Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: eevertti - 10.12.21 - klo:19:37
-
Onkos kellään kokemusta speltin viljelystä?
Onko markkinoita tavanomaisessa vai onko pelkästään luomutilojen juttu?
Näillä apulannan hinnoilla alkaa kaikki vaihtoehdot kiinnostaa. ;)
-
Ei speltti kasva sen paremmin kuin tavallinenkaan vehnä lannoittamatta. Luomukultapöly sen speltin maustaa ja hinnoittelee.
Tavanomaisessa viljelyssä sinulla on kukkurakärryllinen kuin rikkinäisen varstasillan läpi mennyttä, seuloitta puitua viljaa, lopputuotteen maku karvas ja pulla littanaa. Sellaiselle ei ole markkinoita
-SS-
-
https://www.birkkala.com/speltti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spelttivehn%C3%A4
Spelttiä viljellään melko vähän mutta käyttöä sille on . Isompien myllyjen tuskin kannattaa ottaa valikoimiinsa .
-
Minkähän sorttinen kasvuaika speltillä mahtaa olla?
-
No syysviljahan se on. Luin jostain että kestäisi paremmin säävaihteluja kuin tavan vehnä ja ruis. Ja kasvaisi vähemmällä lannoituksella. Tiiä sitte🤔
Eipä kai se mikään hitti ole mutta välillä aina näkee spelttipeltoja maakuntamatkoilla.
-
, lopputuotteen maku karvas
-SS-
Jokunen vuosi sitten otimme rehuksi jotain ihmiskäytöstä poislajiteltua fraktiota, rikkinäisiä jyviä ja vastaavaa. Keittiössämme on sellainen pieni kivimylly - enimmäkseen ruisleipä varten. Sillä jauhettuna tuli kyllä maittavia puurojauhoja. Nisuleivontaan emme kokeilleet. Nämä olivat kyllä sillä kultapölyllä maustettu,vehnä siinä se salaisuus...
Ymmärtääkseni speltti ei oikein vastaa voimaperäiseen tuotanto panosten käyttöön nykyisten vehnä lajikkeiden tapaan, on tyydyttävä selvästi alle 5 tn ha-satoihin.
-
, lopputuotteen maku karvas
-SS-
Jokunen vuosi sitten otimme rehuksi jotain ihmiskäytöstä poislajiteltua fraktiota, rikkinäisiä jyviä ja vastaavaa. Keittiössämme on sellainen pieni kivimylly - enimmäkseen ruisleipä varten. Sillä jauhettuna tuli kyllä maittavia puurojauhoja. Nisuleivontaan emme kokeilleet. Nämä olivat kyllä sillä kultapölyllä maustettu,vehnä siinä se salaisuus...
Ymmärtääkseni speltti ei oikein vastaa voimaperäiseen tuotanto panosten käyttöön nykyisten vehnä lajikkeiden tapaan, on tyydyttävä selvästi alle 5 tn ha-satoihin.
Speltistä on kovasti positiivisia myyttejä liikkeellä. Yltäkylläinen elintasomaailma löytää jatkuvasti näitä uusvanhoja lajeja hifistelyynsä; kuitenkin vehnän jalostus on alun perin pyrkinyt speltin negatiivivista ominaisuuksista eroon, että jyväsato saadaan jyvinä puitua ja talteen helpommin, että tähkäidäntä saadaan hallintaan, että leivontalaatu paranee, että taudinkestävyys on kohtuullinen, ja etenkin korrenlujuus varmistaa sadon käyttökelpoisuuden. Speltti on yksi -yhteen luomukasvi. Tavanomaisessa speltin viljelyssä ei mitään mieltä; kuorimot ja spelttiin erikoistuneet myllyt ovat myös lähinnä luomutuotteiden jalostajia.
Kuorimattoman speltin voi joutua käymään rassaamassa loivista siilonpohjistakin ulos, että kannattaa miettiä hetken. Kylvökone ei välttämättä illalla enää kylvä joka vantaasta, vaikka aamulla on lähdetty kaikilla vantailla kylvämään.
Ensinnäkin, kärryntäydessä kuormassa spelttiä on kolmannes helpeitä ja tähkän ruotoa.
Speltti ei ole talvenkestävämpi vaan toistaiseksi eteläisempiin oloihin sopeutunut lajikevalikoima, verrattuna moneen kotimaiseen ja saksalaiseen syysvehnään
Speltti kyllä reagoi lannoitukseen, mutta ydinreaktiota se ei ylläpidä; tosiasiassa ravinnerunsaus menee jo muutenkin heikkorakenteiseen korteen, ja lako-ongelma on tosiasia. Luomuun sopii mainiosti, kunhan ei ole vahvaa karjanlantapanostusta. Kasvinviljelyluomutiloilla oraiden tyypillinen vaaleankeltainen väri suojaa hyvin lakoontumiselta
Speltin satotaso on lähempänä kahta tonnia kuin viittä tonnia.
Speltin jalostus on ollut sen verran vähäistä, että ruoste- ym. vastustuskyky ei ole nykyvehnien kaltainen
Spelttiä joku kehtaa jopa keliaakikoille sopivaksi mainostaa, vaikka kyseinen neuvo on hengenvaarallinen oikealle keliaakikolle. Psyykkinen vehnäallergia kyllä paranee speltillä.
Speltin terveysväittämät ovat varsin köykäisellä todistusaineistolla markkinoidut.
Ja kyllä, tilalla on vanhaa speltin siementä tälläkin hetkellä muutama kilo, välttämättä ei itävää.
Speltti ei oikeastaan ole mikään ratkaisu sille, joka haluaa oikeaa alkuperäistä vehnää tuottaa, tavoitteena tuottaa kaupunkilaisille vihreille uusluonnonläheisyyden tunteen, samalla kun pyyhkii hikipajan tekemässä iphonessa uusia how dare you meemejä ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Emmervehnä on vieläkin vanhempi vehnälaji, ja voidaan vieläkin mennä vanhempiin jyvällisiin heiniin,. kuten Suomessakin esiintyvään pukinvehnään ja Lähi-Idässä viljelykseen otettuun yksijyvävehnään, joista emmervehnä todennäköisesti on jonkinlainen hybridi-risteymä. Myös ns. durumvehnä on varhaisempi kuin nykyinen viljelyvehnä ja speltti. Ehkä joku on tutkinut pikaisesti vehnien sukupuuta ja havainnut, että linjoissa on vanhoja Aegilops speltoides - lajien risteymiä, ne kuitenkin ovat pukinvehnä- nimisiä heiniä, eivät spelttiä. Eli speltti näyttää syntyneen jo viljellyyn otetun emmervehnän ja toisen pukinvehnälajin, myllypukinvehnän, risteymänä. Geneettiset tutkimukset ovat antaneet aiheen epäillä, että eurooppalainen speltti voisi myös olla olisi emmervehnän ja jo siihen aikaan viljellyn leipävehnän hybridi.
Nuo vehnän esivanhemmat heinälajit ja villit yksijyvävehnät varistavat siemenensä heti kypsyessään, lisäksi niissä on merkittävästi enemmän kosteudelle alttiita ainesosia, jotka käynnistävät itämisen entsyymituotannon. Mm. kaksoisvirtain maan alue, jossa näitä aikanaan kasvoi, on olennaisesti kuivahkoa maastoa, jossa nopea itäminen sadekuuron sattuessa on vaadittava ominaisuus. Kaikki viljelyvehnän muutokset ovat tähdänneet siihen muutokseen, että vehnäsato ei varise, idä tähkässä ja että sen saa puimalla irti helpeistä ja tähkäruodoista.
-SS-
-
Kiitos hyvästä tietopaketista !
-
En kiistä speltin ongelmia, mutta turhempiakin asioita nykymaailmassa tehdään - jopa maatalouden saralla. En viljele spelttiä eikä ole suunnitelmissakaan, eli en omia tekemisiäni puolusta. Speltin tuotanto ei ole pois maataloudesta eikä ihmiskunnalta noin laajemminkaan, enkä ymmärrä sen tyrmäämistä senkään vertaa kuin älytöntä hehkutusta sen puolesta.
-
En kiistä speltin ongelmia, mutta turhempiakin asioita nykymaailmassa tehdään - jopa maatalouden saralla. En viljele spelttiä eikä ole suunnitelmissakaan, eli en omia tekemisiäni puolusta. Speltin tuotanto ei ole pois maataloudesta eikä ihmiskunnalta noin laajemminkaan, enkä ymmärrä sen tyrmäämistä senkään vertaa kuin älytöntä hehkutusta sen puolesta.
Juu juu, turhempiakin asioita harrastetaan. Speltin työntö terveysväittämillä on koko tämän buumin ajan hiukkasen närästänyt.
-SS-
-
Speltti on kuitenkin marginaalikasvi ja sellaisena pysyy, puuhastelkoot sen kanssa kuka haluaa, siitä ei oo kenellekkään haittaa, ei se kuitenkaan mitään ongelmia ratkaise yleisellä tasolla.
Sama koskee muitakin vähän viljeltyjä marginaalikasveja.
Saahan sitä harrastaa, laillista touhua.
-
Speltti on kuitenkin marginaalikasvi ja sellaisena pysyy, puuhastelkoot sen kanssa kuka haluaa, siitä ei oo kenellekkään haittaa, ei se kuitenkaan mitään ongelmia ratkaise yleisellä tasolla.
Sama koskee muitakin vähän viljeltyjä marginaalikasveja.
Saahan sitä harrastaa, laillista touhua.
https://www.birkkala.com/speltti
https://www.birkkala.com/
Ei oikein harrastelulta näytä . Lujasti tehty työtä .
Suolisto sairaudet lisääntyneet . Speltti soveltuu herkkävatsaisille eli markkinoita löytyy .
Minkään isonmyllyn tuote tuote ei ole , ainakaan vielä ole .
-
Suolisto sairaudet lisääntyneet . Speltti soveltuu herkkävatsaisille eli markkinoita löytyy .
Niinpä, voihan tuossa ollakin perää, että nämä muodikkaat "alkuviljat" ne tuovatkin nykyihmiselle vatsavaivoja ?
Kun nyt sitten riippuvuuksia mielessäsi etsit: mitä enemmän erikoisruokavalioita yritellään, sitä herkemmäksi vatsat tulevat.
Suomi eli ruisleivillä vielä sata vuotta sitten. IBC, IBS, IBD, viitattiin kintaalla.
Ensimmäiset vehnäpullamössösukupolvetkin ovat jo pitkälti eläkeiässä, ja ovat pullakaffetta tottuneet syömään, ilman että on tarvinnut miettiä M, L, VL, K, N, S, G, VEG - alaviitteitä ruokalan tiskillä. Nämä gluteiinittomat, laktoosittomat eläintuotteettomat ja mitä niitä nyt on, ne sukupolvet nyt potevat suolivikaa lähes säännönmukaisesti.
-SS-
-
Speltitkin on kehittynyt, nykylajikkeilla 5tn/ha on ihan realistinen satotavoite jos kasvuston talvehtiminen onnistuu hyvin.
-
Suolisto sairaudet lisääntyneet . Speltti soveltuu herkkävatsaisille eli markkinoita löytyy .
Niinpä, voihan tuossa ollakin perää, että nämä muodikkaat "alkuviljat" ne tuovatkin nykyihmiselle vatsavaivoja ?
Kun nyt sitten riippuvuuksia mielessäsi etsit: mitä enemmän erikoisruokavalioita yritellään, sitä herkemmäksi vatsat tulevat.
Suomi eli ruisleivillä vielä sata vuotta sitten. IBC, IBS, IBD, viitattiin kintaalla.
Ensimmäiset vehnäpullamössösukupolvetkin ovat jo pitkälti eläkeiässä, ja ovat pullakaffetta tottuneet syömään, ilman että on tarvinnut miettiä M, L, VL, K, N, S, G, VEG - alaviitteitä ruokalan tiskillä. Nämä gluteiinittomat, laktoosittomat eläintuotteettomat ja mitä niitä nyt on, ne sukupolvet nyt potevat suolivikaa lähes säännönmukaisesti.
-SS-
Mistä tiedät ettei ennen ollut noita vaivoja ja mistä tiedät et muinaisvehnät aiheuttaa vatsavaivoja .
Gluteeni allergia ihan yleistä nykyisin .
Mitään erikoista ei saa tuottaa näemmä . Jos ei erilaisia tuotanto menetelmiä hyväksytä Suomessa tulee nekin ulkomailta .
-
Suurimman osan vatsavaivat on lähinnä ilmaa. Ilmavaivoista pääsee piereskelemällä.
Sitten tietysti diaknosoidut keliakiat ym. jotka ovatkin vakavia vaivoja.
-
https://reunapaikka.fi/tulehdukselliset-suolistosairaudet/yleista-tietoa-ibdsta/?gclid=EAIaIQobChMIxYS9ipfh9AIVUON3Ch0XRwNREAAYASAAEgKSivD_BwE
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01294
-
, lopputuotteen maku karvas
-SS-
Jokunen vuosi sitten otimme rehuksi jotain ihmiskäytöstä poislajiteltua fraktiota, rikkinäisiä jyviä ja vastaavaa. Keittiössämme on sellainen pieni kivimylly - enimmäkseen ruisleipä varten. Sillä jauhettuna tuli kyllä maittavia puurojauhoja. Nisuleivontaan emme kokeilleet. Nämä olivat kyllä sillä kultapölyllä maustettu,vehnä siinä se salaisuus...
Ymmärtääkseni speltti ei oikein vastaa voimaperäiseen tuotanto panosten käyttöön nykyisten vehnä lajikkeiden tapaan, on tyydyttävä selvästi alle 5 tn ha-satoihin.
Mulla oli muutama vuosi sitten spelttiä viljelyssä tavanomaisena ja siitä tuli itselle säkillinen jauhoja. Siitä on kyllä tullut ihan maittavia sämpylöitä, onhan maku "tummempi" kuin tavallisessa vehnäjauhossa mutta kitkeräksi sitä ei voi pahallakaan tahdolla sanoa.
-
onhan maku "tummempi" kuin tavallisessa vehnäjauhossa mutta kitkeräksi sitä ei voi pahallakaan tahdolla sanoa.
Taannoin oli erään elintarvikegradun tai vastaavan yhteydessä leivonnaisten sokkotestit, ja vehnänen maistui paremmin kuin spelttinen, sekä rakenteen että maun kannalta. Samalla tavalla jotkut maistavat myös kauratuotteiden pienoisen karvaan jälkimaun, toiset eivät.
Mutta speltinkin laatu voi vaihdella, koska jauhoissa voi olla vain yhden tilan tuotantoa, kun taas kaupan vehnäjauho voi olla vaikka Australiasta. Kyllä syysvehnän ja kevätvehnän eron havaitsee, samoin tuoreeltaan jauhetun ja pitkään säilytetyn jauhon maun erottaa. Meillä jauhatettiin jauhot omasta viljasta sen aikaa kun karjaa oli, eli 1980-luvun loppuun. Nyt pitäisi ehkä viedä pari säkkiä viime kesän syysvehnää Töllinmyllylle, kannatuksen vuoksi.
-SS-
-
pelttiä on olemassa myös kevätmuotoa.
Joskus haettiin Birkkalasta kuorittua spelttiä, joka jauhettiin omalla kivimyllyllä. Ihan hyviä leivonnaisia tuli.
-
pelttiä on olemassa myös kevätmuotoa.
Joskus haettiin Birkkalasta kuorittua spelttiä, joka jauhettiin omalla kivimyllyllä. Ihan hyviä leivonnaisia tuli.
Kuulostaa ihan spelttipullamössöjauholta jos on kuorittu oikein kunnolla ;D
Osaavan jauhopeukalon käsissä speltistä varmaan syntyy ihan hyviä leipiä, pullia, leivonnaisia ja puuroja. Jo ihan siitäkin syystä että se joka tapauksessa maistuu hieman erilaiselta kuin ne viljat joihin on tottunut. Silloin kuin itse jauhatettiin vehnää leivontaan niin jonkin verran tuli aina grahamjauhoja jotka vissiin ovat venhän kuoren alta jyvän pinnasta tulevaa jauhoa. Niistä tehdyt sämpylät olivat oikein hyvän makuisia. Kaikilla viljalajeilla taitaa lopputulokseen vaikuttaa paljon se mistä osasta jyvää jauhot tai ryynit on tehty.
Jos spelttiä alkaa viljelemään muutenkin omaksi huvikseen tms. pitää samalla varautua jalostamaan tai jalostuttamaan jyvät kuluttajille myytävään muotoon ja myös markkinoimaan ne itse.
-
Spelttiuuroa on taidettu joskus syödä. Omalla myllyllä jauhetuista jauhoista. Ihan hyvää se muistin mukaan oli.
-
Ja speltti ei ole edes enää viimeisimmän muodin mukainen: Keski-Euroopan eliitin kulinarismivilja on nykyisin Einkorn eli yksijyvävehnä, joka on yksi myöhäisempien vehnien, kuten emmervehnän ja durum- vehnän peruskomponenteista. Se on kivikautisen viljelykulttuurin ensimmäinen viljelty vehnälaji.
Speltti ja nykyviljelyvehnä ovat vieläkin myöhäisempiä, ja eurooppalainen speltti lieneekin useamman risteytymän tulos, jossa on turkkilais-syyrialaiata pukinheinää ja nykyvehnää sekaisin. Joka tapauksessa speltti EI ole alkuvehnä, vaan tuhansia vuosia vanhempi Einkorn.
Einkorn leipää syödään eri mantereilla ökyrikkaiden viiden tähden ravintoloissa, ja sillä uskotaan olevan myös maagisia voimia.
-SS-
-
Ja speltti ei ole edes enää viimeisimmän muodin mukainen: Keski-Euroopan eliitin kulinarismivilja on nykyisin Einkorn eli yksijyvävehnä, joka on yksi myöhäisempien vehnien, kuten emmervehnän ja durum- vehnän peruskomponenteista. Se on kivikautisen viljelykulttuurin ensimmäinen viljelty vehnälaji.
Speltti ja nykyviljelyvehnä ovat vieläkin myöhäisempiä, ja eurooppalainen speltti lieneekin useamman risteytymän tulos, jossa on turkkilais-syyrialaiata pukinheinää ja nykyvehnää sekaisin. Joka tapauksessa speltti EI ole alkuvehnä, vaan tuhansia vuosia vanhempi Einkorn.
Einkorn leipää syödään eri mantereilla ökyrikkaiden viiden tähden ravintoloissa, ja sillä uskotaan olevan myös maagisia voimia.
-SS-
https://projects.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/kasvien-kuvauksia/emmer/
https://minska.fi/blogs/artikkelit/puhtia-speltista
-
https://projects.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/kasvien-kuvauksia/emmer/
https://minska.fi/blogs/artikkelit/puhtia-speltista
Niin mitä lisäarvoa aiheeseen yrität linkittää ? Olenhan jo tämän polveutumisen selvittänyt. Yksijyvävehnä josta valinnan kautta viljelyyn, emmervehnä ja durumvehnä omia haarojaan tai hybridejä heinien kanssa, speltti ja viljelty vehnä ovat samaa polveutumishaaraa ja eurooppalainen speltti sisältää jälkiä risteytymistä viljelyvehnän ja emmerin välillä, kun taas Lähi-Idässä speltin kaltaisia viljalajikkeita on kehittynyt jopa yksijyvävehnän ja joidenkin heinien risteytymänä.
Oikea alkuvehnä on yksijyvävehnä, jota viljellään tälläkin hetkellä. Speltti on lähinnä helpeineen ja tähkylöineen puitava lapiotavaravehnä. Saksassa spelttiä ja emmeriä viljellään ehkä 50000-100000 hehtaarilla, sen verran on olemassa uusluontosuhdetta kaipaavia ylemmän keskiluokan kaupunkilaisia, jotka näitä bulkkituotantoon heikosti sopeutuvia viljoja haluavat ostaa.
-SS-
-
https://projects.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/kasvien-kuvauksia/emmer/
https://minska.fi/blogs/artikkelit/puhtia-speltista
Niin mitä lisäarvoa aiheeseen yrität linkittää ? Olenhan jo tämän polveutumisen selvittänyt. Yksijyvävehnä josta valinnan kautta viljelyyn, emmervehnä ja durumvehnä omia haarojaan tai hybridejä heinien kanssa, speltti ja viljelty vehnä ovat samaa polveutumishaaraa ja eurooppalainen speltti sisältää jälkiä risteytymistä viljelyvehnän ja emmerin välillä, kun taas Lähi-Idässä speltin kaltaisia viljalajikkeita on kehittynyt jopa yksijyvävehnän ja joidenkin heinien risteytymänä.
Oikea alkuvehnä on yksijyvävehnä, jota viljellään tälläkin hetkellä. Speltti on lähinnä helpeineen ja tähkylöineen puitava lapiotavaravehnä. Saksassa spelttiä ja emmeriä viljellään ehkä 50000-100000 hehtaarilla, sen verran on olemassa uusluontosuhdetta kaipaavia ylemmän keskiluokan kaupunkilaisia, jotka näitä bulkkituotantoon heikosti sopeutuvia viljoja haluavat ostaa.
-SS-
Speltin suosio alkaa kasvamaan . ::)
Sehän ei sulle sovi . Totta kai massatuotantoa tarvitaan mutta jotakin uutta ruokapöytään pitää saada .
-
Jos spelttiä alkaa viljelemään muutenkin omaksi huvikseen tms. pitää samalla varautua jalostamaan tai jalostuttamaan jyvät kuluttajille myytävään muotoon ja myös markkinoimaan ne itse.
Nykyiset toimijat tekee viljelysopimuksia ja osa myös tavanomaisesti tuotetusta tavarasta, oma jalostus ei ole siis mitenkään välttämätöntä mutta tietty pitää muistaa vaihtoehtoisia kanavia on vähemmän ja markkina pieni vaikka spelttituotteita menee nykyisin Suomesta vientiinkin.