pistää kiertoon mut sit on viel vln pidettävä erikseen. 1v virnat ainoita, mesikät ja mailaset sit jos pidemmän aikaa..
Minkälainen hyöty 1-vuotisista viherlannoituksista edes on?
Toki pois lukien virnat.
Kesäkuussa kylvää, heinäkuussa itää ja elokuussa alkaa kasvu hiipumaan, niin ei siitä paljon typet sitoudu.
Ei niistä olekkaan muuten kuin virnojen muodossa kai. Itsellä ei kokemusta.
Kiinnostava toimenpide jonka toimivuus luomussa hankala toteuttaa ainakin niin et siitä kulujen jälkeen jäisi mitää käteen..
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
Luomussa tuosta ei iloa kun ei sido typpeä. Tai no voihan sen pistää kiertoon mut sit on viel vln pidettävä erikseen. 1v virnat ainoita, mesikät ja mailaset sit jos pidemmän aikaa..
Minkälainen hyöty 1-vuotisista viherlannoituksista edes on?
Toki pois lukien virnat.
Kesäkuussa kylvää, heinäkuussa itää ja elokuussa alkaa kasvu hiipumaan, niin ei siitä paljon typet sitoudu.
Ei niistä olekkaan muuten kuin virnojen muodossa kai. Itsellä ei kokemusta.
Kiinnostava toimenpide jonka toimivuus luomussa hankala toteuttaa ainakin niin et siitä kulujen jälkeen jäisi mitää käteen..
Onhan sielä mailaset ja mesikät, jotka on monivuotisia ja voidaan ilmoittaa seuraavana vuonna puhdaskasvustoina/tuotantonurmena onnistuessaan + luomutuki
Yhdet kylvöt, Kahdet tuet ja ei kannata?
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
Luomussa tuosta ei iloa kun ei sido typpeä. Tai no voihan sen pistää kiertoon mut sit on viel vln pidettävä erikseen. 1v virnat ainoita, mesikät ja mailaset sit jos pidemmän aikaa..
Minkälainen hyöty 1-vuotisista viherlannoituksista edes on?
Toki pois lukien virnat.
Kesäkuussa kylvää, heinäkuussa itää ja elokuussa alkaa kasvu hiipumaan, niin ei siitä paljon typet sitoudu.
Ei niistä olekkaan muuten kuin virnojen muodossa kai. Itsellä ei kokemusta.
Kiinnostava toimenpide jonka toimivuus luomussa hankala toteuttaa ainakin niin et siitä kulujen jälkeen jäisi mitää käteen..
Onhan sielä mailaset ja mesikät, jotka on monivuotisia ja voidaan ilmoittaa seuraavana vuonna puhdaskasvustoina/tuotantonurmena onnistuessaan + luomutuki
Yhdet kylvöt, Kahdet tuet ja ei kannata?
Mailasen talvehtiminen kyseenalaista ja mesikkä vaatii murskaimen lopetukseen, jota itsellä ei ole. Voi siinä muutama kymppi jäädä mut ei se nyt täysin obgelmaton ole. Kiinnostaisikin tietää mikä olisi minimi määrä virnaa et riittää..
-
Hömppien kannattavuutta laskettaessa pitää huomioida että niille ei makseta ympäristökorvauksen 45€ euroa. Se maksetaan vain satokasveille.
-
Hömppien kannattavuutta laskettaessa pitää huomioida että niille ei makseta ympäristökorvauksen 45€ euroa. Se maksetaan vain satokasveille.
Niin ekojärjestelmän vln, lhp eikä monimuotoisuuskasvit saa ympin perusosan, mutta maanparannus ja saneerauskasvit saa. Samat sit luomun kohdalla.
Sit jos on korvauskelvottomia lohkoja niin ekojärjestelmän vln, lhp ja monimuotoisuus kelpaa näille.. eli monimuotoisuuspelto Raivio saa perustukea ja uudelleenjakotuen ja 300e monimuotoisuuspellosta eli melkein 450e.. hyvin tulee raiviolle euroja.. ;D
-
Hömppien kannattavuutta laskettaessa pitää huomioida että niille ei makseta ympäristökorvauksen 45€ euroa. Se maksetaan vain satokasveille.
Niin ekojärjestelmän vln, lhp eikä monimuotoisuuskasvit saa ympin perusosan, mutta maanparannus ja saneerauskasvit saa. Samat sit luomun kohdalla.
Sit jos on korvauskelvottomia lohkoja niin ekojärjestelmän vln, lhp ja monimuotoisuus kelpaa näille.. eli monimuotoisuuspelto Raivio saa perustukea ja uudelleenjakotuen ja 300e monimuotoisuuspellosta eli melkein 450e.. hyvin tulee raiviolle euroja.. ;D
Ei muuten makseta
-
Hömppien kannattavuutta laskettaessa pitää huomioida että niille ei makseta ympäristökorvauksen 45€ euroa. Se maksetaan vain satokasveille.
Niin ekojärjestelmän vln, lhp eikä monimuotoisuuskasvit saa ympin perusosan, mutta maanparannus ja saneerauskasvit saa. Samat sit luomun kohdalla.
Sit jos on korvauskelvottomia lohkoja niin ekojärjestelmän vln, lhp ja monimuotoisuus kelpaa näille.. eli monimuotoisuuspelto Raivio saa perustukea ja uudelleenjakotuen ja 300e monimuotoisuuspellosta eli melkein 450e.. hyvin tulee raiviolle euroja.. ;D
Saako luomutila noi samat monimuotoisuus tuet? Toki ilman luomutukea jos on korvauskelvotonta peltoa….
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
Luomussa tuosta ei iloa kun ei sido typpeä. Tai no voihan sen pistää kiertoon mut sit on viel vln pidettävä erikseen. 1v virnat ainoita, mesikät ja mailaset sit jos pidemmän aikaa..
Minkälainen hyöty 1-vuotisista viherlannoituksista edes on?
Toki pois lukien virnat.
Kesäkuussa kylvää, heinäkuussa itää ja elokuussa alkaa kasvu hiipumaan, niin ei siitä paljon typet sitoudu.
Ei niistä olekkaan muuten kuin virnojen muodossa kai. Itsellä ei kokemusta.
Kiinnostava toimenpide jonka toimivuus luomussa hankala toteuttaa ainakin niin et siitä kulujen jälkeen jäisi mitää käteen..
Onhan sielä mailaset ja mesikät, jotka on monivuotisia ja voidaan ilmoittaa seuraavana vuonna puhdaskasvustoina/tuotantonurmena onnistuessaan + luomutuki
Yhdet kylvöt, Kahdet tuet ja ei kannata?
Mailasen talvehtiminen kyseenalaista ja mesikkä vaatii murskaimen lopetukseen, jota itsellä ei ole. Voi siinä muutama kymppi jäädä mut ei se nyt täysin obgelmaton ole. Kiinnostaisikin tietää mikä olisi minimi määrä virnaa et riittää..
Virnanko saa kerta ajolla ilman murskausta sellaiseksi, että sen saa muokattu?
Tai ylipäätään minkään viherlannoituskasvuston jolla on merkitystä typensidontaan?
-
Virna vahvana kasvustona muistuttaa paksuksi matoksi levitettyä rastasverkkoa. Vanhemmat osat ja kärhet painuvat maahan kiinni, eikä kelamurskain saa niitä poikki.
Kyntäminen murskauksen jälkeen voi olla hankalaa. Veitsileikkuri kerää eikä kiekkoleikkuri leikkaa.
Raskas lautasmuokkari saattaa olla ainoa väline, jolla pääsee alkuun.
-SS-
-
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)
Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
Luomussa tuosta ei iloa kun ei sido typpeä. Tai no voihan sen pistää kiertoon mut sit on viel vln pidettävä erikseen. 1v virnat ainoita, mesikät ja mailaset sit jos pidemmän aikaa..
Minkälainen hyöty 1-vuotisista viherlannoituksista edes on?
Toki pois lukien virnat.
Kesäkuussa kylvää, heinäkuussa itää ja elokuussa alkaa kasvu hiipumaan, niin ei siitä paljon typet sitoudu.
Ei niistä olekkaan muuten kuin virnojen muodossa kai. Itsellä ei kokemusta.
Kiinnostava toimenpide jonka toimivuus luomussa hankala toteuttaa ainakin niin et siitä kulujen jälkeen jäisi mitää käteen..
Onhan sielä mailaset ja mesikät, jotka on monivuotisia ja voidaan ilmoittaa seuraavana vuonna puhdaskasvustoina/tuotantonurmena onnistuessaan + luomutuki
Yhdet kylvöt, Kahdet tuet ja ei kannata?
Mailasen talvehtiminen kyseenalaista ja mesikkä vaatii murskaimen lopetukseen, jota itsellä ei ole. Voi siinä muutama kymppi jäädä mut ei se nyt täysin obgelmaton ole. Kiinnostaisikin tietää mikä olisi minimi määrä virnaa et riittää..
Virnanko saa kerta ajolla ilman murskausta sellaiseksi, että sen saa muokattu?
Tai ylipäätään minkään viherlannoituskasvuston jolla on merkitystä typensidontaan?
Tuskin. Kai se idea noissa on et useampi niitto niin sit onnistuu.
Mulla ei näistä aikasempaa kokemusta. Olen pelannut vaan puna-apilan kanssa ja ei senkään muokkaus onnistu niin et antaa kesän kasvaa ja niittää ja muokkaa sit. Mut kun niittää vähintään 3 kertaa kesässä niin sit onnistuu.
-
Virna vahvana kasvustona muistuttaa paksuksi matoksi levitettyä rastasverkkoa. Vanhemmat osat ja kärhet painuvat maahan kiinni, eikä kelamurskain saa niitä poikki.
Kyntäminen murskauksen jälkeen voi olla hankalaa. Veitsileikkuri kerää eikä kiekkoleikkuri leikkaa.
Raskas lautasmuokkari saattaa olla ainoa väline, jolla pääsee alkuun.
-SS-
Pienellä pakkasella menee kyntö aika rapeasti. Ehkä veitsillä ei.
-
Monimuotoisuuspellot.
Mitä ja miten nuo monimuotoisuuspellot oikeasti kasvaa?
Meinaan että jos sen kylvää myöhemmin kesällä, kuitenkin ennen 30.6. ja sattuu kuivuus ja vielä savimaa, niin itääkö ne kalliit hienot siemenet vai tuleeko se monimuotoisuus lopulta ohdakkeesta, valvatista ja saunakukasta? ne kun tuntuvat kasvavan hyvin myös kuivassa savimaassa.
-
Monimuotoisuuspellot.
Mitä ja miten nuo monimuotoisuuspellot oikeasti kasvaa?
Meinaan että jos sen kylvää myöhemmin kesällä, kuitenkin ennen 30.6. ja sattuu kuivuus ja vielä savimaa, niin itääkö ne kalliit hienot siemenet vai tuleeko se monimuotoisuus lopulta ohdakkeesta, valvatista ja saunakukasta? ne kun tuntuvat kasvavan hyvin myös kuivassa savimaassa.
Monimuotoisuuspeltoja (maisemaseos) on ollut vähintään kolmena kesänä. Yhtenäkään vuotena ei ole kesäkuussa kylvettynä ollut tuloksena muuta kuin harmaa mullos. Sitten loppukesän mittaan valvatteja ja runsaasti ohdaketta, muuten harmaalle mullokselle. Syyskuun sateissa sitten ovat itäneet satunnaiset hunajakukat ja kaksi -kolme auringonkukkaa, ja muutama rapsi. Marraskuun pakkaset sitten mustuttavat ne viisi auringonkukkaa ja pellon yleissä on semmoinen mustanharmaan tikkuinen.
Todellinen häpeäpilkku pelloksi, sanoisin. Ja seuraava satovuosi on taistelua rikkakasvipankin kanssa. Vasta syksyn glyfosaatti normalisoi tilanteen ainakin joten kuten. Eli maisemapellon tuki tarvitaan:
- siemenseokseen
- ohdakesaastunnan niittämiseen
- seuraavan kevään työläämpään kylvömuokkaukseen
- rikkakasvien erikoisaineisiin satovuodelle, joku Cantor ei tee mitään vaikutusta.
- kesän satotason alhaisuuteen ja rikkapaineeseen
- seuraavan syksyn maksimiannoksen glyfosaattiin
Ei riitä maisemapellon tuki tuohon. Mutta tulee hyvä mieli, kun koko kesän rutikuiva harmaan halkeillut maisemakylvöpelto antaa NIIN hyvän paratiisin mehiläisille ja kimalaisille. Ainakin ohdakkeen kukat varmaan ovat kivat.
-SS-
-
Monimuotoisuuspellot.
Mitä ja miten nuo monimuotoisuuspellot oikeasti kasvaa?
Meinaan että jos sen kylvää myöhemmin kesällä, kuitenkin ennen 30.6. ja sattuu kuivuus ja vielä savimaa, niin itääkö ne kalliit hienot siemenet vai tuleeko se monimuotoisuus lopulta ohdakkeesta, valvatista ja saunakukasta? ne kun tuntuvat kasvavan hyvin myös kuivassa savimaassa.
Tuon alla on niitä eri vaihtoehtoja. Kaikkia en muista mut niinkuin johonkin jo kirjoitin niin riista kuuluu tuonne ja siinä voi käyttää ihan omi siemeniä eli viljaa, hernettä jne. En nyt muista oliko siihenkin siemenmyyjät saaneet jo lobattua et pitää olla jotain heinäkasvit mukana.
Kylhän se noiden kylvö saviseudulla on syytä tehdä heti muiden kylvöjen jälkeen niin on itämis mahdollisuus sit ainakin juhannuksen sateista.
-
. Yhtenäkään vuotena ei ole kesäkuussa kylvettynä ollut tuloksena muuta kuin harmaa mullos. Sitten loppukesän mittaan valvatteja ja runsaasti ohdaketta, muuten harmaalle mullokselle. Syyskuun sateissa sitten ovat itäneet satunnaiset hunajakukat ja kaksi -kolme auringonkukkaa, ja muutama rapsi. Marraskuun pakkaset sitten mustuttavat ne viisi auringonkukkaa ja pellon yleissä on semmoinen mustanharmaan tikkuinen.
Todellinen häpeäpilkku pelloksi, sanoisin. Ja seuraava satovuosi on taistelua rikkakasvipankin kanssa.
Kylvö silloin kun on edellytykset, ei kait kukaan saviseudulla muutenkaan suunnittele juhannusviikolla ohraa kylvävänsä?
-
Juu ei suunnittele, mut on semmostki sattunu.
-
Kylvö silloin kun on edellytykset, ei kait kukaan saviseudulla muutenkaan suunnittele juhannusviikolla ohraa kylvävänsä?
Kyse oli maisemapellosta, jonka kylvöaika on sallitty kesäkuun loppuun.
Pohjanmaalla kylvetään rypsikin kesäkuulla, ainakin tuomitsevat nämä täkäläiset huhtikuun kylvökset tuhoon tuomituksi, että liian aikainen kylvö olisi syy siihen, että ötökät syö.
Olen kylvänyt öljykasvia huhtikuun 28. päivästä kesäkuun 20. päivään, että on vähän koeohjelmaakin olemassa.
Vertti-ohrakin kesäkuun 10. päivä kylvettynä, puitiin 28.8. Että kerkiää täällä hyvin vaikka heinäkuussa kylvisi. Mutta yleinen kuivuus polttaa pientä orasta pahasti.
-SS-
-
Monimuotoisuuspellot.
Mitä ja miten nuo monimuotoisuuspellot oikeasti kasvaa?
Meinaan että jos sen kylvää myöhemmin kesällä, kuitenkin ennen 30.6. ja sattuu kuivuus ja vielä savimaa, niin itääkö ne kalliit hienot siemenet vai tuleeko se monimuotoisuus lopulta ohdakkeesta, valvatista ja saunakukasta? ne kun tuntuvat kasvavan hyvin myös kuivassa savimaassa.
Monimuotoisuuspeltoja (maisemaseos) on ollut vähintään kolmena kesänä. Yhtenäkään vuotena ei ole kesäkuussa kylvettynä ollut tuloksena muuta kuin harmaa mullos. Sitten loppukesän mittaan valvatteja ja runsaasti ohdaketta, muuten harmaalle mullokselle. Syyskuun sateissa sitten ovat itäneet satunnaiset hunajakukat ja kaksi -kolme auringonkukkaa, ja muutama rapsi. Marraskuun pakkaset sitten mustuttavat ne viisi auringonkukkaa ja pellon yleissä on semmoinen mustanharmaan tikkuinen.
Todellinen häpeäpilkku pelloksi, sanoisin. Ja seuraava satovuosi on taistelua rikkakasvipankin kanssa. Vasta syksyn glyfosaatti normalisoi tilanteen ainakin joten kuten. Eli maisemapellon tuki tarvitaan:
- siemenseokseen
- ohdakesaastunnan niittämiseen
- seuraavan kevään työläämpään kylvömuokkaukseen
- rikkakasvien erikoisaineisiin satovuodelle, joku Cantor ei tee mitään vaikutusta.
- kesän satotason alhaisuuteen ja rikkapaineeseen
- seuraavan syksyn maksimiannoksen glyfosaattiin
Ei riitä maisemapellon tuki tuohon. Mutta tulee hyvä mieli, kun koko kesän rutikuiva harmaan halkeillut maisemakylvöpelto antaa NIIN hyvän paratiisin mehiläisille ja kimalaisille. Ainakin ohdakkeen kukat varmaan ovat kivat.
-SS-
Jotain tällaista skennaariota ajattelin, mutten jaksanut alkaa SKN:n kanssa asiasta vänkäämään. Kesantokasvustot täytyisi perustaa pieteetillä tai maanparannusvaikutus jää ihan olemattomaksi. Tulevana kesänä tulee sitten monitorointi mukaan ja saat selvitellä maataloussihteerille, miksi vipuvalvoja hälyyttää punaista. Eihän siinä mitään, kun näyttelee siemenrivejä, tyhjiä pusseja ( ;D), siementen ostotodistuksia jne. Kyllä ne ohra ja kaura vaan on sellaisia perusvarmoja ratkaisuja, kun vertaa näihin säätötoimenpidekasveihin. Tosin itsekin niitä taas lisäilen, mutta yhdessä maanparannuskuitujen kanssa toki.
-
Monimuotoisuuspellot.
Mitä ja miten nuo monimuotoisuuspellot oikeasti kasvaa?
Meinaan että jos sen kylvää myöhemmin kesällä, kuitenkin ennen 30.6. ja sattuu kuivuus ja vielä savimaa, niin itääkö ne kalliit hienot siemenet vai tuleeko se monimuotoisuus lopulta ohdakkeesta, valvatista ja saunakukasta? ne kun tuntuvat kasvavan hyvin myös kuivassa savimaassa.
Kylhän se noiden kylvö saviseudulla on syytä tehdä heti muiden kylvöjen jälkeen niin on itämis mahdollisuus sit ainakin juhannuksen sateista.
No näin mäkin olen ajatellut jo ihan pelkästään siksikin että työteknisesti on helpompaa tehdä homma heti eikä kaivaa koneita uudelleen kuukauden päästä.
-
Monimuotoisuuspellot.
Mitä ja miten nuo monimuotoisuuspellot oikeasti kasvaa?
Meinaan että jos sen kylvää myöhemmin kesällä, kuitenkin ennen 30.6. ja sattuu kuivuus ja vielä savimaa, niin itääkö ne kalliit hienot siemenet vai tuleeko se monimuotoisuus lopulta ohdakkeesta, valvatista ja saunakukasta? ne kun tuntuvat kasvavan hyvin myös kuivassa savimaassa.
Kylhän se noiden kylvö saviseudulla on syytä tehdä heti muiden kylvöjen jälkeen niin on itämis mahdollisuus sit ainakin juhannuksen sateista.
No näin mäkin olen ajatellut jo ihan pelkästään siksikin että työteknisesti on helpompaa tehdä homma heti eikä kaivaa koneita uudelleen kuukauden päästä.
Juu silloin joskus kun noita tai siis riistapeltoa tuli kylvettyä niin oli hyvä kun samalla siinä heti muiden kylvöjen jälkeen kylvi pois. Ongelma oli se et pellot kun ei kaikki näy tuvan ikkunasta niin kun sitten erikseen täytyi lähteä ajelemaan niitä muutamaa hehtaaria niin totesin et helpompi kun pistää viherkesannolle. Sit kun sadonkorjuuvelvoite poistui niin tuotantonurmi.
Nytkään kun ei niitä sellaisia lohkoja ole joita ei viitsi viljellä montaakaan hehtaaria niin saavat jatkaa tuotantonurmena. Tukieroa ei muutamasta hehtaarista tule niin paljon et maksaa vaivaa alkaa pelaamaan. Eriasia sit jos oikeasti laittaisi sen 25% peltoalasta..
-
Onkohan tuohon ympäristötukeen edes pakko osallistua? Tulee vaan mieleen että viitsiikö sitä 45 euron takia vaivautua jumppaamaan?
-
Onkohan tuohon ympäristötukeen edes pakko osallistua? Tulee vaan mieleen että viitsiikö sitä 45 euron takia vaivautua jumppaamaan?
Eihän se mikään pakko ole, itselläkin mietinnässä viitsiikö. Ei sieltä juuri muuta ole saatavilla kuin tuo 45€, jollei ala kerääjäkasvinkanssa pelamaan.
Elämä on hieman helpompaa jos ei sitoumusta tee.
-
Minkä takia on pakko kylvää viljaa ahtaille markkinoille talkoilla?
Poislukien toki ne jotka jalostavat sen lannaksi
-
Onkohan tuohon ympäristötukeen edes pakko osallistua? Tulee vaan mieleen että viitsiikö sitä 45 euron takia vaivautua jumppaamaan?
Ei kai siihen pakko. Lannoituksen, muistiinpanojen tai maanäytteiden vuoksi ei kannata pois jäädä kun ne taisi olla jo sen ehdollisuuden vaatimuksena.
Mut tottahan se on, et 45e ei ole enää paljon. Mut mitä vaatimuksia tuossa on. Mun muistin mukaan ainut on se, et joutuu oliko se 11 eri vaatimuksesta täyttämään kaksi ja näitäkin saa vuosittain vaihtaa. Ja yhteenkö verkkokoulutuksen joutui 5v(7v) aikana osallistumaan.
Mut kokonaisuutena tietysti kylhän tuossa tulevassa eroa tehdään viljelyn ja tukienkeräilyn välille. Jos ei tee mitään erikoista niin tukitaso jää 350e/ha ilman ymppiä ja maksimi kasvipeitteisyyttä eli 100% aitoa kasvipeitettä. Näillä päästään lähelle 450e.
Jos valitsee eka 25% (+300e/ha)monimuotoisuuspeltoja ja voiko sitten ympistä ottaa vielä 20% (+190e/ha) maanparannuskasveja ja lopuilla viljelee kerääjäkasveja 30% (+97e/ha)ja viljelykasvit ovat vielä palkkiokelpoisia esim. Herne 110e/ha niin saahan tuon jakamalla kaikille hehtaarille saa kasattua ihan ok tukipotin. Kulut täytyy vain saada pysymään kurissa.
-
Minkä takia on pakko kylvää viljaa ahtaille markkinoille talkoilla?
Poislukien toki ne jotka jalostavat sen lannaksi
Siirtyy luomuun niin pääse viljavuorista eroon.. ;D
Mut juu jos ei itselle viljalla menekkiä niin laskeviin hintoihin ja korkeisiin kuluihin ei kannata perus suomalaisella keskisadolla lähteä.
Mut viljelijät ovat eräänlainen sopulilauma menevät kaikki samaan suuntaan. Jos noiden vihertoimien eurot olisivat olleet vaikka 50% korkeammat niin kyl olis hömppäpeltoja Mut moni kuvittelee vielä et kyl se 8 tonnari ens kesänä tulee..
-
Jos tuntuu että mikään ei kannata, teki sitten niin tai näin, ehkä kannattaa sen sijaan että valittaa siitä miten joutuu tukioptimoimaan ja katselemaan surkeassa kunnossa olevia peltojaan, niin vuokrata ne pellot pois. Se on kaikki maataloustuloa sitten mitä vuokraa tulee ja voi olla monille eka kannattava vuosi tällä vuosituhannella :P ;D
-
Minkä takia on pakko kylvää viljaa ahtaille markkinoille talkoilla?
Poislukien toki ne jotka jalostavat sen lannaksi
Siirtyy luomuun niin pääse viljavuorista eroon.. ;D
Mut juu jos ei itselle viljalla menekkiä niin laskeviin hintoihin ja korkeisiin kuluihin ei kannata perus suomalaisella keskisadolla lähteä.
Mut viljelijät ovat eräänlainen sopulilauma menevät kaikki samaan suuntaan. Jos noiden vihertoimien eurot olisivat olleet vaikka 50% korkeammat niin kyl olis hömppäpeltoja Mut moni kuvittelee vielä et kyl se 8 tonnari ens kesänä tulee..
Joo ei se tällä hetkellä hyvälle näytä, mutta toi sotiminen todennäköisesti yltyy vielä kovasti tänä vuonna.
Kumpi vaan alkaa etenemään rintamalla niin se voi olla hyvin äkkiä taas viljan laivaukset loppu.
-
No laivoja tulee ja menee tai ei.
Tuet tulee aina!💪🏻😎
-
Jos tuntuu että mikään ei kannata, teki sitten niin tai näin, ehkä kannattaa sen sijaan että valittaa siitä miten joutuu tukioptimoimaan ja katselemaan surkeassa kunnossa olevia peltojaan, niin vuokrata ne pellot pois. Se on kaikki maataloustuloa sitten mitä vuokraa tulee ja voi olla monille eka kannattava vuosi tällä vuosituhannella :P ;D
😂😂
-
Laajenee se sota, pahat merkit o. Siel alkaa länsiki olemaa polviaan myöten. Mitenkä mahtaa kevääl seil kylvöt men, seki vaikuttaa.
-
Laajenee se sota, pahat merkit o. Siel alkaa länsiki olemaa polviaan myöten. Mitenkä mahtaa kevääl seil kylvöt men, seki vaikuttaa.
Jos maailmansodaksi laajenee, ei ehkä ole ensimmäinen asia miettiä, miten jotain kiinnityshintaa saisi jostakin täkäläisestä viljasta, ehkäpä viljat ja maataloustuotteet silloin menevät valtion takavarikkoon saman tien. Ukrainan ja Venäjän osuutta (7%) maailman vehnän tuotannossa on korostettu kovasti, vaikka vuosittainen satovaihtelu, esimerkiksi vehnällä, on ollut keskimäärin joka kolmas vuosi enemmän kuin tuo ±7%. Yhdysvalloissa CRP - hehtaareja on vuodelle 2023 silti 2 miljoonaa, mikä merkitsisi vehnässä ylimääräistä 6 miljoonaa tonnia tai maissilla jopa 12-15 miljoonaa lisätonnia.
Oheinen kuva selventää jonkin verran asiaa. Kuvassa on neljä merkittävää viljakasvituotetta, joiden vuotuinen tuotanto ja vierntiviljamarkkina on kuvissa. Ukraina on keltaisella. Huomataan, että se keltainen viiru on melko pieni, ja alemmissa koko tuotannon kuvissa sitä ei oikeastaan erota.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Grain_production_2020.jpg)
-SS-
-
Jos tuntuu että mikään ei kannata, teki sitten niin tai näin, ehkä kannattaa sen sijaan että valittaa siitä miten joutuu tukioptimoimaan ja katselemaan surkeassa kunnossa olevia peltojaan, niin vuokrata ne pellot pois. Se on kaikki maataloustuloa sitten mitä vuokraa tulee ja voi olla monille eka kannattava vuosi tällä vuosituhannella :P ;D
Vaihtoehtohan tuokin on jos alueen vuokrataso on lipsahtanut luokkaa "ei mitään yhteyttä todellisuuden kanssa".. ;D
Muuten niin melko turhaa.
Minkä takia on pakko kylvää viljaa ahtaille markkinoille talkoilla?
Poislukien toki ne jotka jalostavat sen lannaksi
Siirtyy luomuun niin pääse viljavuorista eroon.. ;D
Mut juu jos ei itselle viljalla menekkiä niin laskeviin hintoihin ja korkeisiin kuluihin ei kannata perus suomalaisella keskisadolla lähteä.
Mut viljelijät ovat eräänlainen sopulilauma menevät kaikki samaan suuntaan. Jos noiden vihertoimien eurot olisivat olleet vaikka 50% korkeammat niin kyl olis hömppäpeltoja Mut moni kuvittelee vielä et kyl se 8 tonnari ens kesänä tulee..
Joo ei se tällä hetkellä hyvälle näytä, mutta toi sotiminen todennäköisesti yltyy vielä kovasti tänä vuonna.
Kumpi vaan alkaa etenemään rintamalla niin se voi olla hyvin äkkiä taas viljan laivaukset loppu.
Niin ainahan lähes kaikki on mahdollista. Jokainen joutuu tekemään omat päätökset vallitsevilla tiedoilla.
Nyt tiedetään et lannoite maksoi sen n. 600- 700e tonnilta ja kiinnityshinta oli sen reilu 300e ja laskenut nyt sinne 200-250e välille. Itse pidän todennäköisempänä et syksyn hinta alkaa ykkösellä kuin et se alkais kolmosella tai nelosella. Vaikka sotarintamalla tapahtuisi lähes mitä.
Eskaloituminen maailmansodaksi on tietysti mahdollista, mut niinkuin SS totesi niin taitaa olla silloin eri henkilöt jotka miettii sun viljoille käyttötarkoitusta. SKN sanoi hyvin, et tuet tulee aina 99% varmuudella, laivoista tai sadosta ei niin kovaa varmuutta ole ainakaan itsellä.
Laajenee se sota, pahat merkit o. Siel alkaa länsiki olemaa polviaan myöten. Mitenkä mahtaa kevääl seil kylvöt men, seki vaikuttaa.
Ukrainassahan kylvetään paljon syyskasveja. Sotasatelliitti kuvia kun katsoo niin Ukrainan hallussa olevalla alueella on vihreätä, venäjän puolella vastaavasti ei ole tehty mitään. Käsittäähän tuo venäjän miehittämä alue jotakin Ukrainan pinta-alasta mut onko sillä oikeasti merkitystä maailman viljamarkkinaan? Tuntuu et jokainen taho haluaa vaan rauhoittaa koko tilanteen ettei mitään ylilyöntejä viljassamarkkinassa tai muutenkaan maailmantaloudessa tapahdu. Näin viljelijän näkökulmasta viljahinta laskeskelee takaisin normaalille tasolle vain apupaska jäi ylös. ;D
-
Juu, katselin uutisista että rapaantuneessa ohrapellossa ajelivat tykkilavetin kanssa. Ei tai puimurilla uskaltaa ajella🤔
Myin kakki loput viljat viime viikolla. Yli kymppitonni tuli takkiin kun ei myynyt syksyllä mutta nyt nyt petti pokka ja päätin myydä. 🤦
-
Juu, katselin uutisista että rapaantuneessa ohrapellossa ajelivat tykkilavetin kanssa. Ei tai puimurilla uskaltaa ajella🤔
Myin kakki loput viljat viime viikolla. Yli kymppitonni tuli takkiin kun ei myynyt syksyllä mutta nyt nyt petti pokka ja päätin myydä. 🤦
Niin myin mäkin. Takkiin tuli luomuistakin. Kauraa ja vehnää lähti. Tappio samaa luokkaa. :-\
Ei vain näkynyt enää yhtään syytä miksi olisi kannattanut tavaroita varastoida vielä. Luomun kysyntä laskenut sitä vauhtia ja tarjonta lisääntynyt (hyvä sato ja lisääntynyt pinta-ala) et aika moni taho väläytellyt ens syksylle hintaa vitonen päälle taviksen..
-
Onkohan tuohon ympäristötukeen edes pakko osallistua? Tulee vaan mieleen että viitsiikö sitä 45 euron takia vaivautua jumppaamaan?
Eihän se mikään pakko ole, itselläkin mietinnässä viitsiikö. Ei sieltä juuri muuta ole saatavilla kuin tuo 45€, jollei ala kerääjäkasvinkanssa pelamaan.
Elämä on hieman helpompaa jos ei sitoumusta tee.
Joutuu lähes samat toimet tekemään ilman ymppiä kuin ympissä,tämä on ollut ajankohtaista pohjoisessa karjatiloilla jo aiemmin.
-
Juu, katselin uutisista että rapaantuneessa ohrapellossa ajelivat tykkilavetin kanssa. Ei tai puimurilla uskaltaa ajella🤔
Myin kakki loput viljat viime viikolla. Yli kymppitonni tuli takkiin kun ei myynyt syksyllä mutta nyt nyt petti pokka ja päätin myydä. 🤦
Niin myin mäkin. Takkiin tuli luomuistakin. Kauraa ja vehnää lähti. Tappio samaa luokkaa. :-\
Ei vain näkynyt enää yhtään syytä miksi olisi kannattanut tavaroita varastoida vielä. Luomun kysyntä laskenut sitä vauhtia ja tarjonta lisääntynyt (hyvä sato ja lisääntynyt pinta-ala) et aika moni taho väläytellyt ens syksylle hintaa vitonen päälle taviksen..
Miksi ette sitten myyneet jo loppuvuodesta, kun hintataso oli vielä kohtuullinen? Kun oli tiedossa että valtakunnallinen kokonaisssato oli normaali, eikä viljasta pulaa ole, niin ei ollut mitään syytä odottaa että hinta ainakaan nousisi kevättä kohti, ja vielä kun monet myivät paljon marras-joulukuussa, jotta saavat tilityksen siirrettyä tälle vuodelle, alkoivat viljanostajien varastot olla täynnä, ja hintojen lasku odotettavissa. Ainakin tuosta opittiin että tarkasta viljamarkkinoiden seurannasta ja johtopäätösten teosta hyötyy rahallisesti omassa toiminnassa.
Tietysti väärät johtopäätökset johtaa sitten rahalliseen tappioon. No älkää ottako tätä vidduiluna, kunhan totesin.
-
Nyt sitten ilmeisesti kaikki pienemmät alat jotka raivattu olemassa olevien peltojen jatkoksi, viranomaiset yhdistää lohkot ja aloille saa täydet tuet.
-
Juu, katselin uutisista että rapaantuneessa ohrapellossa ajelivat tykkilavetin kanssa. Ei tai puimurilla uskaltaa ajella🤔
Myin kakki loput viljat viime viikolla. Yli kymppitonni tuli takkiin kun ei myynyt syksyllä mutta nyt nyt petti pokka ja päätin myydä. 🤦
Niin myin mäkin. Takkiin tuli luomuistakin. Kauraa ja vehnää lähti. Tappio samaa luokkaa. :-\
Ei vain näkynyt enää yhtään syytä miksi olisi kannattanut tavaroita varastoida vielä. Luomun kysyntä laskenut sitä vauhtia ja tarjonta lisääntynyt (hyvä sato ja lisääntynyt pinta-ala) et aika moni taho väläytellyt ens syksylle hintaa vitonen päälle taviksen..
Miksi ette sitten myyneet jo loppuvuodesta, kun hintataso oli vielä kohtuullinen? Kun oli tiedossa että valtakunnallinen kokonaisssato oli normaali, eikä viljasta pulaa ole, niin ei ollut mitään syytä odottaa että hinta ainakaan nousisi kevättä kohti, ja vielä kun monet myivät paljon marras-joulukuussa, jotta saavat tilityksen siirrettyä tälle vuodelle, alkoivat viljanostajien varastot olla täynnä, ja hintojen lasku odotettavissa. Ainakin tuosta opittiin että tarkasta viljamarkkinoiden seurannasta ja johtopäätösten teosta hyötyy rahallisesti omassa toiminnassa.
Tietysti väärät johtopäätökset johtaa sitten rahalliseen tappioon. No älkää ottako tätä vidduiluna, kunhan totesin.
No juu näin jälkikäteen olisi kannattanut myydä jo heti puinneilta.
Niinkuin mä olen maininnut jo aiemmin niin itselle lopullinen niitti oli yaran (ja muidenkin) lannoitehinnan lasku. Ajattelin et kun lannoite korkealla, noin tonnissa tai ylikin verottomana, niin vilja ei vain voi laskea. Tai voi laskea mutta syksyksi noustava muuten viljelyäala (vähän lannotteita) jää pieneksi jolloin huippusadollakaan tavara ei riitä. Kuitenkin yaran hinnanlaskun jälkeen lannoitekauppa kävi mun tietojen mukaan hyvin jolloin ajattelin ja täälläkin sitä toitottanut et ens syksynä hinta on sit alle 200€.
Luomu toimii hieman eri tavalla mut siellä niinkuin yllä mainitsin hinnat laskeneet ja sato oli hyvä. Vehnä seurannut tavista alaspäin melko orjallisesti, kaura pysynyt hieman vahvempana. Kaurankin sato oli kyllä yli tarpeen jolloin moni ennustaa ensi syksylle matalia hintoja. Luomussa saan kyllä nyt saaduillakin hinnoilla kulut peittoon helposti, mutta ainahan se olisi tietysti mukava saada enemmän.
Nyt sitten ilmeisesti kaikki pienemmät alat jotka raivattu olemassa olevien peltojen jatkoksi, viranomaiset yhdistää lohkot ja aloille saa täydet tuet.
Juu näin on. Joku raja siinä oli ja se oli ehto et vain yksi "viiva" lohkojen välillä vipukartassa voi olla. Eli jos liian iso oja ja kaksi viivaa niin ei käy. Tulee jonkin verran korvauskelpoista alaa taas lisää..
-
Miksi ette sitten myyneet jo loppuvuodesta, kun hintataso oli vielä kohtuullinen?
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
Toki puoli vuotta ennen kylvöjä kiinnitetyt ja noutopäiviltään lukkoon lyödyt varmaan olisi noudettukin, mutta kun syysrapsit, syysohrat ja syysvehnät hävisivät talvella, ei oikein ollut muuta kylvettävää kuin sitä, mitä oli saatavissa, ja suunnitelmat menivät uusiksi.
Ei huhti-toukokuussa enää villi viljelijä päässyt myyntisopimusta varmistelemaan. Ja rypsin keskisato itsellä oli usealta vuodelta alle 700 kg, ei ollut varmaa tietoa, että sattuikin onnistumaan 2 tonnin edestä. Ja rypsin toimitukset aikaisintaan viime lokakuulla, käteisviljoja itse asiassa kukaan ei siihen aikaan ostanut. Nyt sitten on jo kohta pari kuukautta noutotilauksesta. 50 € markkinahinnoista alennusta myös sitouduttu antamaan, tokkopa lähtee. Vienti purkaisi tilannetta, kyllä vielä 150 € saisi.
Ja niin kuin sanottu, ohrat kyllä tekivät kiljuen kauppansa suoraan sian suuhun, en kuitenkaan arvannut, että isoilla taloilla on tilit noinkin tyhjät.
-SS-
-
Miksi ette sitten myyneet jo loppuvuodesta, kun hintataso oli vielä kohtuullinen?
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
Toki puoli vuotta ennen kylvöjä kiinnitetyt ja noutopäiviltään lukkoon lyödyt varmaan olisi noudettukin, mutta kun syysrapsit, syysohrat ja syysvehnät hävisivät talvella, ei oikein ollut muuta kylvettävää kuin sitä, mitä oli saatavissa, ja suunnitelmat menivät uusiksi.
Ei huhti-toukokuussa enää villi viljelijä päässyt myyntisopimusta varmistelemaan. Ja rypsin keskisato itsellä oli usealta vuodelta alle 700 kg, ei ollut varmaa tietoa, että sattuikin onnistumaan 2 tonnin edestä. Ja rypsin toimitukset aikaisintaan viime lokakuulla, käteisviljoja itse asiassa kukaan ei siihen aikaan ostanut. Nyt sitten on jo kohta pari kuukautta noutotilauksesta. 50 € markkinahinnoista alennusta myös sitouduttu antamaan, tokkopa lähtee. Vienti purkaisi tilannetta, kyllä vielä 150 € saisi.
Ja niin kuin sanottu, ohrat kyllä tekivät kiljuen kauppansa suoraan sian suuhun, en kuitenkaan arvannut, että isoilla taloilla on tilit noinkin tyhjät.
-SS-
Minäkin myin aikoinaan ohraa entisen kaverin sikalaan, kunnes tajusin että kesannointi on parempaa bisnestä.
Viime syksynä tuntui ensimmäisen kerran siltä, että kolmen väkäsen avoimesta viljelysopimuksesta oli jotain hyötyä. Tähän asti sitä on saanut lähinnä hävetä tosiviljelijöiden seurassa. Keväällä paperiin kirjattiin myyntiajankohdaksi marraskuu ja siitä pidettiin kiinni.
-
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?
Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?
Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).
Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?
edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?
-
rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla
Kyllä tuota helppokauraa ilman panoksia on mietitty.
Siinä on tukioptimointia enemmän riskejä. Kirvat, kääpiökasvuviroosi, kasvitaudit ja etenkin DON. Matala hehtolitrapaino tai värin tummuus voi olla este, jokin laaturaja taitaa olla ennakkosopimuksessakin. Kaura on varastointitarpeeltaan heikoin hyötysuhteeltaan. Ehkä kuplamuovivarastointi olisi vielä heikompi bisnes tilantarpeeltaan.
Viljelykiertovaatimus myös estää pitkäaikaisen näennäiskauran viljelyn koko alalla. Pitää vaihtaa johonkin muuhun ainakin kerran tukikaudella.
Edit: olihan taannoin tuossa 80 euron ohrasyksynä sellainen ilmiö, että mallassopimuksen alainen iso ohrapelto poltettiin paikalleen, kun säät oli sitä jo tummentanut, ja varamaan DONit olivat ylhäällä. Varmaankaan ei kannattanut enää puida, kuivata ja rahdata ongelmajätettä.
-SS-
-
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?
Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?
Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).
Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?
edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?
-
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?
Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?
Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).
Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?
edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?
No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
-
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?
Nämä konsulttiliikkeiden laskelmat ovat ongelmallisia, että ne kohdistavat kuluja spekulatiivisesti. Samoin virtuaaliset vaihtehtoiskustannukset toteutuisivat vasta, kun maat myytäisiin pois tai maat laitettaisiin vuokralle. Muuten niitä on aivan turha laskea, jos näin ei kuitenkaan ole tekemässä.
Vanha monivuotinen nurmirytö, sille vain valitsee LHP:n niin eipä siinä ole hehtaarille kuin muutaman euron kustannus joka toisen vuoden niittämisen takia.
Yksivuotinen viherlannoitusnurmi taasen vie tuet ja vähän omistakin, jos pahasti käy. Nämä ovat tilakohtaisia asioita. EFA-pakkokesannoilla pääsi vuokrapelloilla nollatulokseen, jos ei tehnyt mitään. Jos alkoi valkuaisrehuja tai jotakin apilaa viljelemään, meni heti satasia miinukselle.
Nyt kun 5% pakkokesanto vaihtui 4% pakkokesannoksi, pitää keksiä taas käyttö sille viljelyyn otettavalle prosentille. Onneksi voi jättää ensi syksynä kalliimmasta päästä vuokrapeltoja pois tai ainakin alentaa huutohintaa. Ehkäpä villi kuminaviljelys, TOS-siemenestä ? Harmi kun ei ole säkkikaupalla sitä kuminaa. Oli niin kuivat kesät, että vasta kolmas satovuosi antoi hiukan siemeniäkin.
-SS-
-
Joo kyllä se taitaa lhp olla edelleen parhaasta päästä, helposti menee 10 vuotta ja ylikin pelkillä niitoilla.
-
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?
Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?
Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).
Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?
edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?
No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Pakkokesanto, monimuotoisuutta, saneerausta ja loput "nurmea". Jää 270e/ha käteen.
-
Jos kylvää monimuotoisuuspellon niittykasveilla, voiko sen ilmoittaa suoraan luonnonhoitonurmeksi muutaman vuodenpäästä? Sais alkuun vähän paremman tuen eikä tarvis juuri mitään tehdä.
-
Samoin virtuaaliset vaihtehtoiskustannukset toteutuisivat vasta, kun maat myytäisiin pois tai maat laitettaisiin vuokralle. Muuten niitä on aivan turha laskea, jos näin ei kuitenkaan ole tekemässä.
"Turha laskea kannattaako ylipäänsä olla viljelijänä, koska olen kuitenkin" taitaa kyllä olla aika yleinen malli. ;D
No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Pakkokesanto, monimuotoisuutta, saneerausta ja loput "nurmea". Jää 270e/ha käteen.
Tuolta pohjalta kannattaisi täällä päin mieluummin vuokrata siis pellot pois, luulisi ainakin 400 edelleen saavan.
-
Samoin virtuaaliset vaihtehtoiskustannukset toteutuisivat vasta, kun maat myytäisiin pois tai maat laitettaisiin vuokralle. Muuten niitä on aivan turha laskea, jos näin ei kuitenkaan ole tekemässä.
"Turha laskea kannattaako ylipäänsä olla viljelijänä, koska olen kuitenkin" taitaa kyllä olla aika yleinen malli. ;D
No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Pakkokesanto, monimuotoisuutta, saneerausta ja loput "nurmea". Jää 270e/ha käteen.
Tuolta pohjalta kannattaisi täällä päin mieluummin vuokrata siis pellot pois, luulisi ainakin 400 edelleen saavan.
No ei saa. Semmoiseen tarvitaan jo hieman sokerijuurikkaanviljelyn viljavuutta, 10-30 ha lohkokoko, salaojitus ja etäisyyttä sen verran eläinyksiköstä, että lannanajo on järkevää.
Ne, jotka nyt miettivät ulosvuokrausta, ehkä sillä on syynsä, miksi pitää vuokrata peltoa ulos ja miksi ei voi saada neljääsataa.
-SS-
-
Suurin syy pellon omistuksesta kiinnipitämiseen ja jonkinlainen viljelyn tapainen toiminta, lienee verotus?
Kö?
-
Samoin virtuaaliset vaihtehtoiskustannukset toteutuisivat vasta, kun maat myytäisiin pois tai maat laitettaisiin vuokralle. Muuten niitä on aivan turha laskea, jos näin ei kuitenkaan ole tekemässä.
"Turha laskea kannattaako ylipäänsä olla viljelijänä, koska olen kuitenkin" taitaa kyllä olla aika yleinen malli. ;D
No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Pakkokesanto, monimuotoisuutta, saneerausta ja loput "nurmea". Jää 270e/ha käteen.
Tuolta pohjalta kannattaisi täällä päin mieluummin vuokrata siis pellot pois, luulisi ainakin 400 edelleen saavan.
400 miinus kiinteät kulut vs 270 palkkaa näennäisviljelystä. Jokainen tekee mitä laskin näyttää.
-
400 miinus kiinteät kulut vs 270 palkkaa näennäisviljelystä. Jokainen tekee mitä laskin näyttää.
;D ;D ;D Ei ihan jokainen välttämättä viljele kovin vomiakkaasti laskimen ohjaamana. Mikä on toki ihan ok. :)
-
400 miinus kiinteät kulut vs 270 palkkaa näennäisviljelystä. Jokainen tekee mitä laskin näyttää.
;D ;D ;D Ei ihan jokainen välttämättä viljele kovin vomiakkaasti laskimen ohjaamana. Mikä on toki ihan ok. :)
Mutta ei sellasta uunoa löydy ihan joka kylästä mikä sen 400€ maksaa vuokraa, jossain voi olla 200€ tiukassa.
-
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?
Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?
Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).
Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?
edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?
No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Kai sille riskillekkin täytyy joku arvo laskea? Meinaan et jos ne ostopanokset ja työt menee kuivan kesän vuoksi?
-
Tuolta pohjalta kannattaisi täällä päin mieluummin vuokrata siis pellot pois, luulisi ainakin 400 edelleen saavan.
[/quote]
No ei saa. Semmoiseen tarvitaan jo hieman sokerijuurikkaanviljelyn viljavuutta, 10-30 ha lohkokoko, salaojitus ja etäisyyttä sen verran eläinyksiköstä, että lannanajo on järkevää.
Ne, jotka nyt miettivät ulosvuokrausta, ehkä sillä on syynsä, miksi pitää vuokrata peltoa ulos ja miksi ei voi saada neljääsataa.
-SS-
[/quote]
Noinko on että Salossa 400 on tiukassa? Täällä Turengin piipun läheisyydessä ei alle 400 kannata tarjota jos meinaat saada, se on eriasia kannattaako saada ne pellot… On toki halpojakin peltoja, itse vuokrasin 200€/ha peltoa. Ensimmäisenä vuonna 1500€/ha kaivinkone ja traktorityötä kivien raivauksen ja puunpoistoon… olipa halpaa…
-
400 miinus kiinteät kulut vs 270 palkkaa näennäisviljelystä. Jokainen tekee mitä laskin näyttää.
;D ;D ;D Ei ihan jokainen välttämättä viljele kovin vomiakkaasti laskimen ohjaamana. Mikä on toki ihan ok. :)
Mutta ei sellasta uunoa löydy ihan joka kylästä mikä sen 400€ maksaa vuokraa, jossain voi olla 200€ tiukassa.
Noo jos pellot ovat alle 5000€ myyntihinnan ja 200€ vuokrahinnan tasoisia joilla ei välttämättä mitään muuta kuin nurmi ja kiviä kasva kuin tuurilla, niin toki tukioptimointi on järkevin tapa toimia kuten ennenkin. ;)
No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Kai sille riskillekkin täytyy joku arvo laskea? Meinaan et jos ne ostopanokset ja työt menee kuivan kesän vuoksi?
Eihän se tuotantokasvien riskille arvon laskeminen kuulu siihen kun lasketaan mitkä tukioptimoinnista jää käteen. Sitten kun tiedetään mitä tukioptimoinnista jää käteen hehtaarilta, voidaan verrata sitä muihin vaihtoehtoihin joissa on herkästi enemmän riskiä kyllä.
-
Suurin syy pellon omistuksesta kiinnipitämiseen ja jonkinlainen viljelyn tapainen toiminta, lienee verotus?
Kö?
Tä?
-
Suurin syy pellon omistuksesta kiinnipitämiseen ja jonkinlainen viljelyn tapainen toiminta, lienee verotus?
Kö?
Tä?
No onhan siinä aika selvä ero käykö muksu kalliilla mopoautolla koulussa vai käykö "traktorilla" peltojen tarkastamisen yms. tärkeän maataloustyön ohessa siellä koulussa... Vaikka se maatalous sitten oliskin yllättävän huonosti kannattavaa kun menee traktorin bensoihin jo iso siivu tuloista.
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
-
Suurin syy pellon omistuksesta kiinnipitämiseen ja jonkinlainen viljelyn tapainen toiminta, lienee verotus?
Kö?
Tä?
No onhan siinä aika selvä ero käykö muksu kalliilla mopoautolla koulussa vai käykö "traktorilla" peltojen tarkastamisen yms. tärkeän maataloustyön ohessa siellä koulussa... Vaikka se maatalous sitten oliskin yllättävän huonosti kannattavaa kun menee traktorin bensoihin jo iso siivu tuloista.
Juurikin näin.
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
-
400 miinus kiinteät kulut vs 270 palkkaa näennäisviljelystä. Jokainen tekee mitä laskin näyttää.
;D ;D ;D Ei ihan jokainen välttämättä viljele kovin vomiakkaasti laskimen ohjaamana. Mikä on toki ihan ok. :)
Mutta ei sellasta uunoa löydy ihan joka kylästä mikä sen 400€ maksaa vuokraa, jossain voi olla 200€ tiukassa.
Noo jos pellot ovat alle 5000€ myyntihinnan ja 200€ vuokrahinnan tasoisia joilla ei välttämättä mitään muuta kuin nurmi ja kiviä kasva kuin tuurilla, niin toki tukioptimointi on järkevin tapa toimia kuten ennenkin. ;)
No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Kai sille riskillekkin täytyy joku arvo laskea? Meinaan et jos ne ostopanokset ja työt menee kuivan kesän vuoksi?
Eihän se tuotantokasvien riskille arvon laskeminen kuulu siihen kun lasketaan mitkä tukioptimoinnista jää käteen. Sitten kun tiedetään mitä tukioptimoinnista jää käteen hehtaarilta, voidaan verrata sitä muihin vaihtoehtoihin joissa on herkästi enemmän riskiä kyllä.
Ei tietysti. Menin vaan siihen seuraavaan vaiheeseen jo. Kirjoituksestasi kun paistaa läpi sinun näkemyksesi(laskemasi?) asiasta.
En mä väitä mitään et mikä on millekkin tilalle oikein. Esim. Täällä kirjoittelevista joozeppi kertoo saavansa sen 6t keskisadon vuosittain. Hänelle varmasti kannattavinta viljellä kaikki viljelyyn saatavat alat. Kun lannoitettakaan, typpeä ei tarvitse pussista laittaa sataakaan kiloa.
Mut jos se oma keskisato on luokkaa 3-4t ja huonoina vuosina jäädään alle tuonkin niin onko riski kannattava jos lanta maksaa 350e/ha ylöspäin plus muut kulut ja viljanhinta alle 200..
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
Aika harvoin on lantamannenin kanssa tehnyt viljakauppaa.Täälläpäin ™ hinnat ei ole olleet aivan kilpailukykyiset.
Muuten ihmetellyt jo ennenkin kuinka vaikeaa voi jollain olla tuo viljojen myyminen.Ei viime syksynä ollut mitään tuskaa syyskuulla myydä ilman sopparia tai kiinnityksiä.Ei ehkä huippuhintaa saanut mutta syyskuulla ohrat + 300 ja herneet 340.Parempiakin hintoja kyllä joillekin erille kuuluu saaneen. Paperit tehty mutta ei ryyniäkään vielä toimitettu.Ehkä maaliskuulla lähtee ohratkin,herneet viikolla kympistä eteenpäin.
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
Aika harvoin on lantamannenin kanssa tehnyt viljakauppaa.Täälläpäin ™ hinnat ei ole olleet aivan kilpailukykyiset.
Muuten ihmetellyt jo ennenkin kuinka vaikeaa voi jollain olla tuo viljojen myyminen.Ei viime syksynä ollut mitään tuskaa syyskuulla myydä ilman sopparia tai kiinnityksiä.Ei ehkä huippuhintaa saanut mutta syyskuulla ohrat + 300 ja herneet 340.Parempiakin hintoja kyllä joillekin erille kuuluu saaneen. Paperit tehty mutta ei ryyniäkään vielä toimitettu.Ehkä maaliskuulla lähtee ohratkin,herneet viikolla kympistä eteenpäin.
SS:llä nyt tuntuu nykyään olevan kaikkia vaikeaa. Harmi kun monesta asiasta tuntuu olevan hyvin tietoa ja kokemusta..
-
Mutta mitäpä jos tukiopitimoi ja sit hinta pomppaaki sin 400e. Onko tätä riskiä mietitty. On sellast ny toi maailman meno et nopeasti muuttuu. Riski on molempiin päin.
-
Mutta mitäpä jos tukiopitimoi ja sit hinta pomppaaki sin 400e. Onko tätä riskiä mietitty. On sellast ny toi maailman meno et nopeasti muuttuu. Riski on molempiin päin.
Tietenkin. Mut kuinka todennäköistä +400e hinta on? Ennen viime kevättä ei koko eu aikana. Nytkin ollaan melkein vielä yli historian korkeinpien hintojen pois luettuna se viime kevät.
Sit kun ajattelee sen et kuluttajille tekee nyt jo tiukkaa niin voisiko hinta nousta? Jos ajattelee et sota laajenisi niin siinä on tietysti se mahdollisuus. Mut kuinka kaukana siitä hetkestä on sit se joku alkaa määräilemään et mihin jyväsi menevät?
-
Ei kuluttajan pärjääminen siihe vaikuta. Juu kyl määrätään varmaan sulloin, mut ei viel 400e.
-
Ei kuluttajan pärjääminen siihe vaikuta. Juu kyl määrätään varmaan sulloin, mut ei viel 400e.
No mä näen asian kyl hieman toisin. Kysyntä kun kuluttajilla hiipuu niin tilanne jossa raaka-aine kallistuisi saa kyllä välikädet miettimään et onko järkeä.. omasta siivusta pitäis tinkiä. Hinnan nousu vaatisi huonoa satoa. Riskillä voi tehdä niin et kylvää kuten normaalisti ja toivoo et tulee katovuosi muille kuin itselle.
Jos jokainen laittaisi sen 25% jotakin "hömppää" niin sillä olisi jo merkitystä. Mut tässä tulee just se sopuli ilmiö mennään kaikki samaan suuntaan kun ei saada mitään yhteistä linjaa syntymään.
Se on sit eriasia jos tilanne menisi siihen et kuluttajille tulee oikeasti huoli et ruoka loppuu. Nythän vain nillitetään et ruoka on kallista, ostetaan halvempi tuonti tuotteita, ostetaan tarkemmin eli vähemmän jne. Silti muuten jatketaan kuluttamista entiseen malliin. Tiukassa paikassa ruoka on se viimeinen mistä tinkitään. Mut et sit kun tuollainen tilanne on edessä niin ei maajussi pääse enää päättämään mistään mitään.
En ole missään nimessä hinnan nousua vastaan. Itsellä jo jyviä maassa reilusti ja keväälläkin varmaan kylvän taas kun varastoja tuli myytyä. Mukavampaahan se olisi niitä vähäisiä jyviä myydä hyvällä hintaa.
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
Olin Lantmannen viljamarkkinaillassa vuonna 201x, elettiin ehkä helmikuun loppua ja siellä niitten viljanostaja selitti, että nyt sitten äkkiä myymään ne viimeiset viljat, koska teollisuuteen ei yksinkertaisesti saa niitä kippiaikoja. Meilläkin on A-rehulle enää muutama aika toukokuulle jäljellä.
Ajattelin, että voi,voi. Seuraavana päivänä soittelin A-rehun ostomiehelle, että mikähän teillä on tilanne ostoissa, olisi rekkakuorma tarjolla. -Noo, tämä viikko alkaa olla koko lailla täysi (elettiin keskiviikkoa), mutta kyllä tuossa ensi viikolla sitten löytyisi vapaita aikoja.
En jaksaisi enempää alkaa dissaamaan. Tiedän kyllä, että moni on hyvin tyytyväinen niiden palveluihin, mutta ite en sinne myy yhtään mitään.
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
Olin Lantmannen viljamarkkinaillassa vuonna 201x, elettiin ehkä helmikuun loppua ja siellä niitten viljanostaja selitti, että nyt sitten äkkiä myymään ne viimeiset viljat, koska teollisuuteen ei yksinkertaisesti saa niitä kippiaikoja. Meilläkin on A-rehulle enää muutama aika toukokuulle jäljellä.
Ajattelin, että voi,voi. Seuraavana päivänä soittelin A-rehun ostomiehelle, että mikähän teillä on tilanne ostoissa, olisi rekkakuorma tarjolla. -Noo, tämä viikko alkaa olla koko lailla täysi (elettiin keskiviikkoa), mutta kyllä tuossa ensi viikolla sitten löytyisi vapaita aikoja.
En jaksaisi enempää alkaa dissaamaan. Tiedän kyllä, että moni on hyvin tyytyväinen niiden palveluihin, mutta ite en sinne myy yhtään mitään.
Samanlaista myyntipaniikkia kaikki viljanostajat osaavat nostattaa, yleensä juurikin vuodenvaihteen tienoilla tai sen jälkimainingeissa. Mutta jokaisella on se oma "luottokauppakumppani".
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
Olin Lantmannen viljamarkkinaillassa vuonna 201x, elettiin ehkä helmikuun loppua ja siellä niitten viljanostaja selitti, että nyt sitten äkkiä myymään ne viimeiset viljat, koska teollisuuteen ei yksinkertaisesti saa niitä kippiaikoja. Meilläkin on A-rehulle enää muutama aika toukokuulle jäljellä.
Ajattelin, että voi,voi. Seuraavana päivänä soittelin A-rehun ostomiehelle, että mikähän teillä on tilanne ostoissa, olisi rekkakuorma tarjolla. -Noo, tämä viikko alkaa olla koko lailla täysi (elettiin keskiviikkoa), mutta kyllä tuossa ensi viikolla sitten löytyisi vapaita aikoja.
En jaksaisi enempää alkaa dissaamaan. Tiedän kyllä, että moni on hyvin tyytyväinen niiden palveluihin, mutta ite en sinne myy yhtään mitään.
Samanlaista myyntipaniikkia kaikki viljanostajat osaavat nostattaa, yleensä juurikin vuodenvaihteen tienoilla tai sen jälkimainingeissa. Mutta jokaisella on se oma "luottokauppakumppani".
Sanoma oli rivien välissä se, että kannattaisi koittaa myydää viljaa sinne, missä ostajalla on omassa puulaakissa käyttökohde. Nämä välitysliikkeet on hankala yhteistyökumppani. Jos ei ne saa mieleistään välityspalkkiota ostajilta, niin sitten niiden asiakkailla viljat seisoo maakunnassa.
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
Olin Lantmannen viljamarkkinaillassa vuonna 201x, elettiin ehkä helmikuun loppua ja siellä niitten viljanostaja selitti, että nyt sitten äkkiä myymään ne viimeiset viljat, koska teollisuuteen ei yksinkertaisesti saa niitä kippiaikoja. Meilläkin on A-rehulle enää muutama aika toukokuulle jäljellä.
Ajattelin, että voi,voi. Seuraavana päivänä soittelin A-rehun ostomiehelle, että mikähän teillä on tilanne ostoissa, olisi rekkakuorma tarjolla. -Noo, tämä viikko alkaa olla koko lailla täysi (elettiin keskiviikkoa), mutta kyllä tuossa ensi viikolla sitten löytyisi vapaita aikoja.
En jaksaisi enempää alkaa dissaamaan. Tiedän kyllä, että moni on hyvin tyytyväinen niiden palveluihin, mutta ite en sinne myy yhtään mitään.
Samanlaista myyntipaniikkia kaikki viljanostajat osaavat nostattaa, yleensä juurikin vuodenvaihteen tienoilla tai sen jälkimainingeissa. Mutta jokaisella on se oma "luottokauppakumppani".
Sanoma oli rivien välissä se, että kannattaisi koittaa myydää viljaa sinne, missä ostajalla on omassa puulaakissa käyttökohde. Nämä välitysliikkeet on hankala yhteistyökumppani. Jos ei ne saa mieleistään välityspalkkiota ostajilta, niin sitten niiden asiakkailla viljat seisoo maakunnassa.
Kyllä aikaisemmin mainitsemasi Hankkijakin viljaa välittää, ainakin ennen välitti, kerrankin yhden ohrakuorman Lahteen...
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
Olin Lantmannen viljamarkkinaillassa vuonna 201x, elettiin ehkä helmikuun loppua ja siellä niitten viljanostaja selitti, että nyt sitten äkkiä myymään ne viimeiset viljat, koska teollisuuteen ei yksinkertaisesti saa niitä kippiaikoja. Meilläkin on A-rehulle enää muutama aika toukokuulle jäljellä.
Ajattelin, että voi,voi. Seuraavana päivänä soittelin A-rehun ostomiehelle, että mikähän teillä on tilanne ostoissa, olisi rekkakuorma tarjolla. -Noo, tämä viikko alkaa olla koko lailla täysi (elettiin keskiviikkoa), mutta kyllä tuossa ensi viikolla sitten löytyisi vapaita aikoja.
En jaksaisi enempää alkaa dissaamaan. Tiedän kyllä, että moni on hyvin tyytyväinen niiden palveluihin, mutta ite en sinne myy yhtään mitään.
Samanlaista myyntipaniikkia kaikki viljanostajat osaavat nostattaa, yleensä juurikin vuodenvaihteen tienoilla tai sen jälkimainingeissa. Mutta jokaisella on se oma "luottokauppakumppani".
Sanoma oli rivien välissä se, että kannattaisi koittaa myydää viljaa sinne, missä ostajalla on omassa puulaakissa käyttökohde. Nämä välitysliikkeet on hankala yhteistyökumppani. Jos ei ne saa mieleistään välityspalkkiota ostajilta, niin sitten niiden asiakkailla viljat seisoo maakunnassa.
No mulla on kertoa pari hieman toisenlaistakin tarinaa.
Sen edellisen kuivan vuoden eli 2018 jälkeen viljanhinnat kun nousi talvella niin myin ylijäämää pois mitä elukat eivät syöneet. Jätin sitten vielä kevätpuolelle odottamaan pari kuormaa kun en tarkkaa menekkiä laskenut. Noo hinnat ehti sit laskea kun kevätaurinko nousi ja samalla ynnäilin et tavaraa olikin pari rekkaa vielä ylimääräistä. Soittelua sit viljanostajille ja huonompaa hintaa tarjoiltiin kun talvella. No onneksi lantmännenillä oli kovahintaista sopparia jäljellä. Kauppa kiinni äkkiä ja lopputuloksena n. 20e parempi tonnihinta kuin talvella ja taisi tulla 30-40e parempi hinta kun sen hetkinen..
Toinen tapaus sit viime kesältä. Oli kauraa luomua nuppi tavista perävaunu. Niinkuin puhuttu niin hinnat olivat ehtineet jo tippua jonkin verran. Aloin sit selvittelemään et saisko vielä jostain kelvollisen hinnan. Soitto hankkijalle tuotti tulosta. Heillä kovahintaista sopparia jäljellä niin kauppa taas kiinni ja muutama kymppi tonnille parempi hinta..
Et kyl nois välittäjissä toisinaan on puolensakin.. ::)
-
Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.
-SS-
Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.
Mitä vikaa on Lantamannessa?
Olin Lantmannen viljamarkkinaillassa vuonna 201x, elettiin ehkä helmikuun loppua ja siellä niitten viljanostaja selitti, että nyt sitten äkkiä myymään ne viimeiset viljat, koska teollisuuteen ei yksinkertaisesti saa niitä kippiaikoja. Meilläkin on A-rehulle enää muutama aika toukokuulle jäljellä.
Ajattelin, että voi,voi. Seuraavana päivänä soittelin A-rehun ostomiehelle, että mikähän teillä on tilanne ostoissa, olisi rekkakuorma tarjolla. -Noo, tämä viikko alkaa olla koko lailla täysi (elettiin keskiviikkoa), mutta kyllä tuossa ensi viikolla sitten löytyisi vapaita aikoja.
En jaksaisi enempää alkaa dissaamaan. Tiedän kyllä, että moni on hyvin tyytyväinen niiden palveluihin, mutta ite en sinne myy yhtään mitään.
Samanlaista myyntipaniikkia kaikki viljanostajat osaavat nostattaa, yleensä juurikin vuodenvaihteen tienoilla tai sen jälkimainingeissa. Mutta jokaisella on se oma "luottokauppakumppani".
Sanoma oli rivien välissä se, että kannattaisi koittaa myydää viljaa sinne, missä ostajalla on omassa puulaakissa käyttökohde. Nämä välitysliikkeet on hankala yhteistyökumppani. Jos ei ne saa mieleistään välityspalkkiota ostajilta, niin sitten niiden asiakkailla viljat seisoo maakunnassa.
No mulla on kertoa pari hieman toisenlaistakin tarinaa.
Sen edellisen kuivan vuoden eli 2018 jälkeen viljanhinnat kun nousi talvella niin myin ylijäämää pois mitä elukat eivät syöneet. Jätin sitten vielä kevätpuolelle odottamaan pari kuormaa kun en tarkkaa menekkiä laskenut. Noo hinnat ehti sit laskea kun kevätaurinko nousi ja samalla ynnäilin et tavaraa olikin pari rekkaa vielä ylimääräistä. Soittelua sit viljanostajille ja huonompaa hintaa tarjoiltiin kun talvella. No onneksi lantmännenillä oli kovahintaista sopparia jäljellä. Kauppa kiinni äkkiä ja lopputuloksena n. 20e parempi tonnihinta kuin talvella ja taisi tulla 30-40e parempi hinta kun sen hetkinen..
Toinen tapaus sit viime kesältä. Oli kauraa luomua nuppi tavista perävaunu. Niinkuin puhuttu niin hinnat olivat ehtineet jo tippua jonkin verran. Aloin sit selvittelemään et saisko vielä jostain kelvollisen hinnan. Soitto hankkijalle tuotti tulosta. Heillä kovahintaista sopparia jäljellä niin kauppa taas kiinni ja muutama kymppi tonnille parempi hinta..
Et kyl nois välittäjissä toisinaan on puolensakin.. ::)
Siinä on kolikon kääntöpuoli, mutta tarkkana pitää olla.
-
Viljavälittäjän edustama organisaatio ei ole niin merkittävä kuin henkilökohtaiset suhteet yksittäiseen meklariin. Muualla asuva viljelijä joutuu tavallaan piirien ulkopuolelta tarjoamaan viljaa. Lisäksi Länsi-Uudellamaalle on etäisyys pitkä vähän joka paikkaan, paitsi rypsipuristamoon. Rehutehtaan kainalossa, Raision osakkeita piironginlaatikossa, myllyn tai rehutehtaan naapurissa, Loimaan viljavaraston varjo pellon päällä, eiköhän markkinointi onnistu huomattavasti paremmin jo senkin takia.
Tämmöinen arkivapaapäivä, jolloin voi kahvikupponen kädessä istua naamakkain viljaliikkeen edustajan kanssa, on järjestettävä erikseen sieltä "omasta navetasta" lomaa.
-SS-
-
Viljavälittäjän edustama organisaatio ei ole niin merkittävä kuin henkilökohtaiset suhteet yksittäiseen meklariin. Muualla asuva viljelijä joutuu tavallaan piirien ulkopuolelta tarjoamaan viljaa. Lisäksi Länsi-Uudellamaalle on etäisyys pitkä vähän joka paikkaan, paitsi rypsipuristamoon. Rehutehtaan kainalossa, Raision osakkeita piironginlaatikossa, myllyn tai rehutehtaan naapurissa, Loimaan viljavaraston varjo pellon päällä, eiköhän markkinointi onnistu huomattavasti paremmin jo senkin takia.
Tämmöinen arkivapaapäivä, jolloin voi kahvikupponen kädessä istua naamakkain viljaliikkeen edustajan kanssa, on järjestettävä erikseen sieltä "omasta navetasta" lomaa.
-SS-
Uran alkupuoli sujui 100%:sti Raision sopimusviljelijänä, enkä edes harkinnut muuta. Sitten alkoi tuntua siltä, että sopimusehdot ei ole se järkevin tapa toimia ja joskus 2014-15 paikkeilla jättäydyin sopimuksettomaan tilaan. Kauraa tuli myytyä edelleen Raisioon, lähinnä Nokian läheisyyden takia. Rinnalle alkoi nousta Avena lähinnä hyvien kontaktiensa kautta Kossulle ja puintiaikaan sai hyvin kippiaikoja, kun varastotila ei oikein aina riittänyt. Melko pian kuvioihin alkoi tulla mukaan myös siemenviljely, lähinnä vehnän onnettomien valkuaisten takia. Ensikokeilujen jälkeen homma alkoi tuntua varsin järkevältä. 2017 alkaneiden heikkojen vuosien satoa on sitten päässyt perkaamaan myös Satarehu ja viimeiseltään Hankkija, kun rehuviljaa on valitettavasti päässyt syntymään. Matkan varrella on jonkun verran mennyt suoraan Fazerille, SGC:n kautta mihin lie, A-rehulle ja taisi siinä olla joku muukin paikka vielä, en nyt muista. Viimeiseltään ohrat on menneet suoraan Anoralle. Ja nyt muistin, että on kerran myyty ohraa myös Lantmannelle, kun viljakuski kysyi, että saako ohranupin laittaa menemään niitten kautta, niin olisi sitten koko kuorma saman liikkeen kautta.
Ei ole syvää suhdetta päässyt syntymään kuin siemenpakkaamoon, niiden kanssa kun joutuu käymään perusteellisia keskusteluja mitä tehdään ja mitä kannattaisi koittaa viljellä. Muuten puhelimen muistissa on ihan tarpeeksi viljanostajien numeroita tallessa. Viljakauppa näin. Konekaupassa ei tarvitse muualla käydä kuin Hankkijassa, kyl se sillai vaan on. 8)
-
Siis siemenviljely on tietenkin eri asia verrattuna bulkkirehun tai vientimassan tuottamiseen.
Oma seikkailuni tilojen välisessä suorakaupassa on nyt loppumassa. Kun nyt lähetin tekstarilla viestin, että ensi syksyn rehuviljat on viljaliikkeen sopimuksessa, ei kestänyt kauan, kun ihmettelevää ja huolestunutta puhelua alkoi tulla. Tämmöinen rehuviljojen varaus kevääksi ja kesäksi, toimitus jus eikä melkein siihen päivään kun niperemylly haukkaa tyhjää, se vie mahdollisuuden viskata viljat syksyllä pois tieltä myyntiin, heti kun vähänkin epäilee markkinaongelmia olevan tulossa.
En katso voivani enää ottaa enempää vastuuta minkään kotieläimien nälkäänkuolosta, varsinkin kun se edellyttäisi toimitusta ilman maksuaikataulua.
-SS-
-
No ei tietenkään kuulu kantaa harteillasi jonkun toisen tilan huolta rehuista. Varoitit jo hyvissä ajoin muuttuneesta tilanteesta. Onneksi on vielä sellaisia tiloja jotka ostavat paljon viljaa maksavatkin myös ajallaan. Mutta harvassa taitaa olla sikalat jotka ostavat tuoreena vaikka 2-3milj kiloa, navetoita tiedän muutamia, C-alueella.
-
No ei tietenkään kuulu kantaa harteillasi jonkun toisen tilan huolta rehuista. Varoitit jo hyvissä ajoin muuttuneesta tilanteesta. Onneksi on vielä sellaisia tiloja jotka ostavat paljon viljaa maksavatkin myös ajallaan. Mutta harvassa taitaa olla sikalat jotka ostavat tuoreena vaikka 2-3milj kiloa, navetoita tiedän muutamia, C-alueella.
Joo siis SS:llä sattunut kyllä huonoa tuuri. Olisi ollut ihan paikallaan pyytää maksamaan heti eikä joskus. Ei tuossa SS:n tarvitsi pankkina toimia.
Mä olen näissä tilojen välisessä kaupoissa kyl tehnyt niin et maksan vaikka etukäteen. Luottamusta kun ei voi ostaa.
-
No ei tietenkään kuulu kantaa harteillasi jonkun toisen tilan huolta rehuista. Varoitit jo hyvissä ajoin muuttuneesta tilanteesta. Onneksi on vielä sellaisia tiloja jotka ostavat paljon viljaa maksavatkin myös ajallaan. Mutta harvassa taitaa olla sikalat jotka ostavat tuoreena vaikka 2-3milj kiloa, navetoita tiedän muutamia, C-alueella.
Joo siis SS:llä sattunut kyllä huonoa tuuri. Olisi ollut ihan paikallaan pyytää maksamaan heti eikä joskus. Ei tuossa SS:n tarvitsi pankkina toimia.
Mä olen näissä tilojen välisessä kaupoissa kyl tehnyt niin et maksan vaikka etukäteen. Luottamusta kun ei voi ostaa.
Juu. Sanotaan nyt näin sivusta katsoneena osin asianosaisena. Kun vilja- ja rehukaupasta ei saa enempää piikkiä, niin mennään ensin naapuritiloille suoraostoon, uskaltavat luotottaa kylän mahtitaloa (ainakin entistä) , sitten ostot siirtyvät kauemmas. Kauimpana olevalle jää mustapekka käteen, jos jollekin sen on pakko osua. Kellepä muualle. Kylällä pitää pystyä elämään sovussa ja isojen liikkeiden tratat ovat tylyjä.
-SS-
-
Onhan tylyjä. Ihan oikea ratkaisu on ettei myy kenellekään suoraan.
-
Avenan kanssa tehnyt kauppaa jo monia vuosia ja homma sujuu mutkattomasti. Sovitaan hinta ja toimitusaika kun itselle parhaiten sopisi. Myyjä kysyy toiveita autonkuljettajasta. Mulla tuttuja kuskeja, niin voin valita niistä. Jos ei ehdi itse kuivurille, niin kuski itse tyhjentää siilot, jättää vain siilokartan kuivurille ja tarvittaessa puhelimella antaa infoa kuskille.
-
Jokos ootte laskeneet tukimenetyksiä uudelle kaudelle?
Noin -50€/ha näyttäis tippuvan omat tuet.
Ympäristökorvaus ja ekojärjestelmätuki optimoituna/maksimoituna.
-
Avenan kanssa tehnyt kauppaa jo monia vuosia ja homma sujuu mutkattomasti. Sovitaan hinta ja toimitusaika kun itselle parhaiten sopisi. Myyjä kysyy toiveita autonkuljettajasta. Mulla tuttuja kuskeja, niin voin valita niistä. Jos ei ehdi itse kuivurille, niin kuski itse tyhjentää siilot, jättää vain siilokartan kuivurille ja tarvittaessa puhelimella antaa infoa kuskille.
Näin se meni omamyyjänkin kanssa ennen vuotta 2019. Siilokartat, elevaattorin käyttöohjeet, toivottu vuodenaika. Kuivurin edusta aina aurattu ja hiekoitettu, katon alla sai lastata. 4.20 vapaa korkeus ovissa. Markkinoimissopimus sisälsi velvoitteen viedä näytteet kuivurista lähes lämpimäisenä, pussiin merkittiin hl - määrä ja siilot ja muut tiedot kasvinsuojelusta ym. Sitten muutama viikko ennen hakua tuli sähköposti tai soitto, joskus omakuski soitti ja lastasi vaikka viikonloppuna. 2018 hintarallissa tuli soitto lauantaina, että saisiko pikaisesti ohraa isoon moduulirekkaan. Sai tietysti.
Sitten tapahtui jotain. Näytetiedot eivät pysy tietokoneissa, joutuu viemään monta näytettä, ehkä vain tietyistä lajikkeista ollaan kiinnostuneita, ja 17,5 m perävaunun pitää mahtua kääntymään 90 asteen kulmaan ovesta pois ajettaessa 31-metrisessä yhdistelmässä, siinä tulee yli metrin sivuheitto ulkokaarteeseen kärrynnurkalla. 25-metriset kääntyivät helposti. Kaarretta ei voi loiventaa, kun on naapurin tonttia ovesta vastapäätä. Ja nyt merkkinä on betonirumpuja pystyssä, ettei vaan keula pyyhkäise.
Sitten ruis ei kelvannutkaan minnekään, sama koronavuonna, vaikka hinta olisi ollut 110 euroa matalimmallaan. Muistan mainitun , että 2023 alkaisi mahtua. No, rakentelin sitten erilaisia siiloja toisaalle ja lapioin ruista päärakennuksen piironginkin alle tai jotain. Ja aina vaan tuli lisää ruista pellolta. Kyselin taas, olisiko polttoon mahdollisuus välittää, Salossa on biovoimala, no, älä hyvä mies hyvää ruista polttoon, kyllä se siitä. No siitäpä juu. Onneksi hävitin ruisviljelyn. Varastokin pitäisi imupaineella tyhjentää, muuten purku varastosta lapiollinen kerrallaan. 30 kuutiota. Loput ovat olleet koko ajan tiellä kuivurin siilossa. Välillä kärryyn, välillä pois. Kauraa aloin viljellä, kun kollegat kehuivat, että kyllä kyllä kaura aina toimii. No, 202o Meeri-kauraa meni autollinen, mutta häntä jäi lojumaan siiloon, sitten Niklas 2021, se olikin sitten ongelmajäte, ja hehtopainokin siinä 50 kilon nurkilla, että ei oikein kauppakelpoista. Ja kosteus pitkäaikaisvarastoinnissa näkyy nousevan noin 0,5%-yksikköä vuodessa. Että on nyt sitten 15%. Taas 6 kuivurillista rullattava läpi muutama tunti kerrallaan. Jos ei muuta, niin menee siinä muutama päivä.
Ehkä en ole ajatellut edes riittävästi asiaa, koska ei ole nälkäänsä tarvinnut myydä. Ja aika kuluu kuin siivillä. Mutta uuden sadon alta on hiukan hankala jo tuommoista 170 tonnia ongelmajätettä metsäänkään piilottaa. Tulee pian jäterikoksesta syyte.
-SS-
-
Jokos ootte laskeneet tukimenetyksiä uudelle kaudelle?
Noin -50€/ha näyttäis tippuvan omat tuet.
Ympäristökorvaus ja ekojärjestelmätuki optimoituna/maksimoituna.
Viime vuoden pinta-aloilla laskien tippuu 20e/ha. Ihmeen vähän kuitenkin.
-
Jokos ootte laskeneet tukimenetyksiä uudelle kaudelle?
Noin -50€/ha näyttäis tippuvan omat tuet.
Ympäristökorvaus ja ekojärjestelmätuki optimoituna/maksimoituna.
Viime vuoden pinta-aloilla laskien tippuu 20e/ha. Ihmeen vähän kuitenkin.
Ja monimuotoisuutta lisää muutama prosentti, kompensoi hyvin tappiot. Oma auringonkukan siemen on monimuotoisuudessa kullan arvoinen. Maisemakasviksi kelpaa auringonkukka + persianapila. Käy viherlannoitukseksikin.
Kerääjäkasvikuplasta on myös jäljellä runsaasti italianraiheinää, se viherryttää hitaasti kasvavan auringonkukkapellon nopeasti. Nurmisiemenistä puna-apilaakin voinee laittaa sekaan. Syksyllä saa niittää lyhyeen sänkeen, joten keväällä pääsee ehkä helpommin kylvöillekin, kun yksivuotisen jälkeen maa on vielä pehmeämpää.
-SS-
-
Jokos ootte laskeneet tukimenetyksiä uudelle kaudelle?
Noin -50€/ha näyttäis tippuvan omat tuet.
Ympäristökorvaus ja ekojärjestelmätuki optimoituna/maksimoituna.
Viime vuoden pinta-aloilla laskien tippuu 20e/ha. Ihmeen vähän kuitenkin.
Ja monimuotoisuutta lisää muutama prosentti, kompensoi hyvin tappiot. Oma auringonkukan siemen on monimuotoisuudessa kullan arvoinen. Maisemakasviksi kelpaa auringonkukka + persianapila. Käy viherlannoitukseksikin.
Kerääjäkasvikuplasta on myös jäljellä runsaasti italianraiheinää, se viherryttää hitaasti kasvavan auringonkukkapellon nopeasti. Nurmisiemenistä puna-apilaakin voinee laittaa sekaan. Syksyllä saa niittää lyhyeen sänkeen, joten keväällä pääsee ehkä helpommin kylvöillekin, kun yksivuotisen jälkeen maa on vielä pehmeämpää.
-SS-
On aie kylvää kerääjäksi timotei, nurminata, italianrai, puna-apila seos. Ja syksyllä jättää se -24 viherlannoitukseksi. Riistapeltoa maksimit, kauraa ja rehurapsia. Näin ehkä hiukan nousee tukisumma viime vuodesta (jos unohdetaan se lhk -huoltovarmuuskorotus).
-
Jokos ootte laskeneet tukimenetyksiä uudelle kaudelle?
Noin -50€/ha näyttäis tippuvan omat tuet.
Ympäristökorvaus ja ekojärjestelmätuki optimoituna/maksimoituna.
Viime vuoden pinta-aloilla laskien tippuu 20e/ha. Ihmeen vähän kuitenkin.
Ja monimuotoisuutta lisää muutama prosentti, kompensoi hyvin tappiot. Oma auringonkukan siemen on monimuotoisuudessa kullan arvoinen. Maisemakasviksi kelpaa auringonkukka + persianapila. Käy viherlannoitukseksikin.
Kerääjäkasvikuplasta on myös jäljellä runsaasti italianraiheinää, se viherryttää hitaasti kasvavan auringonkukkapellon nopeasti. Nurmisiemenistä puna-apilaakin voinee laittaa sekaan. Syksyllä saa niittää lyhyeen sänkeen, joten keväällä pääsee ehkä helpommin kylvöillekin, kun yksivuotisen jälkeen maa on vielä pehmeämpää.
-SS-
Monimuotoisuuspellot jo käytössä ja kerääjäkasvit maksimissa. Lietteen sijoitukseen en aio koneita hankkia. No tosiviljelijät varmaan tyytyväisiä kun hömppämiehiä kuritetaan…
-
Avenan kanssa tehnyt kauppaa jo monia vuosia ja homma sujuu mutkattomasti. Sovitaan hinta ja toimitusaika kun itselle parhaiten sopisi. Myyjä kysyy toiveita autonkuljettajasta. Mulla tuttuja kuskeja, niin voin valita niistä. Jos ei ehdi itse kuivurille, niin kuski itse tyhjentää siilot, jättää vain siilokartan kuivurille ja tarvittaessa puhelimella antaa infoa kuskille.
Näin se meni omamyyjänkin kanssa ennen vuotta 2019. Siilokartat, elevaattorin käyttöohjeet, toivottu vuodenaika. Kuivurin edusta aina aurattu ja hiekoitettu, katon alla sai lastata. 4.20 vapaa korkeus ovissa. Markkinoimissopimus sisälsi velvoitteen viedä näytteet kuivurista lähes lämpimäisenä, pussiin merkittiin hl - määrä ja siilot ja muut tiedot kasvinsuojelusta ym. Sitten muutama viikko ennen hakua tuli sähköposti tai soitto, joskus omakuski soitti ja lastasi vaikka viikonloppuna. 2018 hintarallissa tuli soitto lauantaina, että saisiko pikaisesti ohraa isoon moduulirekkaan. Sai tietysti.
Sitten tapahtui jotain. Näytetiedot eivät pysy tietokoneissa, joutuu viemään monta näytettä, ehkä vain tietyistä lajikkeista ollaan kiinnostuneita, ja 17,5 m perävaunun pitää mahtua kääntymään 90 asteen kulmaan ovesta pois ajettaessa 31-metrisessä yhdistelmässä, siinä tulee yli metrin sivuheitto ulkokaarteeseen kärrynnurkalla. 25-metriset kääntyivät helposti. Kaarretta ei voi loiventaa, kun on naapurin tonttia ovesta vastapäätä. Ja nyt merkkinä on betonirumpuja pystyssä, ettei vaan keula pyyhkäise.
Sitten ruis ei kelvannutkaan minnekään, sama koronavuonna, vaikka hinta olisi ollut 110 euroa matalimmallaan. Muistan mainitun , että 2023 alkaisi mahtua. No, rakentelin sitten erilaisia siiloja toisaalle ja lapioin ruista päärakennuksen piironginkin alle tai jotain. Ja aina vaan tuli lisää ruista pellolta. Kyselin taas, olisiko polttoon mahdollisuus välittää, Salossa on biovoimala, no, älä hyvä mies hyvää ruista polttoon, kyllä se siitä. No siitäpä juu. Onneksi hävitin ruisviljelyn. Varastokin pitäisi imupaineella tyhjentää, muuten purku varastosta lapiollinen kerrallaan. 30 kuutiota. Loput ovat olleet koko ajan tiellä kuivurin siilossa. Välillä kärryyn, välillä pois. Kauraa aloin viljellä, kun kollegat kehuivat, että kyllä kyllä kaura aina toimii. No, 202o Meeri-kauraa meni autollinen, mutta häntä jäi lojumaan siiloon, sitten Niklas 2021, se olikin sitten ongelmajäte, ja hehtopainokin siinä 50 kilon nurkilla, että ei oikein kauppakelpoista. Ja kosteus pitkäaikaisvarastoinnissa näkyy nousevan noin 0,5%-yksikköä vuodessa. Että on nyt sitten 15%. Taas 6 kuivurillista rullattava läpi muutama tunti kerrallaan. Jos ei muuta, niin menee siinä muutama päivä.
Ehkä en ole ajatellut edes riittävästi asiaa, koska ei ole nälkäänsä tarvinnut myydä. Ja aika kuluu kuin siivillä. Mutta uuden sadon alta on hiukan hankala jo tuommoista 170 tonnia ongelmajätettä metsäänkään piilottaa. Tulee pian jäterikoksesta syyte.
-SS-
En tiiä mut kyl niitä pieniäkin vilja-autoja vielä löytyy ja kylhän kuljetuksen saa itse järjestettyä. Rahallisesti siinä voi kärsiä mut kirjoituksestasi saa sellaisen käsityksen ettei merkitystä kuhan jyvät häviäisi johonkin.
Mut muutenhan tuo nyt alkaa menemään jo komiikan puolelle.. ;D
-
Jokos ootte laskeneet tukimenetyksiä uudelle kaudelle?
Noin -50€/ha näyttäis tippuvan omat tuet.
Ympäristökorvaus ja ekojärjestelmätuki optimoituna/maksimoituna.
Laskenta hieman kesken vielä mut vajaa 150e lähtee käsittääkseni.
Suurimmat lhk korotuksen poistumineen -60e/ha. Sikatilalle tätä ei korvattu mitenkään. Haudat sai kyllä korvauksensa. >:(
Viherryttämistuki kun jää pois niin sieltä tulee takkiin se toiset n. 70e/ha. Ja osalta alaa puutarhakasvien ymppi putoaa ja 70e/ha. Pienemmät tiputukset sit peltoympin perusosaan. Vastaavasti kerääjäkasvia voi laittaa 30% entisen 25% sijaan. Se auttaa vähän.
Luomussa ei pääse kiinni noihin ekojärjestelmän tukiin paitsi kasvipeitteisyyteen joka siis myös tippuu ennen sai sen 54e/ha joka hehtaarille kun oli se 80% kasvipeitettä nyt maksetaan muutama euro vähemmän vain kasvipeite hehtaareista. Taviksessa helpompi pitää 100% kasvipeite kuin luomussa varsinkaan luomussa ei oikein vielä syyskasveille (vehnä ja ruis) ole kysyntää.
Mut turpiin tulee.
-
Mut muutenhan tuo nyt alkaa menemään jo komiikan puolelle.. ;D
Ihmetellen lukenut tuota SS nillitystä. Yleensä ongelmatapauksissa on osallisia, joskus kaksikin. Kannattaisko ensin katsoa peiliin?
-
Mut muutenhan tuo nyt alkaa menemään jo komiikan puolelle.. ;D
Ihmetellen lukenut tuota SS nillitystä. Yleensä ongelmatapauksissa on osallisia, joskus kaksikin. Kannattaisko ensin katsoa peiliin?
Ehdottomasti hauskin kohta SS: n tilityksessä oli tämä:
Sitten tapahtui jotain. Näytetiedot eivät pysy tietokoneissa, joutuu viemään monta näytettä, ehkä vain tietyistä lajikkeista ollaan kiinnostuneita,
Taitaa olla silkkaa trollausta ainakin osa jutuistaan. ;D
-
Mut muutenhan tuo nyt alkaa menemään jo komiikan puolelle.. ;D
Ihmetellen lukenut tuota SS nillitystä. Yleensä ongelmatapauksissa on osallisia, joskus kaksikin. Kannattaisko ensin katsoa peiliin?
Ehdottomasti hauskin kohta SS: n tilityksessä oli tämä:
Sitten tapahtui jotain. Näytetiedot eivät pysy tietokoneissa, joutuu viemään monta näytettä, ehkä vain tietyistä lajikkeista ollaan kiinnostuneita,
Taitaa olla silkkaa trollausta ainakin osa jutuistaan. ;D
-SS- jutuista ei valitettavasti ota enää selvää mikä on sarkasmia ja mikä katkeraa nillitystä. :-\
-
Onko tuo ympäristötuen asetus se lopullinen minkä mukaan tänä keväänä mennään?
Esimerkiksi apilat ja hunajakukka ei ole mukana pölyttäjien ravintokasveissa. Mitään määräaikoja milloin viimeistään kylvettävä ja milloin saa muokata ei ole annettu.
https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2023/sk20230078.pdf
-
Jokos ootte laskeneet tukimenetyksiä uudelle kaudelle?
Noin -50€/ha näyttäis tippuvan omat tuet.
Ympäristökorvaus ja ekojärjestelmätuki optimoituna/maksimoituna.
Mun tapauksessa tuet tippuu 1250 euroa vuodessa
Pitääpä jäädä muutamana iltana ylitöihin niin saan kuitattua sen.
-
Missäs tavanomaisen tuotannon kuminan tuki on. Onko se muuttunut.
-SS-
-
Mm. peltolainoissa on otettu huomioon se "automaattinen" ha-tuki. Toivottavasti on otettu huomioon myös se tilanne, että tuet saattavat laskea. Ettei olla vedetty viimeiseen kiinnitykseen korkean lehmäpaikan hinnan tavoin. Muussa tapauksessa siinä saattaa olla kriisin paikka. Kriisi, josta kuuluvat avunhuudot kulkeutuvat kuuroille korville. Ei ole kukaan ripustamassa papereita pyykkinaruille tai marssimassa sinne tänne. No, tähän on totuttu.
-
Mut muutenhan tuo nyt alkaa menemään jo komiikan puolelle.. ;D
Ihmetellen lukenut tuota SS nillitystä. Yleensä ongelmatapauksissa on osallisia, joskus kaksikin. Kannattaisko ensin katsoa peiliin?
Ehdottomasti hauskin kohta SS: n tilityksessä oli tämä:
Sitten tapahtui jotain. Näytetiedot eivät pysy tietokoneissa, joutuu viemään monta näytettä, ehkä vain tietyistä lajikkeista ollaan kiinnostuneita,
Taitaa olla silkkaa trollausta ainakin osa jutuistaan. ;D
Mietipä sitä, taitaisiko vai eikö taitaisi.
-SS-
-
Eli pysyikö se uusimmassa ehdotuksessa ollut kuminan noin 70 € ympäristökorvaus-hehtaarilisä ? Vanhassa ehdotuksessa aika vähäinen, että ei harrastukseksi oli kannattanut. Nyt tämä korotettu tuki lienee luonnonhoitopeltoa parempi.
-SS-
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
-
Suurin muutos kasvitilalla tulee oleen maksuaikataulu. Ennen tuista tuli n.95 % vuoden loppuun mennessä, loput kesällä. Jatkossa tulee 70 % ja loput 30 % kesällä.
-
Suurin muutos kasvitilalla tulee oleen maksuaikataulu. Ennen tuista tuli n.95 % vuoden loppuun mennessä, loput kesällä. Jatkossa tulee 70 % ja loput 30 % kesällä.
Eiks sitä siinä vaan ole jo rahaa riittämiin?
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
Aivan. Ajattelet asian niin et tuon 33% kevytmuokkaat. Mut juu oikeassa olet. Jotenkin epäselvä tuo eka kirjoituksesi mun ajatuksiin oli ;D
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
Mutta se 50€/ha oli maksimi, tulee varmaan olemaa aika suosittu toimenpide kun muuten tuet tippuu turhan paljon.
Että mikä on lopullinen tukisumma 30-40€?
Ennen alemmilla tasoilla tuet oli jotain 8€ ja 16€/ha, nyt kaikki kasvipeitteinen saa saman rahamäärän oli peitteisyys % mikä tahansa eli rahaa menee pajon enemmän.
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
Enkä unohda, vastahan sen keksin ;)
Olenko ymmärtänyt tukiesityksistä jonkun kohdan väärin, kun mulle on jäänyt sellainen käsitys, että vaikka 100 % olisi aitoa kasvipeitettä, silti saisi vain 2/3 alalta korvauksen... Miten muut ovat ymmärtäneet?
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
Enkä unohda, vastahan sen keksin ;)
Olenko ymmärtänyt tukiesityksistä jonkun kohdan väärin, kun mulle on jäänyt sellainen käsitys, että vaikka 100 % olisi aitoa kasvipeitettä, silti saisi vain 2/3 alalta korvauksen... Miten muut ovat ymmärtäneet?
Siis jos ei hae ekojärjestelmä tukea niin minimi määrä on silti 33% joka voi olla kevytmuokattua. Tukea maksetaan ekojärjestelmän kautta ja pitää olla kasvipeitteistä että tuen saa. Mutta jatkossahan tuen saa myös kesannoille ja pysyville nurmille niin kannattaahan se kaikkien hakea. Paitsi jos kyntää 66% ja kevytmuokkaa33%.
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
Enkä unohda, vastahan sen keksin ;)
Olenko ymmärtänyt tukiesityksistä jonkun kohdan väärin, kun mulle on jäänyt sellainen käsitys, että vaikka 100 % olisi aitoa kasvipeitettä, silti saisi vain 2/3 alalta korvauksen... Miten muut ovat ymmärtäneet?
Kyl mä olen ymmärtänyt et saa just niin monelle hehtaarille kun aitoa kasvipeitettä on. Voi olla et jotain lhp tai muita oli pois mut siis viljelty ala saa vaikka 100%. Ja pakko on se 33% jonka sit voi kevytmuokata mut se ei tietysti silloin saa sitä ekojärjestelmän kasvipeite tukea...
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
Enkä unohda, vastahan sen keksin ;)
Olenko ymmärtänyt tukiesityksistä jonkun kohdan väärin, kun mulle on jäänyt sellainen käsitys, että vaikka 100 % olisi aitoa kasvipeitettä, silti saisi vain 2/3 alalta korvauksen... Miten muut ovat ymmärtäneet?
Kyl mä olen ymmärtänyt et saa just niin monelle hehtaarille kun aitoa kasvipeitettä on. Voi olla et jotain lhp tai muita oli pois mut siis viljelty ala saa vaikka 100%. Ja pakko on se 33% jonka sit voi kevytmuokata mut se ei tietysti silloin saa sitä ekojärjestelmän kasvipeite tukea...
Ruokaviraston eilisessä viljelijäuutiskirjeessä todetaan: "Peltotukien hakuun kuuluu jatkossa syysilmoitus. Ehdollisuuden vaatimusten mukaan 33 prosenttia pellon ja pysyvien kasvien alasta pitää talvikaudella olla kasvipeitteistä. Tämän vaatimuksen täyttämisestä ei makseta korvausta. Ekojärjestelmätuessa on talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpide, josta voit saada korvauksen. Kaikkien tilojen pitää jatkossa tehdä syysilmoitus kasvipeitteisyydestä marraskuussa." Etenkin tuo allekirjoittaneen alleviivaama kohta mietityttää...
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
Enkä unohda, vastahan sen keksin ;)
Olenko ymmärtänyt tukiesityksistä jonkun kohdan väärin, kun mulle on jäänyt sellainen käsitys, että vaikka 100 % olisi aitoa kasvipeitettä, silti saisi vain 2/3 alalta korvauksen... Miten muut ovat ymmärtäneet?
Kyl mä olen ymmärtänyt et saa just niin monelle hehtaarille kun aitoa kasvipeitettä on. Voi olla et jotain lhp tai muita oli pois mut siis viljelty ala saa vaikka 100%. Ja pakko on se 33% jonka sit voi kevytmuokata mut se ei tietysti silloin saa sitä ekojärjestelmän kasvipeite tukea...
Ruokaviraston eilisessä viljelijäuutiskirjeessä todetaan: "Peltotukien hakuun kuuluu jatkossa syysilmoitus. Ehdollisuuden vaatimusten mukaan 33 prosenttia pellon ja pysyvien kasvien alasta pitää talvikaudella olla kasvipeitteistä. Tämän vaatimuksen täyttämisestä ei makseta korvausta. Ekojärjestelmätuessa on talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpide, josta voit saada korvauksen. Kaikkien tilojen pitää jatkossa tehdä syysilmoitus kasvipeitteisyydestä marraskuussa." Etenkin tuo allekirjoittaneen alleviivaama kohta mietityttää...
Kieltämättä sanottu harhaan johtavasti.
Toisaalta se noin on. Ehdollisuuden ehtojen täyttämisestä ei saa korvausta mutta vastaavasti ekologisen kasvipeitekorvausta saa koko maatalousmaa alalle. 2 eri järjestelmää, jotka menee päällekkäin
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
Enkä unohda, vastahan sen keksin ;)
Olenko ymmärtänyt tukiesityksistä jonkun kohdan väärin, kun mulle on jäänyt sellainen käsitys, että vaikka 100 % olisi aitoa kasvipeitettä, silti saisi vain 2/3 alalta korvauksen... Miten muut ovat ymmärtäneet?
Kyl mä olen ymmärtänyt et saa just niin monelle hehtaarille kun aitoa kasvipeitettä on. Voi olla et jotain lhp tai muita oli pois mut siis viljelty ala saa vaikka 100%. Ja pakko on se 33% jonka sit voi kevytmuokata mut se ei tietysti silloin saa sitä ekojärjestelmän kasvipeite tukea...
Ruokaviraston eilisessä viljelijäuutiskirjeessä todetaan: "Peltotukien hakuun kuuluu jatkossa syysilmoitus. Ehdollisuuden vaatimusten mukaan 33 prosenttia pellon ja pysyvien kasvien alasta pitää talvikaudella olla kasvipeitteistä. Tämän vaatimuksen täyttämisestä ei makseta korvausta. Ekojärjestelmätuessa on talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpide, josta voit saada korvauksen. Kaikkien tilojen pitää jatkossa tehdä syysilmoitus kasvipeitteisyydestä marraskuussa." Etenkin tuo allekirjoittaneen alleviivaama kohta mietityttää...
Kieltämättä sanottu harhaan johtavasti.
Toisaalta se noin on. Ehdollisuuden ehtojen täyttämisestä ei saa korvausta mutta vastaavasti ekologisen kasvipeitekorvausta saa koko maatalousmaa alalle. 2 eri järjestelmää, jotka menee päällekkäin
No ehkä se on vähän harhaan johtava...
ProAgrian CAP27 – Kohti uutta tukikautta -esityksessä todetaan, että ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteen korvausta maksetaan GAEC 6:n eli vähimmäismaanpeitteen ylittävältä osalta. Toki esitys on kohta vuoden vanha, eli onko sitten muuttunut jälkeen vai onko esityksessä ollut alunperinkin virhe...?
-
Aika monta asiaa tuntuu vielä olevan lopullista siunausta vaille näissä tukikuvioissa. Eilen illalla pari sataa henkilöä oli Sjoella A-rehun järjestämässä tilaisuudessa ja myös Elyn edustaja piti asiallisen esittelyn tulevista koukeroista. Useammassa esityksen kalvoissa oli päällä leima: luonnos. Muutamaan kysymykseen ei löytynyt varmaa vastausta.
-
Eiköhän nämä niin mene, että päällekkäisyyksistä ei makseta. Eli kaikilla tiloilla tulee vaatimukset kasvamaan, mutta rahaa vähemmän. Turha on muuta olettaa.
-
Kasvipeitteisyyskorvaus tippuu aika lailla. Esimerkiksi 50 ha:n tilalla maksimikasvipeitekorvaus on vastaisuudessa vain 33,35 ha x 50 €/ha = 1670 €, kun ennen se oli 50 ha x 54 €/ha = 2700 €. Samalla suurimman korvaustason maksimimuokkausala putoaa 4o prosentista 33 prosenttiin ja kaikki muokkaus on tehtävä kevennettynä. Näin siis (entisellä) kohdentamisalueella.
En nyt pysy sun ajatuksessa mukana mut ennen sai siis 80% josta 20% voi olla kevennettyä muokkausta. Ja raha siis joka hehtaarilta se 54e. Eli 100ha tilalla 5400e.
Ens kaudella pitää sit olla se 100% kasvipeitettä ja aitoa et saa sen 50e = 5000e. Ehdollisuudessa vaaditaan 30 vai 33 prosenttia mut siitä ei makseta..
Niin, ennen sai siis kevytmuokata 20 % ja kyntää 20 % ja silti tuli kaikilta hehtaareilta rahaa se 54 €. Vastaisuudessa ei voi saada kuin 66,6 %:n alalta kasvipeitekorvausta, kun vähimmäismaapeitealalta (33,3 %) korvausta ei makseta, mutta tuon alan saa kevytmuokata. En tiedä, muotoutuuko ajatukseni jotenkin epäselvästi tekstiksi...
100% aitoa kasvipeitettä, 100% saa sen 50e/ha. Unohda nyt se kevytmuokkaus syksyllä, se on niin last season.
Enkä unohda, vastahan sen keksin ;)
Olenko ymmärtänyt tukiesityksistä jonkun kohdan väärin, kun mulle on jäänyt sellainen käsitys, että vaikka 100 % olisi aitoa kasvipeitettä, silti saisi vain 2/3 alalta korvauksen... Miten muut ovat ymmärtäneet?
Kyl mä olen ymmärtänyt et saa just niin monelle hehtaarille kun aitoa kasvipeitettä on. Voi olla et jotain lhp tai muita oli pois mut siis viljelty ala saa vaikka 100%. Ja pakko on se 33% jonka sit voi kevytmuokata mut se ei tietysti silloin saa sitä ekojärjestelmän kasvipeite tukea...
Ruokaviraston eilisessä viljelijäuutiskirjeessä todetaan: "Peltotukien hakuun kuuluu jatkossa syysilmoitus. Ehdollisuuden vaatimusten mukaan 33 prosenttia pellon ja pysyvien kasvien alasta pitää talvikaudella olla kasvipeitteistä. Tämän vaatimuksen täyttämisestä ei makseta korvausta. Ekojärjestelmätuessa on talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpide, josta voit saada korvauksen. Kaikkien tilojen pitää jatkossa tehdä syysilmoitus kasvipeitteisyydestä marraskuussa." Etenkin tuo allekirjoittaneen alleviivaama kohta mietityttää...
Kieltämättä sanottu harhaan johtavasti.
Toisaalta se noin on. Ehdollisuuden ehtojen täyttämisestä ei saa korvausta mutta vastaavasti ekologisen kasvipeitekorvausta saa koko maatalousmaa alalle. 2 eri järjestelmää, jotka menee päällekkäin
No ehkä se on vähän harhaan johtava...
ProAgrian CAP27 – Kohti uutta tukikautta -esityksessä todetaan, että ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteen korvausta maksetaan GAEC 6:n eli vähimmäismaanpeitteen ylittävältä osalta. Toki esitys on kohta vuoden vanha, eli onko sitten muuttunut jälkeen vai onko esityksessä ollut alunperinkin virhe...?
Mahdollisesti aivan oikeaa tietoa siihen aikaan
-
Jos näitä säännöksiä tai epätietomahdollisuuksia näyttäisi teollisuusliittolaisille, ymmärtäisivätköhän ne mitään ympäröivästä maailmasta. Heille kun asiat ovat mustavalkoisia. Anekdoottina vain. Eipä nyt sekoiteta tätä aihetta.
-
^
Aivan samalta nää säännökset ja epätietoisuudet näyttää kuin muillekin ja ympäröivä maailma myös,kaikesta huolimatta.
Terv. teollisuusliiton jäsen vuodesta 1996 8) .
-
Mun neuvoja oli sitä mieltä et maksetaan alusta asti, jos aitoa kasvipeitettä. Jos täyttää tuon velvollisuuden miniminuokkauksella niin siitä ei makseta..
Perustelu oli et vähimmäistaso on minimimuokkaus 33% ja aitokasvipeite on tuon "yli"..
-
Mun neuvoja oli sitä mieltä et maksetaan alusta asti, jos aitoa kasvipeitettä. Jos täyttää tuon velvollisuuden miniminuokkauksella niin siitä ei makseta..
Perustelu oli et vähimmäistaso on minimimuokkaus 33% ja aitokasvipeite on tuon "yli"..
Syysvilja varmaankin on aitoa kasvipeitteisyyttä ? Silloin populaatiorukiin siemen tulee arvoonsa, ja kannattanee viljellä muutamalla hehtaarilla, jotta on aina itävää siementä varastossa. Ns. "välikasvi" ei liene kasvi, jota viljelykiertosuunnitelmassa tarvitsee ottaa huomioon, jos keväällä kylvää varsinaisen viljelykasvin rukiin päälle. Ja voi kevääksi ruistakin vähän jättää, siemen uudistamiseksi. Tällöin syksyllä muokkaus ( mahdollistaa vaikka kolmeen kertaan kultivoinnin tai kynnönkin !) normaalisti, johon levittää rukiin. Varsinkin kevätöljykasvilla se ruis on erittäin hyvä talvipeitekasvi, maa ei ole keväällä liettynyt, kuitenkin kosteusolot ovat paremmat ja maa tiiviimpi kuin kynnetyllä ja jopa ehkä myös jätetyllä sängellä. 1/3 annos Roundupia tai äestys ja loppujen poisto esimerkiksi Targa Superilla, ruis on erittäin herkkä noille.
Tällaisen vain peitekasvina käytetyn rukiin etu on sekin, että siitä ei tule sitkeää rikkakasvia TOS-syysvehnän siemeneen ja syysvehnäpelloille yleensäkään.
-SS-
-
Mun neuvoja oli sitä mieltä et maksetaan alusta asti, jos aitoa kasvipeitettä. Jos täyttää tuon velvollisuuden miniminuokkauksella niin siitä ei makseta..
Perustelu oli et vähimmäistaso on minimimuokkaus 33% ja aitokasvipeite on tuon "yli"..
Syysvilja varmaankin on aitoa kasvipeitteisyyttä ? Silloin populaatiorukiin siemen tulee arvoonsa, ja kannattanee viljellä muutamalla hehtaarilla, jotta on aina itävää siementä varastossa. Ns. "välikasvi" ei liene kasvi, jota viljelykiertosuunnitelmassa tarvitsee ottaa huomioon, jos keväällä kylvää varsinaisen viljelykasvin rukiin päälle. Ja voi kevääksi ruistakin vähän jättää, siemen uudistamiseksi. Tällöin syksyllä muokkaus ( mahdollistaa vaikka kolmeen kertaan kultivoinnin tai kynnönkin !) normaalisti, johon levittää rukiin. Varsinkin kevätöljykasvilla se ruis on erittäin hyvä talvipeitekasvi, maa ei ole keväällä liettynyt, kuitenkin kosteusolot ovat paremmat ja maa tiiviimpi kuin kynnetyllä ja jopa ehkä myös jätetyllä sängellä. 1/3 annos Roundupia tai äestys ja loppujen poisto esimerkiksi Targa Superilla, ruis on erittäin herkkä noille.
Tällaisen vain peitekasvina käytetyn rukiin etu on sekin, että siitä ei tule sitkeää rikkakasvia TOS-syysvehnän siemeneen ja syysvehnäpelloille yleensäkään.
-SS-
Luin ylläolevan ajatuksella. Kiitos vinkeistä!
👍👍👍
-
Mun neuvoja oli sitä mieltä et maksetaan alusta asti, jos aitoa kasvipeitettä. Jos täyttää tuon velvollisuuden miniminuokkauksella niin siitä ei makseta..
Perustelu oli et vähimmäistaso on minimimuokkaus 33% ja aitokasvipeite on tuon "yli"..
Jos näin tosiaan on, perun aikaisemmat puheeni kasvipeitekorvauksen huomattavasta laskemisesta. Toki kasvipeitteen täytyy olla aitoa eli siinä mielessä tilanne hankaloituu joillakin, mutta aidon kasvipeitteen kannattajille ei ole mikään ongelma. Ja kohdentamisalueen ulkopuolellahan tuo 50 €/ha on toteutuessaan melkoinen parannus entiseen 11 €/ha verrattuna.
-
Tällöin syksyllä muokkaus ( mahdollistaa vaikka kolmeen kertaan kultivoinnin tai kynnönkin !) normaalisti, johon levittää rukiin.
-SS-
Kumman varaan uskot rukiin kylvössä? Kolmen kultivointikerran vai kynnön?
-
No odotellaan nyt varmennusta. Ehkä neuvojakin vielä tarkentaa tietojaan.
Mut onhan tuo huononnus. Ennen sai 60% aidolla kasvipeitteellä täyden tuen joka hehtaarille. Nyt täytyy olla se 100% aitoa. Tuo ss:n mainitsema "välikasvin" kylvö tulee kenties kannattavaksi. Mut hirveää jumppaa ei 50e takia voi tehdä..
-
No odotellaan nyt varmennusta. Ehkä neuvojakin vielä tarkentaa tietojaan.
Mut onhan tuo huononnus. Ennen sai 60% aidolla kasvipeitteellä täyden tuen joka hehtaarille. Nyt täytyy olla se 100% aitoa. Tuo ss:n mainitsema "välikasvin" kylvö tulee kenties kannattavaksi. Mut hirveää jumppaa ei 50e takia voi tehdä..
Pitää huomioida että hömppäheinät ei aiemmalla tukikaudella saanet kp-korvausta, vaikka ne kasvipeitteisyysalaan laskettiinkin, nyt myös ne saa tuon korvauksen.
Kuitenkin tuo uusi systeemi suosii meitä suorakylvökoneen omistajia, nyt voi tehdä niin, että riittävästi hömppäää, lisäksi haluamansa määrä syyskasveja ja loput sängelle, niin ei ole mikään ongelma 100% aito kasvipeitteisyys. Tai voi jättää kaikki sängelle, ei houkuta nyt syysmuokkaukset kalliin löpönkään takia. Nyt jää muokkauskoneiden käyttö vain syysviljapeltojen muokkaamiseen, ellei uskalla syyskasvejakin suorakylvää.
Eli loppujen lopuksi enemmän sitä jumppaa on niillä, jotka joutuu muokkaamaan paljon syksyllä tai viimeistään keväällä, suorakylväjä sen kuin viheltelee ja nostaa maailman helpoimmat 5-kympin ha-tuet.
-
No odotellaan nyt varmennusta. Ehkä neuvojakin vielä tarkentaa tietojaan.
Mut onhan tuo huononnus. Ennen sai 60% aidolla kasvipeitteellä täyden tuen joka hehtaarille. Nyt täytyy olla se 100% aitoa. Tuo ss:n mainitsema "välikasvin" kylvö tulee kenties kannattavaksi. Mut hirveää jumppaa ei 50e takia voi tehdä..
Pitää huomioida että hömppäheinät ei aiemmalla tukikaudella saanet kp-korvausta, vaikka ne kasvipeitteisyysalaan laskettiinkin, nyt myös ne saa tuon korvauksen.
Kuitenkin tuo uusi systeemi suosii meitä suorakylvökoneen omistajia, nyt voi tehdä niin, että riittävästi hömppäää, lisäksi haluamansa määrä syyskasveja ja loput sängelle, niin ei ole mikään ongelma 100% aito kasvipeitteisyys. Tai voi jättää kaikki sängelle, ei houkuta nyt syysmuokkaukset kalliin löpönkään takia. Nyt jää muokkauskoneiden käyttö vain syysviljapeltojen muokkaamiseen, ellei uskalla syyskasvejakin suorakylvää.
Eli loppujen lopuksi enemmän sitä jumppaa on niillä, jotka joutuu muokkaamaan paljon syksyllä tai viimeistään keväällä, suorakylväjä sen kuin viheltelee ja nostaa maailman helpoimmat 5-kympin ha-tuet.
Totta tietysti tuokin...
-
No odotellaan nyt varmennusta. Ehkä neuvojakin vielä tarkentaa tietojaan.
Mut onhan tuo huononnus. Ennen sai 60% aidolla kasvipeitteellä täyden tuen joka hehtaarille. Nyt täytyy olla se 100% aitoa. Tuo ss:n mainitsema "välikasvin" kylvö tulee kenties kannattavaksi. Mut hirveää jumppaa ei 50e takia voi tehdä..
Pitää huomioida että hömppäheinät ei aiemmalla tukikaudella saanet kp-korvausta, vaikka ne kasvipeitteisyysalaan laskettiinkin, nyt myös ne saa tuon korvauksen.
Kuitenkin tuo uusi systeemi suosii meitä suorakylvökoneen omistajia, nyt voi tehdä niin, että riittävästi hömppäää, lisäksi haluamansa määrä syyskasveja ja loput sängelle, niin ei ole mikään ongelma 100% aito kasvipeitteisyys. Tai voi jättää kaikki sängelle, ei houkuta nyt syysmuokkaukset kalliin löpönkään takia. Nyt jää muokkauskoneiden käyttö vain syysviljapeltojen muokkaamiseen, ellei uskalla syyskasvejakin suorakylvää.
Eli loppujen lopuksi enemmän sitä jumppaa on niillä, jotka joutuu muokkaamaan paljon syksyllä tai viimeistään keväällä, suorakylväjä sen kuin viheltelee ja nostaa maailman helpoimmat 5-kympin ha-tuet.
Vielä helpommalla pääset kun laitat kaikki pellot tuotantonurmiksi…. toki jos aiot sadon käyttää hyödyksi niin töitä tulee🤣
-
No odotellaan nyt varmennusta. Ehkä neuvojakin vielä tarkentaa tietojaan.
Mut onhan tuo huononnus. Ennen sai 60% aidolla kasvipeitteellä täyden tuen joka hehtaarille. Nyt täytyy olla se 100% aitoa. Tuo ss:n mainitsema "välikasvin" kylvö tulee kenties kannattavaksi. Mut hirveää jumppaa ei 50e takia voi tehdä..
Pitää huomioida että hömppäheinät ei aiemmalla tukikaudella saanet kp-korvausta, vaikka ne kasvipeitteisyysalaan laskettiinkin, nyt myös ne saa tuon korvauksen.
Kuitenkin tuo uusi systeemi suosii meitä suorakylvökoneen omistajia, nyt voi tehdä niin, että riittävästi hömppäää, lisäksi haluamansa määrä syyskasveja ja loput sängelle, niin ei ole mikään ongelma 100% aito kasvipeitteisyys. Tai voi jättää kaikki sängelle, ei houkuta nyt syysmuokkaukset kalliin löpönkään takia. Nyt jää muokkauskoneiden käyttö vain syysviljapeltojen muokkaamiseen, ellei uskalla syyskasvejakin suorakylvää.
Eli loppujen lopuksi enemmän sitä jumppaa on niillä, jotka joutuu muokkaamaan paljon syksyllä tai viimeistään keväällä, suorakylväjä sen kuin viheltelee ja nostaa maailman helpoimmat 5-kympin ha-tuet.
Vielä helpommalla pääset kun laitat kaikki pellot tuotantonurmiksi…. toki jos aiot sadon käyttää hyödyksi niin töitä tulee🤣
;D ;D ;D
Mut juu mikäs sen vln tuki taso oli? 60e? Ympin perusosa on se 45e ni eroa jää se 15e/ha. Tuotantonurmessa ei ole määritelty ainakaan aiemmin et mitä kasveja Pitää sisältää. Nyt jos ajattelee et vln Pitää olla 4 kasvia niin tuotantonurmi tulee vaikka puna-apila timotei seoksella ihan ok. Katoaako 15e jo siemen kustannukseen?
-
No odotellaan nyt varmennusta. Ehkä neuvojakin vielä tarkentaa tietojaan.
Mut onhan tuo huononnus. Ennen sai 60% aidolla kasvipeitteellä täyden tuen joka hehtaarille. Nyt täytyy olla se 100% aitoa. Tuo ss:n mainitsema "välikasvin" kylvö tulee kenties kannattavaksi. Mut hirveää jumppaa ei 50e takia voi tehdä..
Pitää huomioida että hömppäheinät ei aiemmalla tukikaudella saanet kp-korvausta, vaikka ne kasvipeitteisyysalaan laskettiinkin, nyt myös ne saa tuon korvauksen.
Kuitenkin tuo uusi systeemi suosii meitä suorakylvökoneen omistajia, nyt voi tehdä niin, että riittävästi hömppäää, lisäksi haluamansa määrä syyskasveja ja loput sängelle, niin ei ole mikään ongelma 100% aito kasvipeitteisyys. Tai voi jättää kaikki sängelle, ei houkuta nyt syysmuokkaukset kalliin löpönkään takia. Nyt jää muokkauskoneiden käyttö vain syysviljapeltojen muokkaamiseen, ellei uskalla syyskasvejakin suorakylvää.
Eli loppujen lopuksi enemmän sitä jumppaa on niillä, jotka joutuu muokkaamaan paljon syksyllä tai viimeistään keväällä, suorakylväjä sen kuin viheltelee ja nostaa maailman helpoimmat 5-kympin ha-tuet.
Vielä helpommalla pääset kun laitat kaikki pellot tuotantonurmiksi…. toki jos aiot sadon käyttää hyödyksi niin töitä tulee🤣
;D ;D ;D
Mut juu mikäs sen vln tuki taso oli? 60e? Ympin perusosa on se 45e ni eroa jää se 15e/ha. Tuotantonurmessa ei ole määritelty ainakaan aiemmin et mitä kasveja Pitää sisältää. Nyt jos ajattelee et vln Pitää olla 4 kasvia niin tuotantonurmi tulee vaikka puna-apila timotei seoksella ihan ok. Katoaako 15e jo siemen kustannukseen?
80€ oli vln, lhn 65€
-
No odotellaan nyt varmennusta. Ehkä neuvojakin vielä tarkentaa tietojaan.
Mut onhan tuo huononnus. Ennen sai 60% aidolla kasvipeitteellä täyden tuen joka hehtaarille. Nyt täytyy olla se 100% aitoa. Tuo ss:n mainitsema "välikasvin" kylvö tulee kenties kannattavaksi. Mut hirveää jumppaa ei 50e takia voi tehdä..
Pitää huomioida että hömppäheinät ei aiemmalla tukikaudella saanet kp-korvausta, vaikka ne kasvipeitteisyysalaan laskettiinkin, nyt myös ne saa tuon korvauksen.
Kuitenkin tuo uusi systeemi suosii meitä suorakylvökoneen omistajia, nyt voi tehdä niin, että riittävästi hömppäää, lisäksi haluamansa määrä syyskasveja ja loput sängelle, niin ei ole mikään ongelma 100% aito kasvipeitteisyys. Tai voi jättää kaikki sängelle, ei houkuta nyt syysmuokkaukset kalliin löpönkään takia. Nyt jää muokkauskoneiden käyttö vain syysviljapeltojen muokkaamiseen, ellei uskalla syyskasvejakin suorakylvää.
Eli loppujen lopuksi enemmän sitä jumppaa on niillä, jotka joutuu muokkaamaan paljon syksyllä tai viimeistään keväällä, suorakylväjä sen kuin viheltelee ja nostaa maailman helpoimmat 5-kympin ha-tuet.
Vielä helpommalla pääset kun laitat kaikki pellot tuotantonurmiksi…. toki jos aiot sadon käyttää hyödyksi niin töitä tulee🤣
;D ;D ;D
Mut juu mikäs sen vln tuki taso oli? 60e? Ympin perusosa on se 45e ni eroa jää se 15e/ha. Tuotantonurmessa ei ole määritelty ainakaan aiemmin et mitä kasveja Pitää sisältää. Nyt jos ajattelee et vln Pitää olla 4 kasvia niin tuotantonurmi tulee vaikka puna-apila timotei seoksella ihan ok. Katoaako 15e jo siemen kustannukseen?
80€ oli vln, lhn 65€
Jos viherlannoitusta seuraavalle kevätkylvöiselle ajattelee, niin monimuotoisuuspelto alsikeapilalla, virnalla ja auringonkukalla, ruis- tai italianheinälisäyksellä talvienergiaa säilömään kannattaisi miettiä. Saa lähes 300 euroa tukea ja on vähintään samanmoinen teho kuin yksivuotinen VLN. Jos pitää päästä syksyllä kylvämään, ei tietenkään onnistu. Sanoisin, että kesantona sitten, ei tarvitse kasvilajisääntöjä miettiä.
-SS-
-
Mikähän sen kesannon tuki mahtaa olla ens kaudella? Tuotantonurmi saa ainakin samat tuet kuin vilja eikä siinäkään kovin rajoituksia ole..
-
Mikähän sen kesannon tuki mahtaa olla ens kaudella? Tuotantonurmi saa ainakin samat tuet kuin vilja eikä siinäkään kovin rajoituksia ole..
Juu jos nurmissa on edelleen se pysyvän nurmen vaara, on oltava tarkkana. Maisemakasvit muistaakseni olivat ulkopuolella, mutta niitä ei ainakaan aikaisemmin voinut Vipussa edes laittaa pysyvälle nurmelle. Onhan täällä lisäksi tuo pakkokesannointikin sitten myös.
-SS-
-
Mikähän sen kesannon tuki mahtaa olla ens kaudella? Tuotantonurmi saa ainakin samat tuet kuin vilja eikä siinäkään kovin rajoituksia ole..
Mielestäni jossain näin luvun 375 €/ha.
-
Mikähän sen kesannon tuki mahtaa olla ens kaudella? Tuotantonurmi saa ainakin samat tuet kuin vilja eikä siinäkään kovin rajoituksia ole..
Juu jos nurmissa on edelleen se pysyvän nurmen vaara, on oltava tarkkana. Maisemakasvit muistaakseni olivat ulkopuolella, mutta niitä ei ainakaan aikaisemmin voinut Vipussa edes laittaa pysyvälle nurmelle. Onhan täällä lisäksi tuo pakkokesannointikin sitten myös.
-SS-
5 vuotta saa olla nurmi ja kuudennesta tulee pysyvä. Vipu varoittaa viidestä kun klikkaa heinän kuvaa…
Mutta kesannon sijasta kylvät keväällä nurmen ja heinäkuulla lopetat sen kun huomaat ettei onnistunut ja kylvät syyskasvit puhtaaseen peltoon
-
Mutta kesannon sijasta kylvät keväällä nurmen ja heinäkuulla lopetat sen kun huomaat ettei onnistunut ja kylvät syyskasvit puhtaaseen peltoon
Tällainen epäonnistumisen riski on aina olemassa puhdasta kasvustoa perustettaessa, varsinkin jos kylvö venähtää vahingossa kesäkuun puolelle...
-
Mikähän sen kesannon tuki mahtaa olla ens kaudella? Tuotantonurmi saa ainakin samat tuet kuin vilja eikä siinäkään kovin rajoituksia ole..
Mielestäni jossain näin luvun 375 €/ha.
Tuotantonurmi saa siis sen ympin perusosan 45e enemmän..
45e ei kyl ihmeellisiä siemen ja kylvökuluja kata et olisko sit sänkikesanto kuitenkin järkevä vaihtoehto. Tai sit se yllä ehdotettu maanparannuskasvi. Ja kun vielä yhdistää kerääjäkasvin tuohon ja perustaa kasvuston edellisenä vuonna.
Paljon on noita toimenpiteitä jotka vaikuttavat sitten tulevaisuuteen. Omaa viljelykierto kannattaa yrittää sopeuttaa noihin et saa kerättyä maksimaalisen tukipotin..
-
"Oliko tämä luomun nousu ja tuho ?" (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2023/02/14/niko-ahlqvist-harkitsee-paluuta-tavanomaiseen-viljelyyn) (Farmit.net)
-SS-
-
"Oliko tämä luomun nousu ja tuho ?" (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2023/02/14/niko-ahlqvist-harkitsee-paluuta-tavanomaiseen-viljelyyn) (Farmit.net)
-SS-
Kun on maksumuurin takana niin en tiedä mitä siinä kirjoitellaan mut kyllä samaa asiaa varmaan aika moni luomutilallinen miettii.
Luomun suurin ongelma tällä hetkellä on se et markkina ei vedä. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Tälläisiä "Nikoja" kun on luomuun tullut viimeisten vuosien aikana reilusti niin se huonokin sato saa markkinat yltäkylläisiksi..
-
Ei Farmit ole maksumuurin takana. Ilmainen rekisteröinti.
-SS-
-
Tukikoulutuksessa havaittua. Rukouksiin on vastattu, ja ongelmajäteruis on poistunut tuotantopalkkiokasveista.
Nautatiloja on kuultu, ja nyt suojaviljat käyvät kerääjäkasvituen alle.
Nurmien lopettaminen on helpottunut. Nyt syksyllä glyfolla lopetettu nurmensänki käy kasvipeitteiseksi.
Säätösalaojalohkot jatkavat tukipolitiikassa jo kolmannen vuosikymmenensä loppuun.
-SS-
-
Ei Farmit ole maksumuurin takana. Ilmainen rekisteröinti.
-SS-
Kyl tuo mulla ainakin haluais et agrimediaan pitäis ostaa lukuoikeus..
-
Ei Farmit ole maksumuurin takana. Ilmainen rekisteröinti.
-SS-
Kyl tuo mulla ainakin haluais et agrimediaan pitäis ostaa lukuoikeus..
Kyllä tuo maksumuurin takana näyttäisi olevan.
-
Nurmien lopettaminen on helpottunut. Nyt syksyllä glyfolla lopetettu nurmensänki käy kasvipeitteiseksi.
-SS-
On järkevää, mutta taitaa olla jonkinlainen vastaantulo siitä hyvästä, että kesantoja saa ruiskutella vasta 1.9 alkaen, jos ei kylvetä syysviljalle. Teho on mielestäni ollut parempi, kun saa ruiskutella elokuun alun paremmilla keleillä.
-
"Oliko tämä luomun nousu ja tuho ?" (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2023/02/14/niko-ahlqvist-harkitsee-paluuta-tavanomaiseen-viljelyyn) (Farmit.net)
-SS-
Eikö sitä jo silloin puhuttu kun aloitti että on peltojen huilin aika ja sitten jatketaan. Kyllä jos viljaa viljelisin myyntiin niin sais luomuhommat jäädä,mutta nyt jatketaan tätä kenkäheinän viljelyä… Olisi kätevä jos voisi tehdä vuoden luomusopimuksia ja välivuosi (a) ja taas luomua
-
"Oliko tämä luomun nousu ja tuho ?" (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2023/02/14/niko-ahlqvist-harkitsee-paluuta-tavanomaiseen-viljelyyn) (Farmit.net)
-SS-
Eikö sitä jo silloin puhuttu kun aloitti että on peltojen huilin aika ja sitten jatketaan. Kyllä jos viljaa viljelisin myyntiin niin sais luomuhommat jäädä,mutta nyt jatketaan tätä kenkäheinän viljelyä… Olisi kätevä jos voisi tehdä vuoden luomusopimuksia ja välivuosi (a) ja taas luomua
No juu onhan tuo luomuviljan viljely omalla laillaan hankalaa. Tai ravinteet siinä loppuu monesti kesken. Rikoista nyt ei niin suurta haittaa ole, ainakaan näin alkuunsa.
Nyt jos ravinteet itselläkin vähenemäänpäin ja samalla kysyntä laskee luomuviljalla niin kylhän sitä pakosta on miettinyt et pitääkö tässä siirtyä takaisin. Mut taidan nyt ottaa ainakin vielä parin vuoden jatkokauden ja katsella mihin tämä tilanne kehittyy. Jos riittävän moni "Niko" lopettaisi luomun niin jos sitä markkinassa alkaisi vaikka olemaan taas tilaa..
-
Luomu on ollut sillä tavalla tuotantomaataloudelle elintärkeä, että se on luonut tavanomaiselle kauppaviljalle lisämarkkinoita pellot luomuun vieneillä eläintiloilla, ja muutenkin poistanut ennennäkemättömän suuren alan maatalousmaata tuotannosta.
Luomusta luopujat lisäävät kotimaista tarjontaa, maailmanmarkkinaviljoissa ei nähtäne kovin suuria hintamuutoksia, mutta ohrasta ja kaurasta voi tulla rukiin kaltaista ongelmajätettä.
-SS-
-
Luomu on ollut sillä tavalla tuotantomaataloudelle elintärkeä, että se on luonut tavanomaiselle kauppaviljalle lisämarkkinoita pellot luomuun vieneillä eläintiloilla, ja muutenkin poistanut ennennäkemättömän suuren alan maatalousmaata tuotannosta.
Luomusta luopujat lisäävät kotimaista tarjontaa, maailmanmarkkinaviljoissa ei nähtäne kovin suuria hintamuutoksia, mutta ohrasta ja kaurasta voi tulla rukiin kaltaista ongelmajätettä.
-SS-
Joo kaiketi tuossa perää on. Oliko niitä nautatiloja joku 900 joilla pellot luomulla (nurmella) ja elukat taviksessa. Nämä ovat ostaneet todennäköisesti elukoille tavis viljan. Nyt näiden tilojen on joko siirrettävä elukat myös luomuun. Sopimuksia ei ainakaan maidossa taida saada ja lihantuotanto luomuna nooh ei tarvii ainakaan tavan vasikoita ottaa vastaan. Emot ehkä helpoin siirtää. Toinen vaihtoehto on alkaa tuottamaan 30% pinta-alasta viljaa (myyntikasvia) eli periaatteessa omat väkirehut ainakin osan voi tuottaa itselle jos katsoo et kannattavaa syöttää luomua. Ero ei vehnässä ainakaan ole enää kovinkaan iso. Nurmirehua voi tarvita muualta lisää jos eläimiä paljon suhteessa pinta-alaan. Tai sit on mahdollisuus siirtyä tavikseen. Voiko sit apulannalla ja paskalla kasvattaa enemmän nurmirehua taviksessa kuin luomussa pelkällä paskalla? Ehkä näin kai sitä viljaa voi sitten alkaa tuottamaan lopulla alasta. Mut enitenhän nämä tilat tuntuvat kritisoivan sitä et kun ei ole kuin ne nurmirehukoneet eikä viljanviljely kalustoa niin alkaisiko nämä nyt taviksessa sitten kuitenkin kylvämään viljoja.. tuskin vasn edelleen ostetaan vilja muualta mut luomutukea ei vain voida enää nostaa.
Siinä olet oikeassa et luomu vie peltoa pois tuotannosta sen ehkä keskimäärin 50% luomun pinta-alasta mut onko sekään sitten oikeasti merkittävää? Suurempi merkitys taitaa olla kasvukauden olosuhteilla..
-
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % ::)
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi. ::)
-
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % ::)
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi. ::)
Ei onnistu enää tulevana kautena kokovilja rehuksi.
Mut juu tuo eihän noita luomutuotteita paljoa ole ja jo noillakin markkina tukossa. ;D Kertoo hyvin kuluttajien kiinnostuksen luomuun. ::)
Saa nyt sit nähdä kuinka tuo tuleva kausi muuttaa. Moni puhuu et lähtisi luomusta. Osa tuon elukkahomman vuoksi. Osa kun kuulemma taviksessa saa nyt paremmin rahaa. Ja kuulemma ehdot niin vaikeat ja mitä kaikkea.. ;D Vois vaikka porukkaa lähteäkin luomusta niin jos alkais vaikka taas kannattamaan paremmin..
-
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % ::)
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi. ::)
Ei onnistu enää tulevana kautena kokovilja rehuksi.
Jos syötetään luomueläimille, niin ei tukien puolesta mitään ongelmaa. Luomun myyntikasvivaatimus tulee vastaan puhtailla kasvinviljelytiloilla tai sitten tiloilla, joilla pellot on luomusitoumuksessa vaan kotieläimet eivät.
-
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % ::)
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi. ::)
Ei onnistu enää tulevana kautena kokovilja rehuksi.
Jos syötetään luomueläimille, niin ei tukien puolesta mitään ongelmaa. Luomun myyntikasvivaatimus tulee vastaan puhtailla kasvinviljelytiloilla tai sitten tiloilla, joilla pellot on luomusitoumuksessa vaan kotieläimet eivät.
Juu näin on. Tuossa yllä jo selostin miten mä olen sen ymmärtänyt...
-
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % ::)
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi. ::)
Tuon 15 % kun siirtää tavanomaiseen, taitaa tavanomaisen tuotanto lisääntyä isommalla määrällä kuin luomutuotteiden nykymäärällä... Ja se sitten jo kenties näkyy -SS-:n kuvailemalla tavalla...
Eihän siitä mitään haittaa ole, jos luomun kysyntä kasvaa ja isompi joukko tiloja siirtyy luomuun. Sehän on päinvastoin etu sekä luomu- että tavismarkkinoille. Mutta kun ei se luomu näytäkään kuluttajaa kiinnostavan, siitä kun joutuu myös maksamaan, ja lisäksi tavanomainen ruoka on jo niin kallista, ettei palkka riitä, kuulemma.
-
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % ::)
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi. ::)
Luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu käynnistämään puimurin. :D ;D
-
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % ::)
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi. ::)
Luomussa on pelkkää plussaa jos joutuu käynnistämään puimurin. :D ;D
Joka vuosi on valitettavasti joutunut.
Sellainen viljely missä ei tarvii käynnistää puimurin tai muutakaan sadonkorjuukonetta on kyl sit sellasta että jos ne viljelytyöt on muuten tehty kuitenkin niin ei se voi kovin kannattavaa olla.
Itse laskenut aina et tukirahoilla maksetaan lainoja ja sillä viljelyn tuloilla sit sen viljelyn kuluja ja palkkaa siellä tehdystä työstä. Jos vuosi toisensa jälkeen menee enemmän kulua kuin tuloa siitä viljelytoimista niin olisiko syytä silloin lopettaa? ;D
-
Itelle tavoite olis että jäis edes tukien verran voittoa, nyt ei olla siihen päästy kovin usein. Olisko viime vuosi ollut eka itellä. Eli käytännössä se tarkoittaa että viljely ei kannata pitkässä juoksussa. Mutta ei ole kyl lainoja tai ei ole tarvinnu koneita ostella eli tulot on olleet melko tasaiset. En sit tiedä mihin muut pääsevät.
Periaatteessa investoinneilla sais kannattavuutta ylöspäin mutta se maksaa pääomaa ja en sitten tiedä onko vaivan väärtti. Toisaalta kannattavuus on kiinni monista tekijöistä. Maalajillakin on vaikutusta. Itellä on vaan sellainen mutu että ennemmin pistää investointi rahat ennemmin muihin sijoituksiin.
Mutta oon kyl pohtinut sitä jos laittais pellot vaan näennäisluomulle, vanha isäntä vaan sais hepulin ja vetäis ittensä köyden jatkoks. Kattellaan sit joskus jos tulee luonnollista poistumaa.
-
No samaan mä pyrkisin jos ei velkoja olisi et kyl se nyt tukisumman verran pitäisi voittoa jäädä. Kyl satotulojen pitää ne sen tuottamisesta maksaa..
Mut jokainen ajattelee tietysti miten haluaa ja kertoohan tuo aika hyvin et jos ei pitkään aikaan ole mitään investoitu tai rahaa kannetaan maatalouteen muualta niin helposti saattaa se tukien osuus jäädä "palkaksi". Ei siinä tarvii kummoisestikkaan olla hehtaareita et saa ok tulot elämiseen.
On myös totta et peltojen hinnat karanneet ainakin etelässä sellaisiksi et sijoittamalla rahat muualle saisi taatusti paremman tuoton..
-
Viljan ja apulannan hinta puhuttaa.
Keskittykää mieluumin tähän rahaketjuun...
-
Viljan ja apulannan hinta puhuttaa.
Keskittykää mieluumin tähän rahaketjuun...
Ei tää oo kivaa.
Mielummin mietitään kuinka viljely saadaan kannattavaksi 600e lannalla 250e viljanhinnalla kun vaan uskaltaa kiinnittää viimeisenkin kilon siitä 6t keskisadosta.. ;D ;D ;D 8)
Mikäs muuten skännän on saanut tukioptimoijaksi? Eikös sulla ennen ollut tapana satsata isoihin satoihin?
-
Joo sehän on loogista että hintojen kiinnittäminen ja panosten ostaminen on liian epävarmaa mutta tukioptimointi tässä vaiheessa kun ruokavirastolla on kuviot vielä täysin sekaisin on se mihin kannattaa kaikki aikansa käyttää. :P
"Jos sattuu ruokavirasto päättämään näin niin sitten optimoin noin, ja muuten teenkin tavalla x..."
-
Joo sehän on loogista että hintojen kiinnittäminen ja panosten ostaminen on liian epävarmaa mutta tukioptimointi tässä vaiheessa kun ruokavirastolla on kuviot vielä täysin sekaisin on se mihin kannattaa kaikki aikansa käyttää. :P
"Jos sattuu ruokavirasto päättämään näin niin sitten optimoin noin, ja muuten teenkin tavalla x..."
Monta muttaa on vielä tukiasioissa. Milloin saamme lopulliset pykälät tietoomme? Vappunako?
-
Viljan ja apulannan hinta puhuttaa.
Keskittykää mieluumin tähän rahaketjuun...
Ei tää oo kivaa.
Mielummin mietitään kuinka viljely saadaan kannattavaksi 600e lannalla 250e viljanhinnalla kun vaan uskaltaa kiinnittää viimeisenkin kilon siitä 6t keskisadosta.. ;D ;D ;D 8)
Mikäs muuten skännän on saanut tukioptimoijaksi? Eikös sulla ennen ollut tapana satsata isoihin satoihin?
Mukavuudenhalu. Laiskuus.
-
Viljan ja apulannan hinta puhuttaa.
Keskittykää mieluumin tähän rahaketjuun...
Ei tää oo kivaa.
Mielummin mietitään kuinka viljely saadaan kannattavaksi 600e lannalla 250e viljanhinnalla kun vaan uskaltaa kiinnittää viimeisenkin kilon siitä 6t keskisadosta.. ;D ;D ;D 8)
Mikäs muuten skännän on saanut tukioptimoijaksi? Eikös sulla ennen ollut tapana satsata isoihin satoihin?
Mukavuudenhalu. Laiskuus.
Siinä onkin pari hyvää syytä. 8)
Joo sehän on loogista että hintojen kiinnittäminen ja panosten ostaminen on liian epävarmaa mutta tukioptimointi tässä vaiheessa kun ruokavirastolla on kuviot vielä täysin sekaisin on se mihin kannattaa kaikki aikansa käyttää. :P
"Jos sattuu ruokavirasto päättämään näin niin sitten optimoin noin, ja muuten teenkin tavalla x..."
Ehdot voi toki muuttua mut eurot on jo tiedossa toisin kuin viljanhinnassa.. ::)
Toisille näyttää olevan vaikea ymmärtää kun kaikki eivät näe nykyistä lannoitteiden ja viljanhintaa kannattavana tuotantona. Eikö ole vain hyvä et kaikki eivät niin ilolla ole tuottamassa?
-
^
Eikös noista euroistakin ollut vaan haarukka. Jos toimenpiden on suosittu korvaus pienenee ja tietysti sitten toisinpäin. Itte ainakin istuin 10.2. sellaisessa koulutuksessa jossa sanottiin että korvaus ehkä on luokkaa "x" mutta ei voi varmuudella sanoa.
-
^
Noin se on osassa tukia. Jos joku nousee suosituksi niin tuki on alarajalla,ts. osassa tukia on haarukka jossa tuki on tiettyjen rajojen välissä riippuen siitä kuinka paljon on rahaa varattu kyseiseen tukeen.
Ja valtio voi myös yksipuolisesti laskea jonkun tuen korvausta ja muita asiaan vaikuttavia tekijöitä jotka vaikuttaa kokonaistukeen.
-
Niin kuin viime tukikaudella kävi, ensimmäisenä maton reunaan kiinni rohmuavat voivat vetää sen muiden alta pois.
-SS-
-
Niin kuin viime tukikaudella kävi, ensimmäisenä maton reunaan kiinni rohmuavat voivat vetää sen muiden alta pois.
-SS-
Höh, kerkesit ensin...
-
Ainahan se on ollut niin että aikainen lintu madon nappaa.
-
Luomuviljelijälle noilla "säätyvillä" tuilla ei ole niin merkitystä, kun ei tainnut voida niitä edes valita. Kasvipeitteisyys ainut mut siitäkin liikkunut huhua et nyt kun pitää olla oikeasti kaavipeitteistä eikä enää lasketa % ni todellisuudessa kasvipeitteisyys vähenisi. Eli raha riittäisi pidemmälle.
Muutenkin laskee nyt vaikka niiden alhaisempien summien mukaan niin ekana vuonna tulee se ainakin. Viljasato voi mulla ainakin ens syksynä olla 0kg ja 8000kg välillä :o
SS on siinä oikeassa et jos nyt rahat loppuu heti alkumetreillä niin mistä sitten karsitaan. Eiköhän se noihin ekojärjestelmän tukiin sitten osu ja ympistä tippuu se maanparannuskasvi toimenpide varmaan pienemmälle summalle. Näin ollen ketään ei enää ens vuoden jälkeen kyseiset toimenpiteet kiinnosta.. alkujaanhan oli erään tahon tarkoitus kuulemma et hömpiltä rahat pois. No aika pieniähän ne summat on jo nyt ja luomuilija ei niistä hyödy sitäkään vähää. Luomu kai katsotaan hömpäksi ;D mitä se kyl onkin :-X
-
Kerääjäkasvin yksi typeryys on poistunut: viimeinen päättämispäivä.
"Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Kasvuston saa muokata aikaisintaan 1.10.
Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa."
Aikainen kevätvehnä/ohra/kaura, sinne kerääjäkasvi ja normaaliaikaan syyskylvöille. Oletan,
että kerääjäkasvin hehtaarikohtainen korvaus alenee, koska suosio varmasti nousee.
-SS-
-
Kerääjäkasvin yksi typeryys on poistunut: viimeinen päättämispäivä.
"Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Kasvuston saa muokata aikaisintaan 1.10.
Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa."
Aikainen kevätvehnä/ohra/kaura, sinne kerääjäkasvi ja normaaliaikaan syyskylvöille. Oletan,
että kerääjäkasvin hehtaarikohtainen korvaus alenee, koska suosio varmasti nousee.
-SS-
Ei mielestäni tarvisi olla koko kerääjäkasvin kylvövaatimusta, jos kylvää syyskasvin.
Saman asiahan se ajaa ja jopa paremmin kun ei päätetä 1.10
Paljonko tuollainen pintaan viskelty heinä kerkeää kasvamaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun?
-
Aika nopeasti hupenevat tukirahat tänä vuonna. Eli seuraava yhdistelmä lienee edullisin, laskeskelin Lounais-Suomen kohdentamisalueella:
25% monimuotoisuus maisemakasvia .
20 % ympäristökorvauksen maanparannuskasvia.
Nämä menevät samalla auringonkukka - virnaseoksella, erona nähtävästi on päättämismahdollisuus ja sadon hyödyntäminen
4% pakkokesantoa
49 % viljelykasvia, jolle alalle noin 6/10 kerääjäkasville ( eli 30% tukialasta)
Seuraavalle vuodelle vaihtaa päikseen kasvit, jolloin viljelykiertovaatimus toteutuu. Syyskylvöiset kasvit maanparannuskasvin jälkeen ja kevätkylvöiset monimuotoisuuspellon jälkeen.
-SS-
-
Paljonko tuollainen pintaan viskelty heinä kerkeää kasvamaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun?
97 €.
-SS-
-
Kerääjäkasvin yksi typeryys on poistunut: viimeinen päättämispäivä.
"Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Kasvuston saa muokata aikaisintaan 1.10.
Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa."
Aikainen kevätvehnä/ohra/kaura, sinne kerääjäkasvi ja normaaliaikaan syyskylvöille. Oletan,
että kerääjäkasvin hehtaarikohtainen korvaus alenee, koska suosio varmasti nousee.
-SS-
Ei mielestäni tarvisi olla koko kerääjäkasvin kylvövaatimusta, jos kylvää syyskasvin.
Saman asiahan se ajaa ja jopa paremmin kun ei päätetä 1.10
Paljonko tuollainen pintaan viskelty heinä kerkeää kasvamaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun?
Näinhän se on mutta koulutuksessa sanoivat että pitää olla hyvä tasainen kasvusto, jos ei onnistu niin kyseisen tuen haku pitäisi perua kun käy ilmi ettei onnistu.
-
Kerääjäkasvin yksi typeryys on poistunut: viimeinen päättämispäivä.
"Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Kasvuston saa muokata aikaisintaan 1.10.
Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa."
Aikainen kevätvehnä/ohra/kaura, sinne kerääjäkasvi ja normaaliaikaan syyskylvöille. Oletan,
että kerääjäkasvin hehtaarikohtainen korvaus alenee, koska suosio varmasti nousee.
-SS-
Ei mielestäni tarvisi olla koko kerääjäkasvin kylvövaatimusta, jos kylvää syyskasvin.
Saman asiahan se ajaa ja jopa paremmin kun ei päätetä 1.10
Paljonko tuollainen pintaan viskelty heinä kerkeää kasvamaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun?
Näinhän se on mutta koulutuksessa sanoivat että pitää olla hyvä tasainen kasvusto, jos ei onnistu niin kyseisen tuen haku pitäisi perua kun käy ilmi ettei onnistu.
Pitäisi ja pitäisi. Näkeekö sen satelliittikuvasta, kuinka hyvin aluskasvi on lähtenyt kasvuun ja olisiko soveliasta perua tuki? ::)
-
Kerääjäkasvin yksi typeryys on poistunut: viimeinen päättämispäivä.
"Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Kasvuston saa muokata aikaisintaan 1.10.
Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa."
Aikainen kevätvehnä/ohra/kaura, sinne kerääjäkasvi ja normaaliaikaan syyskylvöille. Oletan,
että kerääjäkasvin hehtaarikohtainen korvaus alenee, koska suosio varmasti nousee.
-SS-
Ei mielestäni tarvisi olla koko kerääjäkasvin kylvövaatimusta, jos kylvää syyskasvin.
Saman asiahan se ajaa ja jopa paremmin kun ei päätetä 1.10
Paljonko tuollainen pintaan viskelty heinä kerkeää kasvamaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun?
Näinhän se on mutta koulutuksessa sanoivat että pitää olla hyvä tasainen kasvusto, jos ei onnistu niin kyseisen tuen haku pitäisi perua kun käy ilmi ettei onnistu.
Pitäisi ja pitäisi. Näkeekö sen satelliittikuvasta, kuinka hyvin aluskasvi on lähtenyt kasvuun ja olisiko soveliasta perua tuki? ::)
Jos se noin menee et saa syyskylvöille lopettaa niin sillo on kyl helpoimpia rahoja.. jos eivät sitten lopu.. ::)
-
Jos se noin menee et saa syyskylvöille lopettaa niin sillo on kyl helpoimpia rahoja.. jos eivät sitten lopu.. ::)
Siis tuo myöhäinen säilytys oli aikaisemmassa kerääjäkasvissa mahdoton yhtälö toimia syysvehnäkierrolla. Lokakuun alkuun kylvö lisää syysviljan ennestäänkin korkeaa talvehtimisriskiä jonkin verran, noin 1/4 kylvöistä pilaantuu liian myöhäisyyden takia. Ja etenkin rukiin kylvö mahdollistuu mainiosti, kun pääsee syyskuulle tullessa kylvöille tarvitsematta vaalia niitä muutamia raiheinätupsuja lokakuulle asti.
Syysvehnällä Ceylon ei onnistu kerääjäkasvina ollenkaan, on liian lyhyt. Jokin Arktika tai Aura voisi toimia siten, että raapii laahavantaalla pintaan raiheinän aikaisin keväällä. Usein syysvilja virkistyy pienestä vikuuttamisesta. Mutta raiheinä peitti Ceylonin täysin, niin että vain pisimmät mutantit pistivät puolen tähkän verran ruohosta esiin. Lisäksi lyhytkavuisella syysvehnällä rikkatorjunta, varsinkin luoho, vaatii aina "all in" kasvinsuojeluainevalinnan osalta. Vaikka raihenä kuulemma jonkin verran kestäisi Puma Extraa.
Tuo uusi sääntö, että "kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista." estää lyhytkasvuisen valkoapilan käytön esim. Ceylonilla. Timotei ja muut tämmäset ovat taas hankalia rikkakasveja syysviljavaltaisessa viljelyssä. Kuuden viikon vähimmäiskasvuaika taas estää aikaisen ohran jälkeen tuen noukkimisen ja heti kylvön syysvehnälle. Ehkä syysvehnän puinnin jälkeen (ennen 15.08) voisi ajatella kerääjäkasvia talveksi, jos ei meinaa kylvää.syksyllä.
Kyllä raiheinä syysvehnäpellossa hyvin kasvaa, kun laahavantaalla levittää toukokuussa raiheinät paikkaansa. Hyvät tuorerehut tuosta olisi saanut. (Vuosi 2016)
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Keraajakasvi.jpg)
Kuva: huomaa Ceylonin korren pituus, sama kuin italianraiheinän kasvustolla. Syyskuun alku, 2016
-SS-
-
Jos se noin menee et saa syyskylvöille lopettaa niin sillo on kyl helpoimpia rahoja.. jos eivät sitten lopu.. ::)
Siis tuo myöhäinen säilytys oli aikaisemmassa kerääjäkasvissa mahdoton yhtälö toimia syysvehnäkierrolla. Lokakuun alkuun kylvö lisää syysviljan ennestäänkin korkeaa talvehtimisriskiä jonkin verran, noin 1/4 kylvöistä pilaantuu liian myöhäisyyden takia. Ja etenkin rukiin kylvö mahdollistuu mainiosti, kun pääsee syyskuulle tullessa kylvöille tarvitsematta vaalia niitä muutamia raiheinätupsuja lokakuulle asti.
Syysvehnällä Ceylon ei onnistu kerääjäkasvina ollenkaan, on liian lyhyt. Jokin Arktika tai Aura voisi toimia siten, että raapii laahavantaalla pintaan raiheinän aikaisin keväällä. Usein syysvilja virkistyy pienestä vikuuttamisesta. Mutta raiheinä peitti Ceylonin täysin, niin että vain pisimmät mutantit pistivät puolen tähkän verran ruohosta esiin. Lisäksi lyhytkavuisella syysvehnällä rikkatorjunta, varsinkin luoho, vaatii aina "all in" kasvinsuojeluainevalinnan osalta. Vaikka raihenä kuulemma jonkin verran kestäisi Puma Extraa.
Tuo uusi sääntö, että "kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista." estää lyhytkasvuisen valkoapilan käytön esim. Ceylonilla. Timotei ja muut tämmäset ovat taas hankalia rikkakasveja syysviljavaltaisessa viljelyssä. Kuuden viikon vähimmäiskasvuaika taas estää aikaisen ohran jälkeen tuen noukkimisen ja heti kylvön syysvehnälle. Ehkä syysvehnän puinnin jälkeen (ennen 15.08) voisi ajatella kerääjäkasvia talveksi, jos ei meinaa kylvää.syksyllä.
Kyllä raiheinä syysvehnäpellossa hyvin kasvaa, kun laahavantaalla levittää toukokuussa raiheinät paikkaansa. Hyvät tuorerehut tuosta olisi saanut. (Vuosi 2016)
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Keraajakasvi.jpg)
Kuva: huomaa Ceylonin korren pituus, sama kuin italianraiheinän kasvustolla. Syyskuun alku, 2016
-SS-
Itse käyttänyt ceylonilla luomussa puna-apilaa ja timoteitä erikseen eikä kumpikaan ole läpi kasvanut kuin aukkopaikoissa tietysti mut muuten ei. Nyt aattelin laittaa sekaisin nuo ja sen jälkeen sormet ristiin..
-
Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi. Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon, n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus ei sitten herätä lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tukitason, täytyy näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi, eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.
-
Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi. Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon, n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus ei sitten herätä lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tulotason, täytyy näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi, eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.
Oma lukunsa on myös he, jotka ovat jo toteuttaneet ilmastotoimia.
Heidän tukitasonsa tippuu, eikä voi tehdä yhtään mitään. Kaikki toimenpiteet on jo. Tästä asiasta mtk:oon pitäisi myös mölistä
-
Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi. Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon, n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus ei sitten herätä lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tulotason, täytyy näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi, eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.
Oma lukunsa on myös he, jotka ovat jo toteuttaneet ilmastotoimia.
Heidän tukitasonsa tippuu, eikä voi tehdä yhtään mitään. Kaikki toimenpiteet on jo. Tästä asiasta mtk:oon pitäisi myös mölistä
Mtk nyt ei näitä ilmastotoimia halua. Heitä kiinnostaa vaan et tundralla voi kasvattaa nautoja ja lypsää maitoa.
Niinkuin tuolla muualla kirjoitinin niin tavis viljelijä joka ottaa nyt hömpät käyttöön voitti muut hävisi..
-
Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi. Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon, n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus ei sitten herätä lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tulotason, täytyy näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi, eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.
Oma lukunsa on myös he, jotka ovat jo toteuttaneet ilmastotoimia.
Heidän tukitasonsa tippuu, eikä voi tehdä yhtään mitään. Kaikki toimenpiteet on jo. Tästä asiasta mtk:oon pitäisi myös mölistä
Mtk nyt ei näitä ilmastotoimia halua. Heitä kiinnostaa vaan et tundralla voi kasvattaa nautoja ja lypsää maitoa.
Niinkuin tuolla muualla kirjoitinin niin tavis viljelijä joka ottaa nyt hömpät käyttöön voitti muut hävisi..
Kaikkein suurin voittaja tässä juoksussa on se, joka saa vuokrattua jollekin eturiviläiselle peltonsa vähintään 5 vuoden sopparilla 600-700 euron hehtaarihintaan. Vielä kun pitää huolen, että kalkitus- ja jankkurointivaade löytyy pikkupräntillä takasivulta, sitten on pullat hyvin uunissa.
-
Onko ensi kaudella se kolmen kasvin pakko. Voiko vetää kaikki samaa ens vuon, ja sit seuraavan vuon se kierto. Oliko efa kesantoa vähemmän vai ollenka?
-
Onko ensi kaudella se kolmen kasvin pakko. Voiko vetää kaikki samaa ens vuon, ja sit seuraavan vuon se kierto. Oliko efa kesantoa vähemmän vai ollenka?
En löydä kolmen kasvin pakkoa noista ennakko-ohjeista.
4% on EFA alaa vastaavaa pakkokesantoa
Viljelykierrossa 33% pitää vaihtua vuosittain, mutta viiden vuoden aikana pitää se loppukin vaihtua. Ei koske nurmia eikä sokerijuurikasta.
Helpoimmalla pääsee kun vaihtaa päikseen viljan ja maanparannuskasvi/monimuodon/herneen/ihan minkävaan jota ei tarvii puida.
Tai kokotila ohraa, kokotila kauraa, kokotila vehnää, kokotila ruista, kokotila rypsiä. Valmis ja hop.
-SS-
-
Siis tuo kolmen kasvin vaatimus oli pienillä tiloilla kohtuuton, koska muutamassa vuodessa
viljakaupan yksiköksi oli tullut yhdistelmä- tai moduuliyhditelmäkuorma.
Parasta uudessa järjestelmässä on tuo melko helppo viljelyn suunnittelu, koska syys- ja kevätkylvöidet viljat ovat
eri kasveja, eri vilja- ja öljykasvilajien lisäksi. Jopa rapsi ja rypsi ovat eri kasveja.
Vaikka viljelisi pelkkää vehnää, syys- ja kevätvehnä ovat mahdollisia vaihdokkaita.
-SS-
-
Onko ensi kaudella se kolmen kasvin pakko. Voiko vetää kaikki samaa ens vuon, ja sit seuraavan vuon se kierto. Oliko efa kesantoa vähemmän vai ollenka?
Tämän hetkisen tiedon valossa voit mun käsittääkseni 96 % vetää samaa ja efa-kesantoa se 4 %, jonka senkin saa EU:n myöntämällä poikkeusluvalla korjata. Eli käytännössä voit kylvää kaiken samaa.
-
Siis tuo kolmen kasvin vaatimus oli pienillä tiloilla kohtuuton, koska muutamassa vuodessa
viljakaupan yksiköksi oli tullut yhdistelmä- tai moduuliyhditelmäkuorma.
Parasta uudessa järjestelmässä on tuo melko helppo viljelyn suunnittelu, koska syys- ja kevätkylvöidet viljat ovat
eri kasveja, eri vilja- ja öljykasvilajien lisäksi. Jopa rapsi ja rypsi ovat eri kasveja.
Vaikka viljelisi pelkkää vehnää, syys- ja kevätvehnä ovat mahdollisia vaihdokkaita.
-SS-
Joo kyllähän tuo kolmen kasvin vaatimuksen poistuminen (jos se nyt siis tulee...) helpottaa huomattavasti nimenomaan pieniä tiloja, joille paras vaihtoehto voi olla nimenomaan se, että kaikki on samaa kasvia.
Mutta olivathan syys- ja kevätvehnä jne. eri kasveja kuluneellakin kaudella.
-
Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi. Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon, n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus ei sitten herätä lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tulotason, täytyy näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi, eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.
Oma lukunsa on myös he, jotka ovat jo toteuttaneet ilmastotoimia.
Heidän tukitasonsa tippuu, eikä voi tehdä yhtään mitään. Kaikki toimenpiteet on jo. Tästä asiasta mtk:oon pitäisi myös mölistä
Mtk nyt ei näitä ilmastotoimia halua. Heitä kiinnostaa vaan et tundralla voi kasvattaa nautoja ja lypsää maitoa.
Niinkuin tuolla muualla kirjoitinin niin tavis viljelijä joka ottaa nyt hömpät käyttöön voitti muut hävisi..
Kaikkein suurin voittaja tässä juoksussa on se, joka saa vuokrattua jollekin eturiviläiselle peltonsa vähintään 5 vuoden sopparilla 600-700 euron hehtaarihintaan. Vielä kun pitää huolen, että kalkitus- ja jankkurointivaade löytyy pikkupräntillä takasivulta, sitten on pullat hyvin uunissa.
Ja vaatimus vuokran maksusta ennakkoon reilusti ennen kasvukauden alkua... Silloin ehti vielä reagoida jos rahoja ei kuulu, kunnan sopimuksissakin on nykyisin pykälä että vuokra on maksettava ennakkoon.
-
Mitenkäs se menee jos valittee den saneerauskasvin, ni saako siihe kylvää syysvehnän perään ja saa ko sen tappaa myrkyllä ja saako sen si kyntää enne syysvehnää. Vai pitääkö säilyttää
-
Mitenkäs se menee jos valittee den saneerauskasvin, ni saako siihe kylvää syysvehnän perään ja saa ko sen tappaa myrkyllä ja saako sen si kyntää enne syysvehnää. Vai pitääkö säilyttää
Joskus saneerauskasvi piti olla 2 kuukautta kylvöstä tuhoamiseen. Sitten voi kylvää esim. syyskasvia. Ei mitään tekemistä minkään saneerauksen kanssa. Hömppäheinä voisi olla parempi sanonta.
-
Mitenkäs se menee jos valittee den saneerauskasvin, ni saako siihe kylvää syysvehnän perään ja saa ko sen tappaa myrkyllä ja saako sen si kyntää enne syysvehnää. Vai pitääkö säilyttää
Ensinnäkin, nyt on hyvä lukea ajatuksella läpi tuo esitys ainakin kerran huolella.
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/
Ksysmykseen:
Maanparannus- ja saneerauskasvista ainakin mainitaan, että voi päättää syysviljan kylvöön. Sama kerääjäkasvilla.
Minimikasvuajat/aikaisintaan päättäminen muokkaukseen ja kylvöön:
Maanparannus- ja saneerauskasvit: 2 kk kylvöstä
Kerääjäkasvit: 6 vko kasvuaika (eli varmaankin orastumisesta ? )
-SS-
-
Mitenkäs se menee jos valittee den saneerauskasvin, ni saako siihe kylvää syysvehnän perään ja saa ko sen tappaa myrkyllä ja saako sen si kyntää enne syysvehnää. Vai pitääkö säilyttää
Ensinnäkin, nyt on hyvä lukea ajatuksella läpi tuo esitys ainakin kerran huolella.
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/
Ksysmykseen:
Maanparannus- ja saneerauskasvista ainakin mainitaan, että voi päättää syysviljan kylvöön. Sama kerääjäkasvilla.
Minimikasvuajat/aikaisintaan päättäminen muokkaukseen ja kylvöön:
Maanparannus- ja saneerauskasvit: 2 kk kylvöstä
Kerääjäkasvit: 6 vko kasvuaika (eli varmaankin orastumisesta ? )
-SS-
Hyvä se on esitys lukea läpi, mutta esitys on vain esitys, ja tuostakin "oppaasta" puuttuu konkretia lähes kokonaan. Itse ajattelen niin, että keskeneräisiä asioita ei vielä kannata turhan paljon päntätä, kun muutoksia tulee varmasti. Mutta kukin tavallaan.
Ja mitä tulee tuohon kasvuajan määritelmään, yleensä kasvuaika lasketaan alkavaksi kylvöstä, ei orastumisesta.
-
Maanparannus- ja saneerauskasvit: 2 kk kylvöstä
Mönkkärillä ja viskalla kun kylvää hangen päälle niin varmasti ehtii vaikka mitä.
-
Just kun uusi ohjelmakausi on valmistumassa..Niin jo iltalehdissä luki eilen, että Maa-ja metsätalouspuolella viljelijätukia voitaisiin leikata satoja miljoonia euroja. Onneksi en ole uskonut iltapäivälehtiä , sen jälkeen kun ne pelotteli pitkistä sähkökatkoista tänä talvelna ja 1 euron kwh sähköhinnoista. Suosittelen muitakin olla uskomatta kyseistä aviisia. Ne jotka uskovat, niille suosittelen viljelyvehkeistä luopumista ja kesannointia. Silloin kulut ovat nolla. Maatalous on siitä hauskin "yritysmuoto" että m itä enemmän teet sen vähemmän saat. Mitä tulee peltotukiin ilman leikkauksia, ja niihin uusiin kiemuroihin ,mitä niiden ympärille on kätketty, niin voin lohduttaa, ettei Suomesta löydy yhtäkään ihmistä, joka ne kaikki hallitsisi ja osaisi. Pienen viljelijän kohtaloksi jää vain toivoa tarkastuksen tullessa, että kyseisen tehtävän tekevällä henkilöllä olisi edes vähän sydäntä. Muuten ne tilat johon tarkastajan auto sattuu parkeeraamaan, niin niiltä vapautuu suurella todennäköisyydellä peltoa niiden tilojen viljeltäväksi, joihin kyseinen auto ei osu :)
-
ja kuis paljon olikaan traktoreita tuolla euroopassa teitä tukkimassa ku meinasvat typpilannotusta rajoittaa... eemeli ois varmaan saanu orkun moisesta ku joku vastustaa hallintoa moisen takia..
-
2022 maatalouden tuet lienee ollut noin 1,9 mrd euroa. Onkohan siitä enää edes puolet eun kassasta peräisin?
-
2022 maatalouden tuet lienee ollut noin 1,9 mrd euroa. Onkohan siitä enää edes puolet eun kassasta peräisin?
Kyllä olet oikeassa. Kansalliset tuet ovat isompi osa tukipottia, luonnollisesti EU:n hyväksymiä.
-SS-
-
2022 maatalouden tuet lienee ollut noin 1,9 mrd euroa. Onkohan siitä enää edes puolet eun kassasta peräisin?
Kyllä olet oikeassa. Kansalliset tuet ovat isompi osa tukipottia, luonnollisesti EU:n hyväksymiä.
-SS-
Kansallisesta osuudesta on seuraavalla hallituksella sitten mahdollista tehdä niitä tuntuvia tukileikkauksia mitä VM ja vasemmisto jo hehkuttaa.
-
Ohjeissa lukee että viljelykiertovaatimuksen täyttämiseen jos käyttää välikasvia niin
"Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa."
Eli jos välikasvin on 2023 syksyllä kylyvetty niin 2024 pitää ilmoittaa kasvulohkotiedoissa vai 2023 haussa jo? Miten voi keväällä tietää mitä syksyllä kylvää? Voiko tuota edes päivittää?
-
Ohjeissa lukee että viljelykiertovaatimuksen täyttämiseen jos käyttää välikasvia niin
"Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa."
Eli jos välikasvin on 2023 syksyllä kylyvetty niin 2024 pitää ilmoittaa kasvulohkotiedoissa vai 2023 haussa jo? Miten voi keväällä tietää mitä syksyllä kylvää? Voiko tuota edes päivittää?
Eikös siinä tullut se muutos et niitä tietoja sai muuttaa pitkälle syksyyn..
-
Ohjeissa lukee että viljelykiertovaatimuksen täyttämiseen jos käyttää välikasvia niin
"Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa."
Eli jos välikasvin on 2023 syksyllä kylyvetty niin 2024 pitää ilmoittaa kasvulohkotiedoissa vai 2023 haussa jo? Miten voi keväällä tietää mitä syksyllä kylvää? Voiko tuota edes päivittää?
Eikös siinä tullut se muutos et niitä tietoja sai muuttaa pitkälle syksyyn..
Kyllä tuli.
-
Mikä siinä viljelykierrossa on niin kamalaa? Kahteenkymmeneen vuoteen ei ole samaa kasvia ollut samalla lohkolla pl. hömpät tai vaikka kumina. Ei ole käytännössä ongelmarikkakasveja tai kasvitauteja.
-
Viljelykierto syysvehnä - aikainen kevätvehnä toimii jatkuvasti käytettynä. Tällöin rehuvehnällä ei ole siilotilalla väliä, laadut voi yhdistää. Syysvehnän paikkuuseen ei voi käyttää kevätvehnää, tällöin on oltava varakasvi, rypsi on sopiva, jos ei noudata orjallisesti rypsin viljelytaukoa. Erittäin toimiva vuokramailla, sopiva möhöjuurisaastunta vähentänee seuraavan kierroksen kilpailua.
Jos on tarkoitus viljellä pelkkää kevätviljakiertoa, ruis on mainio välikasvi, joka toinen vuosi TOS ruis, ja jos syysrapsia sattuu olemaan muutama säkki, se saattaisi toimia välikasvina myös. Välikasvin elokuun lopun kylvöaika jonkin verran rajoittaa kevätviljan kasvuaikavaatimusta. Mutta pintalevitin ruiskutusuria käyttäen käynee kylvöksi.
Ruista ei kannata säilyttää kesäksi, vaikka talvehtisi hyvinkin. Niin vahvaa ongelmajätettä se on. Ainoastaan siementavaran uudistus on tarpeen pienellä alalla. Syysrapsin ehkä voisi aloittaa puhtaalta pöydältä keväällä, jos kasvit sattuisivat säilymään kevääseen. Rapsille on sentään jonkinlaiset markkinat olemassa.
Kevätviljakierto muulla kuin vehnällä on lähinnä teoreettinen. Kaura on useimpina vuosina ongelmajäte, jos ei satu saamaan jotakin gluteiinitonta erikoissopimusta. Ohran hinta painuu viljaruuhkassa ensimmäisenä alle satasen. Ei jaksa ohranpölyä niellä ja nahkaa kraappia, mitättömän hinnan vastineeksi. Näinä tyypillisinä kesinä ohrasta alle 15% valkuainen ja yli 50% 2,5 mm seulan päälle pysyvä osuus muutenkin on onnenkantamoinen, siksi holhoavat kommentoinnit mallasohranviljelystä jätän omaan arvoonsa.
Kannattavinta näyttäisi olevan sellainen kahden vuoden kierto, jossa toinen vuosi on vehnää kerääjäkasvilla, joka toinen vuosi nurmea, monimuotoa ja maanparannusta.
Kerääjäkasvituki nurmen perustamisessa on oiva rahoitusapu.
Mopomiehen kommenttiin: jos päättää viljellä muuta kuin myytävää satoa, viljelykierto tulee luonnostaan. Sellaisia satokomponentteja ovat mm.:
-mykoritsat
-maan kasvukunto
-monimuotoisuus
-riista
-viljelykierto
-SS-
-
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
-
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.
Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..
-
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.
Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..
Mikä tuo 45% on? Eikös hömppien maksimiala ole 25% yksittäisen kokonaisalasta?
-
Tämänpäiväisillä viljan ja apulannan hinnoilla tuotanto on edelleen kannattavampaa verrattuna 2021 kevään tilanteeseen… Hinnat vaan kiinni syksyyn.
-
Tämänpäiväisillä viljan ja apulannan hinnoilla tuotanto on edelleen kannattavampaa verrattuna 2021 kevään tilanteeseen… Hinnat vaan kiinni syksyyn.
Tosiaan, kylväkää vaan runsaasti hömppää ja muita ei puitavia kasveja, niin se kaikki on meidän viljelyyn panostavien etu.
-
Tämänpäiväisillä viljan ja apulannan hinnoilla tuotanto on edelleen kannattavampaa verrattuna 2021 kevään tilanteeseen… Hinnat vaan kiinni syksyyn.
Tosiaan, kylväkää vaan runsaasti hömppää ja muita ei puitavia kasveja, niin se kaikki on meidän viljelyyn panostavien etu.
Juuri näin! Hämeeseen on tulossa suuri heinäkeskus joka välittää arabeille yms. kansoille heinää hyvällä hintaa. Siinä ainakin yksi vaihtoehto.
-
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.
Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..
Mikä tuo 45% on? Eikös hömppien maksimiala ole 25% yksittäisen kokonaisalasta?
25% ekojärjestelmän alta esim. Monimuotoisuuspeltoja. 20% ympin alta maanparannuskasveja. Ainakaan mulle ei ole tietoa tullut kun vielä erikseen kysyin et sulkevatko nuo toisensa pois niin vastaus oli EI... eli 45% voi laittaa korkeammalla tukitasolla hömppää..
-
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.
Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..
Mikä tuo 45% on? Eikös hömppien maksimiala ole 25% yksittäisen kokonaisalasta?
25% ekojärjestelmän alta esim. Monimuotoisuuspeltoja. 20% ympin alta maanparannuskasveja. Ainakaan mulle ei ole tietoa tullut kun vielä erikseen kysyin et sulkevatko nuo toisensa pois niin vastaus oli EI... eli 45% voi laittaa korkeammalla tukitasolla hömppää..
Tuollainen käsitys minullakin on ja nuo maksimoimalla olen viljelysuunnitelmani tehnytkin.
-
Mutta missä viipyvät viralliset ja tarkat tukiehdot? Eturivin viljelijöillähän on 1,5 kk:n päästä jo täys rähinä päällä. Eipä jää paljon suunnittelulle aikaa. Lieneekin poliittinen peli.
-
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.
Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..
Mikä tuo 45% on? Eikös hömppien maksimiala ole 25% yksittäisen kokonaisalasta?
25% ekojärjestelmän alta esim. Monimuotoisuuspeltoja. 20% ympin alta maanparannuskasveja. Ainakaan mulle ei ole tietoa tullut kun vielä erikseen kysyin et sulkevatko nuo toisensa pois niin vastaus oli EI... eli 45% voi laittaa korkeammalla tukitasolla hömppää..
Tuollainen käsitys minullakin on ja nuo maksimoimalla olen viljelysuunnitelmani tehnytkin.
Ei tuossa ole ongelmana kuin se, että saa siemenkulut pysymään pieninä. Monimuotoisuuspellot käsitti myös muistaakseni riistapellot eli sinne häviää hyvin ne 55% pinta-alan siemenviljojen jämät ja lajittelujätteet (pienet jyvät) jotain ostokasviakin piti olla muistaakseni mukana mut ei mahdoton toteuttaa halvalla.
Maanparannuskasvi sit hankalampi ja varsinkin luomussa hinta nousee kalliimmista siemenistä johtuen ja kun pitäisi vielä saada typpeäkin kerättyä niin ei taida maksaa vaivaa... mut tavisviljelijälle hyviä vaihtoehtoja.
-
Mutta missä viipyvät viralliset ja tarkat tukiehdot? Eturivin viljelijöillähän on 1,5 kk:n päästä jo täys rähinä päällä. Eipä jää paljon suunnittelulle aikaa. Lieneekin poliittinen peli.
Tulevat perinteitä kunnioittaen viikkoa tai kahta ennen vappua. Ja sit viel kesällä tarkennetaan ehtoja ja annetaan tulkintoja 8)
-
Typen käyttö helpottuu, ei ole enää satotasokorjauksia sen osalta vaan ainoa rajoite on nitraattidirektiivi.
-
Typen käyttö helpottuu, ei ole enää satotasokorjauksia sen osalta vaan ainoa rajoite on nitraattidirektiivi.
Mistäs toi tieto on peräisin? Mä kuulin sillo joskus et satokartoitus säilyisi..
Olis kyl hyvä. Nää nykylajikkeet on sellasia et tarviivat typpeä..
-
Typen käyttö helpottuu, ei ole enää satotasokorjauksia sen osalta vaan ainoa rajoite on nitraattidirektiivi.
Mistäs toi tieto on peräisin? Mä kuulin sillo joskus et satokartoitus säilyisi..
Olis kyl hyvä. Nää nykylajikkeet on sellasia et tarviivat typpeä..
Fosforin kohdlla satotasokorjaus säilyy.
-
Typen käyttö helpottuu, ei ole enää satotasokorjauksia sen osalta vaan ainoa rajoite on nitraattidirektiivi.
Mistäs toi tieto on peräisin? Mä kuulin sillo joskus et satokartoitus säilyisi..
Olis kyl hyvä. Nää nykylajikkeet on sellasia et tarviivat typpeä..
Fosforin kohdlla satotasokorjaus säilyy.
Joo, näin olen itsekin alustavista ehdoista ymmärtänyt, että typen käyttö helpottunee jatkossa, mutta fosforin käytön rajoitukset pysynevät kutakuinkin ennallaan.
-
Nitraattidirektiivi koskee koko Suomea,kiitos hyvien neuvottelujen.Eikös nämä rajat ole tiukempia kuin muuten olisi?
-
Nitraattidirektiivi koskee koko Suomea,kiitos hyvien neuvottelujen.Eikös nämä rajat ole tiukempia kuin muuten olisi?
Vaihtelevat kai eu:n sisällä.
-
Nitraattidirektiivi koskee koko Suomea,kiitos hyvien neuvottelujen.Eikös nämä rajat ole tiukempia kuin muuten olisi?
Harvassa keinolannoitustilanteessa on päässyt edes lähellekään nitraattidirektiiviä.
Nitraattidirektiivi puraisee lähinnä orgaanisten lannoitteiden sallittuja levitysmääriä.
-SS-
-
Onko sadonkorjuu pakkoa 2023-2027? Voiko pellon ilmoittaa kuivaheinäksi ja jättää sen keräämättä/paalaamatta?
-
Onko sadonkorjuu pakkoa 2023-2027? Voiko pellon ilmoittaa kuivaheinäksi ja jättää sen keräämättä/paalaamatta?
Jos nyt oikein muistan jostain alustavasta tuki-infosta, niin siellä taidettiin mainita jotakin tuotantonurmien niittovelvoitteesta. Sitä on helppo valvoa satelliittikuvista. Mutta korjuuvelvoitetta ei kait pitäisi tulla.
-
Tässä on joku raju vastakkainasettelu, niin kuin aina näissä. Jotta saadaan vähän hömppää laittaa, sitä ei saa laittaa liikaa koska jotain harmittaa. Siksi sitä pitää kiusata jollakin velvoitteella. Lopulta itse tarkoitusperä kuolee ja asiasta tulee himmeli. Mm. saneerauskasvi kuoli heti, kun se sinisilmäisesti sössittiin heti ensimmäisenä tukivuotena.
-
Onko sadonkorjuu pakkoa 2023-2027? Voiko pellon ilmoittaa kuivaheinäksi ja jättää sen keräämättä/paalaamatta?
Jos nyt oikein muistan jostain alustavasta tuki-infosta, niin siellä taidettiin mainita jotakin tuotantonurmien niittovelvoitteesta. Sitä on helppo valvoa satelliittikuvista. Mutta korjuuvelvoitetta ei kait pitäisi tulla.
Noin minäkin muistelisin, eli niitto pakko mutta ei korjuu velvoitetta.
-
Ohjeissa lukee että viljelykiertovaatimuksen täyttämiseen jos käyttää välikasvia niin
"Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa."
Eli jos välikasvin on 2023 syksyllä kylyvetty niin 2024 pitää ilmoittaa kasvulohkotiedoissa vai 2023 haussa jo? Miten voi keväällä tietää mitä syksyllä kylvää? Voiko tuota edes päivittää?
Eikös siinä tullut se muutos et niitä tietoja sai muuttaa pitkälle syksyyn..
Ilmeisesti toi kuitenkin pätee vaan että syksyyn asti voi vaihtaa. Mutta se on joka tapauksessa ongelma syyskasvien merkitsemiselle. Fiksu veto on merkitä esimerkiksi syysvehnä viljojen seoskasvustoksi ja samalla myös välikasviksi. Niin keväällä voi muuten sitten halutessaan jatkaa syysvehnällä tai kylvää haluamaansa kevätkasvia ja viljelykiertoehto pitäis täyttyä tuolta alalta.
-
Viljelykierto on pienempi ongelma, jos varautuu siihen, että ei joudu mihinkään pakkotilanteeseen ja unohtaa vanhan kolmen kasvin vaatimuksen. Heikot lohkot nurmelle, jäävät pois kierto-ohjelmasta. Sitten varaa 30 % alan, jossa kierrättää vaikka joka toinen vuosi ohraa, joka toinen vuosi vehnää. Lohkot valitaan soveltumattomaksi syysviljan viljelylle. Muut lohkot voi pyhittää vehnänviljelylle, kunnes tulee se neljäs vuosi, jolloin all- in rypsille.
Tällöin neljän vuoden sadosta vain noin 1/6 on ongelmajätettä, 1/4 öljykasvia ja 7/12 vehnää. Pienempikin tila saa aikaiseksi riittävän myyntierän ohraa lukuunottamatta, no, ohran voi toimittaa bioenergialaitokselle, tyypillisessä markkinatilanteessa saa puolet pilkkahinnasta, eikä laatua eikä kosteuden kymmenesosia tiirailla.
Sikatiloilla haasteet ovat suuremmat, koska se ohra taitaa olla niin vahvasti tarpeessa viljellä joka vuosi.
-SS-
-
Viljelykierto on pienempi ongelma, jos varautuu siihen, että ei joudu mihinkään pakkotilanteeseen ja unohtaa vanhan kolmen kasvin vaatimuksen. Heikot lohkot nurmelle, jäävät pois kierto-ohjelmasta. Sitten varaa 30 % alan, jossa kierrättää vaikka joka toinen vuosi ohraa, joka toinen vuosi vehnää. Lohkot valitaan soveltumattomaksi syysviljan viljelylle. Muut lohkot voi pyhittää vehnänviljelylle, kunnes tulee se neljäs vuosi, jolloin all- in rypsille.
Tällöin neljän vuoden sadosta vain noin 1/6 on ongelmajätettä, 1/4 öljykasvia ja 7/12 vehnää. Pienempikin tila saa aikaiseksi riittävän myyntierän ohraa lukuunottamatta, no, ohran voi toimittaa bioenergialaitokselle, tyypillisessä markkinatilanteessa saa puolet pilkkahinnasta, eikä laatua eikä kosteuden kymmenesosia tiirailla.
Sikatiloilla haasteet ovat suuremmat, koska se ohra taitaa olla niin vahvasti tarpeessa viljellä joka vuosi.
-SS-
Tässä juoksussa voisi syysohra olla varteenotettava vaihtoehto. Ainoa vaan, että taitaa olla kylvöaikansa ja talvehtimisensa suhteen turhan ongelmallinen.
-
Mites muuten tuo fosforin tasaus, nollaantuuko nyt automaattisesti kun tukikausi ja lannoitesäädökset muuttui?
-
Tässä juoksussa voisi syysohra olla varteenotettava vaihtoehto. Ainoa vaan, että taitaa olla kylvöaikansa ja talvehtimisensa suhteen turhan ongelmallinen.
Olen ehdottanut tätä huolestuneelle sikakollegalle, ja tultiin siihen tulokseen, että syysohran viljelyvarmuus on erittäin heikko, ei siis ole ratkaisu.
Jos välikasvi riittää viljelykierroksi, niin mielestäni kakkoslaadun suorakylvetty populaatioruis talveksi ja normaali ohran kevätkylvökierto voisi olla ratkaisu.
-SS-
-
Tässä juoksussa voisi syysohra olla varteenotettava vaihtoehto. Ainoa vaan, että taitaa olla kylvöaikansa ja talvehtimisensa suhteen turhan ongelmallinen.
Olen ehdottanut tätä huolestuneelle sikakollegalle, ja tultiin siihen tulokseen, että syysohran viljelyvarmuus on erittäin heikko, ei siis ole ratkaisu.
Jos välikasvi riittää viljelykierroksi, niin mielestäni kakkoslaadun suorakylvetty populaatioruis talveksi ja normaali ohran kevätkylvökierto voisi olla ratkaisu.
-SS-
Onko se nyt jo varmaa, että ruis tai syysvehnä käyvät välikasviksi?
-
Tässä juoksussa voisi syysohra olla varteenotettava vaihtoehto. Ainoa vaan, että taitaa olla kylvöaikansa ja talvehtimisensa suhteen turhan ongelmallinen.
Olen ehdottanut tätä huolestuneelle sikakollegalle, ja tultiin siihen tulokseen, että syysohran viljelyvarmuus on erittäin heikko, ei siis ole ratkaisu.
Jos välikasvi riittää viljelykierroksi, niin mielestäni kakkoslaadun suorakylvetty populaatioruis talveksi ja normaali ohran kevätkylvökierto voisi olla ratkaisu.
-SS-
Onko se nyt jo varmaa, että ruis tai syysvehnä käyvät välikasviksi?
Miksi höpötätte jostain ihmeen välikasvista? Ei tukijärjestelmä tunne mitään "välikasvia" Käyttäkää edes asiaankuuluvia termejä, eikä itse keksittyjä.
-
Tässä juoksussa voisi syysohra olla varteenotettava vaihtoehto. Ainoa vaan, että taitaa olla kylvöaikansa ja talvehtimisensa suhteen turhan ongelmallinen.
Olen ehdottanut tätä huolestuneelle sikakollegalle, ja tultiin siihen tulokseen, että syysohran viljelyvarmuus on erittäin heikko, ei siis ole ratkaisu.
Jos välikasvi riittää viljelykierroksi, niin mielestäni kakkoslaadun suorakylvetty populaatioruis talveksi ja normaali ohran kevätkylvökierto voisi olla ratkaisu.
-SS-
Onko se nyt jo varmaa, että ruis tai syysvehnä käyvät välikasviksi?
Miksi höpötätte jostain ihmeen välikasvista? Ei tukijärjestelmä tunne mitään "välikasvia" Käyttäkää edes asiaankuuluvia termejä, eikä itse keksittyjä.
Olethan tarkempi, Rakkine, ja luet uudet oppaat Ruokaviraston sivuilta.
Ehdollisuuden opas 2023, Ruokavirasto:
"Välikasvi on samana vuonna kasvaneen satokasvin jälkeen kylvettävä toissijainen kasvi, joka on eri kasvi kuin satokasvi ja joka muodostaa kasvuston. Välikasvi on kylvettävä viimeistään 31.8. ja säilytettävä 31.10. asti. Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa. Viljelykierron tarkastelussa edellisen vuoden viljelykasviksi katsotaan pääkasvin sijaan välikasvi, jos ilmoitat välikasvin kasvulohkolle."
Liittyy ehdollisuudessa vaadittuun viljelykiertoon.
-SS-
-
Välikasvi on mielestäni ratkaisu, jos tilan on harjoitettava esimerkiksi yksipuolista ohranviljelyä.
Välikasvia vuosittain vaihtamalla saa viljelykierron toimimaan, vaikka viljelisi pelkkää kevätohraa.
Esimerkki:
Kasvukaudella ohra
Välikasvi syysvehnä
Kasvukaudella ohra
Välikasvi syysruis
Kasvukaudella ohra
Välikasvi syysohra
Kasvukaudella joko syysohra tai ohra
Ja niin edes päin.
-SS-
-
Mites muuten tuo fosforin tasaus, nollaantuuko nyt automaattisesti kun tukikausi ja lannoitesäädökset muuttui?
Kyllä.
14.3.2023 ehdollisuuden koulutusaineistosta:
• Jos fosforintasauskausi on kesken, vanhoja tasauskausia ei tarvitse ottaa huomioon.
• → Vuonna 2023 voi aloittaa uuden tasauskauden, vaikka ympäristösitoumuksessa
ollut tasauskausi olisi kesken.
• → Poikkeus on annettu, koska fosforin käytön vaatimukset ovat muuttuneet vuodelle
2023
-
No
Tässä juoksussa voisi syysohra olla varteenotettava vaihtoehto. Ainoa vaan, että taitaa olla kylvöaikansa ja talvehtimisensa suhteen turhan ongelmallinen.
Olen ehdottanut tätä huolestuneelle sikakollegalle, ja tultiin siihen tulokseen, että syysohran viljelyvarmuus on erittäin heikko, ei siis ole ratkaisu.
Jos välikasvi riittää viljelykierroksi, niin mielestäni kakkoslaadun suorakylvetty populaatioruis talveksi ja normaali ohran kevätkylvökierto voisi olla ratkaisu.
-SS-
Onko se nyt jo varmaa, että ruis tai syysvehnä käyvät välikasviksi?
Miksi höpötätte jostain ihmeen välikasvista? Ei tukijärjestelmä tunne mitään "välikasvia" Käyttäkää edes asiaankuuluvia termejä, eikä itse keksittyjä.
Olethan tarkempi, Rakkine, ja luet uudet oppaat Ruokaviraston sivuilta.
Ehdollisuuden opas 2023, Ruokavirasto:
"Välikasvi on samana vuonna kasvaneen satokasvin jälkeen kylvettävä toissijainen kasvi, joka on eri kasvi kuin satokasvi ja joka muodostaa kasvuston. Välikasvi on kylvettävä viimeistään 31.8. ja säilytettävä 31.10. asti. Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa. Viljelykierron tarkastelussa edellisen vuoden viljelykasviksi katsotaan pääkasvin sijaan välikasvi, jos ilmoitat välikasvin kasvulohkolle."
Liittyy ehdollisuudessa vaadittuun viljelykiertoon.
-SS-
Okei, pahoittelut ylimielisyydestäni, huonosti on tullut luettua uusia säännöksiä.
-
Koitin saada viljelekirjanpito ohjelmaa tulostaan tuki optimointi osioo. Ilmoittaa vaan ettei ole käytössä. Ilmeisesti niilläkään ei ole tarkkaa tietoa, mistä tulee mitäkin euroja ja kuinka paljon. Onhan tässä onneksi vielä reilu kuukausi kylvöihin.. Niin ei kannata hötkyillä.. Ajattelin vaan kun toi viljan hinta ja tuki määrät kulkee vähän niinkuin käsi kädessä. Ainakin huoltovarmuuden osalta. :)
-
Tukirälssi on varmaankin suuttunut, koska sääntömuutoksia nähtävästi on tulossa. Välikasveista saatetaan poistaa kaikki "helpot" kasvilajit ?
Ja se, mitä eniten epäilen tulevaksi, on maanparannuskasvien ja monimuotoisuustoimenpiteiden maksimalan rajoitus.
Eihän se sovi, että rahvas rohmuaa liikaa.
-SS-
-
Tukirälssi on varmaankin suuttunut, koska sääntömuutoksia nähtävästi on tulossa. Välikasveista saatetaan poistaa kaikki "helpot" kasvilajit ?
Ja se, mitä eniten epäilen tulevaksi, on maanparannuskasvien ja monimuotoisuustoimenpiteiden maksimalan rajoitus.
Eihän se sovi, että rahvas rohmuaa liikaa.
-SS-
Mistäs moinen huhu?
Kun ei ainakaan ministeriön lausuntokierroksella moisia näkynyt
-
Mikä on viljojen seoskasvuston määrittely tässä talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä ja viljelykierrossa? Onko mitään käryä? 100kg kauraa ja 250 kg syysvehnää onko ok?
-
Mikä on viljojen seoskasvuston määrittely tässä talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä ja viljelykierrossa? Onko mitään käryä? 100kg kauraa ja 250 kg syysvehnää onko ok?
Kaipa se on ok kasvipeitteisyyttä ajatellen. Mutta eikö se kaura ole vain haitaksi siellä syysvehnän joukossa... ? ::)
-
Syysvilja ja herne on hyvä yhdistelmä. Keväällä ei haittaa, ja jos jää henkiin, häviää viljan rikka-aineilla. Sama homma syysvilja ja valkoapila - seoksella.
-SS-
-
Sen verran Vipumobiilikoulutusta ja Eu-tukikoulutusta mukana oleena, ainoa mahdollisuus on viljelyn jatkamiseen, että budjetoi 10 prosentin tukileikkauksen joka vuosi. Vaikka kuinka tekisi kaikki oikein ja ajallaan, niin tekoälyä ja sateliitteja vasten ei ole mahdollista pärjätä. Yksi ehdotus on että ottaisi vain 90 % siitä tukimäärästä mikä oikeasti kuuluisi. Sillä varmistaisi kunnon yöunet. Ja ne kumminkin on arjen sujumisen kannalta tärkeintä.
-
Ensimmäinen vuosi rohmutaan, loput vuodet kärvistellään puutteessa. Se on nykyaikaisen tukijaksosysteemin ominaisuus
Jos ei rohmua ensimmäisenä vuonna, joutuu silti elämään puutteessa loput vuodet.
-SS-
-
Jäikös nyt pois rajoitteet siitä, että pääkasvia saa olla vain 75% pinta-alasta ja yli 3o ha pinta-alalla täytyy olla vähintään kaksi kasvia. En löytänyt mistään enää mainintaa tällaisista, niin siitä päättelen, että ei enää nähdä tarpeelliseksi.
-
Jäikös nyt pois rajoitteet siitä, että pääkasvia saa olla vain 75% pinta-alasta ja yli 3o ha pinta-alalla täytyy olla vähintään kaksi kasvia. En löytänyt mistään enää mainintaa tällaisista, niin siitä päättelen, että ei enää nähdä tarpeelliseksi.
Käsittääkseni jäivät pois. Tokihan yksipuolisessa yksivuotisten kasvien viljelyssä pääkasvin osuus voi jatkossa olla enää 66% tuon jokavuotisen viljelykiertovaatimuksen vuoksi, paitsi nyt ensimmäisenä vuonna (pl. kerääjäkasveja ilmoittavat tilat).
-
Jäikös nyt pois rajoitteet siitä, että pääkasvia saa olla vain 75% pinta-alasta ja yli 3o ha pinta-alalla täytyy olla vähintään kaksi kasvia. En löytänyt mistään enää mainintaa tällaisista, niin siitä päättelen, että ei enää nähdä tarpeelliseksi.
Käsittääkseni jäivät pois. Tokihan yksipuolisessa yksivuotisten kasvien viljelyssä pääkasvin osuus voi jatkossa olla enää 66% tuon jokavuotisen viljelykiertovaatimuksen vuoksi, paitsi nyt ensimmäisenä vuonna (pl. kerääjäkasveja ilmoittavat tilat).
100% saa olla yhtä ja samaa kasvilajia ab-alueella 2023, josta 4% ilmoitettava olevan tuottamatonta alaa.
-
Jäikös nyt pois rajoitteet siitä, että pääkasvia saa olla vain 75% pinta-alasta ja yli 3o ha pinta-alalla täytyy olla vähintään kaksi kasvia. En löytänyt mistään enää mainintaa tällaisista, niin siitä päättelen, että ei enää nähdä tarpeelliseksi.
Käsittääkseni jäivät pois. Tokihan yksipuolisessa yksivuotisten kasvien viljelyssä pääkasvin osuus voi jatkossa olla enää 66% tuon jokavuotisen viljelykiertovaatimuksen vuoksi, paitsi nyt ensimmäisenä vuonna (pl. kerääjäkasveja ilmoittavat tilat).
100% saa olla yhtä ja samaa kasvilajia ab-alueella 2023, josta 4% ilmoitettava olevan tuottamatonta alaa.
Hyvä lisäys tuo 4 %:n tuottamaton ala, itse sen taas "unohdin". Mutta senhän saa tosiaan tänäkin vuonna EU:n poikkeusluvalla pitää tuottavana alana, eli käytännössä voi kylvää kaiken samaa. Tosin harvassa luulen, että ovat ne tilat, jotka tämän kortin käyttävät.
-
Jäikös nyt pois rajoitteet siitä, että pääkasvia saa olla vain 75% pinta-alasta ja yli 3o ha pinta-alalla täytyy olla vähintään kaksi kasvia. En löytänyt mistään enää mainintaa tällaisista, niin siitä päättelen, että ei enää nähdä tarpeelliseksi.
Käsittääkseni jäivät pois. Tokihan yksipuolisessa yksivuotisten kasvien viljelyssä pääkasvin osuus voi jatkossa olla enää 66% tuon jokavuotisen viljelykiertovaatimuksen vuoksi, paitsi nyt ensimmäisenä vuonna (pl. kerääjäkasveja ilmoittavat tilat).
100% saa olla yhtä ja samaa kasvilajia ab-alueella 2023, josta 4% ilmoitettava olevan tuottamatonta alaa.
Hyvä lisäys tuo 4 %:n tuottamaton ala, itse sen taas "unohdin". Mutta senhän saa tosiaan tänäkin vuonna EU:n poikkeusluvalla pitää tuottavana alana, eli käytännössä voi kylvää kaiken samaa. Tosin harvassa luulen, että ovat ne tilat, jotka tämän kortin käyttävät.
Pienille tiloille hyvä vaihtoehto niin tulee edes jonkinlainen myyntierä. Efa-ala helpotus oli kai vain tämän vuoden voimassa.
Vuosittainen erikasvin vaihtelu poistui mut oliko se niin et viimeistään 4. Vuonna on sillä viimeisellä 25% oltava sit jo erikasvi. Toisinsanoen 3v peräkkäin voi osalla pinta-alaa sama kasvi.
Hömpät ja nurmet vapautettu tuosta kierrosta. Tähän on ihan hyviä ohjeistuksia ollut. Luomuahan nämä ei koske niin en ole niin tarkkaan jaksanut tutustua..
-
Ok. Tästä taidettiin puhua tukikoulutuksessa, jossain sivulauseessa, kun se jäi mieleeni, mutta mistään en löytänyt kirjallista mainintaa asiasta.
-
On huomattavasti parempi tämä "viljelykierto" kuin entinen pääkasvin maksimiosuus.
Kaksi pääsuuntaa näen, ensimmäinen on koko tila samaa kasvia ja seuraavana toista. Sopimukset kiinnitykset mahdollistuvat pienemmillekin, alle 10:n rekkakuorman tiloille.
Jos taas maalajit ja pinnanmuodot vaihtelevat, voi lähteä liikkeelle, siten että lukitsee ne kuivat alueet syysviljalle, ja vaihtaa viidenneksi vuodeksi vaikka kesannon/monimuodon, ja muulla alalla viljelee samaa kevätviljaa, välikasviruista, syysvehnää tai syysrypsiä viljellen. Jos jonakin vuonna välikasvi selviääkin, voi ainakin siementä jatkaa, jos ei kerkiä keväällä uudelleenkylvää tarkoitetulle kevätviljalle.
-SS-
-
Olisi pari kysymystä palstalaisille. Tiedän tapauksen jossa viljelijä saa ab alueella 700e ha tukia luomussa. Niin elukoitahan ko henkilöllä ei ole. Onkos tämä nyt sitä tukioptimointia? Vuokrapeltoja on pieni siivu ainakin 300e ha hinnalla. Useamman vuoden viljellyt noita ja systeeminä tuntuu olevan että joka toinen vuosi jotain myytävääkin pellosta saanut puitua. Mitään erikoiskasveiksi luokiteltavia en ole nähnyt että olisi ollut.
Onko ko touhu lukujen valossa mitenkään kannattavaa?
Kyselen siinä mielessä että olisi mahdollisuus tulevaisuudessa nuo pellot ostaa pois kuleksimasta mutta hintaluokka mietinnässä. Vuokraisäntää leikkimällä 5% brutto pitäisi saada. Jotenkin mietityttää että millä ihmeellä alueellinen keskihinta voi pyöriä yli 10ke. Ymmärrän toki että muutaman hehtaarin ikkunanalus tilkkuja voi ostaa vähän kovempaankin hintaan naapurilta mutta onko hintatilastot koottu näistä pelkästään.
Lisänä vielä lähempänä isompia kaupunkeja on käynnissä rakennushankkeita pelloille. Näissäkin kauppaa tietenkin käyty ja hinnat ihan jotain muuta kuin normikaupassa. Siinä tapauksesssa jos nämäkin kaupat survotaan hintatilastoon.
Tulipahan jorinaa toivottavasti aiheuttaa jonkinlaista keskustelua.
-
Kyselen siinä mielessä että olisi mahdollisuus tulevaisuudessa nuo pellot ostaa pois kuleksimasta mutta hintaluokka mietinnässä. Vuokraisäntää leikkimällä 5% brutto pitäisi saada. Jotenkin mietityttää että millä ihmeellä alueellinen keskihinta voi pyöriä yli 10ke. Ymmärrän toki että muutaman hehtaarin ikkunanalus tilkkuja voi ostaa vähän kovempaankin hintaan naapurilta mutta onko hintatilastot koottu näistä pelkästään.
Lisänä vielä lähempänä isompia kaupunkeja on käynnissä rakennushankkeita pelloille. Näissäkin kauppaa tietenkin käyty ja hinnat ihan jotain muuta kuin normikaupassa. Siinä tapauksesssa jos nämäkin kaupat survotaan hintatilastoon.
Tulipahan jorinaa toivottavasti aiheuttaa jonkinlaista keskustelua.
Pelto ja metsä(pohja) ovat länsieuroopan tyyliin kasvavassa määrin tapa turvata olemassa olevaa varallisuutta ilman että sijoitetulle pääomalle haetaan mitään huipputuottoja. Korkeintaan voidaan olettaa että sijoituksen arvo nousee suht tasaisesti ajan kanssa.
Jos haluaa peltoa niin maksaa minkä pyydetään, jos haluaa tuottoja niin kannattaa katsella muualle. Lisäksi AB-alueen peltoa tulee vapaasti myyntiin tosi vähän suhteessa siihen minkä verran isännillä on kuitenkin rahaa sukanvarressa.
-
Hintatilastoista puuttuu suuri osa omistajaa vaihtaneista pelloista !
Sukupolvenvaihdokset ja perintösaannot eivät pääse hintatilastoihin, ne ovat usein lähemmäksi ns. tuottoarvoa hinnoiteltu, tai jopa lahjanluonteisia kauppoja.
-SS-
-
Hintatilastoista puuttuu suuri osa omistajaa vaihtaneista pelloista !
Sukupolvenvaihdokset ja perintösaannot eivät pääse hintatilastoihin, ne ovat usein lähemmäksi ns. tuottoarvoa hinnoiteltu, tai jopa lahjanluonteisia kauppoja.
-SS-
Mutta jos todellista markkinahintaa pellolle haetaan niin eipä siihen vaikuta se millä hintaa joku peltoa luovuttaa omille lapsille. Ei ennakkoperinnöillä yms. ole mitään tekemistä tuottoarvon kanssa.
-
Verottajan alueellisesti vahvistettuja pellon tuottoarvoja tietyllä kertoimella laskettuna käytetään alihintaisissa tilakaupoissa määrittelemään raja, jonka alle mennessä lahjanluonteisuus määrätään.
Siis jotenkin suunnilleen näin.
Mutta, siis, parin- kolmen hehtaarin rajanoikaisut ja pihapeltojen ei-sukulaisten rohmusodankäynnin hinnalla-millä-hyvänsä - kaupat väistämättä vääristävät hintatasoa.
Eurostatin määritelmästä en löytänyt, ovatko maakauppojen hehtaarihinnat painotetut kaupan hehtaarimäärällä. Jos Varsinais-Suomessa keskimäärin 25 ha:n tilastoitavat peltokaupat (yli 10 ha:n luokka, 26 kpl) ovat keskiarvoltaan ja mediaaniltaan lähes samat, noin 12000 euroa, ainoastaan keskihajonnasta voi päätellä hiukan enemmän, se on runsaat 2100 euroa. Eli hinnat vaihtelevat sentään melko runsaasti.
5-10 ha:n kaupoissa keskihajonta on vielä huomattavasti suurempi.
Mutta palatakseni tilastointiin, jos yksittäisen suuren pinta-alan kaupan hehtaarihintaa ei painoteta hehtaarihintatilastoissa, voi käsitys korkeista hinnoista tulla ylikorostuneeksi.
Arkijärjellä ajatellen, suurimmat yhtenäiset julkisen kaupankäynnin kohteena olevat alat saattavat olla edullisempia, koska muutenkin tarvitaan mittava rahoitus kauppaan.
-SS-
-
Kiitos vastauksista.
Lisänä vielä että noita peltoja voisi itsekin viljellä. Pelkästä sijoitusnäkökulmastahan touhussa ei olisi järkeä. Toki jos olisi ylimäärääräistä fyffeä että voisi hajauttaa enemmän niin silloin toki.
Tässä tapauksessa pelloille pitäisi käypäarvo saada leivottua. Lahjanluonteinen kauppa ei oikein onnistu koska en ole ainut joka on osingolla tilasta.
Minkälaisia kertoimia tuottoarvoissa on käytetty ja olisiko niitä netissä kenties jaossa?
Taidan varuiksi kerätä pientä pottia jos sattuu olemaan aikanaan hinta kohillaan..
-
Mites, oliko tuo luonnonhoitonurmen maksimikorvausala AB-alueella 25 % ja vain C-alueella 10 %? Jossain koulutuksessa muistan, että olisi AB-alueellekin mainittu tuo 10 %:n korvauskatto, mutta Ruokaviraston tukioppaassa 10 %:n maksimiala mainitaan vain C-alueen yhteydessä.
-
Mites, oliko tuo luonnonhoitonurmen maksimikorvausala AB-alueella 25 % ja vain C-alueella 10 %? Jossain koulutuksessa muistan, että olisi AB-alueellekin mainittu tuo 10 %:n korvauskatto, mutta Ruokaviraston tukioppaassa 10 %:n maksimiala mainitaan vain C-alueen yhteydessä.
Mä olen ymmärtänyt et noita ekojärjestelmän tukia saa olla ab:llä 25%, lhn on yks noista.
-
Kyllä on eko ja ympäristösysteemin yhteensä 45 % hömpät kohta arvossaan. Rehuohra on laskenut ensi talveksi jo euron päähän sadanviidenkympin rajasta.
Vehnät alittavat 200 euroa ja kauraa ei vaan oteta minnekään.
Kerääjäkasvikin orastuu hyvin kun laittaa harvaa viljaa ja ilman apulantaa.
-SS-
-
Eikös C alueellakin leikkaannu vain ymppi 10% jälkeen?
-
Kyllä on eko ja ympäristösysteemin yhteensä 45 % hömpät kohta arvossaan. Rehuohra on laskenut ensi talveksi jo euron päähän sadanviidenkympin rajasta.
Vehnät alittavat 200 euroa ja kauraa ei vaan oteta minnekään.
Kerääjäkasvikin orastuu hyvin kun laittaa harvaa viljaa ja ilman apulantaa.
-SS-
Ääh mitään... kyl sitä tonnilla tai viidellä sadalla ostettua lantaa kannattaa käyttää, huippusato kun tulossa.. ;D ;D ;D ;D
Vakavissaan ei ole kyl yhtään hyvä tilanne vaikka olis ne viiden sadan lannat odottamassa ja millaisia kiinnityksiä ei ole tehty. Toivottavasti on paksu lompakko ja voi myynnin siirtää hamaan tulevaisuuteen.. ::)
-
No, ei tullut apulantaa edes tilatuksi. Että mennään minimilannoituksella, viime kesän säkinpohjilla. Kyllä kukka-, maanparannus- ja riistapelto tuottaa lannoittamattakin.
Hinnat saavat laskea vielä paljon, ennen kuin rupeaa huolestuttamaan; tappioksi katson vasta sen, jos joutuu sadan euron hintatasossa puidun viljan myymään kahdeksallakympillä.
Ja onhan tuossa vielä useamman takavuosien kuormien hinnat käytävä pyytelemässä maksuun; se on semmoista bonusrahaa, joka euro, jonka saa mangutuksi, on pelkkää voittoa.
-SS-
-
Kun tajuaa, että "viljelykiertoa" ei tarvitse kierrättää eri lohkoilla joka vuosi, yksinkertaistuu asia hyvin paljon
Eli pitää 33% alasta kahden kasvin kierrossa, loput voi pitää kolme vuotta samaa. Sinne 67% alalle voi harkita syys-ja kevätviljoja, esimerkiksi vehnää, siinä on sentään kolme vuotta mahdollisuus saada onnistunut talvehtiminen ja samalla saada niille lohkoille se kiertokerta. Välikasvi on myös hyvä vaihtoehto saada ne kiertodokumentit täsmäämään. Öljykasvi on hyvä viljelykiertokasvi, vaikka koko tilalle silloin neljäntenä vuotena.
-SS-
-
Kun tajuaa, että "viljelykiertoa" ei tarvitse kierrättää eri lohkoilla joka vuosi, yksinkertaistuu asia hyvin paljon
Eli pitää 33% alasta kahden kasvin kierrossa, loput voi pitää kolme vuotta samaa. Sinne 67% alalle voi harkita syys-ja kevätviljoja, esimerkiksi vehnää, siinä on sentään kolme vuotta mahdollisuus saada onnistunut talvehtiminen ja samalla saada niille lohkoille se kiertokerta. Välikasvi on myös hyvä vaihtoehto saada ne kiertodokumentit täsmäämään. Öljykasvi on hyvä viljelykiertokasvi, vaikka koko tilalle silloin neljäntenä vuotena.
-SS-
Hauskuuden ja haastavuuden hommaanhan tekee se, että nyt aluksi ja kenties myös lopuksi viljelykierron täytyy kaikilla yksivuotisten kasvien lohkoilla toteutua jo 3. vuotena...
-
4. vuotena jos ei valitse kerääjäkasvitoimenpidettä.
-SS-
-
4. vuotena jos ei valitse kerääjäkasvitoimenpidettä.
-SS-
Ruokaviraston tukioppaasta lainattua: " Usean vuoden viljelykierron on toteuduttava ensimmäisen kerran vuonna 2025." Ja siitä laskien 2023, 2024 ja 2025.
-
4. vuotena jos ei valitse kerääjäkasvitoimenpidettä.
-SS-
ensmäinen laskentavuosi on 2022 !
siis viime vuonna vaikka ohra, tänä vuonna ohra ja ens vuonna 2024 ohra,
niin 2025 oltava muuta kuin ohraa jos ei käytä kerääjäkasvia (esim.rypsi) ensvuonna.
-
4. vuotena jos ei valitse kerääjäkasvitoimenpidettä.
-SS-
ensmäinen laskentavuosi on 2022 !
siis viime vuonna vaikka ohra, tänä vuonna ohra ja ens vuonna 2024 ohra,
niin 2025 oltava muuta kuin ohraa jos ei käytä kerääjäkasvia (esim.rypsi) ensvuonna.
Näin on. Neljäntenä vuonna muuta. Helpointa lienee nollata kierto koko tilalla käyttämällä välikasvia, esimerkiksi pintalevitettyä ruista, vaikka joka 3. vuosi. Proruissi-eliitti tietenkään ei saata ruista käyttää pelkkänä talventörröttäjänä.
-SS-
-
Mutta jos ensimmäinen laskentavuosi on 2022, niin toteutuuko viljelykierto silloin, jos esim. 2022 ohra, 2023 k-vehnä, 2024 k-vehnä ja 2025 k-vehnä....?
-
Mutta jos ensimmäinen laskentavuosi on 2022, niin toteutuuko viljelykierto silloin, jos esim. 2022 ohra, 2023 k-vehnä, 2024 k-vehnä ja 2025 k-vehnä....?
Kyllä.
Ehdollisuuden opas, taulukko 11.
"enintään kolme vuotta peräkkäin"
Esimerkissä on vehnä, kaura, kaura, kaura.
-SS-
-
Hiukkasen hämäävää kieltämättä, että vuotuisessa viljelykierrossa vuotta 2022 ei tarkastella (pl. kerääjäkasvi-toimenpiteet), mutta usean vuoden viljelykierrossa kyllä...
-
4. vuotena jos ei valitse kerääjäkasvitoimenpidettä.
-SS-
ensmäinen laskentavuosi on 2022 !
siis viime vuonna vaikka ohra, tänä vuonna ohra ja ens vuonna 2024 ohra,
niin 2025 oltava muuta kuin ohraa jos ei käytä kerääjäkasvia (esim.rypsi) ensvuonna.
Näin on. Neljäntenä vuonna muuta. Helpointa lienee nollata kierto koko tilalla käyttämällä välikasvia, esimerkiksi pintalevitettyä ruista, vaikka joka 3. vuosi. Proruissi-eliitti tietenkään ei saata ruista käyttää pelkkänä talventörröttäjänä.
-SS-
Tän varaan ei voi oikein laskea, tulee helposti kylvöpäivä vastaan ennenkuin ohrat puitu. Ei toki koske etelärannikon banaanilaakso alueita.
-
4. vuotena jos ei valitse kerääjäkasvitoimenpidettä.
-SS-
ensmäinen laskentavuosi on 2022 !
siis viime vuonna vaikka ohra, tänä vuonna ohra ja ens vuonna 2024 ohra,
niin 2025 oltava muuta kuin ohraa jos ei käytä kerääjäkasvia (esim.rypsi) ensvuonna.
Näin on. Neljäntenä vuonna muuta. Helpointa lienee nollata kierto koko tilalla käyttämällä välikasvia, esimerkiksi pintalevitettyä ruista, vaikka joka 3. vuosi. Proruissi-eliitti tietenkään ei saata ruista käyttää pelkkänä talventörröttäjänä.
-SS-
Tän varaan ei voi oikein laskea, tulee helposti kylvöpäivä vastaan ennenkuin ohrat puitu. Ei toki koske etelärannikon banaanilaakso alueita.
Välikasvi on kylvettävä pääkasvin kylvön jälkeen, mutta ei sanota kuinka paljon jälkeen. Eli ruiskutusuria pitkin ruista levälleen, voi kylvää elokuun viimeinen päivä. Käydäänhän siellä ohrassa glyfosaatitkin levittämässä, miksei sitten siemeniä.
-SS-
-
mites tää nyt on...
"Huomio että kevennetyn muokkauksen ehdot sallivat kevennettyyn muokkaukseen lohkot, jotka on ajettu kertaalleen läpi. Kevennettyyn muokkaukseen voit käyttää jotain seuraavista laitteista.:
kultivaattoria
lautasäes
joustopiikkiäes
lapiorullaäes
rullailmastin"
Onko tässä nyt sitten yksi ajokerta vai kaksi? ::)
https://youtu.be/6QQxsKnpzEw
entäs tällä härpäkkeellä?
https://www.nettikone.com/kronos/combi-3000/2219333
-
Joku Väderstadin topdown sisältää myös useamman muokkauslaitteen peräkkäin. Pahnaa jää maanpinnalle vähemmän kuin huonossa kynnössä. Mutta ei noita pientila hanki, vetotehoakin tarvitaan 200+
-SS-
-
mites tää nyt on...
"Huomio että kevennetyn muokkauksen ehdot sallivat kevennettyyn muokkaukseen lohkot, jotka on ajettu kertaalleen läpi. Kevennettyyn muokkaukseen voit käyttää jotain seuraavista laitteista.:
kultivaattoria
lautasäes
joustopiikkiäes
lapiorullaäes
rullailmastin"
Onko tässä nyt sitten yksi ajokerta vai kaksi? ::)
https://youtu.be/6QQxsKnpzEw
entäs tällä härpäkkeellä?
https://www.nettikone.com/kronos/combi-3000/2219333
No kaipa tossa omassa filmissäsi on periaatteessa kaksi ajokertaa... Ja tuo toisella härpäkkeellä ajo laskettaneen yhdeksi ajokerraksi. Mutta muokkaus yöllä niin kukapa sen tietää, millä yhdistelmällä on ajettu.
-
Yllättävää ettei fosforilannoituksen tiukennuksesta ole ollut lehdissä tai muutenkaan minkäänlaista jupinaa. Edes tukikoulutuksessa maaliskuun alussa ei asia ollut esillä. Eli satokorjauksen rajan muutos 4 tonnista 5.
-
Kysympäs viisaammilta ja varmistelen itselleni. Eli monimuotoisuuskasveille ja vln sekä hoitonurmille voidaan maksaa ekojärjestelmien tukea enintään 25% kokonaispintalasta.
Asian selvyyden helpottamiseksi oletetaan että tilan koko on 100h ja suurin lohko 30h. Jos jaan tämän 30h kahdeksi kasvulohkoksi 25h ja 5h. Molemmat kylvetään samalla seoksella esim lintupelloksi mutta 25hehtaarin lohko ilmoitetaan monimuotoisuuspelloksi ja loppu 5h viherkesannoksi.
Toimiiko systeemi yksinkertaisuudessaan näin vai oonko nyt unohtanut jotain, eikös kesannon maksimi määrä ollut joskus 25%
Kiitos vladimirin tälle kaudelle on lannotteita vaan 70% alasta ja mietin että mitä lopulle tekee, 25% menee joka tapauksessa ainakin vln mutta niistä sais helposti tehtyä myös monimuotoisuus seoksen. Ja kun tuo lohkojen koko ei mee järkevästi tasan niin olisi helppo kylvää yks isompi lohko samalla seoksella ja jakaa sitten koneella erikseen.
Mitä sanoo viisaammat?
-
Ilmoita ennemmin tuotantonurmeksi. Sadonkorjuu velvoitetta kun ei ole niin taitaa tukieuroja tulla enemmän.
25% monimuotoisuus alan lisäksi voi käsittääkseni kylvää 20% maanparannuskasvia. Siemenseos oltava eri mut 45% pääsee korkeamman tuen piiriin jos ei omasta takaa ole nurmen siemeniä ja ostossa ovat jokatapauksessa.
Jokin auringonkukkapelto on kai korkeimmalla tuella, jonkin sellaisen proagrian kuvan näin netissä jota oli jossain tukikoulutuksessa esitelty.
Vaihtoehtoja on sit lisäksi Herne ja härkäpapu jos siementä vain löytyy (kannattaisi aina jonkinlaista varastoa pitää miksei ottaa kiertoonkin). Rypsillä saa myös sen n. Satasen kasvipalkkion plus sadon..
-
Kysympäs viisaammilta ja varmistelen itselleni. Eli monimuotoisuuskasveille ja vln sekä hoitonurmille voidaan maksaa ekojärjestelmien tukea enintään 25% kokonaispintalasta.
Asian selvyyden helpottamiseksi oletetaan että tilan koko on 100h ja suurin lohko 30h. Jos jaan tämän 30h kahdeksi kasvulohkoksi 25h ja 5h. Molemmat kylvetään samalla seoksella esim lintupelloksi mutta 25hehtaarin lohko ilmoitetaan monimuotoisuuspelloksi ja loppu 5h viherkesannoksi.
Toimiiko systeemi yksinkertaisuudessaan näin vai oonko nyt unohtanut jotain, eikös kesannon maksimi määrä ollut joskus 25%
Kiitos vladimirin tälle kaudelle on lannotteita vaan 70% alasta ja mietin että mitä lopulle tekee, 25% menee joka tapauksessa ainakin vln mutta niistä sais helposti tehtyä myös monimuotoisuus seoksen. Ja kun tuo lohkojen koko ei mee järkevästi tasan niin olisi helppo kylvää yks isompi lohko samalla seoksella ja jakaa sitten koneella erikseen.
Mitä sanoo viisaammat?
Ihan hyvin onnistuu kahden eri kasvulohkon käyttö. Tuossa esimerkkitilanteessa tuosta 5ha:n kesantolohkosta tulisi kätevästi myös tuottamaton ala (ent. ekologinen ala), jos sellaiselle olisi tarvetta.
-
Kysympäs viisaammilta ja varmistelen itselleni. Eli monimuotoisuuskasveille ja vln sekä hoitonurmille voidaan maksaa ekojärjestelmien tukea enintään 25% kokonaispintalasta.
Asian selvyyden helpottamiseksi oletetaan että tilan koko on 100h ja suurin lohko 30h. Jos jaan tämän 30h kahdeksi kasvulohkoksi 25h ja 5h. Molemmat kylvetään samalla seoksella esim lintupelloksi mutta 25hehtaarin lohko ilmoitetaan monimuotoisuuspelloksi ja loppu 5h viherkesannoksi.
Toimiiko systeemi yksinkertaisuudessaan näin vai oonko nyt unohtanut jotain, eikös kesannon maksimi määrä ollut joskus 25%
Kiitos vladimirin tälle kaudelle on lannotteita vaan 70% alasta ja mietin että mitä lopulle tekee, 25% menee joka tapauksessa ainakin vln mutta niistä sais helposti tehtyä myös monimuotoisuus seoksen. Ja kun tuo lohkojen koko ei mee järkevästi tasan niin olisi helppo kylvää yks isompi lohko samalla seoksella ja jakaa sitten koneella erikseen.
Mitä sanoo viisaammat?
Ihan hyvin onnistuu kahden eri kasvulohkon käyttö. Tuossa esimerkkitilanteessa tuosta 5ha:n kesantolohkosta tulisi kätevästi myös tuottamaton ala (ent. ekologinen ala), jos sellaiselle olisi tarvetta.
Eikö sitä vln:ää voi kylvää ja ilmoittaa yli 25% menettää vain sen ekokärjestelmä tuen ylimenevältä alalta?
-
Onko missään ollut mainintaa koska peltojen yhdistämisiä ja rajakorjauksia pääsee piirtelemään?
Eikö muina vuosina tähän aikaa ole ollut jo auki?
-
Onko missään ollut mainintaa koska peltojen yhdistämisiä ja rajakorjauksia pääsee piirtelemään?
Eikö muina vuosina tähän aikaa ole ollut jo auki?
Toukokuun puoliväliä väläyteltiin koulutuksessa, joten kunnan maaseutuviranomaiset eivät tule ehtimään kaikkia karttakorjauksia käsittelemäänkään ennen tukihaun päättymistä. Huono juttu!
-
Onko missään ollut mainintaa koska peltojen yhdistämisiä ja rajakorjauksia pääsee piirtelemään?
Eikö muina vuosina tähän aikaa ole ollut jo auki?
Kaikki tukihaut aukeavat toukokuussa, myös korjaukset ja yhdistämiset. Kuulemma tavoitteena 15.5. Korjaukset ja yhdistämiset tulee ilmoittaa 15.6. mennessä. Samoin pitänee ilmoittaa, mitä tukia haetaan.
https://www.mantsala.fi/yrittaminen-ja-tyo/yrittajille/maaseutupalvelut/paatukihaku-vuonna-2023/
Se, että pitääkö kasvitiedot olla ilmoitettuna edes alustavasti 15.6. mennessä on vähän epäselvää. Kuitenkin kasvulohkotietoja voinee sitten muuttaa 2.10. asti.
Hakuopas löytyy tuolta, mutta sitä täydennetään vielä ilmeisesti pitkään ja ehkä muutellaankin... https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/
Että taas lähdetään kylvöille, eikä ole vielä kaikki asiat edes selvillä, miten pitää toimia...
-
Ympissä tuo valinnaisten toimenpiteiden kasvintuhooja sovellus, missään ei taideta kertoa millainen sovellus käy. Basfilla on xarvio scouting, mutta käykö tarkastajalle, onkin eri juttu. Muuten voisi olla helppo tapa toteuttaa tukiehtoja. Onko joku perillä tästä asiasta?
-
Ympissä tuo valinnaisten toimenpiteiden kasvintuhooja sovellus, missään ei taideta kertoa millainen sovellus käy. Basfilla on xarvio scouting, mutta käykö tarkastajalle, onkin eri juttu. Muuten voisi olla helppo tapa toteuttaa tukiehtoja. Onko joku perillä tästä asiasta?
Itse ainakin ajattelin xarviota käyttää. Ihan hyödyllisen oloinen jopa ja ennen kaikkea ilmainen :D
-
Tukikoulutuksessa sanoivat, että kerääjäkasvustossa pitää olla vähintään kahta kasvia. Ruokaviraston ohjesivulta en tätä rajoitusta löydä. Siellä sanotaan vain, että kasvusto ei saa olla pelkästään typensitojakasvia. Miten lienee?
-
Tukikoulutuksessa sanoivat, että kerääjäkasvustossa pitää olla vähintään kahta kasvia. Ruokaviraston ohjesivulta en tätä rajoitusta löydä. Siellä sanotaan vain, että kasvusto ei saa olla pelkästään typensitojakasvia. Miten lienee?
Nyt ovat taas laukalla ihmiset. Aikaisempi pikkumäärä valkoapilaa oli vaivattomin, eikä ollut koskaan vaarassa kasvaa viljan yli. Nyt kiristys on tullut siinä, että pelkästään typensitojakasvia yksinään ei voi olla.
Kerääjäkasvin kasvimääritelmä on Ruokaviraston sivulla:
Kerääjäkasvi voi olla
*italianraiheinä tai muu nurmiheinä
*apilat, mailaset, virnat, keltamaite
*usean kasvilajin seos, joka voi sisältää enintään 10 % siemenseoksen painosta muita kukkivia yksivuotisia kasveja.
*yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretikka.
*vilja, jos lohkolla on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Huomioi, että kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista."
Tällöin jos käyttää typpeä sitovaa kasvia, pitää olla toinen kasvi, joka EI ole typensitojakasvi.
-SS-
-
Tukikoulutuksessa sanoivat, että kerääjäkasvustossa pitää olla vähintään kahta kasvia. Ruokaviraston ohjesivulta en tätä rajoitusta löydä. Siellä sanotaan vain, että kasvusto ei saa olla pelkästään typensitojakasvia. Miten lienee?
Nyt ovat taas laukalla ihmiset. Aikaisempi pikkumäärä valkoapilaa oli vaivattomin, eikä ollut koskaan vaarassa kasvaa viljan yli. Nyt kiristys on tullut siinä, että pelkästään typensitojakasvia yksinään ei voi olla.
Kerääjäkasvin kasvimääritelmä on Ruokaviraston sivulla:
Kerääjäkasvi voi olla
*italianraiheinä tai muu nurmiheinä
*apilat, mailaset, virnat, keltamaite
*usean kasvilajin seos, joka voi sisältää enintään 10 % siemenseoksen painosta muita kukkivia yksivuotisia kasveja.
*yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretikka.
*vilja, jos lohkolla on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.
Huomioi, että kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista."
Tällöin jos käyttää typpeä sitovaa kasvia, pitää olla toinen kasvi, joka EI ole typensitojakasvi.
-SS-
Kyl kyl mut väitän et mäkin olen sellaisen koulutuksen kuullut missä on puhuttu siitä et kata kasvia oltava.
Lähtisin kuitenkin siitä et jos ruokaviraston sivuilla ja ennenkaikkea niissä sitoumus ehdoissa lukee tuon SS:n laittaman tekstin mukaan niin sanoisin et se on se laki mitä pitää noudattaa..
-
Tietäisikö kukaan onko saneerauskasvien viljelystä mitä tarkempia sääntöjä: Ilmeisesti yksikin laji piisaa, mutta onko kylvömäärillä minimiä? Ja saako mukaan laittaa saneerauskasvilistan ulkopuolisia kasveja? Ainakin ohjeessa lukee että "Voit perustaa saneerauskasvilla seuraavan vuoden kasvuston". Ja listan kasvit taitavat olla melko lailla yksivuotisia, tosin onhan siellä kumina. Ehkä tuo koskee vain sitä.
Olisi vaan ollut vähän virnaa ja ajattelin että jos mukaan laittaisi rukiin tai syysrypsin jämät ja alkusyksystä niittäisi, niin kohtuuttoman hyvällä tuurilla voisi saada seuraavaksi vuodeksi satokasvin.
-
Kerääjäkasviksi nyt voi laittaa mitä vaan vihertävää, kunhan ei ole viljakasvi. Tuskin satelliitti pystyy näkemään mitä siellä viljan seassa kasvaa, eikä se tunnista kasvilajeja edes puinnin jälkeen. On aika pieni mahdollisuus että kukaan tulee paikan päälle tutkimaan mitä siemeniä on kylvetty kerääjäkasviksi.
-
Juu pikanurmiseokset ovat halpoja ja italoheinää joukkoon. Kylvömäärä 15-30 kg/ha erillisellä laahavannaskylvöllä matalaan ristikkäin viljan kylvöön nähden. Jyräpyörät perässä ja löysä jälkiäes.
Sillä tavalla olen saanut näkyvää orasta havaittavaksi asti. Mutta kelit ovat kokeilujeni aikana olleet kuivat ja sateettomat, jo 1960- luvulla Mietoisissa tehtiin suojaviljaan samalla tavalla kylvökokeita ja tiedettiin tuo menetelmä toimivaksi ja muut kevätkylvömenetelmät savisilla mailla lähinnä kelvottomiksi.
Meillä kylvettiin nurmet usein syyskylvönä, kun nyt muistelen paremmin.
Tällä aukealla keksittiin aikanaan kerääjäkasvitoimenpiteen alussa ne viskoviskot, oraille mullokselle jopa korsiintuneeseen kasvustoon ajettiin mitään ei noussut kun maa oli 10 cm halkeillutta kuivaa tuhkaa. Itse kylvin jopa kolme kertaa, kolmena vuotena sen jälkeen nousi hyvä heinänoras syyssateissa pintaan. Mutta ei kylvövuonna. Että se on kuivana keväänä kuin pistäisi siemeniä pankkiin.
Turhaan ostin heinänsiemenlaatikon Jukoonkin. Se pudottaa välijyrälle ne siemenet. Yhden kerran rankkasateen alle kylvettynä apilat ja heinät itivät. 50 mm taisi tulla. Onneksi oli kevätkyntö, taisi olla ainoa palsta, jossa ei ollut liettymisvaurioita
Muina vuosina itämistulos oli todella heikko, joten olen hylännyt koko laatikon käytön. Jukon laahavannas omalla painollaan juuri kylvetyn yli, on juuri sopiva kylvösyvyys, kosteuttakin löytyy ainakin lannoitevantaiden auraamissa raidoissa.
-SS-
-
Tukimuotona kerääjäkasvit ei ole ollut tuttu, mutta nyt kun niillä saa perustaa kasuston kysyisin seuraavaa. Saako vihantaviljana korjattavasta säilörehusta nostaa kerääjä kasvi palkkion, kun kylvön yhteydessä sinne on perustettu nurmi. Ja sama koskee samaa kasvia, mutta laitumena. Näyttää toki syksyllä nurmelta ::)
-
Saa
-
Juu pikanurmiseokset ovat halpoja ja italoheinää joukkoon. Kylvömäärä 15-30 kg/ha erillisellä laahavannaskylvöllä matalaan ristikkäin viljan kylvöön nähden. Jyräpyörät perässä ja löysä jälkiäes.
Sillä tavalla olen saanut näkyvää orasta havaittavaksi asti. Mutta kelit ovat kokeilujeni aikana olleet kuivat ja sateettomat, jo 1960- luvulla Mietoisissa tehtiin suojaviljaan samalla tavalla kylvökokeita ja tiedettiin tuo menetelmä toimivaksi ja muut kevätkylvömenetelmät savisilla mailla lähinnä kelvottomiksi.
Meillä kylvettiin nurmet usein syyskylvönä, kun nyt muistelen paremmin.
Tällä aukealla keksittiin aikanaan kerääjäkasvitoimenpiteen alussa ne viskoviskot, oraille mullokselle jopa korsiintuneeseen kasvustoon ajettiin mitään ei noussut kun maa oli 10 cm halkeillutta kuivaa tuhkaa. Itse kylvin jopa kolme kertaa, kolmena vuotena sen jälkeen nousi hyvä heinänoras syyssateissa pintaan. Mutta ei kylvövuonna. Että se on kuivana keväänä kuin pistäisi siemeniä pankkiin.
Turhaan ostin heinänsiemenlaatikon Jukoonkin. Se pudottaa välijyrälle ne siemenet. Yhden kerran rankkasateen alle kylvettynä apilat ja heinät itivät. 50 mm taisi tulla. Onneksi oli kevätkyntö, taisi olla ainoa palsta, jossa ei ollut liettymisvaurioita
Muina vuosina itämistulos oli todella heikko, joten olen hylännyt koko laatikon käytön. Jukon laahavannas omalla painollaan juuri kylvetyn yli, on juuri sopiva kylvösyvyys, kosteuttakin löytyy ainakin lannoitevantaiden auraamissa raidoissa.
-SS-
Nytpäs ei enää kylvetä kerääjää piensiemenlaatikosta tai sähköhuiskalla kylvön yhteydessä.
Kylvö pitää tehdä pääkasvin kylvön jälkeen. Ei ennen eikä kylvön yhteydessä.
Suitsii kummasti innokkaita raha-automaatin käyttäjiä..
-
Juu pikanurmiseokset ovat halpoja ja italoheinää joukkoon. Kylvömäärä 15-30 kg/ha erillisellä laahavannaskylvöllä matalaan ristikkäin viljan kylvöön nähden. Jyräpyörät perässä ja löysä jälkiäes.
Sillä tavalla olen saanut näkyvää orasta havaittavaksi asti. Mutta kelit ovat kokeilujeni aikana olleet kuivat ja sateettomat, jo 1960- luvulla Mietoisissa tehtiin suojaviljaan samalla tavalla kylvökokeita ja tiedettiin tuo menetelmä toimivaksi ja muut kevätkylvömenetelmät savisilla mailla lähinnä kelvottomiksi.
Meillä kylvettiin nurmet usein syyskylvönä, kun nyt muistelen paremmin.
Tällä aukealla keksittiin aikanaan kerääjäkasvitoimenpiteen alussa ne viskoviskot, oraille mullokselle jopa korsiintuneeseen kasvustoon ajettiin mitään ei noussut kun maa oli 10 cm halkeillutta kuivaa tuhkaa. Itse kylvin jopa kolme kertaa, kolmena vuotena sen jälkeen nousi hyvä heinänoras syyssateissa pintaan. Mutta ei kylvövuonna. Että se on kuivana keväänä kuin pistäisi siemeniä pankkiin.
Turhaan ostin heinänsiemenlaatikon Jukoonkin. Se pudottaa välijyrälle ne siemenet. Yhden kerran rankkasateen alle kylvettynä apilat ja heinät itivät. 50 mm taisi tulla. Onneksi oli kevätkyntö, taisi olla ainoa palsta, jossa ei ollut liettymisvaurioita
Muina vuosina itämistulos oli todella heikko, joten olen hylännyt koko laatikon käytön. Jukon laahavannas omalla painollaan juuri kylvetyn yli, on juuri sopiva kylvösyvyys, kosteuttakin löytyy ainakin lannoitevantaiden auraamissa raidoissa.
-SS-
Nytpäs ei enää kylvetä kerääjää piensiemenlaatikosta tai sähköhuiskalla kylvön yhteydessä.
Kylvö pitää tehdä pääkasvin kylvön jälkeen. Ei ennen eikä kylvön yhteydessä.
Suitsii kummasti innokkaita raha-automaatin käyttäjiä..
SKN:llä väärää tietoa:
Ympin ohjeet:
Kylvä kerääjäkasvi viimeistään 15.8. Voit kylvää kerääjäkasvin viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viljan orasvaiheessa.
-
Tää on tätä, jopa SKÄNÄ on sekaisin kuin saunalamppu. Kyse kait välikasvin kylvöstä.
-
Tää on tätä, jopa SKÄNÄ on sekaisin kuin saunalamppu. Kyse kait välikasvin kylvöstä.
On tää ..vuosikausia jankutettiin koulutuksissa, maatalouslehdissä ym. kuinka tärkeitä on ne 1 m pientareet valtaojien varsilla, että muistakaa nyt varmasti ne, ja jos äes
oli hipaissutkin pientaretta, tuli sanktio, jos joutui valvontaan, nyt ne ei olekaan enää tärkeitä kun niitä ei tarvitsekaan olla, sen sijaan on tullut paljon uusia pikkutarkkoja määräyksiä monista muista jutuista, pitää taas muistaa monia päivämääriä, mitä hömppäkasveja saa missäkin tukimuodossa olla, ei niitä kyllä muista, vaan niitä pitää netistä käydä tarkistamassa, kun painettuja ohjeitakaan ei enää julkaista.
Ja loppujen lopuksi paljon tulee lisätyötä, jos haluaa päästä edes lähelle entisiä tukitasoja.
-
Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.
Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.
-
Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.
Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.
Mistä sää nyt sönkötät ?
Ai sää vieläkin meinaat vängätä kahta eri asiaa yhteen.
Ja siellä maataloustoimistolla tunnutaan olevan lähes yhtä sekaisin kuin kentälläkin. Jopa koulutusta vedetään niin että ei tiedetä saako sitä ohoraa olla kaksi vai kolme vuotta peräkkäin ;D
-
Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.
Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.
Menee saivarteluksi nyt. Ei ketään kiinnosta mihin ajankohtaan se kerääjäkasvi on kylvetty, koska se ei ole olennaista, vaan se on olennaista että muodostuu tasainen kasvusto sinne pääkasvin alle, jolloin kerääjäkasvi tekee sen tehtävän mihin se on tarkoitettu.
-
Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.
Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.
Menee saivarteluksi nyt. Ei ketään kiinnosta mihin ajankohtaan se kerääjäkasvi on kylvetty, koska se ei ole olennaista, vaan se on olennaista että muodostuu tasainen kasvusto sinne pääkasvin alle, jolloin kerääjäkasvi tekee sen tehtävän mihin se on tarkoitettu.
Ei oo saivartelua, mutta SKN on nyt väärässä kasvissa kiinni. Välikasvia ei saa kylvää samalla ajolla. Tuota minä en sitten vaan ymmärrä. Selvää vastausta edes siihen saako kylvää samana päivänä ei taida olla kerrottu.
-
Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.
Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.
Menee saivarteluksi nyt. Ei ketään kiinnosta mihin ajankohtaan se kerääjäkasvi on kylvetty, koska se ei ole olennaista, vaan se on olennaista että muodostuu tasainen kasvusto sinne pääkasvin alle, jolloin kerääjäkasvi tekee sen tehtävän mihin se on tarkoitettu.
Ei oo saivartelua, mutta SKN on nyt väärässä kasvissa kiinni. Välikasvia ei saa kylvää samalla ajolla. Tuota minä en sitten vaan ymmärrä. Selvää vastausta edes siihen saako kylvää samana päivänä ei taida olla kerrottu.
Toiset puhuu välikasvista, toiset kerääjäkasvista, niil on tietysti eri säännöt.
-
Välikasvi kuuluu ehdollisuuden viljelykiertoon, kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide, Ei todellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa.
-SS-
-
Välikasvi kuuluu ehdollisuuden viljelykiertoon, kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide, Ei todellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa.
-SS-
Tismalleen.
-
Tää on tätä, jopa SKÄNÄ on sekaisin kuin saunalamppu. Kyse kait välikasvin kylvöstä.
On tää ..vuosikausia jankutettiin koulutuksissa, maatalouslehdissä ym. kuinka tärkeitä on ne 1 m pientareet valtaojien varsilla, että muistakaa nyt varmasti ne, ja jos äes
oli hipaissutkin pientaretta, tuli sanktio, jos joutui valvontaan, nyt ne ei olekaan enää tärkeitä kun niitä ei tarvitsekaan olla, sen sijaan on tullut paljon uusia pikkutarkkoja määräyksiä monista muista jutuista, pitää taas muistaa monia päivämääriä, mitä hömppäkasveja saa missäkin tukimuodossa olla, ei niitä kyllä muista, vaan niitä pitää netistä käydä tarkistamassa, kun painettuja ohjeitakaan ei enää julkaista.
Ja loppujen lopuksi paljon tulee lisätyötä, jos haluaa päästä edes lähelle entisiä tukitasoja.
kuinkas lähelle valtaojaa nyt saa kylvää🤔
-
Välikasvi kuuluu ehdollisuuden viljelykiertoon, kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide, Ei todellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa.
-SS-
Tismalleen.
No miksi SKN ehdotti kerääjäkasvin kylvöön sellaisia erikoisuuksia, jotka eivät siihen liity ?
-
Välikasvi kuuluu ehdollisuuden viljelykiertoon, kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide, Ei todellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa.
-SS-
Tismalleen.
No miksi SKN ehdotti kerääjäkasvin kylvöön sellaisia erikoisuuksia, jotka eivät siihen liity ?
Kerääjäkasviautomaatti on poistunut kahdesta syystä, toinen on se että sateliittien tarkkuus puinnin jälkeen riittää siihen ,että tasaista kerääjäkasvi ei saa näyttämään tasaiselta johtuen pellon märistä/kuivista paikoista, joita ei maan tasalta näe. Se antaa hallinnolle mahdollisuuden evätä lohkolta kerääjäkasvikorvaus. Ja toinen syy on se että 33 prosenttia viimevuoden kasvista ei saa olla sama samalla lohkolla, jos meinää hakea kerääjäkasvitukea. Poislukien nurmet ja kesannot. Harmi sinänsä, että tämä aikaisemmin kerääjäkasvitukena lanseerattu lisätuki, joka pelasti monen viljelijän oman ruokailun poistuu liikevaihtovalikoimasta. Täytyy koittaa korvata se toisella tai sitten vähentää kuluja kerääjäkasvi tuen määrän osalta. Jää plus/miinus 0 tilanne. 5 päivää enään tukihakemuksen tekoon. Hyvää aikaa siihen kun pellollekkaan ei pääse, kun on lumi maassa..
-
Viljelykiertovaatimus ei johdu kerääjäkasvitoimenpiteestä. 2023 on lyhytaikainen poikkeus olemassa, jos ei valitse kyseistä kerääjätoimenpidettä.
Viljelykiertovaatimusta joutuu 2024 alkaen soveltamaan joka tapauksessa, eli kannattanee kerätä tuet pois heti alussa, voi olla, että kerääjäkasveista ei irtoa muutamaa kymppiä enempää myöhempinä vuosina.
Viljelykiertovaatimus ei nyt edes ole mikään mörkö, ainakaan nimimerkille "Ruisrypsimohralvehnä" ?
-SS-
-
Viljelykiertovaatimus ei johdu kerääjäkasvitoimenpiteestä. 2023 on lyhytaikainen poikkeus olemassa, jos ei valitse kyseistä kerääjätoimenpidettä.
Viljelykiertovaatimusta joutuu 2024 alkaen soveltamaan joka tapauksessa, eli kannattanee kerätä tuet pois heti alussa, voi olla, että kerääjäkasveista ei irtoa muutamaa kymppiä enempää myöhempinä vuosina.
Viljelykiertovaatimus ei nyt edes ole mikään mörkö, ainakaan nimimerkille "Ruisrypsimohralvehnä" ?
-SS-
Tää viljelykiertovaatimus "pakottaa" ottaan yhden lajin lisää viljelykseen, ja samalla heikentää täysien rekkakuormien myyntiä ostajille. Toivottavasti tämä 33 prosentin viljelykiertovaatimus poistuu kesken ohjelmakauden oman mahdottomuuden takia. Ihmettelen, mitä hyötyä ympäristölle siitä on :) vai onko sen tarkoitus vain hankaloittaa oikeiden viljelijöiden tavoitteita tuottaa ruokaa Suomalaisille. Kyllä me tiedetään kuinka tärkeä on vaihtaa kasvia, ei me siihen mitään pakkoa tarvita. Olikohan jo sankition määrä tiedossa, jos sitä ei pysty vuosittain toteuttaa. Niinvois vähän laskea mitä sen kanssa tekee.
-
^
Eihän tuo 33% vaatimus ole kuin ensimmäisenä vuonna. Näin minä olen ymmärtänyt , mutta toki ei mikään ihme jos olen ymmärtänyt väärin ;D Sitten samaa kasvia saa olla peräkkäin korkeintaan kolme vuotta.
-
^
Eihän tuo 33% vaatimus ole kuin ensimmäisenä vuonna. Näin minä olen ymmärtänyt , mutta toki ei mikään ihme jos olen ymmärtänyt väärin ;D Sitten samaa kasvia saa olla peräkkäin korkeintaan kolme vuotta.
Ei kun kyllä se on ihan joka vuosi. Eikä auta yhtään vaikka olis ollut 50% pinta-alasta nurmella ja kylväiset ne kaikki viljalle joudut silti vaihtamaan 33%:lla edellisen vuoden yksivuotisten kasvien alasta kasvia.
Ihan hanurista koko viljelykiertovaatimus, sinänsä en kasvivuorotusta vastusta mulla on jo valmiiksi huomattavasti keskimääräistä kasvitilaa monipuolisempi kierto, mutta tällainen kaavamainen suhteellisen suurella osuudella pinta-alasta tapahtuva pakko on hankala.
-
^
Eihän tuo 33% vaatimus ole kuin ensimmäisenä vuonna. Näin minä olen ymmärtänyt , mutta toki ei mikään ihme jos olen ymmärtänyt väärin ;D Sitten samaa kasvia saa olla peräkkäin korkeintaan kolme vuotta.
Ei kun kyllä se on ihan joka vuosi. Eikä auta yhtään vaikka olis ollut 50% pinta-alasta nurmella ja kylväiset ne kaikki viljalle joudut silti vaihtamaan 33%:lla edellisen vuoden yksivuotisten kasvien alasta kasvia.
Ihan hanurista koko viljelykiertovaatimus, sinänsä en kasvivuorotusta vastusta mulla on jo valmiiksi huomattavasti keskimääräistä kasvitilaa monipuolisempi kierto, mutta tällainen kaavamainen suhteellisen suurella osuudella pinta-alasta tapahtuva pakko on hankala.
Joo väärässä olin - googlasin kirjoitukseni jälkeen.
-
Eiks toi kierto nyt helppo toteuttaa jos viljelee tänä vuonna ohraa ja ens vuonna kauraa. Eri asia jos haluaa viljellä joka vuosi vaik vehnää.. ::)
Itse ajattelen et auttaa pienempiä tiloja kun ei ole vuosittaista kolmen kasvin vaatimusta vaan voi vuosittain pitää samaa kasvia kunhan se on seuraavana vuonna eri kasvia..
-
Onhan tämä viljelykierto jopa helpompi kuin vanha kolmen kasvin vaatimus !
Varaa ne 33% ns. kiertolohkoksi ja jättää 67% kolmeksi vuodeksi odottamaan neljännen vuoden kokotilan rypsiä. Vaihtolohkolla voi kokeilla välikasviakin. Helpoin on pintalevitetty ruis. Seuraavana vuonna sitten pintalevitetty apila/syysvehnä/öljykasvi.
Ehdollisuuden oppaassa taulukossa 12 on kyllä tarkkuutta vaativa esimerkki. Välikasvi käy kaikkina muina vuosina eli 1. 2. ja 3. vuoden kierron katkojaksi, mutta ei 4. vuoden välikasvi kelpaa, eli kesällä kasvussa oleva kasvi ei neljäntenä vuotena vaihdu syksyllä kylvetyllä välikasvilla !
-SS-
-
Onhan tämä viljelykierto jopa helpompi kuin vanha kolmen kasvin vaatimus !
Varaa ne 33% ns. kiertolohkoksi ja jättää 67% kolmeksi vuodeksi odottamaan neljännen vuoden kokotilan rypsiä. Vaihtolohkolla voi kokeilla välikasviakin. Helpoin on pintalevitetty ruis. Seuraavana vuonna sitten pintalevitetty apila/syysvehnä/öljykasvi.
Ehdollisuuden oppaassa taulukossa 12 on kyllä tarkkuutta vaativa esimerkki. Välikasvi käy kaikkina muina vuosina eli 1. 2. ja 3. vuoden kierron katkojaksi, mutta ei 4. vuoden välikasvi kelpaa, eli kesällä kasvussa oleva kasvi ei neljäntenä vuotena vaihdu syksyllä kylvetyllä välikasvilla !
-SS-
Kiitos SS tuosta hyvästä vinkistä, sillä pääsee 5 vuotta eteenpäin. Harmillinen tilanne on se että tämmöinen tukiehto tulee vasta nyt tietoon. Jos asia olisi ollut vaikka vaan vuosi sitten tiedossa niin olisin laittanut rukiin toiseen paikkaan..Niin olisin päässyt kylvään ja ilmoittaan kerääjäkasvin. Samoin viljelysopimukset olisi voinut tehdä toisella tavalla. Tämä on yksi esimerkki siitä kuinka pitkäjänteistä hommaa tää viljely on..Vielä kun saisi tiedon, paljonko se tukimäärä prosentteina putoaa tämän vuoden maksatuksen osalta, vai odotellaanko tässä mahdollista katovuotta ja kerrotaan se vasta sitten. Mun tulkintani on , kun kelit on tota luokkaa toukouun 3. päivä ja lannoitteet on maksanut ton mitä on maksanut ja viljasta saa sen mitä saa, niin onhan tässä hyvät mahdollisuudet katovuodeksi.
-
Välikasvi on kyllä parasta mitä tukihallinto on pitkään aikaan keksinyt. Nyt voin taas avata lähes 30 vuotta kestäneen rukiinviljelyputken ja hukata traktorinkuormallisen tuota ongelmajäteruista ensi elokuulla peltoon. Syysmuokkaus - jos syksy on kohtuullinen - ja ainakin kasvipeitteisyys toteutuvat samalla kertaa, viljelykierto nollaantuu. Jos jaksaa, voi jatkaa osan kasvustosta sadoksi asti. Rukiin sadon kunnollinen tuotto tulee TOS-siemenestä.
Ruis on todella helppo lopettaa keväällä, koska on niin herkkä glyfosaatille. Öljykasveilla ei tarvita välttämättä edes glyfosaattia, koska Targa et al poistaa syysviljan tehokkaasti.
-SS-
-
Vipu auki, mutta tietenkin se tukiarvio puuttuu. Tuota olis voinut käyttää helppona excelin korvikkeena.
-
Vipu auki, mutta tietenkin se tukiarvio puuttuu. Tuota olis voinut käyttää helppona excelin korvikkeena.
On ollut auki jo to 3.5 lähtien ja loppuviikosta tulikin laitettua hakemus aika pitkälle valmiiksi. Viime vuoden kasvulohkojen geometriaa ei tunnistanut, joten niiden uudelleenrajaamista en vielä ehtinyt tehdä.
-
Viherlannoitus nurmet tulee edelis vuodet mukaan laskettua tuleville vuosille. Vähän auki jäi mulle nyt nää satokasvi vuoro , ei ongelma mulle, mutta laskeeko ne edelis vuoden pohjaksi jo nyt vai onko nollaus nyt?
Siis jos vehnää ollut jo siinä lohkossa tarpeeksi vuosia takaperin, voiko nyt laitaa vehnää?
-
Viherlannoitus nurmet tulee edelis vuodet mukaan laskettua tuleville vuosille. Vähän auki jäi mulle nyt nää satokasvi vuoro , ei ongelma mulle, mutta laskeeko ne edelis vuoden pohjaksi jo nyt vai onko nollaus nyt?
Siis jos vehnää ollut jo siinä lohkossa tarpeeksi vuosia takaperin, voiko nyt laitaa vehnää?
Jos laitat kerääjäkasvia johonkin niin silloin sinulla alkaa viljelykierto jo tänä vuonna eli verrataan viime vuoteen yksivuotisten kasvien osalta. Jos et niin viljelykierto alkaa vasta 2024 ja silloin verrataan tähän vuoteen.
Jos on vanhoja viherlannoitusnurmia niin nehän kelpasi vain jos kylvetty oliko se nyt neljällä kasvilla.
-
Koskeeko nää viljelykierrot ja peräkkäisvuosisäännöt myös hömppäheiniä, kuten luonnonhoitopeltoja?
-
Viherlannoitus nurmet tulee edelis vuodet mukaan laskettua tuleville vuosille. Vähän auki jäi mulle nyt nää satokasvi vuoro , ei ongelma mulle, mutta laskeeko ne edelis vuoden pohjaksi jo nyt vai onko nollaus nyt?
Siis jos vehnää ollut jo siinä lohkossa tarpeeksi vuosia takaperin, voiko nyt laitaa vehnää?
Jos laitat kerääjäkasvia johonkin niin silloin sinulla alkaa viljelykierto jo tänä vuonna eli verrataan viime vuoteen yksivuotisten kasvien osalta. Jos et niin viljelykierto alkaa vasta 2024 ja silloin verrataan tähän vuoteen.
Jos on vanhoja viherlannoitusnurmia niin nehän kelpasi vain jos kylvetty oliko se nyt neljällä kasvilla.
Kyll tää tästä, Pitäis varmaan kirjautua vipuun ja klikkaa ympäriinsä ennen kuin ryhtyy kylvää tosisaan.
Pölyttäjien ravintokasviksi rypsi, saiko niitä ruiskuttaa just ötököitä vastaan? Hieman ristiriitaa?
-
Koskeeko nää viljelykierrot ja peräkkäisvuosisäännöt myös hömppäheiniä, kuten luonnonhoitopeltoja?
Eikös nää koske vain yksivuotisia kasveja.
-
Niin, vipuun kävin ja klikkasin ne "varmat" eli syysviljat ja ikikessannot. Sitten nää Pölyttäjien ravintokasviksi rypsi, kolme lohkoo, ala yli sen 0,5 muttei kuitenkaan sallinut klikata sen vaihtoehdoksi. Miten sen kirrättä kun b lohko näköjään on tuomonen ikikesannon suokolkka ja varjoinen? Väkisin vai klikka sen yhdeksi lohkoksi ja vedota just "sama ala kuin muu lohko" ja sääolojen vuoksi?
Ja ei näköjään se mikä on ollut, se että alustavasti kuinka paljon tukee saa ei ole näkyvissä
-
Pölyttäjien ravintokasvit on ns. ympäristökohtainen tilakohtainen valinnainen toimenpide. Niitä valinnaisia pitää kerätä kaksi.
Toimenpide EI ole mikään monimuotoisuus tms. hömppä. Se on vain sitoumus viljellä satotarkoituksessa, lannoitteita ja kasvinsuojelua käyttäen, listan mukaisia pölyttäjille suotuisia kasveja vähintään kahdella yli 0,5 ha:n kokoisella peruslohkolla. Koko peruslohko pitää olla käytössä.
-SS-
-
Viherlannoitus nurmet tulee edelis vuodet mukaan laskettua tuleville vuosille. Vähän auki jäi mulle nyt nää satokasvi vuoro , ei ongelma mulle, mutta laskeeko ne edelis vuoden pohjaksi jo nyt vai onko nollaus nyt?
Siis jos vehnää ollut jo siinä lohkossa tarpeeksi vuosia takaperin, voiko nyt laitaa vehnää?
Jos laitat kerääjäkasvia johonkin niin silloin sinulla alkaa viljelykierto jo tänä vuonna eli verrataan viime vuoteen yksivuotisten kasvien osalta. Jos et niin viljelykierto alkaa vasta 2024 ja silloin verrataan tähän vuoteen.
Jos on vanhoja viherlannoitusnurmia niin nehän kelpasi vain jos kylvetty oliko se nyt neljällä kasvilla.
Onkohan tuhon vln:n 4 kasviin tullut mitään tarkennusta?
Pitääkö kasvustosta todeta 4 kasvia vai kylväissä olla se 4 kasvia?
Usein on käynyt että seuraavana vuonna vain apilaa pellossa...
Kelpaako apila+siilon pohjilta vanhat tossiviljat (ruis,kaura&vehnä), kunhan vain typensitojan osuus on >=20%).
Vai pitääkö olla monivuotisia nurmen siemeniä..
Itellä kun on vielä hyvin itävää tossiapilaa suursäkillinen niin enpä ala ostamaan kaupan siemeniä lisukkeeksi.. merkataan sitten sr-nurmeksi ja murskataan maahan...
-
Nyt kun kylvöt on ohitse ja tukihakemus on jätetty ennen kylvöjä ja märkyyden takia ja siemenen loppumisen takia ei kaikki mennyt niinkuin tukihakemuksessa ajattelin. Niin kuinka se kasvi vaihdetaan siellä hakemuksessa. Käykö se Vipu mobiili sovelluksella. ja onnistuuhan se kasvilohko kerrallaan? entisellä ohjelmakaudella täytyi ottaa koko tukihakemus pois ja lähettää vaihtuvilla kasveilla. Toivotaan että tällä ohjelmakaudella kasvin vaihto olisi helpompaa.
-
Eikös siihen kasvulohkoon vain klikata ja vaihdetaan kasvi sen mukaan. Kasvulohkojen rajoja voi siirrellä ja jopa poistaa tai lisätä.
Sitä en tiedä, mitä tapahtuu, jos on lähettänyt jo hakemuksen, hukkaako Vipu kaikki lohkot ja kasvit, jos hakemusta haluaa muuttaa ? En tiedä syytä, miksi se pitäisi laittaa eteen päin ennen määräpäivää. Kirjaan kylvöjen edistymistä siihen vipukarttaan, ja lähetän, vasta kun vipuneuvoja ei löydä virheitä. Hakemusta kasatessa se ilmoittaa myös pakkokesantoprosentin ja viljelykiertoprosentin, jolloin voi muuttaa viljelypäätöstä, jos lohkoja on jäljellä..
Onko hakemuksen aikaisessa lähetyksessä tavoiteltu sitä, että saadaan siirrettyä lohkot viljelysuunnitteluohjelmaan ?
Havaitsin jo jonkin aikaa sitten, että kylvöt ja ruiskutukset ja lannoitukset on helpompi listata ruutupaperille, ja sitten kun saa vipuhakemuksen synkronoiduksi viljelyohjelman kanssa, voi tallettaa toimenpiteet lohkoille sopivasti, ja lohkot ovat varmuudella samat kummassakin.
Ainakin Peltotuen Nutikka on vain niin mahdoton, että sillä ei pysty tekemään yhtään mitään, ehkä ohjelman tekijä jos näyttäisi, miten lohkot on ollut tarkoitus ollenkaan saada piirretyksi. Nutikan kehittäjä on selvästi ollut yliälykäs, Vipussa lohkojen piirto sentään onnistuu, tämmöiseltö vähän hitaammalta ihmiseltäkin. Samoin uusien viljelyyn tulleiden lohkojen kirjaaminen on viljelysuunnitelmaohjelmaan - ainakin Peltotukeen - käytännössä mahdotonta, Vipun kautta siirrettynä nekin tulevat suoraan sinne viljelysuunnitteluohjelmaan.
Vipu ei paljon lisää tarvitsisi, vain viljelymuistiinpanot, niin se olisi valmis paketti ! Toimisi jo pellollakin kuin Sirppi konsanaan.
-SS-
-
Sirppi ja vasara
-
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sirppi_appi.jpg)
Kuva: Sirppi - sovellus
http://www.sirppi.fi
-
Eikös siihen kasvulohkoon vain klikata ja vaihdetaan kasvi sen mukaan. Kasvulohkojen rajoja voi siirrellä ja jopa poistaa tai lisätä.
Sitä en tiedä, mitä tapahtuu, jos on lähettänyt jo hakemuksen, hukkaako Vipu kaikki lohkot ja kasvit, jos hakemusta haluaa muuttaa ? En tiedä syytä, miksi se pitäisi laittaa eteen päin ennen määräpäivää. Kirjaan kylvöjen edistymistä siihen vipukarttaan, ja lähetän, vasta kun vipuneuvoja ei löydä virheitä. Hakemusta kasatessa se ilmoittaa myös pakkokesantoprosentin ja viljelykiertoprosentin, jolloin voi muuttaa viljelypäätöstä, jos lohkoja on jäljellä..
Onko hakemuksen aikaisessa lähetyksessä tavoiteltu sitä, että saadaan siirrettyä lohkot viljelysuunnitteluohjelmaan ?
Havaitsin jo jonkin aikaa sitten, että kylvöt ja ruiskutukset ja lannoitukset on helpompi listata ruutupaperille, ja sitten kun saa vipuhakemuksen synkronoiduksi viljelyohjelman kanssa, voi tallettaa toimenpiteet lohkoille sopivasti, ja lohkot ovat varmuudella samat kummassakin.
Ainakin Peltotuen Nutikka on vain niin mahdoton, että sillä ei pysty tekemään yhtään mitään, ehkä ohjelman tekijä jos näyttäisi, miten lohkot on ollut tarkoitus ollenkaan saada piirretyksi. Nutikan kehittäjä on selvästi ollut yliälykäs, Vipussa lohkojen piirto sentään onnistuu, tämmöiseltö vähän hitaammalta ihmiseltäkin. Samoin uusien viljelyyn tulleiden lohkojen kirjaaminen on viljelysuunnitelmaohjelmaan - ainakin Peltotukeen - käytännössä mahdotonta, Vipun kautta siirrettynä nekin tulevat suoraan sinne viljelysuunnitteluohjelmaan.
Vipu ei paljon lisää tarvitsisi, vain viljelymuistiinpanot, niin se olisi valmis paketti ! Toimisi jo pellollakin kuin Sirppi konsanaan.
-SS-
Mäkin ihmettelen et mikä hinku on etukäteen lähetellä.. yksi syy voi tietysti olla et neuvojan kanssa tehty "paperit" kuntoon ja sen vuoksi nyt sit on sormi suussa.. Toki ei tänä keväänä kannata varmaan ihan viimeiseen päivään jättää mut eikö tuota 3,5 viikkoa ole aikaa vielä jäljellä..
Itse todennut ja parhaimmaksi laittaa johonkin paperille/kalenteriin ylös mitä tehty ja sit myöhemmin syöttää viljelysuunnitteluohjelmaan.. kaikesta helpoin mielestäni näin..
Ruokavirastolle kun jaetaan rahaa joka käänteessä niin lisäisivät vipuun tarvittavat toiminnot mitä tuet edellyttävät viljelymuistiinpanoista, ei mitään extraa niin se olis kyl hyvä..
-
Juu eivät tule kasvulohkot luonnoksesta Peltotukeen, peruslohkot tulevat, kun ne on Vipuun lisännyt.
Luonnoksen tulostusta listaksi en nähnyt nopealla katsomisella Vipusta, joten kirjasin Vipuluonnoksesta pinta-alat paperille, joten nyt kun ruiskutukset ovat jo käynnissä, pitäisi saada ainakin jotakin sinne Peltotukeen, jotta Sirppi alkaa päivittää niitä sinne pilveen. Onhan tässä viljelyohjelman vuoden lukkoonlyömisen viivyttelyssä lisätyötä, mutta kaikkein surkeinta on saada siirron jälkeen monta sivua poikkeamia, kun on jo tehnyt lohkot Peltotukeen valmiiksi, ja joka lohkossa on Vipulatauksen jälkeen aarin ero ylös tai alas päin. Kerran ainakin jouduin tuhoamaan Peltotuessa koko kasvulohkot, koska jotkin lohkotiedot vaan olivat väärin, ja siirto ei toiminut Vipusta päin, silloin tehdyt lannoitussuunnitelmat ja toimenpiteet hävisivät myös.
Tuota minäkin hain, Vipussa ei olisi kaukana enää kokonaisvaltainen mobiili tukiohjelma, johon voisi tehdä tarvittavat muistiinpanot valmiiksi, ne , jotka Ruokavirasto tarvitsee.
-
Tein itse! ja säästin? :P
https://youtu.be/HQ2q2ExpPH4
Kun on ollut joutavaa aikaa talvisin.... :o
-
Juu kokeilin esimerkiksi muuttaa Peltotuessa peruslohkon A,B,C - kasvulohkot eri järjestykseen, niitä ei saa muutetuksi käyttämällä esimerkiksi tilapäislohkojärjestystä "D", eli näyttää siltä, että Peltotukeen ei parane erikseen tehdä mitään, vaan siirtää Vipusta hakemuksen lähettämisen jälkeen.
-SS-
-
Tein vipuun, mut en lähettäny vielä. Onnistui silti hakea, luonnos talletettu.
-
No tukihakemus on kumminkin jätetty, oli syy mikä hyvänsä. Nyt yritin vaihtaa kasvia Vipu Mobiilissa. Ei onnistu. Missä ne kasvulohko ja kasvivaihdot voi tehdä ? Vai voiko ne tehdä Vipu mobiilissa 15.6 jälkeen kun päätukihakemus aika on päättynyt. Sen jälkeenhän vasta tarkastukset alkaa. Ja alkavat kyseleen Vipumobiililla kuvia kasvustoista paikannustoiminto päällä. Nyt jo jännittää, kuinka siihen osaa reagoida ja tuleeks siitä kuvapyynnöstä ilmoitus johonkin, vai pitääks sie Vipumobiilissa käydä päivittäin kattomassa onko jotain kuvapyyntöjä tullut..Kohta toi älykännykkä kasvaa mun käteen kiinni niinkuin teineillä ;D
-
No tukihakemus on kumminkin jätetty, oli syy mikä hyvänsä. Nyt yritin vaihtaa kasvia Vipu Mobiilissa. Ei onnistu. Missä ne kasvulohko ja kasvivaihdot voi tehdä ? Vai voiko ne tehdä Vipu mobiilissa 15.6 jälkeen kun päätukihakemus aika on päättynyt. Sen jälkeenhän vasta tarkastukset alkaa. Ja alkavat kyseleen Vipumobiililla kuvia kasvustoista paikannustoiminto päällä. Nyt jo jännittää, kuinka siihen osaa reagoida ja tuleeks siitä kuvapyynnöstä ilmoitus johonkin, vai pitääks sie Vipumobiilissa käydä päivittäin kattomassa onko jotain kuvapyyntöjä tullut..Kohta toi älykännykkä kasvaa mun käteen kiinni niinkuin teineillä ;D
Vipumobiilin ohjeessa sanotaan, että voit vain tarkastella lohkotietoja, mutta et muuttaa. Muuttamiseen tarvitaan kirjautuminen tietokoneella sinne Vipu- palveluun.
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/vipu-mobiili/
-SS-
-
Kuinkahan moni on hoksannut, että vanhalla siemenseoksella kylvettyä 2022 perustettua viherlannoitusnurmea et saa ilmoittaa nyt VLN etkä edes täydennyskylvää uuden määritelmän mukaiselle 4 lajin siemenseoksella tai lisäsiemenellä vaan kasvusto on ensin lopetettava!!! Voikohan tuon VLN ilmoittaa sitten vaikka laitumena?
-
Kuinkahan moni on hoksannut, että vanhalla siemenseoksella kylvettyä 2022 perustettua viherlannoitusnurmea et saa ilmoittaa nyt VLN etkä edes täydennyskylvää uuden määritelmän mukaiselle 4 lajin siemenseoksella tai lisäsiemenellä vaan kasvusto on ensin lopetettava!!! Voikohan tuon VLN ilmoittaa sitten vaikka laitumena?
Ilmota vaan rehunurmena.
On se kyllä yks saatana kun vln pilattu tuolla 4 kasvin vaatimuksella
Tässäkin olisi 4 kasvilajia :apila+peruna+kaura+mänty .. kunhan vain apilaa on >=20% seoksen painosta.. :P
-
Kuinkahan moni on hoksannut, että vanhalla siemenseoksella kylvettyä 2022 perustettua viherlannoitusnurmea et saa ilmoittaa nyt VLN etkä edes täydennyskylvää uuden määritelmän mukaiselle 4 lajin siemenseoksella tai lisäsiemenellä vaan kasvusto on ensin lopetettava!!! Voikohan tuon VLN ilmoittaa sitten vaikka laitumena?
Ilmota vaan rehunurmena.
On se kyllä yks saatana kun vln pilattu tuolla 4 kasvin vaatimuksella
Tässäkin olisi 4 kasvilajia :apila+peruna+kaura+mänty .. kunhan vain apilaa on >=20% seoksen painosta.. :P
Viime kaudella oma 1.vuoden VLN oli kyllä semmoinen viidakko , että en ole pitkään aikaan nähnyt. Lievästi liiotellen yhdellä reissulla saattoi nähdä paksun apilikon lisäksi kurjen, merikotkan, rusakon, ketun, kauriin, peuran ja kyyhkysparin telmimässä siellä. Onko se nyt sitten ympäristöteko myllätä tuo ympäri ja laittaa jotain "rahakauraa" siihen harmaaseen saveen kitumaan. EU-byrokraatit, kertokaa se meille!! :(
-
Mitkä ympäristökorvaksen toimenpiteistä meinaatte tai olette jo valinnu?
Mä meinasin ottaa sen koulutuksen ja varmaan ekana vuonna toiseksi sen maanäytteen. Meinasin sen kasvisovelluksen ekana ottaa toiseksi, mut ei ole mitää listaa sovelluksista mitkä käy eikä ole löytyny oikeen kelvollisen tuntusia sovelluksia.
Sitä luken kas kas sovellusta kokeilin, liekö se täyttäisi vaatimuksen kun sinne kartalle klikkailis jotain rikkaruohoja?
-
Mitkä ympäristökorvaksen toimenpiteistä meinaatte tai olette jo valinnu?
Mä meinasin ottaa sen koulutuksen ja varmaan ekana vuonna toiseksi sen maanäytteen. Meinasin sen kasvisovelluksen ekana ottaa toiseksi, mut ei ole mitää listaa sovelluksista mitkä käy eikä ole löytyny oikeen kelvollisen tuntusia sovelluksia.
Sitä luken kas kas sovellusta kokeilin, liekö se täyttäisi vaatimuksen kun sinne kartalle klikkailis jotain rikkaruohoja?
Jostakin olin lukevani et se luken kas kas kävisi..mut tiedä sit.
Itse otan varmaan sen ajo-opastin homman ja pölyttäjäpellot kun on kylvetty papua, hernettä ja rypsiä tulee vielä kylvöön..
-
Mitkä ympäristökorvaksen toimenpiteistä meinaatte tai olette jo valinnu?
Mä meinasin ottaa sen koulutuksen ja varmaan ekana vuonna toiseksi sen maanäytteen. Meinasin sen kasvisovelluksen ekana ottaa toiseksi, mut ei ole mitää listaa sovelluksista mitkä käy eikä ole löytyny oikeen kelvollisen tuntusia sovelluksia.
Sitä luken kas kas sovellusta kokeilin, liekö se täyttäisi vaatimuksen kun sinne kartalle klikkailis jotain rikkaruohoja?
Jostakin olin lukevani et se luken kas kas kävisi..mut tiedä sit.
Itse otan varmaan sen ajo-opastin homman ja pölyttäjäpellot kun on kylvetty papua, hernettä ja rypsiä tulee vielä kylvöön..
Täyttääkö nää jälkiasenteiset opastimet sen vaatimuksen, se oli jotenkin sanottu et pitää valita ajolinja automaattisesti päisteeessä. Kaikki opastimethan ei osaa päisteitä?
Olis kyllä kiva laite, varsinkin ruiskunkanssa.
Kylvössä ei oikeen pärjää merkkarille ilman tarkennussignaalia.
On vaan aika suolasen hintasia laitteita, mutta kyllä kaikki kellä on niin tuntuu tykkäävän.
-
Mitkä ympäristökorvaksen toimenpiteistä meinaatte tai olette jo valinnu?
Mä meinasin ottaa sen koulutuksen ja varmaan ekana vuonna toiseksi sen maanäytteen. Meinasin sen kasvisovelluksen ekana ottaa toiseksi, mut ei ole mitää listaa sovelluksista mitkä käy eikä ole löytyny oikeen kelvollisen tuntusia sovelluksia.
Sitä luken kas kas sovellusta kokeilin, liekö se täyttäisi vaatimuksen kun sinne kartalle klikkailis jotain rikkaruohoja?
Jostakin olin lukevani et se luken kas kas kävisi..mut tiedä sit.
Itse otan varmaan sen ajo-opastin homman ja pölyttäjäpellot kun on kylvetty papua, hernettä ja rypsiä tulee vielä kylvöön..
Täyttääkö nää jälkiasenteiset opastimet sen vaatimuksen, se oli jotenkin sanottu et pitää valita ajolinja automaattisesti päisteeessä. Kaikki opastimethan ei osaa päisteitä?
Olis kyllä kiva laite, varsinkin ruiskunkanssa.
Kylvössä ei oikeen pärjää merkkarille ilman tarkennussignaalia.
On vaan aika suolasen hintasia laitteita, mutta kyllä kaikki kellä on niin tuntuu tykkäävän.
Ai siinä oli sellainen ehto.. No sit en tiedä.. Täytyy tavata ehtoja.. Kai se webinaari opiskelu on sit yks vaihtoehto..
-
Mitkä ympäristökorvaksen toimenpiteistä meinaatte tai olette jo valinnu?
Mä meinasin ottaa sen koulutuksen ja varmaan ekana vuonna toiseksi sen maanäytteen. Meinasin sen kasvisovelluksen ekana ottaa toiseksi, mut ei ole mitää listaa sovelluksista mitkä käy eikä ole löytyny oikeen kelvollisen tuntusia sovelluksia.
Sitä luken kas kas sovellusta kokeilin, liekö se täyttäisi vaatimuksen kun sinne kartalle klikkailis jotain rikkaruohoja?
Jostakin olin lukevani et se luken kas kas kävisi..mut tiedä sit.
Itse otan varmaan sen ajo-opastin homman ja pölyttäjäpellot kun on kylvetty papua, hernettä ja rypsiä tulee vielä kylvöön..
Täyttääkö nää jälkiasenteiset opastimet sen vaatimuksen, se oli jotenkin sanottu et pitää valita ajolinja automaattisesti päisteeessä. Kaikki opastimethan ei osaa päisteitä?
Olis kyllä kiva laite, varsinkin ruiskunkanssa.
Kylvössä ei oikeen pärjää merkkarille ilman tarkennussignaalia.
On vaan aika suolasen hintasia laitteita, mutta kyllä kaikki kellä on niin tuntuu tykkäävän.
Ai siinä oli sellainen ehto.. No sit en tiedä.. Täytyy tavata ehtoja.. Kai se webinaari opiskelu on sit yks vaihtoehto..
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa. Tässä menetelmässä urakoitsijan traktori tai työkone ei riitä täyttämään ehtoa. Hallinnassasi oleva laite kelpaa täyttämään ehdon (esim. leasing-sopimuslaite tai yhteisomistuksessa oleva laite).
Tollanen teksti on ruokaviraston sivuilla, koulutuksessa mun muistaakseni sanottiin vielä vähän eritavallla.
Mut kaiketi toi on viimeisin versio.
-
Mut toi siinä on se hankaluus et onko automaattiohjaus tai sovellus mitä käyttää viimekädessä sitten kelvollinen.
Eikai noita kukaan tule katsomaan jos ei tarkastus osu kohdalle, mut jonkunlainen riski on et jonain vuonna osuu omalle kohdalle.
-
Mitkä ympäristökorvaksen toimenpiteistä meinaatte tai olette jo valinnu?
Mä meinasin ottaa sen koulutuksen ja varmaan ekana vuonna toiseksi sen maanäytteen. Meinasin sen kasvisovelluksen ekana ottaa toiseksi, mut ei ole mitää listaa sovelluksista mitkä käy eikä ole löytyny oikeen kelvollisen tuntusia sovelluksia.
Sitä luken kas kas sovellusta kokeilin, liekö se täyttäisi vaatimuksen kun sinne kartalle klikkailis jotain rikkaruohoja?
Jostakin olin lukevani et se luken kas kas kävisi..mut tiedä sit.
Itse otan varmaan sen ajo-opastin homman ja pölyttäjäpellot kun on kylvetty papua, hernettä ja rypsiä tulee vielä kylvöön..
Täyttääkö nää jälkiasenteiset opastimet sen vaatimuksen, se oli jotenkin sanottu et pitää valita ajolinja automaattisesti päisteeessä. Kaikki opastimethan ei osaa päisteitä?
Olis kyllä kiva laite, varsinkin ruiskunkanssa.
Kylvössä ei oikeen pärjää merkkarille ilman tarkennussignaalia.
On vaan aika suolasen hintasia laitteita, mutta kyllä kaikki kellä on niin tuntuu tykkäävän.
Ai siinä oli sellainen ehto.. No sit en tiedä.. Täytyy tavata ehtoja.. Kai se webinaari opiskelu on sit yks vaihtoehto..
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa. Tässä menetelmässä urakoitsijan traktori tai työkone ei riitä täyttämään ehtoa. Hallinnassasi oleva laite kelpaa täyttämään ehdon (esim. leasing-sopimuslaite tai yhteisomistuksessa oleva laite).
Tollanen teksti on ruokaviraston sivuilla, koulutuksessa mun muistaakseni sanottiin vielä vähän eritavallla.
Mut kaiketi toi on viimeisin versio.
No tuon tekstin pätkän muistan. Sellaisia jotka valitsevat itse linjan tai siis tekevät päistekäännöksen ei taida monellakaan olla, ehkä ihan eturiviläisillä.
Ainahan näissä kaikissa on se et kelpaako sit lopulta. En tiedä mut epäilen et näiden pykälien tulkintoja tarkennetaan tulevaisuudessa ja tänä vuonna voi olla ettei tarkastukset paljoa osu. Vähän sama kun 15 vuonna tuli ne kerääjäkasvit. Paljon kaikkea sekoilua asian tiimoilta ja lopulta ekana vuonna ei asiaa tarkistettu mitenkään, eurot vain maksettiin..
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
-
Pullakäsien piirimestaruuskisat...😂😂
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
-
Lannoitteiden kustannustuki haettu, 10 minuutin nettihommalla pari tonttua "tienattu"
Kiitos tästä kepulle, vaikka niitä en kevään ek-vaaleissa äänestänytkään.
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦
Niin se ruiskun lohkoautomatiikka oli ihan omanaan kaiketi kelpaava.
Ja automaattiohjaus kelpaa pelkästään sellaisenaan kun on oikeanlainen.
Nää kopioitu ruokaviraston sivuilta.
Täsmäviljelymenetelmiä ovat:
Paikkakohtaiseen kuvantamiseen perustuva automatiikka, joka mahdollistaa tuotantopanosten sijoittamisen ja levittämisen peltoon paikkakohtaisesti. Kuvantaminen voidaan toteuttaa satelliitilla, ilmakuvalla, reaaliaikaisella sensorilla, kameralla tai pellon vyöhykekartoituksella.
Kasvinsuojeluruiskun tai lannoitteenlevittimen lohkoautomatiikka, jonka avulla voidaan estää kasvinsuojeluaineen tai lannoitteen päällekkäinen ruiskutus tai levitys kasvustoon.
Optiikkaa hyödyntävä hara rikkakasvien mekaanisessa torjunnassa.
Paikkatietoon perustuva leikkuupuimurin tai ajosilppurin satotasomittaus.
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa. Tässä menetelmässä urakoitsijan traktori tai työkone ei riitä täyttämään ehtoa. Hallinnassasi oleva laite kelpaa täyttämään ehdon (esim. leasing-sopimuslaite tai yhteisomistuksessa oleva laite).
-
Ympissä tuo valinnaisten toimenpiteiden kasvintuhooja sovellus, missään ei taideta kertoa millainen sovellus käy. Basfilla on xarvio scouting, mutta käykö tarkastajalle, onkin eri juttu. Muuten voisi olla helppo tapa toteuttaa tukiehtoja. Onko joku perillä tästä asiasta?
Itse ainakin ajattelin xarviota käyttää. Ihan hyödyllisen oloinen jopa ja ennen kaikkea ilmainen :D
Toimiikos muilla scouting vielä?
Nyt kun sitä kohta tarvittais niin appi ei enää toimi >:(
-
joo aina vain päivitetään sivuja...
-
Melko sekavaa on, itse latasin rapsiapin, en kyl tie mite sitä käytetään. Ilmeisesti havaintoja voi laittaa sin ja sieltä näkee kartalta si mis on ötököi. Riittääkö se ku käy laittamas sin ötökkähavainnon?
-
Melko sekavaa on, itse latasin rapsiapin, en kyl tie mite sitä käytetään. Ilmeisesti havaintoja voi laittaa sin ja sieltä näkee kartalta si mis on ötököi. Riittääkö se ku käy laittamas sin ötökkähavainnon?
Eli kun olet tehnyt sinne jonkun muutoksen, kaappaat androidilla ruudusta kuvan, esim. painamalla virta- ja volyymi alas - näppäimiä yhtaikaa. Kuva menee galleriaan. Tallettelet sitten kotikoneelle. Lukekaskas sama juttu, lisäät sinne omia havaintoja. Tietokoneen ruudulta saa kaappauksen alt-printscr - nappäimillä ja liität vaikka Paint-ohjelmaan.
-SS-
-
Eli ottaa kuvakaappauksen omasta havainnosta.
-
Ympissä tuo valinnaisten toimenpiteiden kasvintuhooja sovellus, missään ei taideta kertoa millainen sovellus käy. Basfilla on xarvio scouting, mutta käykö tarkastajalle, onkin eri juttu. Muuten voisi olla helppo tapa toteuttaa tukiehtoja. Onko joku perillä tästä asiasta?
Itse ainakin ajattelin xarviota käyttää. Ihan hyödyllisen oloinen jopa ja ennen kaikkea ilmainen :D
Toimiikos muilla scouting vielä?
Nyt kun sitä kohta tarvittais niin appi ei enää toimi >:(
Latasin ja joskus aikoja sitte, joku aika sitte yritin tehdä tiliä niin ei pääse alkua pidemmälle.
Mä aattelin ottaa sen pari maanäytettä ja mennä niillä tän ekan vuoden, kattelee sovelluksia sitte ens vuonna jos tulee jotain järkeä tähän touhuun.
-
Melko sekavaa on, itse latasin rapsiapin, en kyl tie mite sitä käytetään. Ilmeisesti havaintoja voi laittaa sin ja sieltä näkee kartalta si mis on ötököi. Riittääkö se ku käy laittamas sin ötökkähavainnon?
Eikös siel mainita et sovelluksen käyttö pitää dokumentoida ja sovellusta pitää käyttää koko kasvukauden ajan.
Vähän tulkinnan varasta tässäkin mikä on riittävä käyttömäärä.
-
Kukahan nämä toimenpiteet on taas keksiny, lähes kaikilla toimilla taas vaan tarjotaan rahastuksen paikka muille toimijoille ja ohjaillaan tukirahoja pois viljelijöiltä. Varmaan sen koulutuksenkin järjestää joku proagria ja toimenpiteet kun on valittu niin ilmoitetaan että sekin maksaa taas jonkun satasen.
Vähän niinkun se neuvorahakin, 10000€ /tila rahan siirtoa proagrialle. Aika härskiä hommaa, tuntikorvaus oli max 75€ et aika kauan saa se neuvoja istua neuvomassa tolla rahalla.
Sais edes laittaa ne töihin sen rahan eteen eikä vaan neuvomaan, aina sitä jotain hommia keksis jos vaan alv pitää maksaa niin vois vähän turhempiakin töitä teettää.
-
Toi xarvio vaikutti ainoalta järkevältä noist appeist, ku siit ois voinu olla oikeastikin hyötyä ja sovellus oli selvästi tehty aika isolla budjetilla. Ehkä siitä tulee hetken päästä maksullinen versio, kun huomasivat rahastuksen paikan 8)
-
Ympissä tuo valinnaisten toimenpiteiden kasvintuhooja sovellus, missään ei taideta kertoa millainen sovellus käy. Basfilla on xarvio scouting, mutta käykö tarkastajalle, onkin eri juttu. Muuten voisi olla helppo tapa toteuttaa tukiehtoja. Onko joku perillä tästä asiasta?
Itse ainakin ajattelin xarviota käyttää. Ihan hyödyllisen oloinen jopa ja ennen kaikkea ilmainen :D
Toimiikos muilla scouting vielä?
Nyt kun sitä kohta tarvittais niin appi ei enää toimi >:(
Päämies eli Basf on poistanut Suomen osalta tuon äpin käytöstä. Poroagrian henkilöltä tätä kysyin toissapäivänä,oli jo ennen kysellyt asiasta Suomen Basfin edustajalta. Sieltä oli sanottu että heillekin ilmoitus oli tullut yllätyksenä ja ilman sen kummempia selityksiä.
Paikallisella lantamannenilla vielä esitteitä jaossa.
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦
Tottakai automaattiohjaus on tukikelpoinen, pyörittää rattia sitten moottori tai ihan koneen sisäisesti rakennettu järjestelmä kääntelee etupyöriä. Kaikki järjestelmät ossaa uralle kunhan on sinnepäin ohjattu, täyttää siis vaatimuksen hakea ura ja pysyä siellä. Päisteautomatiikkakin useissa koneissa, mutta kuinka moni sitä käyttää? Mm. ruiskuttaessa täysin hyödytön, kun ei kone osaa osua päistekierrokselle nätisti. Tai osaa, mutta pitää ohjelmoida reilu hidastus ja oikeat ennakot sentilleen "sisäpäisteeseen" jne.. Äestys, kylvö jne. käyttökelpoisia jos haluaa käyttää, mutta ei niissäkään ole suuri vaivaa nostaa napista kone ylös ja kurvata suunnilleen jollekin uralle, antaa koneen hakea ura kohdalleen ja laskea kone oikeaan aikaan. Tuo päisteautomatiikan vaatimus päistekäännöksineen on jonkun asiasta ymmärtämättömän ihmettelyä? Ruiskun ohjaamiseen riittää aikaa kun ei tartte ohjauksesta välittää, mutta suurella todennäköisyydellä sekin on lohkoautomaatiolla ettei päisteessä tarvi tehdä muuta kuin vaihtaa uraa traktorin rattia pyöritellen, kone hoitaa muuten ohjauksen ja ruiskun lohkot päälle/pois. Omassa käytössä ollut ko. järjestelmät osittain noin 15 vuotta, ja kaikki nää useita vuosia. Väitän että maksanut monta kertaa itsensä, pelkästään päälekkäisajon loppumisena kokonaan. Puhumattakaan omasta jaksamisesta. Nää mitään tukea tarvis, ihan hölmöä hommaa, mutta otetaan raksi talteen ku tarjolla :-X Pieneen käyttöön kalliita, isommassa tarpeessa säästää rahaa.
-
Nyt oli tullut lista Ruokaviraston sivuille sovelluksista:
Ympäristökorvauksen valinnaiseen tilakohtaiseen toimenpiteeseen kelpaavia sovelluksia ja ohjelmia on listattu alle. Listaa voidaan päivittää tarpeen mukaan. Viljelijällä tulee olla viljelyksessä sitä kasvia, joiden kasvitauti- ja tuhoojatilannetta käytössä olevalla sovelluksella voidaan seurata.
LukeKasKas
RapsiApp
Minun Maatilani- WisuEnnuste
AgAssist
Cordulus Farm
Xarvio scouting
Agriportal
Listaa päivitetty viimeksi 1.6.2023
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/ymparistokorvaus/ymparistokorvauksen-sitoumusehdot/ymparistokorvauksen-sitoumusehdot-2023/#kasvintuhoojien-ja-kasvitautien-seuranta--ja-tunnistussovellukset--toimenpiteeseen-kelpaavia-sovelluksia
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦
Tottakai automaattiohjaus on tukikelpoinen, pyörittää rattia sitten moottori tai ihan koneen sisäisesti rakennettu järjestelmä kääntelee etupyöriä. Kaikki järjestelmät ossaa uralle kunhan on sinnepäin ohjattu, täyttää siis vaatimuksen hakea ura ja pysyä siellä. Päisteautomatiikkakin useissa koneissa, mutta kuinka moni sitä käyttää? Mm. ruiskuttaessa täysin hyödytön, kun ei kone osaa osua päistekierrokselle nätisti. Tai osaa, mutta pitää ohjelmoida reilu hidastus ja oikeat ennakot sentilleen "sisäpäisteeseen" jne.. Äestys, kylvö jne. käyttökelpoisia jos haluaa käyttää, mutta ei niissäkään ole suuri vaivaa nostaa napista kone ylös ja kurvata suunnilleen jollekin uralle, antaa koneen hakea ura kohdalleen ja laskea kone oikeaan aikaan. Tuo päisteautomatiikan vaatimus päistekäännöksineen on jonkun asiasta ymmärtämättömän ihmettelyä? Ruiskun ohjaamiseen riittää aikaa kun ei tartte ohjauksesta välittää, mutta suurella todennäköisyydellä sekin on lohkoautomaatiolla ettei päisteessä tarvi tehdä muuta kuin vaihtaa uraa traktorin rattia pyöritellen, kone hoitaa muuten ohjauksen ja ruiskun lohkot päälle/pois. Omassa käytössä ollut ko. järjestelmät osittain noin 15 vuotta, ja kaikki nää useita vuosia. Väitän että maksanut monta kertaa itsensä, pelkästään päälekkäisajon loppumisena kokonaan. Puhumattakaan omasta jaksamisesta. Nää mitään tukea tarvis, ihan hölmöä hommaa, mutta otetaan raksi talteen ku tarjolla :-X Pieneen käyttöön kalliita, isommassa tarpeessa säästää rahaa.
Oma mielipide/päätelmä vai kysytty viranomaisilta?
Tuo teksti on kirjoitettu niin et tuosta nyt ei oikeasti ota selvää pitäisikö laitteen osata itse tehdä se päistekäännös ja valita seuraava ura vai riittääkö kuvaamasi tyyli.
Mä laitoin ainakin kyselyn asiasta, katsotaan mitä viranomaiset vastaavat niin jää tuo mutuilu vähemmälle..
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦
Tottakai automaattiohjaus on tukikelpoinen, pyörittää rattia sitten moottori tai ihan koneen sisäisesti rakennettu järjestelmä kääntelee etupyöriä. Kaikki järjestelmät ossaa uralle kunhan on sinnepäin ohjattu, täyttää siis vaatimuksen hakea ura ja pysyä siellä. Päisteautomatiikkakin useissa koneissa, mutta kuinka moni sitä käyttää? Mm. ruiskuttaessa täysin hyödytön, kun ei kone osaa osua päistekierrokselle nätisti. Tai osaa, mutta pitää ohjelmoida reilu hidastus ja oikeat ennakot sentilleen "sisäpäisteeseen" jne.. Äestys, kylvö jne. käyttökelpoisia jos haluaa käyttää, mutta ei niissäkään ole suuri vaivaa nostaa napista kone ylös ja kurvata suunnilleen jollekin uralle, antaa koneen hakea ura kohdalleen ja laskea kone oikeaan aikaan. Tuo päisteautomatiikan vaatimus päistekäännöksineen on jonkun asiasta ymmärtämättömän ihmettelyä? Ruiskun ohjaamiseen riittää aikaa kun ei tartte ohjauksesta välittää, mutta suurella todennäköisyydellä sekin on lohkoautomaatiolla ettei päisteessä tarvi tehdä muuta kuin vaihtaa uraa traktorin rattia pyöritellen, kone hoitaa muuten ohjauksen ja ruiskun lohkot päälle/pois. Omassa käytössä ollut ko. järjestelmät osittain noin 15 vuotta, ja kaikki nää useita vuosia. Väitän että maksanut monta kertaa itsensä, pelkästään päälekkäisajon loppumisena kokonaan. Puhumattakaan omasta jaksamisesta. Nää mitään tukea tarvis, ihan hölmöä hommaa, mutta otetaan raksi talteen ku tarjolla :-X Pieneen käyttöön kalliita, isommassa tarpeessa säästää rahaa.
Oma mielipide/päätelmä vai kysytty viranomaisilta?
Tuo teksti on kirjoitettu niin et tuosta nyt ei oikeasti ota selvää pitäisikö laitteen osata itse tehdä se päistekäännös ja valita seuraava ura vai riittääkö kuvaamasi tyyli.
Mä laitoin ainakin kyselyn asiasta, katsotaan mitä viranomaiset vastaavat niin jää tuo mutuilu vähemmälle..
Vastaus tuli ja ei tarvitse olla itse päistekäännöksen osaava vaan kuljettaja voi suorittaa käännöksen ja ohjata oikealle, valitulle ja halutulle linjalle..
Eli tällä tiedolla itse raksin tuon sekä pölyttäjäpellot..
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦
Tottakai automaattiohjaus on tukikelpoinen, pyörittää rattia sitten moottori tai ihan koneen sisäisesti rakennettu järjestelmä kääntelee etupyöriä. Kaikki järjestelmät ossaa uralle kunhan on sinnepäin ohjattu, täyttää siis vaatimuksen hakea ura ja pysyä siellä. Päisteautomatiikkakin useissa koneissa, mutta kuinka moni sitä käyttää? Mm. ruiskuttaessa täysin hyödytön, kun ei kone osaa osua päistekierrokselle nätisti. Tai osaa, mutta pitää ohjelmoida reilu hidastus ja oikeat ennakot sentilleen "sisäpäisteeseen" jne.. Äestys, kylvö jne. käyttökelpoisia jos haluaa käyttää, mutta ei niissäkään ole suuri vaivaa nostaa napista kone ylös ja kurvata suunnilleen jollekin uralle, antaa koneen hakea ura kohdalleen ja laskea kone oikeaan aikaan. Tuo päisteautomatiikan vaatimus päistekäännöksineen on jonkun asiasta ymmärtämättömän ihmettelyä? Ruiskun ohjaamiseen riittää aikaa kun ei tartte ohjauksesta välittää, mutta suurella todennäköisyydellä sekin on lohkoautomaatiolla ettei päisteessä tarvi tehdä muuta kuin vaihtaa uraa traktorin rattia pyöritellen, kone hoitaa muuten ohjauksen ja ruiskun lohkot päälle/pois. Omassa käytössä ollut ko. järjestelmät osittain noin 15 vuotta, ja kaikki nää useita vuosia. Väitän että maksanut monta kertaa itsensä, pelkästään päälekkäisajon loppumisena kokonaan. Puhumattakaan omasta jaksamisesta. Nää mitään tukea tarvis, ihan hölmöä hommaa, mutta otetaan raksi talteen ku tarjolla :-X Pieneen käyttöön kalliita, isommassa tarpeessa säästää rahaa.
Oma mielipide/päätelmä vai kysytty viranomaisilta?
Tuo teksti on kirjoitettu niin et tuosta nyt ei oikeasti ota selvää pitäisikö laitteen osata itse tehdä se päistekäännös ja valita seuraava ura vai riittääkö kuvaamasi tyyli.
Mä laitoin ainakin kyselyn asiasta, katsotaan mitä viranomaiset vastaavat niin jää tuo mutuilu vähemmälle..
Vastaus tuli ja ei tarvitse olla itse päistekäännöksen osaava vaan kuljettaja voi suorittaa käännöksen ja ohjata oikealle, valitulle ja halutulle linjalle..
Eli tällä tiedolla itse raksin tuon sekä pölyttäjäpellot..
Kiitos tiedosta. Ehdin jo vähän huolestua, ettei tuo Trimblen Gfx+autopilot nyt sitten käykään...
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦
Tottakai automaattiohjaus on tukikelpoinen, pyörittää rattia sitten moottori tai ihan koneen sisäisesti rakennettu järjestelmä kääntelee etupyöriä. Kaikki järjestelmät ossaa uralle kunhan on sinnepäin ohjattu, täyttää siis vaatimuksen hakea ura ja pysyä siellä. Päisteautomatiikkakin useissa koneissa, mutta kuinka moni sitä käyttää? Mm. ruiskuttaessa täysin hyödytön, kun ei kone osaa osua päistekierrokselle nätisti. Tai osaa, mutta pitää ohjelmoida reilu hidastus ja oikeat ennakot sentilleen "sisäpäisteeseen" jne.. Äestys, kylvö jne. käyttökelpoisia jos haluaa käyttää, mutta ei niissäkään ole suuri vaivaa nostaa napista kone ylös ja kurvata suunnilleen jollekin uralle, antaa koneen hakea ura kohdalleen ja laskea kone oikeaan aikaan. Tuo päisteautomatiikan vaatimus päistekäännöksineen on jonkun asiasta ymmärtämättömän ihmettelyä? Ruiskun ohjaamiseen riittää aikaa kun ei tartte ohjauksesta välittää, mutta suurella todennäköisyydellä sekin on lohkoautomaatiolla ettei päisteessä tarvi tehdä muuta kuin vaihtaa uraa traktorin rattia pyöritellen, kone hoitaa muuten ohjauksen ja ruiskun lohkot päälle/pois. Omassa käytössä ollut ko. järjestelmät osittain noin 15 vuotta, ja kaikki nää useita vuosia. Väitän että maksanut monta kertaa itsensä, pelkästään päälekkäisajon loppumisena kokonaan. Puhumattakaan omasta jaksamisesta. Nää mitään tukea tarvis, ihan hölmöä hommaa, mutta otetaan raksi talteen ku tarjolla :-X Pieneen käyttöön kalliita, isommassa tarpeessa säästää rahaa.
Oma mielipide/päätelmä vai kysytty viranomaisilta?
Tuo teksti on kirjoitettu niin et tuosta nyt ei oikeasti ota selvää pitäisikö laitteen osata itse tehdä se päistekäännös ja valita seuraava ura vai riittääkö kuvaamasi tyyli.
Mä laitoin ainakin kyselyn asiasta, katsotaan mitä viranomaiset vastaavat niin jää tuo mutuilu vähemmälle..
Vastaus tuli ja ei tarvitse olla itse päistekäännöksen osaava vaan kuljettaja voi suorittaa käännöksen ja ohjata oikealle, valitulle ja halutulle linjalle..
Eli tällä tiedolla itse raksin tuon sekä pölyttäjäpellot..
Kiitos tiedosta. Ehdin jo vähän huolestua, ettei tuo Trimblen Gfx+autopilot nyt sitten käykään...
Hyvä näin, ei vaan ymmärrä miksi kaikki asiat pitää aina ohjeistaa tollaisella tekstillä mihin jää noin paljon tulkinnan varaa. Se on aika usein noissa ohjeissa jos oikein tarkasti tulkitsee niin menee aina väärin.
-
Eikö opastin ratinpyörittäjällä täytä ehtoja ? Normaalin pelkän opastimen täyttämättömyyden määkin ymmärrän ;D
Traktori tai työkone, joka on varustettu vähintään sellaisella ajoautomatiikalla, joka valitsee ja säilyttää ajolinjan ilman kuljettajaa.
Ympäristökorvausen toimenpide listalla tuolla lailla lukee, eli kai sen pitää osata valita linja päisteessä ilman kuljettajaa.
Mä kun oon tietämätöön , niin eikö ratinpyörittäjällä varustettu opastin toimi noin ? Vai pitääkö sitä "opastaa" opastukselle? Joku tuubi filmi vois tuon selvittää ilman täällä huuteluakin, mutta en jaksa kaivella, kun en taida laittaa tuollaasia vehkeitä. Mutta uteliaana silti kyselen :)
Sen mitä ite noita nähny niin näytöllä näkyy ajolinjat viivoina, ajat jollekin linjalle ja painat nappia niin automaatti ottaa koneen hallintaan.
Sitä en tiedä miten kehittyneitä laitteita on olemassa tänä päivänä.
Mitä xxtua🤨
Mulla Trimble ja ruiskussa lohkoautomatiikka, eikö se nyt täytäkkään ehtoja? noin se mulle viime syksynä markkinoitiin. Kai sitä nyt xxtana jokainen osaa rattia kääntää 😳 mikäs tukiehto se nyt voi olla. 🤦
Tottakai automaattiohjaus on tukikelpoinen, pyörittää rattia sitten moottori tai ihan koneen sisäisesti rakennettu järjestelmä kääntelee etupyöriä. Kaikki järjestelmät ossaa uralle kunhan on sinnepäin ohjattu, täyttää siis vaatimuksen hakea ura ja pysyä siellä. Päisteautomatiikkakin useissa koneissa, mutta kuinka moni sitä käyttää? Mm. ruiskuttaessa täysin hyödytön, kun ei kone osaa osua päistekierrokselle nätisti. Tai osaa, mutta pitää ohjelmoida reilu hidastus ja oikeat ennakot sentilleen "sisäpäisteeseen" jne.. Äestys, kylvö jne. käyttökelpoisia jos haluaa käyttää, mutta ei niissäkään ole suuri vaivaa nostaa napista kone ylös ja kurvata suunnilleen jollekin uralle, antaa koneen hakea ura kohdalleen ja laskea kone oikeaan aikaan. Tuo päisteautomatiikan vaatimus päistekäännöksineen on jonkun asiasta ymmärtämättömän ihmettelyä? Ruiskun ohjaamiseen riittää aikaa kun ei tartte ohjauksesta välittää, mutta suurella todennäköisyydellä sekin on lohkoautomaatiolla ettei päisteessä tarvi tehdä muuta kuin vaihtaa uraa traktorin rattia pyöritellen, kone hoitaa muuten ohjauksen ja ruiskun lohkot päälle/pois. Omassa käytössä ollut ko. järjestelmät osittain noin 15 vuotta, ja kaikki nää useita vuosia. Väitän että maksanut monta kertaa itsensä, pelkästään päälekkäisajon loppumisena kokonaan. Puhumattakaan omasta jaksamisesta. Nää mitään tukea tarvis, ihan hölmöä hommaa, mutta otetaan raksi talteen ku tarjolla :-X Pieneen käyttöön kalliita, isommassa tarpeessa säästää rahaa.
Oma mielipide/päätelmä vai kysytty viranomaisilta?
Tuo teksti on kirjoitettu niin et tuosta nyt ei oikeasti ota selvää pitäisikö laitteen osata itse tehdä se päistekäännös ja valita seuraava ura vai riittääkö kuvaamasi tyyli.
Mä laitoin ainakin kyselyn asiasta, katsotaan mitä viranomaiset vastaavat niin jää tuo mutuilu vähemmälle..
Vastaus tuli ja ei tarvitse olla itse päistekäännöksen osaava vaan kuljettaja voi suorittaa käännöksen ja ohjata oikealle, valitulle ja halutulle linjalle..
Eli tällä tiedolla itse raksin tuon sekä pölyttäjäpellot..
Kiitos tiedosta. Ehdin jo vähän huolestua, ettei tuo Trimblen Gfx+autopilot nyt sitten käykään...
Hyvä näin, ei vaan ymmärrä miksi kaikki asiat pitää aina ohjeistaa tollaisella tekstillä mihin jää noin paljon tulkinnan varaa. Se on aika usein noissa ohjeissa jos oikein tarkasti tulkitsee niin menee aina väärin.
Totta. Teksti olisi taas kerran voinut olla selvempi...
-
Mikäs se olisi yksinkertaisin viherkesantonimike? 3ha erilaista LHP niittyä ollut ja nyt.. kröh.. ja VLN 2022 merkattuna. En alkaisi uudelleen kylvämään, Elikkäs pelkkä viherkesanto? Ihan kunnon heinä on niissä. On kylvettykin joskus :D
-
Mikäs se olisi yksinkertaisin viherkesantonimike? 3ha erilaista LHP niittyä ollut ja nyt.. kröh.. ja VLN 2022 merkattuna. En alkaisi uudelleen kylvämään, Elikkäs pelkkä viherkesanto? Ihan kunnon heinä on niissä. On kylvettykin joskus :D
Rehunurmi? ::)
-
Miksi ei voi ol edelleen lhp? Siinähän kelpaa vanhat seokset.
-
Niin ja on nykyisellään kannattavampikin kuin rehunurmi...
-
Niin ja on nykyisellään kannattavampikin kuin rehunurmi...
Juu lähinnä aattelin rehunurmea vaihtoehdoksi kesannoksi ilmoittamiseen..
-
Lannoitteiden kustannustuki haettu, 10 minuutin nettihommalla pari tonttua "tienattu"
Kiitos tästä kepulle, vaikka niitä en kevään ek-vaaleissa äänestänytkään.
Melko nopeeta toimintaa, eka päivänä haettu ja viime yönä tuli 2 aikaa päätös jo.
-
Vähän nopeampaa kuin ELY-keskuksila.
-
Lannoitteiden kustannustuki haettu, 10 minuutin nettihommalla pari tonttua "tienattu"
Kiitos tästä kepulle, vaikka niitä en kevään ek-vaaleissa äänestänytkään.
Melko nopeeta toimintaa, eka päivänä haettu ja viime yönä tuli 2 aikaa päätös jo.
Kuulin maksun olevan heti.
-
Lannoitteiden kustannustuki haettu, 10 minuutin nettihommalla pari tonttua "tienattu"
Kiitos tästä kepulle, vaikka niitä en kevään ek-vaaleissa äänestänytkään.
Melko nopeeta toimintaa, eka päivänä haettu ja viime yönä tuli 2 aikaa päätös jo.
Kuulin maksun olevan heti.
Joo tais olla päätöksessä et max 3 päivää niin rahat lilillä.
-
Lannoitetuki tulee juuri sopivasti, että päästään tilaamaan uutta halpaa lannoitetta.
-
Lannoitetuki tulee juuri sopivasti, että päästään tilaamaan uutta halpaa lannoitetta.
Tämä ;D
Muistakaahan muutaman viikon päästä ostaa taas lisää lantaa niin ei pääse vilja vähenemään.. ;)
-
Lannoitetuki tulee juuri sopivasti, että päästään tilaamaan uutta halpaa lannoitetta.
Tämä ;D
Muistakaahan muutaman viikon päästä ostaa taas lisää lantaa niin ei pääse vilja vähenemään.. ;)
Onhan se tavallaan aika hölmöä että pitäis 11 kuukautta ennen käyttösesonkia tietää mitä lannoitetta ja kuinka paljon tarvii, jotta osaa ostaa oikeat määrät ja laadut, jatkuvasti on rahaa kiinni lannoitevarastossa, jos ostaa aina uudet lannoitteet lähes heti kun edelliset on käytetty. Tähän hulluuteen viljelijät on ajettu kausihinnoittelulla.
-
Lannoitetuki tulee juuri sopivasti, että päästään tilaamaan uutta halpaa lannoitetta.
Tämä ;D
Muistakaahan muutaman viikon päästä ostaa taas lisää lantaa niin ei pääse vilja vähenemään.. ;)
Onhan se tavallaan aika hölmöä että pitäis 11 kuukautta ennen käyttösesonkia tietää mitä lannoitetta ja kuinka paljon tarvii, jotta osaa ostaa oikeat määrät ja laadut, jatkuvasti on rahaa kiinni lannoitevarastossa, jos ostaa aina uudet lannoitteet lähes heti kun edelliset on käytetty. Tähän hulluuteen viljelijät on ajettu kausihinnoittelulla.
Tuokin tietysti totta. Mut eihän se viime talvena pätenyt. Huhtikuussa ostetut oli halvimmat ja jos uskalsi odottaa vielä siitä niin ainakin typen hinta putosi vielä sieltäkin ollen n. 300e/t (n. 27% typpipitoisuus) ::)
-
Lannoitetuki tulee juuri sopivasti, että päästään tilaamaan uutta halpaa lannoitetta.
Tämä ;D
Muistakaahan muutaman viikon päästä ostaa taas lisää lantaa niin ei pääse vilja vähenemään.. ;)
Onhan se tavallaan aika hölmöä että pitäis 11 kuukautta ennen käyttösesonkia tietää mitä lannoitetta ja kuinka paljon tarvii, jotta osaa ostaa oikeat määrät ja laadut, jatkuvasti on rahaa kiinni lannoitevarastossa, jos ostaa aina uudet lannoitteet lähes heti kun edelliset on käytetty. Tähän hulluuteen viljelijät on ajettu kausihinnoittelulla.
Tuokin tietysti totta. Mut eihän se viime talvena pätenyt. Huhtikuussa ostetut oli halvimmat ja jos uskalsi odottaa vielä siitä niin ainakin typen hinta putosi vielä sieltäkin ollen n. 300e/t (n. 27% typpipitoisuus) ::)
Sota aiheutti lannoitemarkkinassa poikkeustilanteen. Jokohan palattaisiin normaalille uralle, missä hinnat on halvimmillaan kesällä ja lähtevät siitä tasaiseen nousuun loppuvuotta kohti.
-
Lannoitetuki tulee juuri sopivasti, että päästään tilaamaan uutta halpaa lannoitetta.
Tämä ;D
Muistakaahan muutaman viikon päästä ostaa taas lisää lantaa niin ei pääse vilja vähenemään.. ;)
Onhan se tavallaan aika hölmöä että pitäis 11 kuukautta ennen käyttösesonkia tietää mitä lannoitetta ja kuinka paljon tarvii, jotta osaa ostaa oikeat määrät ja laadut, jatkuvasti on rahaa kiinni lannoitevarastossa, jos ostaa aina uudet lannoitteet lähes heti kun edelliset on käytetty. Tähän hulluuteen viljelijät on ajettu kausihinnoittelulla.
Tuokin tietysti totta. Mut eihän se viime talvena pätenyt. Huhtikuussa ostetut oli halvimmat ja jos uskalsi odottaa vielä siitä niin ainakin typen hinta putosi vielä sieltäkin ollen n. 300e/t (n. 27% typpipitoisuus) ::)
Poikkeus vahvistaa säännön ;D
-
Lannoitetuki tulee juuri sopivasti, että päästään tilaamaan uutta halpaa lannoitetta.
Tämä ;D
Muistakaahan muutaman viikon päästä ostaa taas lisää lantaa niin ei pääse vilja vähenemään.. ;)
Onhan se tavallaan aika hölmöä että pitäis 11 kuukautta ennen käyttösesonkia tietää mitä lannoitetta ja kuinka paljon tarvii, jotta osaa ostaa oikeat määrät ja laadut, jatkuvasti on rahaa kiinni lannoitevarastossa, jos ostaa aina uudet lannoitteet lähes heti kun edelliset on käytetty. Tähän hulluuteen viljelijät on ajettu kausihinnoittelulla.
Tuokin tietysti totta. Mut eihän se viime talvena pätenyt. Huhtikuussa ostetut oli halvimmat ja jos uskalsi odottaa vielä siitä niin ainakin typen hinta putosi vielä sieltäkin ollen n. 300e/t (n. 27% typpipitoisuus) ::)
Poikkeus vahvistaa säännön ;D
Talvivarastoinnin aion ulkoistaa Yaralle, koska säkkien siirtely ja peittely ei ole mun ydinosaamistani. Samalla lannoitteen säilyvyysriski ja hintariski jää heille. Jotain sekin tietysti maksaa, mutta jäihän siitä poikkeusoloissa jopa voiton puolelle.
-
Onhan se tavallaan aika hölmöä että pitäis 11 kuukautta ennen käyttösesonkia tietää mitä lannoitetta ja kuinka paljon tarvii, jotta osaa ostaa oikeat määrät ja laadut, jatkuvasti on rahaa kiinni lannoitevarastossa, jos ostaa aina uudet lannoitteet lähes heti kun edelliset on käytetty. Tähän hulluuteen viljelijät on ajettu kausihinnoittelulla.
Onhan se tavallaan hölmön kuuloista, kun viime kuussa meni lannoitteet maahan ja nyt pitäisi jo alkaa pohtimaan, että mitäs sitä ensi vuonna tarvitsee ja kuinka paljon.
Jokainen tietysti tavallaan, eli ostakoon silloin kun haluaa, mutta minä suosin tätä tyyliä, että lannoitekaupoille heti vaan kun voi.
Mieluummin sitä lannoitekuormaa purkaa elo-syyskuussa, kuin helmi-maaliskuussa, eikä ole pienviljelillä alvit sisällä kuin muutaman kuukauden.
-
Näyttää siltä, että kun valtakunnassa lannoitteiden käyttöä vähennetään kolmasosalla, Suomen keskisadot eivät alenekaan kolmasosalla. Lannoitteiden määrän vaikutus kokonaissatoon on vähän niin kuin progressiivinen verotus. Pinnistät ja pinnistät, teet aina vaan enemmän ylitöitä, tilille ei tule kuin murusia lisää; sitten kun jostakin syystä tulee tauko tuloihin, huomaakin, että rahaa jää käteen melko samalla tavalla, kaikesta kohkaamisesta luopumalla.
-SS-
-
Näyttää siltä, että kun valtakunnassa lannoitteiden käyttöä vähennetään kolmasosalla, Suomen keskisadot eivät alenekaan kolmasosalla. Lannoitteiden määrän vaikutus kokonaissatoon on vähän niin kuin progressiivinen verotus. Pinnistät ja pinnistät, teet aina vaan enemmän ylitöitä, tilille ei tule kuin murusia lisää; sitten kun jostakin syystä tulee tauko tuloihin, huomaakin, että rahaa jää käteen melko samalla tavalla, kaikesta kohkaamisesta luopumalla.
-SS-
Perustatko väitteesi luken tuoreimpaan ennusteeseen tulevasta sadosta? 3,2 milj kg ko se oli...
-
Näyttää siltä, että kun valtakunnassa lannoitteiden käyttöä vähennetään kolmasosalla, Suomen keskisadot eivät alenekaan kolmasosalla. Lannoitteiden määrän vaikutus kokonaissatoon on vähän niin kuin progressiivinen verotus. Pinnistät ja pinnistät, teet aina vaan enemmän ylitöitä, tilille ei tule kuin murusia lisää; sitten kun jostakin syystä tulee tauko tuloihin, huomaakin, että rahaa jää käteen melko samalla tavalla, kaikesta kohkaamisesta luopumalla.
-SS-
Perustatko väitteesi luken tuoreimpaan ennusteeseen tulevasta sadosta? 3,2 milj kg ko se oli...
Viljelyalan väheneminen hömpän tieltä lienee mukana tuossa ennusteessa, joten aivan tarkkaan lannoitustason vähenemistä ei voida erottaa viljelyalan muutoksista. Kevään sademääräkertymien perusteella tästä vuodesta voi tulla 2018 kaltainen, mutta vain eteläisellä rannikkotasanteella.
-SS-
-
Näyttää siltä, että kun valtakunnassa lannoitteiden käyttöä vähennetään kolmasosalla, Suomen keskisadot eivät alenekaan kolmasosalla. Lannoitteiden määrän vaikutus kokonaissatoon on vähän niin kuin progressiivinen verotus. Pinnistät ja pinnistät, teet aina vaan enemmän ylitöitä, tilille ei tule kuin murusia lisää; sitten kun jostakin syystä tulee tauko tuloihin, huomaakin, että rahaa jää käteen melko samalla tavalla, kaikesta kohkaamisesta luopumalla.
-SS-
Perustatko väitteesi luken tuoreimpaan ennusteeseen tulevasta sadosta? 3,2 milj kg ko se oli...
Viljelyalan väheneminen hömpän tieltä lienee mukana tuossa ennusteessa, joten aivan tarkkaan lannoitustason vähenemistä ei voida erottaa viljelyalan muutoksista. Kevään sademääräkertymien perusteella tästä vuodesta voi tulla 2018 kaltainen, mutta vain eteläisellä rannikkotasanteella.
-SS-
Onkos tuo lannoitteiden käytön väheneminen fakta, itsellä mennyt ohi tuollainen uutisointi.
2018 vuoteen verrattuna ollut viileämpää suorastaan kylmää ja täällä tuli vettä kylvöjen päälle, ei paljoa mut tuli kuitenkin. Monta kertaa tännekin kirjoitettu et 18 vuonna ainoat sateet tuli juhannusviikolla.
Mut ei tästä etelään huippuvuotta ole tulossa. Eiliset sateetkin pyyhkivät pohjoisen puolelta ohi. Varastot viime vuodesta kuitenkin niin turvoksissa että en usko merkittävää muutosta viljahintoihin syksyllä. Viljelijät kun myyvät pakkoraossa viljaa taas syksyllä lisää teollisuuden varastoihin niin ei tarvita koko ensi talvena lisää. Ja onhan ne sopimusviljatkin menossa "myyntiin".
Se on pakko vain katsella varastoja lisää mihin saa kaiken mahtumaan ja ensi vuoden viljelyt vedettävä minimiin tai sit on etsittävä siiloja jostain.
-
Onkos tuo lannoitteiden käytön väheneminen fakta, itsellä mennyt ohi tuollainen uutisointi.
Yaran et al tiedotteissa mainitaan, että Euroopassa lannoitteiden kysyntä ja valmistus putosi 25% , ja tuotantoa supistettiin sekä kysynnän laimeuden että raaka-aineen kallistumisen takia. Nyt hinnat ovat laskeneet, kysyntä on alkanut elpyä, mutta ainakin Yara mainitsee, että täällä Suomessa kysyntäpudotus on ollut muuta Eurooppaa rajumpi. Sanoisin, että noin 30-35%
-SS-
-
Onkos tuo lannoitteiden käytön väheneminen fakta, itsellä mennyt ohi tuollainen uutisointi.
Yaran et al tiedotteissa mainitaan, että Euroopassa lannoitteiden kysyntä ja valmistus putosi 25% , ja tuotantoa supistettiin sekä kysynnän laimeuden että raaka-aineen kallistumisen takia. Nyt hinnat ovat laskeneet, kysyntä on alkanut elpyä, mutta ainakin Yara mainitsee, että täällä Suomessa kysyntäpudotus on ollut muuta Eurooppaa rajumpi. Sanoisin, että noin 30-35%
-SS-
En tiedä mut mut belorin lantaa kuulemma paikallinen myyjä (berner) myi tuplat mitä edellisenä kautena. Ja aika monessa "yaratalossa" on belorin säkkejä näkynyt tänä vuonna.
Eli kyseenalaistan tiputuksen. Yaralla ehkä pudonnut mut belorilla kenties noussut. Kokonaisuus varmasti pudonnut. Samaan hengenvetoon sanottava et empä muista et milloin olisi näin paljon näkynyt herne ja papupeltoja.. ja on niiden ns. Tyhjien peltojenkin osuus aika korkea ehkä jopa 21v tasoa. Näihin kai ollut aikomus kylvää näitä monimuotoisuus tai maanparannusasveja.
Mielenkiinnolla odotetaan millaisia muutoksia viljelyaloissa on ja aiheuttaako minkäänlaista hermostuneisuutta viljanostajissa..
-
2018 vuoteen verrattuna ollut viileämpää suorastaan kylmää ja täällä tuli vettä kylvöjen päälle, ei paljoa mut tuli kuitenkin. Monta kertaa tännekin kirjoitettu et 18 vuonna ainoat sateet tuli juhannusviikolla.
Itse asiassa, kovin iso ero ei ole vuoteen 2018. Täällä yhteistä oli kumpanakin vuotena vapun kylmä sadekausi.
Parhaiten on ennustanut satoa huhti-kesäkuun sademäärä, esimerkkinä Piikkiö:
2018 huhtikuu 29,3 mm
2023 huhtikuu 7,8 mm
2018 toukokuu 16,4 mm
2023 toukokuu 19,9 mm
2018 kesäkuu 1. puolikas 0 mm
2023 kesäkuu 1. puolikas 1,2 mm ( ennuste)
Kuivuri ei ylikuormittune ensi syksynä.
-SS-
-
Onkos tuo lannoitteiden käytön väheneminen fakta, itsellä mennyt ohi tuollainen uutisointi.
Yaran et al tiedotteissa mainitaan, että Euroopassa lannoitteiden kysyntä ja valmistus putosi 25% , ja tuotantoa supistettiin sekä kysynnän laimeuden että raaka-aineen kallistumisen takia. Nyt hinnat ovat laskeneet, kysyntä on alkanut elpyä, mutta ainakin Yara mainitsee, että täällä Suomessa kysyntäpudotus on ollut muuta Eurooppaa rajumpi. Sanoisin, että noin 30-35%
-SS-
En tiedä mut mut belorin lantaa kuulemma paikallinen myyjä (berner) myi tuplat mitä edellisenä kautena. Ja aika monessa "yaratalossa" on belorin säkkejä näkynyt tänä vuonna.
Eli kyseenalaistan tiputuksen. Yaralla ehkä pudonnut mut belorilla kenties noussut. Kokonaisuus varmasti pudonnut. Samaan hengenvetoon sanottava et empä muista et milloin olisi näin paljon näkynyt herne ja papupeltoja.. ja on niiden ns. Tyhjien peltojenkin osuus aika korkea ehkä jopa 21v tasoa. Näihin kai ollut aikomus kylvää näitä monimuotoisuus tai maanparannusasveja.
Mielenkiinnolla odotetaan millaisia muutoksia viljelyaloissa on ja aiheuttaako minkäänlaista hermostuneisuutta viljanostajissa..
Vastaavasti on ollut monessa Belor-talossa Yaraa. Asiaa sivusta seuranneena uskoisin, että -SS- on arviossaan lähempänä todellisuutta vai kuka ne lannat on ostanut ja millä ne on kuljetettu...
-
Onkos tuo lannoitteiden käytön väheneminen fakta, itsellä mennyt ohi tuollainen uutisointi.
Yaran et al tiedotteissa mainitaan, että Euroopassa lannoitteiden kysyntä ja valmistus putosi 25% , ja tuotantoa supistettiin sekä kysynnän laimeuden että raaka-aineen kallistumisen takia. Nyt hinnat ovat laskeneet, kysyntä on alkanut elpyä, mutta ainakin Yara mainitsee, että täällä Suomessa kysyntäpudotus on ollut muuta Eurooppaa rajumpi. Sanoisin, että noin 30-35%
-SS-
En tiedä mut mut belorin lantaa kuulemma paikallinen myyjä (berner) myi tuplat mitä edellisenä kautena. Ja aika monessa "yaratalossa" on belorin säkkejä näkynyt tänä vuonna.
Eli kyseenalaistan tiputuksen. Yaralla ehkä pudonnut mut belorilla kenties noussut. Kokonaisuus varmasti pudonnut. Samaan hengenvetoon sanottava et empä muista et milloin olisi näin paljon näkynyt herne ja papupeltoja.. ja on niiden ns. Tyhjien peltojenkin osuus aika korkea ehkä jopa 21v tasoa. Näihin kai ollut aikomus kylvää näitä monimuotoisuus tai maanparannusasveja.
Mielenkiinnolla odotetaan millaisia muutoksia viljelyaloissa on ja aiheuttaako minkäänlaista hermostuneisuutta viljanostajissa..
Vastaavasti on ollut monessa Belor-talossa Yaraa. Asiaa sivusta seuranneena uskoisin, että -SS- on arviossaan lähempänä todellisuutta vai kuka ne lannat on ostanut ja millä ne on kuljetettu...
Nooh aika näyttää ;D
Eiköhän tuosta jotain tilastoja väännetä.
Satotason soisi jäävän reilusti viimevuotista alemmaksi niin voisi pönkittää viljan hintaa..
-
2018 vuoteen verrattuna ollut viileämpää suorastaan kylmää ja täällä tuli vettä kylvöjen päälle, ei paljoa mut tuli kuitenkin. Monta kertaa tännekin kirjoitettu et 18 vuonna ainoat sateet tuli juhannusviikolla.
Itse asiassa, kovin iso ero ei ole vuoteen 2018. Täällä yhteistä oli kumpanakin vuotena vapun kylmä sadekausi.
Parhaiten on ennustanut satoa huhti-kesäkuun sademäärä, esimerkkinä Piikkiö:
2018 huhtikuu 29,3 mm
2023 huhtikuu 7,8 mm
2018 toukokuu 16,4 mm
2023 toukokuu 19,9 mm
2018 kesäkuu 1. puolikas 0 mm
2023 kesäkuu 1. puolikas 1,2 mm ( ennuste)
Kuivuri ei ylikuormittune ensi syksynä.
-SS-
Täytys kaivella paikallista mittausdataa mut kyl muistin mukaan 2018 oli lämpimämpi tässä touko kesäkuun vaihteessa. Onhan meillä kai pari sataa kilometriä välimatkaakin. Kyllä siinä ehtii jo ilmakin muuttua erilaiseksi.
Yhteistä tuon 2018 kanssa taitaa olla nämä pirun tuuliset ilmat vai oliko se jokin toinen vuosi?
-
Täytys kaivella paikallista mittausdataa mut kyl muistin mukaan 2018 oli lämpimämpi tässä touko kesäkuun vaihteessa. Onhan meillä kai pari sataa kilometriä välimatkaakin. Kyllä siinä ehtii jo ilmakin muuttua erilaiseksi.
Yhteistä tuon 2018 kanssa taitaa olla nämä pirun tuuliset ilmat vai oliko se jokin toinen vuosi?
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Kaarina_lampo1.jpg)
Kuva: lämpötilat Kaarina, (C) FMI havaintojen lataus
Olet oikeassa lämpimyydestä, silti minusta käyrät ovat pelottavan samantapaiset. Käyristä näkyy, että 21.04 oli kumpanakin vuotena otollinen huhtikuun kylvölle, tänä vuonna oli vain liian kylmää vapun jälkeen.
-SS-
-
En muista onko tästä ollut jo aiemmin juttua, mutta erilaisten heinänurmien ilmoittaminen tukihakemukseen yksinkertaistuu ja asia käsitellään tässä blogissa hyvin selkeästi.
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rehunurmi-on-nyt-vihreampaa/
Eli tiivistetysti käytössä ovat seuraavat lajit
Rehunurmi
Laidunnurmi
Luonnonhoitonurmi
Siirtonurmi
Viherlannoitusnurmi
Suojakaista
Suojavyöhyke
Ja joissakin tapauksissa.
Luonnonlaidun ja niitty
Ympäristösopimusala pysyvä nurmi
Siemenviljelyalat ilmoitetaan sitten tarkemmin kyseiselle kasville.
-
En muista onko tästä ollut jo aiemmin juttua, mutta erilaisten heinänurmien ilmoittaminen tukihakemukseen yksinkertaistuu ja asia käsitellään tässä blogissa hyvin selkeästi.
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rehunurmi-on-nyt-vihreampaa/
Eli tiivistetysti käytössä ovat seuraavat lajit
Rehunurmi
Laidunnurmi
Luonnonhoitonurmi
Siirtonurmi
Viherlannoitusnurmi
Suojakaista
Suojavyöhyke
Ja joissakin tapauksissa.
Luonnonlaidun ja niitty
Ympäristösopimusala pysyvä nurmi
Siemenviljelyalat ilmoitetaan sitten tarkemmin kyseiselle kasville.
Onhan tuo tervetullut uudistus. Olisivat nyt vieneet uudistuksen niin pitkälle et olisi vain yksi nurmi. Tai no tuo siirtonurmi on nyt hieman hankala käsite itselle et kuinka se tähän malliin sopisi mut siis yksi nurmi jonka tukitaso olisi viljan tukitaso miinus jotain. Nurmen käyttäjät kun saavat edelleen tuen ey pohjaisesti niin homma pelaisi noinkin. Jokainen saisi sillä "nurmellaan" tehdä sit mitä haluaa. Velvoite olisi minimissään sama kuin mikä nytkin viherkesannossa on et niitto kerran vuodessa. Jos korjaat sadon niin ok jos laidunnat niin ok. Suojavyöhykkeet yms. Määräytyisivät sitten niinkuin nytkin et mikäli vesistö niin oltava suojavyöhyke tai kaista jne.
Yksinkertaistaisi paljon koko systeemiä. Ei tekisi nurmen kasvattelusta niin houkuttelevaa jos tukitaso olisi alempi. Tätä voitaisiin korjata sitten ey kautta maksettavilla tuilla. Voisi helpottaa rakennemuutosta melkoisesti..
-
En muista onko tästä ollut jo aiemmin juttua, mutta erilaisten heinänurmien ilmoittaminen tukihakemukseen yksinkertaistuu ja asia käsitellään tässä blogissa hyvin selkeästi.
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rehunurmi-on-nyt-vihreampaa/
Eli tiivistetysti käytössä ovat seuraavat lajit
Rehunurmi
Laidunnurmi
Luonnonhoitonurmi
Siirtonurmi
Viherlannoitusnurmi
Suojakaista
Suojavyöhyke
Ja joissakin tapauksissa.
Luonnonlaidun ja niitty
Ympäristösopimusala pysyvä nurmi
Siemenviljelyalat ilmoitetaan sitten tarkemmin kyseiselle kasville.
Onhan tuo tervetullut uudistus. Olisivat nyt vieneet uudistuksen niin pitkälle et olisi vain yksi nurmi. Tai no tuo siirtonurmi on nyt hieman hankala käsite itselle et kuinka se tähän malliin sopisi mut siis yksi nurmi jonka tukitaso olisi viljan tukitaso miinus jotain. Nurmen käyttäjät kun saavat edelleen tuen ey pohjaisesti niin homma pelaisi noinkin. Jokainen saisi sillä "nurmellaan" tehdä sit mitä haluaa. Velvoite olisi minimissään sama kuin mikä nytkin viherkesannossa on et niitto kerran vuodessa. Jos korjaat sadon niin ok jos laidunnat niin ok. Suojavyöhykkeet yms. Määräytyisivät sitten niinkuin nytkin et mikäli vesistö niin oltava suojavyöhyke tai kaista jne.
Yksinkertaistaisi paljon koko systeemiä. Ei tekisi nurmen kasvattelusta niin houkuttelevaa jos tukitaso olisi alempi. Tätä voitaisiin korjata sitten ey kautta maksettavilla tuilla. Voisi helpottaa rakennemuutosta melkoisesti..
Jonkun käsi tuli yhtäkkiä mun taskuun >:(
-
Nurmilla ei oikein EU- neuvottelujen alkuvaiheessa ollut viitesatoja suhteessa viljasatoihin, hinnanalennuskorvaustason laskemiseksi. Siksi nurmet lobattiin mukaan normipeltoina. Myöhemmissä uudistuksissa tukien irrotus tuotannosta kohtelee samoin peltoja kuin peltoja.
Luonnonhaittakorvauksissa nurmien alttius luonnonhaitoille on myös joskus ehdotettu keskustelujen aiheeksi. Toistaiseksi kesanto- ja hömppänurmille on asetettu maksimi osuus, jolloin tulee kesantorajoite mukaan.
-SS-
-
Minusta rajan voisi vetää siihen että korjataanko nurmi - tavalla tai toisella - johonkin hyödylliseen käyttötarkoitukseen vai ei.
Eli onko kyseessä tuotantonurmi vai joku hömppäversio.
-
En muista onko tästä ollut jo aiemmin juttua, mutta erilaisten heinänurmien ilmoittaminen tukihakemukseen yksinkertaistuu ja asia käsitellään tässä blogissa hyvin selkeästi.
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rehunurmi-on-nyt-vihreampaa/
Eli tiivistetysti käytössä ovat seuraavat lajit
Rehunurmi
Laidunnurmi
Luonnonhoitonurmi
Siirtonurmi
Viherlannoitusnurmi
Suojakaista
Suojavyöhyke
Ja joissakin tapauksissa.
Luonnonlaidun ja niitty
Ympäristösopimusala pysyvä nurmi
Siemenviljelyalat ilmoitetaan sitten tarkemmin kyseiselle kasville.
Onhan tuo tervetullut uudistus. Olisivat nyt vieneet uudistuksen niin pitkälle et olisi vain yksi nurmi. Tai no tuo siirtonurmi on nyt hieman hankala käsite itselle et kuinka se tähän malliin sopisi mut siis yksi nurmi jonka tukitaso olisi viljan tukitaso miinus jotain. Nurmen käyttäjät kun saavat edelleen tuen ey pohjaisesti niin homma pelaisi noinkin. Jokainen saisi sillä "nurmellaan" tehdä sit mitä haluaa. Velvoite olisi minimissään sama kuin mikä nytkin viherkesannossa on et niitto kerran vuodessa. Jos korjaat sadon niin ok jos laidunnat niin ok. Suojavyöhykkeet yms. Määräytyisivät sitten niinkuin nytkin et mikäli vesistö niin oltava suojavyöhyke tai kaista jne.
Yksinkertaistaisi paljon koko systeemiä. Ei tekisi nurmen kasvattelusta niin houkuttelevaa jos tukitaso olisi alempi. Tätä voitaisiin korjata sitten ey kautta maksettavilla tuilla. Voisi helpottaa rakennemuutosta melkoisesti..
Jonkun käsi tuli yhtäkkiä mun taskuun >:(
Jep.Nurmillahan on tänä vuonna kylvö tai niittovelvoite,iso veli-valvoo vielä tuolta ylhäältä käsin.Toivottavasti karsivat myös niitä iänikkuisia"kuntta"peltoja.
-
4%:n pakkokesannolle ei oikein voi kylvö- tai korjuuvelvoitetta laittaa.
Ne ovat tällä hetkellä ulkona kesantorajoitteesta, ehkä juuri .tuon velvoitteen vuoksi.
-SS-
-
En muista onko tästä ollut jo aiemmin juttua, mutta erilaisten heinänurmien ilmoittaminen tukihakemukseen yksinkertaistuu ja asia käsitellään tässä blogissa hyvin selkeästi.
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rehunurmi-on-nyt-vihreampaa/
Eli tiivistetysti käytössä ovat seuraavat lajit
Rehunurmi
Laidunnurmi
Luonnonhoitonurmi
Siirtonurmi
Viherlannoitusnurmi
Suojakaista
Suojavyöhyke
Ja joissakin tapauksissa.
Luonnonlaidun ja niitty
Ympäristösopimusala pysyvä nurmi
Siemenviljelyalat ilmoitetaan sitten tarkemmin kyseiselle kasville.
Onhan tuo tervetullut uudistus. Olisivat nyt vieneet uudistuksen niin pitkälle et olisi vain yksi nurmi. Tai no tuo siirtonurmi on nyt hieman hankala käsite itselle et kuinka se tähän malliin sopisi mut siis yksi nurmi jonka tukitaso olisi viljan tukitaso miinus jotain. Nurmen käyttäjät kun saavat edelleen tuen ey pohjaisesti niin homma pelaisi noinkin. Jokainen saisi sillä "nurmellaan" tehdä sit mitä haluaa. Velvoite olisi minimissään sama kuin mikä nytkin viherkesannossa on et niitto kerran vuodessa. Jos korjaat sadon niin ok jos laidunnat niin ok. Suojavyöhykkeet yms. Määräytyisivät sitten niinkuin nytkin et mikäli vesistö niin oltava suojavyöhyke tai kaista jne.
Yksinkertaistaisi paljon koko systeemiä. Ei tekisi nurmen kasvattelusta niin houkuttelevaa jos tukitaso olisi alempi. Tätä voitaisiin korjata sitten ey kautta maksettavilla tuilla. Voisi helpottaa rakennemuutosta melkoisesti..
Olet tainnut aloittaa viikonlopun vieton aika varhain... Jos nurmen viljelystä tehtäisiin tukipolitiikalla vähemmän kannattavaa, kaikkihan kylväisivät viljaa ja sehän jos mikä romahduttaisi tämän kuuluisan viljan hinnan, eikö vain? ;) Elukkatiloilla varmaan toisin, ehkä.
-
En muista onko tästä ollut jo aiemmin juttua, mutta erilaisten heinänurmien ilmoittaminen tukihakemukseen yksinkertaistuu ja asia käsitellään tässä blogissa hyvin selkeästi.
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rehunurmi-on-nyt-vihreampaa/
Eli tiivistetysti käytössä ovat seuraavat lajit
Rehunurmi
Laidunnurmi
Luonnonhoitonurmi
Siirtonurmi
Viherlannoitusnurmi
Suojakaista
Suojavyöhyke
Ja joissakin tapauksissa.
Luonnonlaidun ja niitty
Ympäristösopimusala pysyvä nurmi
Siemenviljelyalat ilmoitetaan sitten tarkemmin kyseiselle kasville.
Onhan tuo tervetullut uudistus. Olisivat nyt vieneet uudistuksen niin pitkälle et olisi vain yksi nurmi. Tai no tuo siirtonurmi on nyt hieman hankala käsite itselle et kuinka se tähän malliin sopisi mut siis yksi nurmi jonka tukitaso olisi viljan tukitaso miinus jotain. Nurmen käyttäjät kun saavat edelleen tuen ey pohjaisesti niin homma pelaisi noinkin. Jokainen saisi sillä "nurmellaan" tehdä sit mitä haluaa. Velvoite olisi minimissään sama kuin mikä nytkin viherkesannossa on et niitto kerran vuodessa. Jos korjaat sadon niin ok jos laidunnat niin ok. Suojavyöhykkeet yms. Määräytyisivät sitten niinkuin nytkin et mikäli vesistö niin oltava suojavyöhyke tai kaista jne.
Yksinkertaistaisi paljon koko systeemiä. Ei tekisi nurmen kasvattelusta niin houkuttelevaa jos tukitaso olisi alempi. Tätä voitaisiin korjata sitten ey kautta maksettavilla tuilla. Voisi helpottaa rakennemuutosta melkoisesti..
Jonkun käsi tuli yhtäkkiä mun taskuun >:(
Mun taskussa on käyty jo aiemmin.. ;D
Minusta rajan voisi vetää siihen että korjataanko nurmi - tavalla tai toisella - johonkin hyödylliseen käyttötarkoitukseen vai ei.
Eli onko kyseessä tuotantonurmi vai joku hömppäversio.
Juuri näin ja se tuki voitaisiin maksaa elukoiden kautta kun naudoillehan on edelleen ok maksaa tukia..
Biokaasulaitokset jotka ovat nurmea vailla saavat sitten kaivaa taskujaan jos meinaavat tavaraa saada.
En muista onko tästä ollut jo aiemmin juttua, mutta erilaisten heinänurmien ilmoittaminen tukihakemukseen yksinkertaistuu ja asia käsitellään tässä blogissa hyvin selkeästi.
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/blogi-rehunurmi-on-nyt-vihreampaa/
Eli tiivistetysti käytössä ovat seuraavat lajit
Rehunurmi
Laidunnurmi
Luonnonhoitonurmi
Siirtonurmi
Viherlannoitusnurmi
Suojakaista
Suojavyöhyke
Ja joissakin tapauksissa.
Luonnonlaidun ja niitty
Ympäristösopimusala pysyvä nurmi
Siemenviljelyalat ilmoitetaan sitten tarkemmin kyseiselle kasville.
Onhan tuo tervetullut uudistus. Olisivat nyt vieneet uudistuksen niin pitkälle et olisi vain yksi nurmi. Tai no tuo siirtonurmi on nyt hieman hankala käsite itselle et kuinka se tähän malliin sopisi mut siis yksi nurmi jonka tukitaso olisi viljan tukitaso miinus jotain. Nurmen käyttäjät kun saavat edelleen tuen ey pohjaisesti niin homma pelaisi noinkin. Jokainen saisi sillä "nurmellaan" tehdä sit mitä haluaa. Velvoite olisi minimissään sama kuin mikä nytkin viherkesannossa on et niitto kerran vuodessa. Jos korjaat sadon niin ok jos laidunnat niin ok. Suojavyöhykkeet yms. Määräytyisivät sitten niinkuin nytkin et mikäli vesistö niin oltava suojavyöhyke tai kaista jne.
Yksinkertaistaisi paljon koko systeemiä. Ei tekisi nurmen kasvattelusta niin houkuttelevaa jos tukitaso olisi alempi. Tätä voitaisiin korjata sitten ey kautta maksettavilla tuilla. Voisi helpottaa rakennemuutosta melkoisesti..
Olet tainnut aloittaa viikonlopun vieton aika varhain... Jos nurmen viljelystä tehtäisiin tukipolitiikalla vähemmän kannattavaa, kaikkihan kylväisivät viljaa ja sehän jos mikä romahduttaisi tämän kuuluisan viljan hinnan, eikö vain? ;) Elukkatiloilla varmaan toisin, ehkä.
Ei ole ehtinyt alkaa vielä viikonlopun viettoon mut aattelin kyl grillin pistää kuumaksi tänään ja kenties nauttia virvokkeita siinä samalla.
Mut juu arvasin et joku tarttuu tähän. Olet oikeassa että tuo viljan ylituotanto on tämän systeemin ongelma. Toisaalta jos kulut jää ylös ja hinnat alas niin onko hieman matalammalla tukitasolla oleva nurmi muulla kuin niittovelvotteella silti niin kannattamaton?
Tietysti jos ja kun on x määrä euroja tarjolla niin nyt on valittu tie jolla "pelastetaan maailma" erilaisilla nurmilla. Jos ja kun tukirahat tulevaisuudessa vähenee niin toivoisin vähennyksen kohdistuvan kaikesta huolimatta näihin hömppäpeltoihin. Todellisuudessa käy varmaan toisin. Mutta saattaahan joku joskus keksiä et laitetaan SS:n inhoama efa pakko kesanto koskemaan koko maata ja nostetaan prosenttia vaikka 20%. Tukitasona nimellinen. Ei tuu viljaa..
-
Tietysti jos ja kun on x määrä euroja tarjolla niin nyt on valittu tie jolla "pelastetaan maailma" erilaisilla nurmilla. Jos ja kun tukirahat tulevaisuudessa vähenee niin toivoisin vähennyksen kohdistuvan kaikesta huolimatta näihin hömppäpeltoihin. Todellisuudessa käy varmaan toisin. Mutta saattaahan joku joskus keksiä et laitetaan SS:n inhoama efa pakko kesanto koskemaan koko maata ja nostetaan prosenttia vaikka 20%. Tukitasona nimellinen. Ei tuu viljaa..
Tuo pakkokesanto taisi olla ensimmäisissä kauden luonnoksissa jo alustavasti mukana koko maassa. Mutta havaitsivat varmasti, että tulisi iso vastustus. Niin kauan kun pakkokesantoa sentään vielä saa vuokralle suunnilleen tukien hinnalla, ei ole mitään ongelmaa. Vain puskien niittämisen vaiva. Mutta olen havainnut muutaman muunkin viljelijän tuolla kipuilevan pakkokesannon takia, ja silloin alkaa vuokrataso varkain nousta, heikommillakin palstoilla.
Jotenkin viljelijät eivät haluaisi laittaa parhaimpia kalkittuja ja maanparannettuja kotipalstoja ilman viljelyteknisiä syitä kesannolle, muutkin ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että ne kesantoalat on keräiltävä markkinoilta. Mitä huonompi palsta, sitä parempi. Mutta huonotkin viedään kohta.
-SS-
-
Nurmion korjuu velvoite, mieluiten 2 kertaa kesässä, sekä kuvaukset mitä kasvaa (näin entisenä luomuviljelijänä voi vaatia peltoihin puhtautta). Tuo jättäisi nurmen viljelyn ilman tarkoitusta pois!
-
Nurmion korjuu velvoite, mieluiten 2 kertaa kesässä, sekä kuvaukset mitä kasvaa (näin entisenä luomuviljelijänä voi vaatia peltoihin puhtautta). Tuo jättäisi nurmen viljelyn ilman tarkoitusta pois!
...ja lisää viljaa puskisi muutenkin täysille markkinoille... ::)
-
Tällä saitilla oli keskustelua aktiivi-viljelijä,miten se määräytyy.Tukihaun ja verottajantietojen on oltava sama,tieto löytyy omista tiedoista vivusta,viikko aikaa muuttaa tietoja.Maataloustoimisto lähetti asiasta sähköpostia,itsekkin jouduin muuttamaan tukihakemusta.
-
Tukihakemuksen muuttamisen viimeinen päivämäärä (2.10.) lähestyy. Nythän on jo osa lohkoista esim. kynnetty tai kylvetty seuraavalle kasville. Olisi mielenkiintoista kokeilla, että soisivatko hallinnossa mitkään hälytyskellot, jos lokakuun alussa vielä muuttaisi menneen kesän kasveja johonkin korkeammin tuettuihin... ::)
-
Tukihakemuksen muuttamisen viimeinen päivämäärä (2.10.) lähestyy. Nythän on jo osa lohkoista esim. kynnetty tai kylvetty seuraavalle kasville. Olisi mielenkiintoista kokeilla, että soisivatko hallinnossa mitkään hälytyskellot, jos lokakuun alussa vielä muuttaisi menneen kesän kasveja johonkin korkeammin tuettuihin... ::)
Riski on. että pilalle kuivuneet kasvustot merkittäisiin monimuodoksi. Tarkastus lienee silloin varma, eli ainakin kasvinsuojeluaineet ja lannoitusrajat sekä luvalliset kasviyhdistelmät tarkastettaisiin.
-SS-
-
Tukihakemuksen muuttamisen viimeinen päivämäärä (2.10.) lähestyy. Nythän on jo osa lohkoista esim. kynnetty tai kylvetty seuraavalle kasville. Olisi mielenkiintoista kokeilla, että soisivatko hallinnossa mitkään hälytyskellot, jos lokakuun alussa vielä muuttaisi menneen kesän kasveja johonkin korkeammin tuettuihin... ::)
Kyllä se isoveli on vissiin nähny mitä siel pellol ollu
-
Löysin vihdoin sieltä kuluvan vuoden satelliitti kuvaa ja korjailin kasvulohkojen rajoja, olivat yllättävänkin sivussa....
...muistan jossain vaiheessa aiemminkin etsineeni, enkä löytänyt, mutta voihan se olla että olivat siellä jo aiemminkin eikä vain osunut silmään...
-
Löysin vihdoin sieltä kuluvan vuoden satelliitti kuvaa ja korjailin kasvulohkojen rajoja, olivat yllättävänkin sivussa....
...muistan jossain vaiheessa aiemminkin etsineeni, enkä löytänyt, mutta voihan se olla että olivat siellä jo aiemminkin eikä vain osunut silmään...
Siis vipuun tämän vuoden kartat tuli päätukihaun jälkeen ja ennen tukihakuakin karttoihin olisi päässyt tekemään rajakorjauksia. Ja suositeltavaahan olisi ollut että rajakorjaukset olisi tehty ennen tukihakua.
-
Kumma kun Maanmittauslaitoksen Karttapaikassa on Vipukarttoja selvemmät kuvat. Ei välttämättä kaikkialla, mutta ainakin Varsinais-Suomessa. Pinta-alatkin mittaan Karttapaikan viivoitinsysteemillä, kulmapisteet tulevat juuri siihen kohtaan, jota hiirellä klikkaa, eikä jonnekin ihme paikkaan. Tarkkakin se on, ei prosenttia heittänyt, kun tabletilla piirreltiin kiinteistökaupan yhteydessä rajat yhdessä ostajan ja myyjän kesken, ja sitten maanmittarit tulivat kesällä GPS-keppeineen mittaamaan tarkasti pyykit, ja samaan tulokseen pääsivät.
-SS-
-
Kumma kun Maanmittauslaitoksen Karttapaikassa on Vipukarttoja selvemmät kuvat. Ei välttämättä kaikkialla, mutta ainakin Varsinais-Suomessa. Pinta-alatkin mittaan Karttapaikan viivoitinsysteemillä, kulmapisteet tulevat juuri siihen kohtaan, jota hiirellä klikkaa, eikä jonnekin ihme paikkaan. Tarkkakin se on, ei prosenttia heittänyt, kun tabletilla piirreltiin kiinteistökaupan yhteydessä rajat yhdessä ostajan ja myyjän kesken, ja sitten maanmittarit tulivat kesällä GPS-keppeineen mittaamaan tarkasti pyykit, ja samaan tulokseen pääsivät.
-SS-
Joo ja se karttapaikka on puhelimellakin käytettäessä aika hyvä, kun laittaa vaan rajat näkymään niin näkyy pyykkien paikat ja paikannus päällä yllättävän tarkasti löytyy pyykit ja rajat maastossa.
-
Löysin vihdoin sieltä kuluvan vuoden satelliitti kuvaa ja korjailin kasvulohkojen rajoja, olivat yllättävänkin sivussa....
...muistan jossain vaiheessa aiemminkin etsineeni, enkä löytänyt, mutta voihan se olla että olivat siellä jo aiemminkin eikä vain osunut silmään...
Siis vipuun tämän vuoden kartat tuli päätukihaun jälkeen ja ennen tukihakuakin karttoihin olisi päässyt tekemään rajakorjauksia. Ja suositeltavaahan olisi ollut että rajakorjaukset olisi tehty ennen tukihakua.
Peruslohkot silloin, mutta kun oli varsin epämääräisen muotoisia rapsi kappaleita talvehtimisen mukaan, niin kasvukauden aikaisia kuvia kaipasin niiden korjaamiseen...
...ja peruslohkoja muokatessa kuvat olivat muuten varsin vanhoja koska tien paikan muutos ei niissä näkynyt.
-
Monimuotoisuuspeltojen tukea leikataan 10% 2023 osalta. Ei hyvältä näytä määrärahojen riittäminen loppukautta ajatellen.
-
Monimuotoisuuspeltojen tukea leikataan 10% 2023 osalta. Ei hyvältä näytä määrärahojen riittäminen loppukautta ajatellen.
Miten niin leikataan? Eihän kukaan ole kertonut kun vaihteluvälin mikä ekojärjestelmän eri kasveilla ja toimenpiteillä tulee olemaan, riippuen pinta-alasta.
Tämä vuonna mentiin alarajaa myöden, ensi vuonna ehkä ei
-
Monimuotoisuuspeltojen tukea leikataan 10% 2023 osalta. Ei hyvältä näytä määrärahojen riittäminen loppukautta ajatellen.
Miten niin leikataan? Eihän kukaan ole kertonut kun vaihteluvälin mikä ekojärjestelmän eri kasveilla ja toimenpiteillä tulee olemaan, riippuen pinta-alasta.
Tämä vuonna mentiin alarajaa myöden, ensi vuonna ehkä ei
Näinhän se,ala- ja yläraja annettu ja taisi sekin olla arvio. Tätä mä ihmettelen että eikös nämä budjetoida vuosittain eikä mitään könttäsummaa koko tukikaudeksi....joka yleensä vielä venyy loppupäästä.
Viilailu vuosittain niinkuin edelliselläkin jaksolla jos joku asia tuntuu nousevan kovin suosituksi. Naurista taisi olla jonain vuonna olla aika lailla,suojakaistoja ei laskettu osan aikaa kasvipeitteisyyteen ym.Nyt taisi auringonkukka yllättää tukinikkarit.
-
Monimuotoisuuspeltojen tukea leikataan 10% 2023 osalta. Ei hyvältä näytä määrärahojen riittäminen loppukautta ajatellen.
Miten niin leikataan? Eihän kukaan ole kertonut kun vaihteluvälin mikä ekojärjestelmän eri kasveilla ja toimenpiteillä tulee olemaan, riippuen pinta-alasta.
Tämä vuonna mentiin alarajaa myöden, ensi vuonna ehkä ei
Näinhän se,ala- ja yläraja annettu ja taisi sekin olla arvio. Tätä mä ihmettelen että eikös nämä budjetoida vuosittain eikä mitään könttäsummaa koko tukikaudeksi....joka yleensä vielä venyy loppupäästä.
Viilailu vuosittain niinkuin edelliselläkin jaksolla jos joku asia tuntuu nousevan kovin suosituksi. Naurista taisi olla jonain vuonna olla aika lailla,suojakaistoja ei laskettu osan aikaa kasvipeitteisyyteen ym.Nyt taisi auringonkukka yllättää tukinikkarit.
Minusta siitä on vähän vaihtelevaa juttu kuulunut. Toinen oli niin et oli "haarukka" jossa tukisumma on vuosittain. Ja toinen sit se et menee suoraan sen mukaan miten koko kaudelle budjetoidusta rahasta jokaiselle vuodelle tasan jaettu summa riittää.
Viimeisimpien tietojen valossa ehkä molemmat eli haarukka monimuodoilla oli 270-330. Oletus 300. Nyt ilmoitettu et 10% vähemmän niin 270e siitä minusta tulee. Hehtaareja voi olla silti enemmän kuin vuosittain oli euroja varattu niin eiköhän tulevilla vuosilla tukitaso ole jotain luokkaa satanen tai jotain.
Tätä tukee se et näin on viime kausilla aina toimittu. Edellisellä kaudella oli se kerääjäkasvi ja suojavyöhyke toimenpiteet ainakin jotka imaisi rahat.
Nämä rahat ovat 2027 asti. Kun tukikausi jatkuu samoilla ehdoilla vielä vuoden tai kaksi niin ne rahat otetaan seuraavan kauden rahoista. Näin se on aina ollut.
Ja juu auringonkukka oli tukiimuri jonka ehtomuutokset ehdittiin jo ilmoittaa jossain ens vuodelle.
Ongelmahan näissä on se et kun koskaan ei tiedetä mitä viljelijät valitsee ja mihin rahat menee. Viljelijät ovat kekseliästä porukkas ja porsaanreiät löydetään järestään. Samalla kuitenkin pitäisi monimuotoisuutta lisätä toimenpiteet pitäisi olla kilpailukykyisiä viljankasvatuksen rinnalla. Rahaa ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla.
-
Olisi kyllä rahaa kun tuettaisiin jotenkin järkevästi, nyt ei. Rahaa lapataan aivan älyttömyyksiin. Vihreä kädenjälki näkyy liikaa ja sen tähden kaikki on päin peetä.
-
Huomasin nyt vasta, että vipuun on ilmestynyt laskelmat maksettavista tuista. Kuinkakohan tarkkoja noi mahtaa olla? Jos vertaa viimevuoteen niin melkein 1/3 pienempi tukipotti olis tulossa. Kuitenkaan omassa viljelykierrossa ei hirveästi ole muutoksia viimevuoteen ja piti oikein tarkistaa, että jäikö jotain hakematta. Kaikissa oli ruksi mitä vaan voi hakea.
Keväällä MTK- agitaattori sanoi, että tukitasot ei oleellisesti muutu... liekö ollut ihan höpö höpö juttuja liiton mieheltä taas?
-
Huomasin nyt vasta, että vipuun on ilmestynyt laskelmat maksettavista tuista. Kuinkakohan tarkkoja noi mahtaa olla? Jos vertaa viimevuoteen niin melkein 1/3 pienempi tukipotti olis tulossa. Kuitenkaan omassa viljelykierrossa ei hirveästi ole muutoksia viimevuoteen ja piti oikein tarkistaa, että jäikö jotain hakematta. Kaikissa oli ruksi mitä vaan voi hakea.
Keväällä MTK- agitaattori sanoi, että tukitasot ei oleellisesti muutu... liekö ollut ihan höpö höpö juttuja liiton mieheltä taas?
Viime vuonna tuli niitä kriisipaketteja. Vertaa vuoteen 21 niin on lähempänä totuutta mitä eroon viime kauden ja tän kauden eroihin tulee.
Jokos tän vuotisissa näkyy ekojärjestelmän tuet? Tuskin kun eihän kasvipeitteisyyttä ole vielä edes ilmoitettu..
Olisi kyllä rahaa kun tuettaisiin jotenkin järkevästi, nyt ei. Rahaa lapataan aivan älyttömyyksiin. Vihreä kädenjälki näkyy liikaa ja sen tähden kaikki on päin peetä.
Miten sitä pitäisi sitten tukea? Jos kaikki "vihreät" tuet siirrettäisiin vaikka viljan viljelyn tukemiseen niin viljan hinta laskisi alle sataseen ja ylituotanto olisi taattu.
Nyt taas jos ajatellaan esim. Monimuotoisuuspellon noin. 300e/ha tukea muiden tukien päälle niin ei se nyt vielä niin kovin houkutteleva ole. Joillekkin syrjäisille peltoheitoille toimiva mut et aukean keskelle hyville yhteyksille ok maalle niin aika pieni summa kuitenkin kun perustamiseenkin menee rahaa. Näin luomussa jäisi luomutuki 160e saamatta niin ero viljaan on enää 140e ja perustamiskulut kun ottaa pois niin ollaan enää muutamissa kympeissä = ei maksa vaivaa. Sama se ympin maanparannuskasvin kanssa 190e. Sopivat siemenet et olisi hyötyä typensidonnan mielessä (koska luomu) niin näihin olisi uponnut satasen luokkaa ja muu perustaminen päälle. Ei edelleenkään maksa vaivaa. Mut nämähän olikin tehty tavistiloille.
Mut kyl mun on vaikea keksiä järjellisiä tapoja kuinka kuinka nyt paremmin tuettaisiin niin ettei viljan hinta romahda. Oikeastaan ainoa konsti mikä tulee mieleen on et laitetaan esim 25% pakkokesanto jolle maksetaan nimellinen niittokorvaus ja loput eurot kanavoidaan sit perustukeen esim. Jokainen viljelköön sit mitä haluaa ja miltä markkina omasta mielestä näyttää..
-
Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta, eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.
-
Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta, eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.
Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.
-
Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta, eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.
Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.
Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.
Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.
Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua :-\
-
Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta, eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.
Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.
Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.
Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.
Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua :-\
Tarkoitin kriisituella korkeampaa lhk tukea. Käsittääkseni tämä maksettiin joka ainoalle korvauskelpoiselle hehtaarille. En nyt ulkoa muista et oliko jotain muuta, mielestäni ei.
Koroilta on voinut suojautua ja se ei oikeasti edes maksanut paljon. Itsellä niin iso velkalasti ettei sen kanssa viitsinyt leikkiä. Nyt on tasaisen varma korko tiedossa. ::)
Tässä mielestäni vähän peiliin katsomisen paikka. Kuinka todennäköistä oikeasti oli et nollakorot jatkuu maailman tappiin asti?
Mutta siinä olet kyllä oikeassa et todella monen, itsenikin olisi kannattanut lukea ihan oikea ammatti ja lähteä niihin muihin töihin. Leipä tulisi helpommin pöytään samoin varmat vapaapäivät, lomat jne. ;D
-
Joo ei viljelyllä rikastumaan pääse ellei lahjaksi saatua peltoa ole tosi paljon, vaikka satokasvien viljely ala tippuisi puoleen niin ei se viljan hintaa nostaisi kuin korkeintaan ensimmäisenä vuonna jonkin verran.
Viljan ostajat kun tietää että viljelyala jää pieneksi niin sitten tuodaan ulkomailta, eli korkeintaan merirahdin verran yli maailmanmarkkinahinnan voi saada.
Jonkinlainen suurempi kato pitää olla maailmalla että hinta vähän enemmin nousee. Tuet tulee tippumaan vuosi vuodelta eli sadosta se tulos pitäisi tehdä jos elintasoa jotenkin haluaa ylläpitää.
Juu olet ihan oikeassa et se hinta tulisi olemaan tuo Euroopan markkinahinta lisättynä rahdilla. Nyt ollaan suunnilleen samassa hinnassa Euroopan kanssa. Sen verran hyvä sato oli kuitenkin.
Eipä hirveästi ole kriisitukia näkynyt, ei selitä tuota tukitason pudotusta.
Alkaa vaan olemaan melko totiset paikat kun spv:n jälkeistä lainaa on vielä jäljellä vähintäänkin riittävästi. Lainan korot huitelee siellä 6% luokkaa kaikkineen. Rahana tuo tarkoittaa keskiverto palkansaajan vuosiansiota pelkkinä korkokuluina.
Olisi varmaan pitänyt SPV:tä tehdessä vaan nostaa kytkintä ja karata mailmalle. Olis ainakin ollut teoriassa mahdollisuus rikastua :-\
Tarkoitin kriisituella korkeampaa lhk tukea. Käsittääkseni tämä maksettiin joka ainoalle korvauskelpoiselle hehtaarille. En nyt ulkoa muista et oliko jotain muuta, mielestäni ei.
Koroilta on voinut suojautua ja se ei oikeasti edes maksanut paljon. Itsellä niin iso velkalasti ettei sen kanssa viitsinyt leikkiä. Nyt on tasaisen varma korko tiedossa. ::)
Tässä mielestäni vähän peiliin katsomisen paikka. Kuinka todennäköistä oikeasti oli et nollakorot jatkuu maailman tappiin asti?
Mutta siinä olet kyllä oikeassa et todella monen, itsenikin olisi kannattanut lukea ihan oikea ammatti ja lähteä niihin muihin töihin. Leipä tulisi helpommin pöytään samoin varmat vapaapäivät, lomat jne. ;D
Joo, kyllä monta seikkaa tekis toisin jos voisi kelloa kääntää. Juurisyy on kyllä aivan liian suuri spv-hinta. Tästä kiittäminen sisaruksia ja heidän painostuskeinoja, jotka osui omaan heikkoon elämäntilanteeseen aikanaan. Oma roolinsa oli pro-agrialla joka osaltaan sotki verotuksen/poistot...
Tuo korko homma on kyllä täysin omassa piikissä kun en raaskinnu sitä aikoinaan ottaa, kun se aikanaan kalliilta vaikutti.
Mutta, eteenpäin niin kauan kun rahat/luotot riittää.