Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: kihveli - 27.10.21 - klo:13:41
-
Olettako laskeneet tuotantokustannusta pyöröpaalille?
Mitä kuluja laskette siihen?
Käytättekö yleisiä urakointihintoja (esim niitto ja paalaus) vai pelkästään verokirjanpidon toteutuneita kuluja?
-
Löytyikin laskuri https://atriatuottajat.fi/tuotannonkehitys/atrianauta/palvelut/sailorehulaskuri/
-
kiva. mut kuin hyin vastaa oiketa hintoja?
-
kiva. mut kuin hyin vastaa oiketa hintoja?
Siis kyseessä on laaja pohja johon pitää muuttaa tarvittavilta osin oikeat luvut. Tuo antaa sellaisenaan verrattain korkean hinnan kun siinä on esim. erilaisten pääoman korkoja tosi paljon mukana. Jos sinulla on 18 vuotta vanha konehalli ja 9 vuotta vanha paja niin kannattaako niistä oikeasti laskea 11000 euroa kulua kun tuotetaan 875 000kiloa (märkäpaino ) säilörehua?
-
kiva. mut kuin hyin vastaa oiketa hintoja?
Siis kyseessä on laaja pohja johon pitää muuttaa tarvittavilta osin oikeat luvut. Tuo antaa sellaisenaan verrattain korkean hinnan kun siinä on esim. erilaisten pääoman korkoja tosi paljon mukana. Jos sinulla on 18 vuotta vanha konehalli ja 9 vuotta vanha paja niin kannattaako niistä oikeasti laskea 11000 euroa kulua kun tuotetaan 875 000kiloa (märkäpaino ) säilörehua?
Ei niitä ainakaan monikaan laske. Minusta asiaa kannattaa ennemmin miettiä niinpäin et, vaikka et tekisi yhtäkään paalia niin olisiko sulla ne hallit ja pajat silti? Todennäköisesti kyllä eli turha niitä on sinne laskelmaan sotkea. Sama koneiden kanssa ainoastaan ne koneet laskelmaan mitä joudut hankkimaan rehuntuotantoa varten. Eli jos se traktori on sulla kuitenkin niin ei sitä sinne kannata sotkea. Toki jos tarkkoja ollaan niin traktorin, hallin, pajan jne. Juoksevista kuluista kannattaa osa laittaa laskelmaan.
Monikaan ei varmaan edes tee näin pitkälle vietyä laskelmaa. Laskenta on varmaan enemmän tyyliin hehtaarilta tulee x määrä rehua, siitä tulee x määrä paaleja. Työmaksaa tuon verran ja muovikulu on tuon verran jne. Muuta ei varmaan paljon lasketa?
Mut nyt oliskin mielenkiintoista kuulla et mitä se rehunteko sitten maksaa? Minkä verran sitä rehua kertyy hehtaarilta yhdellä kertaa. Normissa kai pitäis tulla 10000 kakg? Paljon se sit on märkäkiloja? Tuo tulee vuosisatona? Eli kolme niittoa? Monta paalia tosta sitten tulee? Entä paljon sitä muovia menee? Jne jne...
-
kiva. mut kuin hyin vastaa oiketa hintoja?
Siis kyseessä on laaja pohja johon pitää muuttaa tarvittavilta osin oikeat luvut. Tuo antaa sellaisenaan verrattain korkean hinnan kun siinä on esim. erilaisten pääoman korkoja tosi paljon mukana. Jos sinulla on 18 vuotta vanha konehalli ja 9 vuotta vanha paja niin kannattaako niistä oikeasti laskea 11000 euroa kulua kun tuotetaan 875 000kiloa (märkäpaino ) säilörehua?
Ei niitä ainakaan monikaan laske. Minusta asiaa kannattaa ennemmin miettiä niinpäin et, vaikka et tekisi yhtäkään paalia niin olisiko sulla ne hallit ja pajat silti? Todennäköisesti kyllä eli turha niitä on sinne laskelmaan sotkea. Sama koneiden kanssa ainoastaan ne koneet laskelmaan mitä joudut hankkimaan rehuntuotantoa varten. Eli jos se traktori on sulla kuitenkin niin ei sitä sinne kannata sotkea. Toki jos tarkkoja ollaan niin traktorin, hallin, pajan jne. Juoksevista kuluista kannattaa osa laittaa laskelmaan.
Monikaan ei varmaan edes tee näin pitkälle vietyä laskelmaa. Laskenta on varmaan enemmän tyyliin hehtaarilta tulee x määrä rehua, siitä tulee x määrä paaleja. Työmaksaa tuon verran ja muovikulu on tuon verran jne. Muuta ei varmaan paljon lasketa?
Mut nyt oliskin mielenkiintoista kuulla et mitä se rehunteko sitten maksaa? Minkä verran sitä rehua kertyy hehtaarilta yhdellä kertaa. Normissa kai pitäis tulla 10000 kakg? Paljon se sit on märkäkiloja? Tuo tulee vuosisatona? Eli kolme niittoa? Monta paalia tosta sitten tulee? Entä paljon sitä muovia menee? Jne jne...
Normiviljelyssä normisatona 10-15 paalia/ha. yhdellä muovirullalla tekee about 16paalia
-
Tiukkoja esikuivattuja paaleja tulee tuo 10-15kpl hehtaarilta kerta-ajolla.
Meillä yhdestä paalirullasta tekee 22kpl paaleja ja säilöntäainetta menee
pusillinen 50 paalia kohti. Lannoitetta hehtaarille menee 200-300kg.
Ajoa on lannoitteenlevitys, niitto, pöyhintä 1-2kertaa, paalaus ja käärintä, paalien ajo kotiin.
Tuon exelin kanssa tein laskelmia ja sain 19centtiä/kgka. Laskin siihen kaikki konekulut, mutta en rakennuksia.
Työkulut laskin ihan uudistuksesta asti ja tietenkin siemenkulut ym kuten siinä laskelmassa käydään läpi.
Pitääkin vielä laskea pelkästään ne muuttuvat kulut.
-
kiva. mut kuin hyin vastaa oiketa hintoja?
Siis kyseessä on laaja pohja johon pitää muuttaa tarvittavilta osin oikeat luvut. Tuo antaa sellaisenaan verrattain korkean hinnan kun siinä on esim. erilaisten pääoman korkoja tosi paljon mukana. Jos sinulla on 18 vuotta vanha konehalli ja 9 vuotta vanha paja niin kannattaako niistä oikeasti laskea 11000 euroa kulua kun tuotetaan 875 000kiloa (märkäpaino ) säilörehua?
Ei niitä ainakaan monikaan laske. Minusta asiaa kannattaa ennemmin miettiä niinpäin et, vaikka et tekisi yhtäkään paalia niin olisiko sulla ne hallit ja pajat silti? Todennäköisesti kyllä eli turha niitä on sinne laskelmaan sotkea. Sama koneiden kanssa ainoastaan ne koneet laskelmaan mitä joudut hankkimaan rehuntuotantoa varten. Eli jos se traktori on sulla kuitenkin niin ei sitä sinne kannata sotkea. Toki jos tarkkoja ollaan niin traktorin, hallin, pajan jne. Juoksevista kuluista kannattaa osa laittaa laskelmaan.
Monikaan ei varmaan edes tee näin pitkälle vietyä laskelmaa. Laskenta on varmaan enemmän tyyliin hehtaarilta tulee x määrä rehua, siitä tulee x määrä paaleja. Työmaksaa tuon verran ja muovikulu on tuon verran jne. Muuta ei varmaan paljon lasketa?
Mut nyt oliskin mielenkiintoista kuulla et mitä se rehunteko sitten maksaa? Minkä verran sitä rehua kertyy hehtaarilta yhdellä kertaa. Normissa kai pitäis tulla 10000 kakg? Paljon se sit on märkäkiloja? Tuo tulee vuosisatona? Eli kolme niittoa? Monta paalia tosta sitten tulee? Entä paljon sitä muovia menee? Jne jne...
Normiviljelyssä normisatona 10-15 paalia/ha. yhdellä muovirullalla tekee about 16paalia
Koko vuodelta vai yhdeltä sadolta? Eikö noita muoveja ole eri levyisiä ja mittaisia? Minkähän kokoisesta rullasta kyse?
-
Tiukkoja esikuivattuja paaleja tulee tuo 10-15kpl hehtaarilta kerta-ajolla.
Meillä yhdestä paalirullasta tekee 22kpl paaleja ja säilöntäainetta menee
pusillinen 50 paalia kohti. Lannoitetta hehtaarille menee 200-300kg.
Ajoa on lannoitteenlevitys, niitto, pöyhintä 1-2kertaa, paalaus ja käärintä, paalien ajo kotiin.
Tuon exelin kanssa tein laskelmia ja sain 19centtiä/kgka. Laskin siihen kaikki konekulut, mutta en rakennuksia.
Työkulut laskin ihan uudistuksesta asti ja tietenkin siemenkulut ym kuten siinä laskelmassa käydään läpi.
Pitääkin vielä laskea pelkästään ne muuttuvat kulut.
Joskus kuullut et jos pääsee 10 senttii kgka niin on hyvä ja voi onnitella itseään.. pitääköhän paikkansa?
-
kiva. mut kuin hyin vastaa oiketa hintoja?
Siis kyseessä on laaja pohja johon pitää muuttaa tarvittavilta osin oikeat luvut. Tuo antaa sellaisenaan verrattain korkean hinnan kun siinä on esim. erilaisten pääoman korkoja tosi paljon mukana. Jos sinulla on 18 vuotta vanha konehalli ja 9 vuotta vanha paja niin kannattaako niistä oikeasti laskea 11000 euroa kulua kun tuotetaan 875 000kiloa (märkäpaino ) säilörehua?
Ei niitä ainakaan monikaan laske. Minusta asiaa kannattaa ennemmin miettiä niinpäin et, vaikka et tekisi yhtäkään paalia niin olisiko sulla ne hallit ja pajat silti? Todennäköisesti kyllä eli turha niitä on sinne laskelmaan sotkea. Sama koneiden kanssa ainoastaan ne koneet laskelmaan mitä joudut hankkimaan rehuntuotantoa varten. Eli jos se traktori on sulla kuitenkin niin ei sitä sinne kannata sotkea. Toki jos tarkkoja ollaan niin traktorin, hallin, pajan jne. Juoksevista kuluista kannattaa osa laittaa laskelmaan.
Monikaan ei varmaan edes tee näin pitkälle vietyä laskelmaa. Laskenta on varmaan enemmän tyyliin hehtaarilta tulee x määrä rehua, siitä tulee x määrä paaleja. Työmaksaa tuon verran ja muovikulu on tuon verran jne. Muuta ei varmaan paljon lasketa?
Mut nyt oliskin mielenkiintoista kuulla et mitä se rehunteko sitten maksaa? Minkä verran sitä rehua kertyy hehtaarilta yhdellä kertaa. Normissa kai pitäis tulla 10000 kakg? Paljon se sit on märkäkiloja? Tuo tulee vuosisatona? Eli kolme niittoa? Monta paalia tosta sitten tulee? Entä paljon sitä muovia menee? Jne jne...
Normiviljelyssä normisatona 10-15 paalia/ha. yhdellä muovirullalla tekee about 16paalia
Koko vuodelta vai yhdeltä sadolta? Eikö noita muoveja ole eri levyisiä ja mittaisia? Minkähän kokoisesta rullasta kyse?
750 normirullalla 8kerrosta,tulee tuo 16paalia.6kerroksella sitten 20paalia.125cm paaleista kyse.
-
kiva. mut kuin hyin vastaa oiketa hintoja?
Siis kyseessä on laaja pohja johon pitää muuttaa tarvittavilta osin oikeat luvut. Tuo antaa sellaisenaan verrattain korkean hinnan kun siinä on esim. erilaisten pääoman korkoja tosi paljon mukana. Jos sinulla on 18 vuotta vanha konehalli ja 9 vuotta vanha paja niin kannattaako niistä oikeasti laskea 11000 euroa kulua kun tuotetaan 875 000kiloa (märkäpaino ) säilörehua?
Ei niitä ainakaan monikaan laske. Minusta asiaa kannattaa ennemmin miettiä niinpäin et, vaikka et tekisi yhtäkään paalia niin olisiko sulla ne hallit ja pajat silti? Todennäköisesti kyllä eli turha niitä on sinne laskelmaan sotkea. Sama koneiden kanssa ainoastaan ne koneet laskelmaan mitä joudut hankkimaan rehuntuotantoa varten. Eli jos se traktori on sulla kuitenkin niin ei sitä sinne kannata sotkea. Toki jos tarkkoja ollaan niin traktorin, hallin, pajan jne. Juoksevista kuluista kannattaa osa laittaa laskelmaan.
Monikaan ei varmaan edes tee näin pitkälle vietyä laskelmaa. Laskenta on varmaan enemmän tyyliin hehtaarilta tulee x määrä rehua, siitä tulee x määrä paaleja. Työmaksaa tuon verran ja muovikulu on tuon verran jne. Muuta ei varmaan paljon lasketa?
Mut nyt oliskin mielenkiintoista kuulla et mitä se rehunteko sitten maksaa? Minkä verran sitä rehua kertyy hehtaarilta yhdellä kertaa. Normissa kai pitäis tulla 10000 kakg? Paljon se sit on märkäkiloja? Tuo tulee vuosisatona? Eli kolme niittoa? Monta paalia tosta sitten tulee? Entä paljon sitä muovia menee? Jne jne...
Normiviljelyssä normisatona 10-15 paalia/ha. yhdellä muovirullalla tekee about 16paalia
Koko vuodelta vai yhdeltä sadolta? Eikö noita muoveja ole eri levyisiä ja mittaisia? Minkähän kokoisesta rullasta kyse?
750 normirullalla 8kerrosta,tulee tuo 16paalia.6kerroksella sitten 20paalia.125cm paaleista kyse.
Joo ja tarkotin siis per sato. 3 satoa toki tulee monesti paljon vähemmän
-
16 cent/ka/kg, kokut. Vanhat koneet ja vanha ukko paalaamassa. Kun on ajettu koneet loppuun, niin uusiakaan ei kannata enää hankkija. Paalauksessa on se haittapuoli että, muuttuvat kulut ovat muovista johtuen tarpeettoman suuret.
-
Paalaus sopii sataunnaiseen hömppäheinien muovittamiseen joutohevosille. Vakavasti otettavassa viljelyssä ei paalien muovittamisessa ole sijaa.
-
Paalaus sopii sataunnaiseen hömppäheinien muovittamiseen joutohevosille. Vakavasti otettavassa viljelyssä ei paalien muovittamisessa ole sijaa.
Onko noin?
Entäs noukinvaunu? Aika vähän käytetty tapa?
-
Paalaus sopii sataunnaiseen hömppäheinien muovittamiseen joutohevosille. Vakavasti otettavassa viljelyssä ei paalien muovittamisessa ole sijaa.
Onko noin?
Entäs noukinvaunu? Aika vähän käytetty tapa?
Perusteluja kans kaipaisin noin typerälle väitteelle. Noukinvaunu kyllä vihonviimeinen vehje kun pellot hajallaan ja pieniä tilkkuja
-
Paalaus sopii sataunnaiseen hömppäheinien muovittamiseen joutohevosille. Vakavasti otettavassa viljelyssä ei paalien muovittamisessa ole sijaa.
Onko noin?
Entäs noukinvaunu? Aika vähän käytetty tapa?
Perusteluja kans kaipaisin noin typerälle väitteelle. Noukinvaunu kyllä vihonviimeinen vehje kun pellot hajallaan ja pieniä tilkkuja
Se on totta . Lähellä olevat pellot kyllä hoituu mutta pitää olla kunnolliset laakasiilot .
-
Paalaus sopii sataunnaiseen hömppäheinien muovittamiseen joutohevosille. Vakavasti otettavassa viljelyssä ei paalien muovittamisessa ole sijaa.
Onko noin?
Entäs noukinvaunu? Aika vähän käytetty tapa?
Perusteluja kans kaipaisin noin typerälle väitteelle. Noukinvaunu kyllä vihonviimeinen vehje kun pellot hajallaan ja pieniä tilkkuja
Eikö optimisti edellisessä viestissä maininnut että omalla tilallaankin edelleen on paalaus se rehuntekotapa vaikkei uuteen paalaimeen ole järkeä investoida. Ja jos pellot tosiaan ovat hajallaan olevia pieniä tilkkuja (ja luultavasti lisäksi kivisiä) niin ei niiden tehokas nurmiviljely (lietteineen) uuden paalaimen myötä kyllä kovin kannattavaksi muutu ;D
-
Paalaus sopii sataunnaiseen hömppäheinien muovittamiseen joutohevosille. Vakavasti otettavassa viljelyssä ei paalien muovittamisessa ole sijaa.
Onko noin?
On.
Entäs noukinvaunu? Aika vähän käytetty tapa?
25v sitten oli virhe luopua tarkkuussilppurista ja alkaa ajamaan rehua paaliin. Perusteena oli tuolloin vähän etempää hommatut pellot ja pelko työvoiman vähäisyydestä. Olisi kannattanut heittää joutavat ihanteet täydellisestä viljelykierrosta menemään ja haaveet urakoinilla rikastumisesta.
-
Minä en ole ollenkaan asiantuntija tässä, mutta seuraavaa olen ymmärtänyt.
Paalaus on toimiva vaihtoehto, jos
- toiminnan jatkuvuus on epävarmaa eikä haluta investoida betoniin (laakasiilot)
- työvoimaa sesonkiaikana on hyvin rajatusti eikä urakoitsijaa käytetä
- rehua ei korjata nopeasti kerralla vaan pitkän ajan sisällä, eri syistä
- erilaisia rehulaatuja on monia mutta määrät pieniä
- rehua myydään tai ostetaan
Kaikissa muissa tapauksissa paalaus onkin sitten huonompi vaihtoehto.
-
Itse tälläisenä elämäntapa paalaajana olen tyytyväinen paalaintouhuun. Teen yleensä kesäkuun ensimmäisellä viikolla ensimmäiset paalaukset ja lokakuun puolivälissä lopetan. Paalain on traktorissa kiinni tuon ajan ja melkein joka viikko paalataan. Vähän urakkaa ja omille eläimille. Paaleja tulee noin 4000 normaali sesonkiin. Paalaimessa ja käärimessä on 25000€ verotonta rahaa kiinni ja vuosittaiset remontti kulut osien osalta noin 1000€. Enempää en halua paalata noilla koneilla, kun yksin ajan vuorotellen paalainta tai käärintä. Kuivat rehut menee helposti kun eivät lämpene ja syksyn viileällä. Mutta onhan se aivan perseestä noilla erillis koneilla yksin ajaa, nyt on tarkoitus rakentaa juna noista romuista ja katsoa kuinka huono idea on.
-
Minä en ole ollenkaan asiantuntija tässä, mutta seuraavaa olen ymmärtänyt.
Paalaus on toimiva vaihtoehto, jos
- toiminnan jatkuvuus on epävarmaa eikä haluta investoida betoniin (laakasiilot)
- työvoimaa sesonkiaikana on hyvin rajatusti eikä urakoitsijaa käytetä
- rehua ei korjata nopeasti kerralla vaan pitkän ajan sisällä, eri syistä
- erilaisia rehulaatuja on monia mutta määrät pieniä
- rehua myydään tai ostetaan
Kaikissa muissa tapauksissa paalaus onkin sitten huonompi vaihtoehto.
Itsellä yksi syy jatkaa paalien kanssa on myös talvi eli sisäruokintakausi. Kun menekki on vain 2 paalia per päivä, niin Varmolla rehua jakaessa saa parin viikon paalit riviin yhdellä startilla, ei tarvitse pakkaskaudella starttailla traktoria kuin kerran viikkoon harvemminkin
-
Ennustavat,että käärintämuovi loppuu kesällä viimeistään.Sitten renunpaalaus ei ole vaihtoehto.
-
Paalaus 160 cm paaliin 16 € alv 0 sis tarvikkeet ja säilöntäaine, karhotus 20 e ha, joten hinta paalia kohti on 1,3 eurosta ylöspäin, kasaus ja kuljetus omalla kalustolla 4-5 € , niitto omalla kalustolla 2 eurosta ylöspäin, lannoitus joitakin kymmeniä senttejä. Siihen lannoitteet ja pellonvuokra. Uudistamiskustannus laskettava erikseen. Pikkupaalaimella paalaavat ottavat saman hinnan, joten niitä tulee käytettyä vain pakon edessä. Jäikö jotain pois? Kasvinsuojelu ehkä pieni lisäys, kun joka lohkoa ei käsitellä joka vuosi. Niin ja tarkoituksena ei ole kehua paalimäärillä hehtaaria kohti, vaan paalauttaa isoja tiukkoja mahdollisimman kuivia paaleja.
-
Meidän kylän urakoitsija ottaa 120cm paalin teosta (muovit ja säilöntäaineet ja pellonlaitaan ajettu) 30€+alv.
Oma paalain kannattaa!
-
Puoli vuotta sitten tehdyt laskelmat ei päde enää. Uskaltaakohan sitä tehdä laskelmia tälle kesälle?
-
Sitähän jos mennee nostamaan taksoja, niin tullee isommat luottotappiot, jos (kun) asiakkaalla ei oo millä maksaa