Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Filosofi - 10.01.22 - klo:22:40
-
Pakkanen paukkuu nurkissa ja puut pesässä, niin ajattelinpa aloittaa uuden keskustelun. :)
Paljon on vuosien varrella käyty keskustelua siitä, mikä lumilinko selvittää parhaiten ja mikä taas huonoiten märkää suojalunta. Näitä keskusteluita löytyy entuudestaan kyllä näiltäkin nettisivuilta. Nyt eräs "viisaampi" tiesi kertoa, että mitä suorempi lingon siipi on, sitä paremmin linko selvittää suojalunta, ja taas vastaavasti, mitä kaarevampi lingon siipi on, sitä enemmän suojalumi pistää hanttiin. Onko käytännössä näin? Kokemuksia olisi ihan kiva kuulla. Muistaakseni Varilan TR-linkojen toimivuutta suojalumessa on kovin kehuttu, vaikka aika kaarevaltahan kyseisen lingon siipimalli näyttää...
-
Mulla on semmoinen pieni vanha Patu merkkinen linko missä on ihan suorat siivet.
Sillä ei mene suojalumi yhtään, semmonen sillä rajalla olevakin aika toivotonta.
-
Nuoskaakin on monenlaista, joskus linko pelaa nätisti ja joskus ei sitten ollenkaan.
Viime vuosituhannella oli tiekunnan omistuksessa Lumi-Runni. Nuoskalumi meni ihan nätisti sisään, ei vaan tullut ulos. Ei yhtään. Kun ulkolämpötila alkoi nousemaan, niin jos lähdit liikkeelle kun oli -1,5 niin olit jo myöhässä...
Taitaa olla niin että ainut linko mikä syö ihan minkälaisen lumen tahansa on poikkiruuvilinko. On tietysti kallis, ja hidas jos on paksulti lunta.
Itellä ollut 300 Esko ja nyt Huki, kumpikaan ei ole ihan toivottomia muttei myöskään täysin toimivia nuoskakelillä.
-
Perinteisistä v-mallin lingoista huki ja Tr taitaa selvitä parhaiten (eli edes jotenkin). Nykyään on tietenkin se Wieska vastaava.
-
Kunto tai muu aurinkopyörä linko. Toki käyttömahdollisuudet ovat rajalliset jos on pihan aurausta niin kannattaa unohtaa
-
Suoran ja pystysuoran siiven etu on siinä että sellainen ei pyri kannattelemaan lunta. Toinen mahdollinen on sellainen lievästi ruuvimainen joka myös peremmällä 'kaataa' lumivallin niin ettei se ainakaan siiven kannattelemaksi jää.
Siipien maalipinta pitää olla mahdollisimman sileä ja liukas. Teflonia pintaan :-)
Syöttösiivikko tai -ruuvi pitäisi nuolla aivan maanpintaa läheltä ja samoin perällä mahdollisimman läheltä siipiä. Silloin lingon perälle ei voi jäädä paljoa pohjalle ja reunoille ahtautunutta lunta joka pysähtyy sinne ja holvaa koko lingon.
Onkohan kukaan kokeillut laittaa linkoon pientä hydraulitäryä?
-
Kunto tai muu aurinkopyörä linko. Toki käyttömahdollisuudet ovat rajalliset jos on pihan aurausta niin kannattaa unohtaa
Voihan tuollaisen "Riiho" mallin lingon perän tukkia, jolloin se pihan vetely / lykkäys onnistuu samalla vehkeellä. Osa taitaa olla ihan kiinteästi tukossa ja osassa on sylinterillä perän avaus. Ittekkin rakentelin vanhaan linkoon mekaanisen saranan jolla saa perän auki , jos pitää takaperin lingota. Ja tuosta suojalumesta ... ei se perhana tahdo ainkaan mun linkoon mennä kuin peruuttamalla ajamalla. Lyhyitä matkoja voi tietysti yrittää noinkin, mutta ei siitä mitään tuu ... lumikin lentää ihan hytin päälle peruuttaessa. En tiedä mikä tuonkin saa aikaan , koska vauhti ei ainakaan.
-
Kunto tai muu aurinkopyörä linko. Toki käyttömahdollisuudet ovat rajalliset jos on pihan aurausta niin kannattaa unohtaa
Nuo on kyllä aivan täysin menneisyyden vehkeitä. Eivät pärjää millään lailla näille nykyajan V lingoille.
-
Kunto tai muu aurinkopyörä linko. Toki käyttömahdollisuudet ovat rajalliset jos on pihan aurausta niin kannattaa unohtaa
Nuo on kyllä aivan täysin menneisyyden vehkeitä. Eivät pärjää millään lailla näille nykyajan V lingoille.
On ihan soiva kampe kun tulee maaliskuun alussa se jokavuotinen puhelu mettäyhtiöltä. "Avaa tie sinne, sitä ränniä on kuus kilometriä eikä siellä oo tänä talvena käyny kukaan. Siel on koko talven lumet."...
-
On ihan soiva kampe kun tulee maaliskuun alussa se jokavuotinen puhelu mettäyhtiöltä. "Avaa tie sinne, sitä ränniä on kuus kilometriä eikä siellä oo tänä talvena käyny kukaan. Siel on koko talven lumet."...
Täällä päin näyttää kaikki tuon alan ammattilaiset siirtyneen kärkiauraan ja normi linkoon.
-
Kunto tai muu aurinkopyörä linko. Toki käyttömahdollisuudet ovat rajalliset jos on pihan aurausta niin kannattaa unohtaa
Nuo on kyllä aivan täysin menneisyyden vehkeitä. Eivät pärjää millään lailla näille nykyajan V lingoille.
Päinvastoin. Täysin ylivoimainen joka sään lumelle. Jos vielä saa vähän siirrettyä lunta pihoistakin linkoamispaikkaan, niin täysin toimiva peli. Jos pelkkiä pihoja vääntää, niin sitten ehkä sellainen ruuvilinko käännettävällä torvella. Varila näyttää kuntoa tekevän ja perusratkaisut näyttävät ihan ookoolta. Lingon hinnalla kyllä saa pihan lingottua muutamaankin kertaan, mutta ainahan lelut maksavat.
-
Päinvastoin. Täysin ylivoimainen joka sään lumelle. Jos vielä saa vähän siirrettyä lunta pihoistakin linkoamispaikkaan, niin täysin toimiva peli. Jos pelkkiä pihoja vääntää, niin sitten ehkä sellainen ruuvilinko käännettävällä torvella. Varila näyttää kuntoa tekevän ja perusratkaisut näyttävät ihan ookoolta. Lingon hinnalla kyllä saa pihan lingottua muutamaankin kertaan, mutta ainahan lelut maksavat.
Henkilökohtaista kokemusta mulla ei ole kunto lingon käytöstä, ainoastaan kaukaa katsomisesta. Pitkän linjan käyttäjältä vaan kuultua, että lumi ei nouse kunnon lavoille asti sopivalla kelillä, jolloin nämä lapalingot pelaavat kuitenkin edes jotenkin.
Sitä mä en tiedä miks jollain lingolla pitäisi piha siivota.
-
Päinvastoin. Täysin ylivoimainen joka sään lumelle. Jos vielä saa vähän siirrettyä lunta pihoistakin linkoamispaikkaan, niin täysin toimiva peli. Jos pelkkiä pihoja vääntää, niin sitten ehkä sellainen ruuvilinko käännettävällä torvella. Varila näyttää kuntoa tekevän ja perusratkaisut näyttävät ihan ookoolta. Lingon hinnalla kyllä saa pihan lingottua muutamaankin kertaan, mutta ainahan lelut maksavat.
Henkilökohtaista kokemusta mulla ei ole kunto lingon käytöstä, ainoastaan kaukaa katsomisesta. Pitkän linjan käyttäjältä vaan kuultua, että lumi ei nouse kunnon lavoille asti sopivalla kelillä, jolloin nämä lapalingot pelaavat kuitenkin edes jotenkin.
Sitä mä en tiedä miks jollain lingolla pitäisi piha siivota.
Noita "Kunto" tai paremmin kait "Riiho" linkoja on kans niin monen moista kuin tekijääkin. Lainasin joskus 25v sitten naapurin uutta tai ainakin käyttämätöntä tuollaista. Sinne ei kyllä lunta saanut sisälle tai sai kuulemma sellaista hankeentunutta. Omassakin reunat aika jyrkässä , mutta keskikohta ihan tiessä kiinni, joten kyllä sinne jotakin saa kelillä kuin kelillä. Noususta ja korkeudesta se on kiinni toimiiko vai ei ja siitä paljonko sinne on jäätynyt lunta tai muuta moskaa.
-
Minä annoin Runnin lingon jo 15 vuotta sitten pois, enkä sen jälkeen ole linkoa tarvinnut. No nyt se on taas tullut tontille, mutta en ota sitä traktorin perään. Maanssirtolevy ja etukuormaaja hoitavat tien puhtaaksi. :)
-
Ainakin joihinkin Ala-Talkkarin vee linkohin saa polyeteenilevyt siipiin,menee nuoskalumi liukkaasti läpi.
-
ite ainakin siivoan pihan lingolla koska sillä voi vietä lumen kätevästi kauemmas ja sitten levittää sen taivaan tuuliin. ei ole penkkoja ja kasoja missään. lumien sulaminen on sit aika tasaista ja vesiä ei seiso.
-
ite ainakin siivoan pihan lingolla koska sillä voi vietä lumen kätevästi kauemmas ja sitten levittää sen taivaan tuuliin. ei ole penkkoja ja kasoja missään. lumien sulaminen on sit aika tasaista ja vesiä ei seiso.
Mulla on niin lyhyet tienpätkät että ei siihen koko pihan (vaikka onkin pieni ) lumia saa katoamaan , joten vedän tai lykkään lingolla pellolle. Mutta vaikka olis lumikauha noukalla, niin silti putsaan pihan lingolla , koska onhan se nyt paljon helpompaa / nopeampaa kuin kauhalla.
-
Minä puolestaan auraan oman ja kymmenkunta muuta pihaa nivelauralla. Nopeaa ja tehokasta. Kun on noita rakennuksia ja tarhoja tässä omassa talouskeskuksessa haittaamassa lingon käyttöä, tai pitäisi melkein olla pyörivätorvinen niin saisi aina puhaltaa sinne missä on vapaata
-
alatalkkarin linko tuossaon ollut, pyörivällä torvella, toimiva pihan siivouksessakun saapi sen lumisuihkun suunnata mihin haluaa. ja sellaset muovilevyt siivissä että lumi luistaa, mut ei se tietynlainen nuoska ihan helposti mene heittosiivikolle,.. useimpia linkoja tuossa ollut, tää on paras käyttöominaisuuksiltaan. Umpihankeen auratessa ei tosin vauhtia voi paljon pitää kun torvesta ei mahdu määräänsä enempi lunta tulemaan.
-
itellä nokan pikkulinkotin ja siinä kiva kun on pienet ulostuloluukut ja niissäkin luukun yläosa pienentää jopa muutamia senttejä aukkoja. kun umpiseen pitää männä niin sitten näppä perään ja sen luukut on niiin avarat että joa kymppilitranen ämpäri sopii ulos, - ehjänä. torvellista linkoa en ole ajanu muita kuin leppää joka oli kanssa hyä, siihen asti kun siipi repes kaiteeseen.
-
Pakkanen paukkuu nurkissa ja puut pesässä, niin ajattelinpa aloittaa uuden keskustelun. :)
Paljon on vuosien varrella käyty keskustelua siitä, mikä lumilinko selvittää parhaiten ja mikä taas huonoiten märkää suojalunta. Näitä keskusteluita löytyy entuudestaan kyllä näiltäkin nettisivuilta. Nyt eräs "viisaampi" tiesi kertoa, että mitä suorempi lingon siipi on, sitä paremmin linko selvittää suojalunta, ja taas vastaavasti, mitä kaarevampi lingon siipi on, sitä enemmän suojalumi pistää hanttiin. Onko käytännössä näin? Kokemuksia olisi ihan kiva kuulla. Muistaakseni Varilan TR-linkojen toimivuutta suojalumessa on kovin kehuttu, vaikka aika kaarevaltahan kyseisen lingon siipimalli näyttää...
Käytännnössä mikään v-linko ei kunnolla selvitä nuoskalunta.
-
mutta meneekö suojalumi ruuvinlinkostakaan läpi? jos joutuu vetämään esim. liittymän takia sammutettuna.. alitalkkari ainakii tukkii torven ja sit onkin taas hommia...
-
mutta meneekö suojalumi ruuvinlinkostakaan läpi? jos joutuu vetämään esim. liittymän takia sammutettuna.. alitalkkari ainakii tukkii torven ja sit onkin taas hommia...
Kysyivät v-linkosta .Ee vetä nuoskalunta oikiasti mikkää v-linko
-
Töissä lastaava kalbacher poikki ruuvi linko. Mun mielestä heittosiivikko melko pieni läpimittainen, mutta muistaakseni sen pitää pyöriä 600r/min. Tukkoon sen saa jos päästää kierrokset tippumaan, oli lumi mikä tahansa.
-
Ainakin joihinkin Ala-Talkkarin vee linkohin saa polyeteenilevyt siipiin,menee nuoskalumi liukkaasti läpi.
Semmoinen lumi, jossa on loskaa pohjalla ja pinnalla tuiskupakkanen. Tai sitten kovan pakkaskauden jälkeen vesisade. Muovikola ja muovilapiokin jäätyvät pahasti, että onko se muovikaan ratkaisu ? Millä sen muovin saisi hylkimään yhtaikaa pakkas/loskalunta ? Siipien lämmitys ? Glykolin automaattisyöttö siipeen ?
Kun lämpimästä lähdetään auruulle, olen suihkuttanut pinnat reilusti silikonisuihkeella. Sitten vielä viidentoista minuutin jäähdytys ulkona, niin levyyn ei juuri tartu mitään, ainakaan aluksi. Mutta viiden tunnin päästä, kierroksen toisessa päässä, jos osuu lumenalaiseen vesilätäkköön, jääpaakku on varma.
-SS-
-
Aggrekaatti ja keloilla varustetut siivet. Niin paljon virtaa, että lumi sulaa kokonaan. Silloin lähennellään jo hesan energiatehokkuutta.
-
Ainakin joihinkin Ala-Talkkarin vee linkohin saa polyeteenilevyt siipiin,menee nuoskalumi liukkaasti läpi.
Semmoinen lumi, jossa on loskaa pohjalla ja pinnalla tuiskupakkanen. Tai sitten kovan pakkaskauden jälkeen vesisade. Muovikola ja muovilapiokin jäätyvät pahasti, että onko se muovikaan ratkaisu ? Millä sen muovin saisi hylkimään yhtaikaa pakkas/loskalunta ? Siipien lämmitys ? Glykolin automaattisyöttö siipeen ?
Kun lämpimästä lähdetään auruulle, olen suihkuttanut pinnat reilusti silikonisuihkeella. Sitten vielä viidentoista minuutin jäähdytys ulkona, niin levyyn ei juuri tartu mitään, ainakaan aluksi. Mutta viiden tunnin päästä, kierroksen toisessa päässä, jos osuu lumenalaiseen vesilätäkköön, jääpaakku on varma.
-SS-
Kyllä se on auraajan vetelyyttä jos kovan pakkaskauden jälkeen tulevalla vesisateella pitää lähteä linkoamaan. Muutenkin tuntuu olevan melkoista tussarointia nuo lumityöt näköjään.Oikeat lumimiehet on jo tuossa vaiheessa työnsä tehneet...
Terv. nimimerkillä Esko lumilinko noin 40 v.Tuollakin menee loskalumi läpi että heilahtaa.
-
Ainakin joihinkin Ala-Talkkarin vee linkohin saa polyeteenilevyt siipiin,menee nuoskalumi liukkaasti läpi.
Semmoinen lumi, jossa on loskaa pohjalla ja pinnalla tuiskupakkanen. Tai sitten kovan pakkaskauden jälkeen vesisade. Muovikola ja muovilapiokin jäätyvät pahasti, että onko se muovikaan ratkaisu ? Millä sen muovin saisi hylkimään yhtaikaa pakkas/loskalunta ? Siipien lämmitys ? Glykolin automaattisyöttö siipeen ?
Kun lämpimästä lähdetään auruulle, olen suihkuttanut pinnat reilusti silikonisuihkeella. Sitten vielä viidentoista minuutin jäähdytys ulkona, niin levyyn ei juuri tartu mitään, ainakaan aluksi. Mutta viiden tunnin päästä, kierroksen toisessa päässä, jos osuu lumenalaiseen vesilätäkköön, jääpaakku on varma.
-SS-
Kyllä se on auraajan vetelyyttä jos kovan pakkaskauden jälkeen tulevalla vesisateella pitää lähteä linkoamaan. Muutenkin tuntuu olevan melkoista tussarointia nuo lumityöt näköjään.Oikeat lumimiehet on jo tuossa vaiheessa työnsä tehneet...
Terv. nimimerkillä Esko lumilinko noin 40 v.Tuollakin menee loskalumi läpi että heilahtaa.
Hyä on linko. Mistähän tuata saa. Ihme kalu jos v-linko.
-
Aggrekaatti ja keloilla varustetut siivet. Niin paljon virtaa, että lumi sulaa kokonaan. Silloin lähennellään jo hesan energiatehokkuutta.
;D ;D ;D ;D
Toi oli hyvä .
On noissa lingoissa eroja , semmosella tullut ajeltua missä suojalumi menee läpi . Hitaasti ajelee mutta toimii .
-
Auraajan vetelyyttä tai ei ,mutta auraamaan lähdetään ,kun käsky käy .Oma-aloitteisesti saa mennä ,mutta siitä ei sitten makseta.
-
Just se ilmiö joka ss kuvaili vesiloskaa alla ja kutenkin miinusta, reilusti ja tuiskuaa. Kun lastaa auravallista semmosta olen nähnyt, mutta olisko se just se kalabaherin ominaisuus, reilusti kierroksii, keskipako hoitaa sen että ei tartu? Ja se poikki ruuvi, spiraali ilman keski akselia. Ainoa tukos tulee torven juureen, alikieroksista.
Märkä kasa ja pakasta, tartuu se kauhaankin ja edes lämpölava pahentaa tilanetta lyhyillä matkoila.
-
Wieskasta ei ole kukaan vielä maininnut. Tänä vuonna ollut helppo lumi tähän asti. Tänäänkin vetäsin rekkatiet 10cm just nollakelilla, kun lumi juuresta vähän pöllysi vielä. Nyt plussalla eikä aamuksi tarvii aurata paria kolmea senttiä. Vetäsin kuumapesurilla siivet puhtaiksi, jos tiistaina tulee ongelmaksi asti lunta ja on plussalla. Lunta, räntää tai vettä. Silloin ei sammutella linkoa samanlailla ja vedellä kaikkia pihoja puhtaaksi asti vaan pääväylät jatkuvasti edeten. Wieskassa heiluvat lavat ja aikalailla maassa kiinni ja siivet kiiltävällä maalilla niin toimii paremmin kuin kaikki entiset. Alueaura jäi parin metrin hankeen ja toivoin etten tarvitsisi pakolla tänä vuonna. Yhdessähän nuo sitten aina toimii, alueauralla tulee vain niin armottomat penkat ettei joka tielle sovi lumi mitenkään.
-
Auraajan vetelyyttä tai ei ,mutta auraamaan lähdetään ,kun käsky käy .Oma-aloitteisesti saa mennä ,mutta siitä ei sitten makseta.
Ei taida kaikkialla olla samanlaista. Voi olla niinkin, että vesi- ja räntäsateen keskellä tulee äkkipakkanen, tunnin aikana, kun tuuli kääntyy.
20.-21.01 satoi parikymmentä senttiä lunta, josta jäi noin 11 cm, lämpötilat putosivat kesken räntäsateen +5:stä -1:een.
29.-30.01 satoi yhteensä kolmisenkymmentä senttiä lunta ja räntää, +1 astetta koko 29. päivän, ja 30. päivänä alkoi tuiskuta pakkaslunta silkan loskan päälle. Loskaa ja nuoskaa oli niin paljon, että kuorma-autot jumittuivat tehdaspihoihin. 31.01. oli tuulista ja -5 astetta, ja tuiskutti vielä pari-viitisen senttiä lunta. 3.2. oli jo -15 astetta, kuitenkin penkkojen ja kasojen alla oli vesiloskaa vieläkin. Lumi on niin hyvä eriste. 4. - 10.2. oli päivälämpötila +1 - +2 astetta, yöllä -5:stä -11.een. Lunta kertyi noina päivinä noin 15 cm. Päivällä loskaa, yöllä pakkaslunta.
Onhan se selvä, että kun pyryttää kuivaa lunta, on mukava linkoilla sitä heti kun sitä tulee. Mutta kun lumikuurot ja vesisateet vuorottelevat, pakkaset ja reilut lämpöasteet vaihtelevat saman päivän aikana, tierännit ovat vesijärvinä, yön jälkeen jääkenttinä, olisihan siinä eskomiehelle hiukan enemmän haasteita, kun se loska muuttuukin pakkastuiskuksi, eikä päin vastoin.
Joka tapauksessa painoa oli hallinkatolla, 3560 m2 pudoteltiin lunta kahtena päivänä, noin 1200 m3 . Lumen paino oli noin 300 kg/m3
-SS-
-
^
Voi mahoton! Haasteethan on tehty selätettäviksi ja aina on lumet häipynyt kelillä kuin kelillä.
-
Auraajan vetelyyttä tai ei ,mutta auraamaan lähdetään ,kun käsky käy .Oma-aloitteisesti saa mennä ,mutta siitä ei sitten makseta.
Tuollaisella toimeksiannolla tuntiveloitus vähintään 2x normihinta
-
Jonkunverran auttaa suojalumessa jos linko on sisäpuolelta maalattu liukkaalla maalilla esm." jäänsärkijä maalilla."
Jos linko on sisäpuolelta ruosteessa,ei tarvitse olla edes aivan suoja kun ongelmia tulee.
-
Onhan se selvä, että kun pyryttää kuivaa lunta, on mukava linkoilla sitä heti kun sitä tulee.
-SS-
Ny on se keli joka takkuaa. Pihalla muoviseen lumentyöntimeen tarttui ku tauti. Pakkasta himpun alle 10 astetta, vesi tirskuu lumen alta eilisen plussakelin jäljiltä ja päällä kosteaa lunta joka pinnasta kohmettumassa. Ehkä parin tunnin päästä jo menee hyvinkin, kun lumi ei lähde liukumaan lingon edellä kovettuessaan, olkoonkin vielä märkää pinnan alla
.
-
Täällä lumi on läpeensä märkää ja pelloilla huvennut puoleen kastuessaan ja tiivistyessään. Umpihankeen menisi aurinkopyörälingolla hienosti nyt
-
Auraajan vetelyyttä tai ei ,mutta auraamaan lähdetään ,kun käsky käy .Oma-aloitteisesti saa mennä ,mutta siitä ei sitten makseta.
Tuollaisella toimeksiannolla tuntiveloitus vähintään 2x normihinta
Eikö nämä Destian ja muiden ison luokan toimijoiden ali(ali)urakointisopparit yleensä ole tuon tyylisiä...
-
Monet Lapin asukkaat hymähtävät Etelä-Suomen lumille. Mutta itse asiassa lumentulo voi olla lyhyenä etelän talvena melkoisen kiivasta. Espoon Nuuksiossa oli maksimissaan 74 cm. Lumipeite kasvoi noin 25 cm:sta ( eli puoli metriä) kahdessa viikossa. ( 25.1. - 6.2.)
Enontekiön 95 cm lumimäärä kasvoi saman määrän, joulukuun puolenvälin 45 cm:stä kahdeksan viikkoa. (18.12. - 14.02)
-SS-
-
Oksan näpästä menee nuoskat ja puuterit samalla mallilla kuin myös kannot ja mutt kökkäreet. Mutu kertoi tällaista. mutu kertoi että hän usein on ongelmissa koneidensa kanssa.
-
Jos laittas moottorikelkan telamatot v-lingon siipien ympärille lappamaan lunta tupaan. Ylivoimaista 8)