Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Agrologi - 18.10.21 - klo:13:13
-
Löytyykö Suomesta remonttimiehiä/pajoja jotka tekisi kylvökoneeseen alakerran remontin? Kiekot, laakerit, tapit, puslat ym.?
Multivalla jo ensi talven kalenteri täynnä, eivät ehdi ottaa tehdaskunnostukseen koneita ennen, kuin vuoden päästä taas ja itsellä ei aika riitä tuohon rupeamaan.
Pellonmetalli Tarsia on kuulemma näitä tehnyt ainakin Tumen kylvökoneeseen, mutta näkyy olevan firma menneen konkurssiin elokuussa.
Ryhmäläisillä jotain ehdotuksia löytää sopiva yhteistyökumppani?
-
Multivalla jo ensi talven kalenteri täynnä, eivät ehdi ottaa tehdaskunnostukseen koneita ennen, kuin vuoden päästä taas
Varaa jo nyt hyvissä ajoin kunnostus vuoden päähän ja yritä pärjätä vielä yksi kevät?
-
Löytyykö Suomesta remonttimiehiä/pajoja jotka tekisi kylvökoneeseen alakerran remontin? Kiekot, laakerit, tapit, puslat ym.?
Multivalla jo ensi talven kalenteri täynnä, eivät ehdi ottaa tehdaskunnostukseen koneita ennen, kuin vuoden päästä taas ja itsellä ei aika riitä tuohon rupeamaan.
Pellonmetalli Tarsia on kuulemma näitä tehnyt ainakin Tumen kylvökoneeseen, mutta näkyy olevan firma menneen konkurssiin elokuussa.
Ryhmäläisillä jotain ehdotuksia löytää sopiva yhteistyökumppani?
Onks se tosiaan niin loppu ettei yhtä vuotta selviä?
Itse kun hommaa suunnitelin niin vaihtoehtoja oli tasan kolme. Joko multivalla teetetty remontti, itse tehden tai sit kone vaihtoon. Päädyin viimeiseen ratkaisuun kun aloin tarkemmin laskemaan...
-
Onko joku erehtynyt ostamaan suomen yliarvostetuimman maatalouskoneen, VM:n suorakylvökoneen? pahoitteluni.
-
Eiköhän tuollaisen normi vaihto operaation suorita kuka vaan huoltohommia tekevä. Voi jopa vielä löytyä joku joka kehtaa tehdäkkin kun on talvi aikaa puuhata joutoajalla.
-
Eiköhän tuollaisen normi vaihto operaation suorita kuka vaan huoltohommia tekevä. Voi jopa vielä löytyä joku joka kehtaa tehdäkkin kun on talvi aikaa puuhata joutoajalla.
Facesta löytyy palsta mistä kysellä noihin hommiin tekijöitä .
-
Löytyykö Suomesta remonttimiehiä/pajoja jotka tekisi kylvökoneeseen alakerran remontin? Kiekot, laakerit, tapit, puslat ym.?
Multivalla jo ensi talven kalenteri täynnä, eivät ehdi ottaa tehdaskunnostukseen koneita ennen, kuin vuoden päästä taas ja itsellä ei aika riitä tuohon rupeamaan.
Pellonmetalli Tarsia on kuulemma näitä tehnyt ainakin Tumen kylvökoneeseen, mutta näkyy olevan firma menneen konkurssiin elokuussa.
Ryhmäläisillä jotain ehdotuksia löytää sopiva yhteistyökumppani?
Onks se tosiaan niin loppu ettei yhtä vuotta selviä?
Itse kun hommaa suunnitelin niin vaihtoehtoja oli tasan kolme. Joko multivalla teetetty remontti, itse tehden tai sit kone vaihtoon. Päädyin viimeiseen ratkaisuun kun aloin tarkemmin laskemaan...
Ostitko Multivan Forten?
Monesti näkyy käytettyjen listalla myynnissä kone, johon pari vuotta sitten tehty joku vannasremontti tms. isompi huolto. Jotain mystistä siinä on, kun kuvitellaan, että kun tämä kone remontoidaan kunnolla, niin sitten sillä mennään taas pitkään. Käytännössä näin ei sitten toimitakkaan. Onko taustalla se, että remontin jälkeenkään kone ei ole uuden väärtti, ei alkanutkaan toimia niinkuin on ajateltu, siitä puuttuu kuitenkin ne varusteet, mitä olisi uudessa tai yksinkertaisesti kyllästytään siihen koneeseen.
Oma mielipide on, että kun koneessa on se tietty määrä maileja takana ja jos tulee tällainen selvä hetki jolloin täytyy päättää, mitä tekee, niin vaihto uuteen on se helpoin, halvin ja selvin ratkaisu. Se uusi on vaan aina uusi ja vaikka rahaa meni paljon, niin kuitenkin se on pitkässä juoksussa edullisin ratkaisu. Varsinkin nämä kriittiset koneet eli äes, kylvinkone, ruisku ja puimuri (kuivurinkin voi laskea tällaiseksi) on sellaisia kärkikoneita, että niiden täytyy olla täysin iskussa ja ei saa olla edes mielessä pieninkään vika, muuten ei tule mitään.
-
Konevalmistajat eivät nähtävästi ajattele, miten suunnittelemiaan koneita joskus sitten peruskorjataan,
vaan ne ovat rakenteeltaan kuin pirunnyrkkejä; ensimmäinen taistelukosketus saattaa jo
päätyä polttoleikkuuseen. Näin saadaan uusien kauppa käymään ja puolalaisille
jää ne tympivät remontit.
-SS-
-
Konevalmistajat eivät nähtävästi ajattele, miten suunnittelemiaan koneita joskus sitten peruskorjataan,
vaan ne ovat rakenteeltaan kuin pirunnyrkkejä; ensimmäinen taistelukosketus saattaa jo
päätyä polttoleikkuuseen. Näin saadaan uusien kauppa käymään ja puolalaisille
jää ne tympivät remontit.
-SS-
Tämä on todellinen ongelma. Monta kertaa on tullut kirottua puimurin ym. koneen remontissa suunittelijat sinne alimpaan. Tuntuu kuin uhastaan olisi tehty sellainen rakenne, mitä ei kertakaikkiaan pysty järjellisesti purkamaan ja korjaamaan.
-
ja suomalaisissa koneissa tuo aika iso onkelma. ite katellu miten hyin esim. tanskalaisessa koneessa huolto ja korjaus on ajateltu jopa pikkasen helpommaksi. ja sakut kait korjaa ite nuita koneitaan kun osaavat laittaa niitä helpotuksia.
-
Kyllähän jokaiseen koneeseen pitää pystyä tekemään järkevästi perusteellinen kunnnostus tai sitten niiden hinnan pitää tippua reilusti jos ovat kertakäyttötavaraa.
Toki Jussin pussissa on vielä reilusti rahaa jos koneita vaihdetaan fiiliksen mukaan ” kun tuntuu siltä”.
-
Löytyykö Suomesta remonttimiehiä/pajoja jotka tekisi kylvökoneeseen alakerran remontin? Kiekot, laakerit, tapit, puslat ym.?
Multivalla jo ensi talven kalenteri täynnä, eivät ehdi ottaa tehdaskunnostukseen koneita ennen, kuin vuoden päästä taas ja itsellä ei aika riitä tuohon rupeamaan.
Pellonmetalli Tarsia on kuulemma näitä tehnyt ainakin Tumen kylvökoneeseen, mutta näkyy olevan firma menneen konkurssiin elokuussa.
Ryhmäläisillä jotain ehdotuksia löytää sopiva yhteistyökumppani?
Onks se tosiaan niin loppu ettei yhtä vuotta selviä?
Itse kun hommaa suunnitelin niin vaihtoehtoja oli tasan kolme. Joko multivalla teetetty remontti, itse tehden tai sit kone vaihtoon. Päädyin viimeiseen ratkaisuun kun aloin tarkemmin laskemaan...
Ostitko Multivan Forten?
Monesti näkyy käytettyjen listalla myynnissä kone, johon pari vuotta sitten tehty joku vannasremontti tms. isompi huolto. Jotain mystistä siinä on, kun kuvitellaan, että kun tämä kone remontoidaan kunnolla, niin sitten sillä mennään taas pitkään. Käytännössä näin ei sitten toimitakkaan. Onko taustalla se, että remontin jälkeenkään kone ei ole uuden väärtti, ei alkanutkaan toimia niinkuin on ajateltu, siitä puuttuu kuitenkin ne varusteet, mitä olisi uudessa tai yksinkertaisesti kyllästytään siihen koneeseen.
Oma mielipide on, että kun koneessa on se tietty määrä maileja takana ja jos tulee tällainen selvä hetki jolloin täytyy päättää, mitä tekee, niin vaihto uuteen on se helpoin, halvin ja selvin ratkaisu. Se uusi on vaan aina uusi ja vaikka rahaa meni paljon, niin kuitenkin se on pitkässä juoksussa edullisin ratkaisu. Varsinkin nämä kriittiset koneet eli äes, kylvinkone, ruisku ja puimuri (kuivurinkin voi laskea tällaiseksi) on sellaisia kärkikoneita, että niiden täytyy olla täysin iskussa ja ei saa olla edes mielessä pieninkään vika, muuten ei tule mitään.
Täytyy muistaa että tää edellyttää sitä että vanhalle koneelle on jotkin romumetallia paremmat markkinat. Eli käytännössä tarkoittaa sitä että on joku viljelijä joka ostaa sen peruskunnostuskuntoisen koneen ja mahdollisesti kunnostaa sen käyttöönsä tai ajaa ja parsii sitä mukaa kun hajoaa.
-
Konevalmistajat eivät nähtävästi ajattele, miten suunnittelemiaan koneita joskus sitten peruskorjataan,
vaan ne ovat rakenteeltaan kuin pirunnyrkkejä; ensimmäinen taistelukosketus saattaa jo
päätyä polttoleikkuuseen. Näin saadaan uusien kauppa käymään ja puolalaisille
jää ne tympivät remontit.
-SS-
Tämä on todellinen ongelma. Monta kertaa on tullut kirottua puimurin ym. koneen remontissa suunittelijat sinne alimpaan. Tuntuu kuin uhastaan olisi tehty sellainen rakenne, mitä ei kertakaikkiaan pysty järjellisesti purkamaan ja korjaamaan.
Sitten kun VM-remonttia suunnittelee niin kannattaa huomioida että sen on suomalainen metallimies kasannut lekalla ja voimalla, kun yksikään tapin reikä ei ole kohdallaan. Purkamiseen tarvitaan vähintään yhtä iso leka.
-
Löytyykö Suomesta remonttimiehiä/pajoja jotka tekisi kylvökoneeseen alakerran remontin? Kiekot, laakerit, tapit, puslat ym.?
Multivalla jo ensi talven kalenteri täynnä, eivät ehdi ottaa tehdaskunnostukseen koneita ennen, kuin vuoden päästä taas ja itsellä ei aika riitä tuohon rupeamaan.
Pellonmetalli Tarsia on kuulemma näitä tehnyt ainakin Tumen kylvökoneeseen, mutta näkyy olevan firma menneen konkurssiin elokuussa.
Ryhmäläisillä jotain ehdotuksia löytää sopiva yhteistyökumppani?
Onks se tosiaan niin loppu ettei yhtä vuotta selviä?
Itse kun hommaa suunnitelin niin vaihtoehtoja oli tasan kolme. Joko multivalla teetetty remontti, itse tehden tai sit kone vaihtoon. Päädyin viimeiseen ratkaisuun kun aloin tarkemmin laskemaan...
Ostitko Multivan Forten?
Monesti näkyy käytettyjen listalla myynnissä kone, johon pari vuotta sitten tehty joku vannasremontti tms. isompi huolto. Jotain mystistä siinä on, kun kuvitellaan, että kun tämä kone remontoidaan kunnolla, niin sitten sillä mennään taas pitkään. Käytännössä näin ei sitten toimitakkaan. Onko taustalla se, että remontin jälkeenkään kone ei ole uuden väärtti, ei alkanutkaan toimia niinkuin on ajateltu, siitä puuttuu kuitenkin ne varusteet, mitä olisi uudessa tai yksinkertaisesti kyllästytään siihen koneeseen.
Oma mielipide on, että kun koneessa on se tietty määrä maileja takana ja jos tulee tällainen selvä hetki jolloin täytyy päättää, mitä tekee, niin vaihto uuteen on se helpoin, halvin ja selvin ratkaisu. Se uusi on vaan aina uusi ja vaikka rahaa meni paljon, niin kuitenkin se on pitkässä juoksussa edullisin ratkaisu. Varsinkin nämä kriittiset koneet eli äes, kylvinkone, ruisku ja puimuri (kuivurinkin voi laskea tällaiseksi) on sellaisia kärkikoneita, että niiden täytyy olla täysin iskussa ja ei saa olla edes mielessä pieninkään vika, muuten ei tule mitään.
Juu forte tuli ostettua. Useampaa eri merkkiä tuli katseltua mut forte ehkä lähinnä sitä mitä etsin. Ei ole täydellinen ja muutamat tekniset ratkaisut kyllä epäilyttää. Varteenotettavia vaihtoehtoja on vaan aika vähän. Kai tuolla taas parikytä vuotta pärjää.
Muuten miksi päädyin vaihtoon oli juuri mitä epäilitkin eli ei siitä koneesta uusi tule pelkällä vannasremontilla. Oma olisi vaatinut muutakin fiksaamista ja silloin fiksauksen hintalappu olisi noussut. Itsellä ei aikaa alkaa laittamaan joten tää oli pois laskuista. Ja sit siitä vanhasta puuttu varusteita joita halusin tai koen tarpeelliseksi ja niiden hankkimen vanhaan oli kallista ja kaikkia ei edes saa. Niin aika nopeasti se päätös oli sit selvä ja helppo..
-
Jos laittaisi rasvarin sillain, että aina kun kylvää niin pieni rasvaus kokoajan päällä pienellä annostuksella ja sopivalla rasvausvälillä. Se pöly kun on sitä, jolta ei voi suojautua järkevästi. Paitsi rasvalla, joka tönii sitä kokoajan pois.
-
Jos laittaisi rasvarin sillain, että aina kun kylvää niin pieni rasvaus kokoajan päällä pienellä annostuksella ja sopivalla rasvausvälillä. Se pöly kun on sitä, jolta ei voi suojautua järkevästi. Paitsi rasvalla, joka tönii sitä kokoajan pois.
Voisi olla kohtuu mielenkiintoinen asennus kun vanhan mallin vantaassa 7 nippaa per vannas ja 4m koneessa 28 vannasta.. 8)
-
Onko joku erehtynyt ostamaan suomen yliarvostetuimman maatalouskoneen, VM:n suorakylvökoneen? pahoitteluni.
Ostin ko. koneen vuonna 2002. Ja samalla merkillä ajattelin jatkaa. Jos vaihto edessä, niin kuin vähän epäilen niin sitten vaihtoehtona Junkkari tai Multiva 4m. Riittäviä koneita mun käyttötarpeisiini. Pahoitteluni.
-
SK-vannas: Kuinka pitkälle vannaskiekkojen pitää antaa kulua ennenkuin napataan ne simmit kiekon ja navan välistä pois (jolloin kiekot painuvat tiukemmin toisiaan vasten)?
-
Löytyykö Suomesta remonttimiehiä/pajoja jotka tekisi kylvökoneeseen alakerran remontin? Kiekot, laakerit, tapit, puslat ym.?
Multivalla jo ensi talven kalenteri täynnä, eivät ehdi ottaa tehdaskunnostukseen koneita ennen, kuin vuoden päästä taas ja itsellä ei aika riitä tuohon rupeamaan.
Pellonmetalli Tarsia on kuulemma näitä tehnyt ainakin Tumen kylvökoneeseen, mutta näkyy olevan firma menneen konkurssiin elokuussa.
Ryhmäläisillä jotain ehdotuksia löytää sopiva yhteistyökumppani?
Onks se tosiaan niin loppu ettei yhtä vuotta selviä?
Itse kun hommaa suunnitelin niin vaihtoehtoja oli tasan kolme. Joko multivalla teetetty remontti, itse tehden tai sit kone vaihtoon. Päädyin viimeiseen ratkaisuun kun aloin tarkemmin laskemaan...
Oma mielipide on, että kun koneessa on se tietty määrä maileja takana ja jos tulee tällainen selvä hetki jolloin täytyy päättää, mitä tekee, niin vaihto uuteen on se helpoin, halvin ja selvin ratkaisu. Se uusi on vaan aina uusi ja vaikka rahaa meni paljon, niin kuitenkin se on pitkässä juoksussa edullisin ratkaisu. Varsinkin nämä kriittiset koneet eli äes, kylvinkone, ruisku ja puimuri (kuivurinkin voi laskea tällaiseksi) on sellaisia kärkikoneita, että niiden täytyy olla täysin iskussa ja ei saa olla edes mielessä pieninkään vika, muuten ei tule mitään.
Mietin vaan että olet rahamiehiä. 👍
Esim. uusi puimuri... Huh huh. Samalla rahalla saa maaseudulta omakotitalon.
-
Tein viime keväänä ST Junkkariin (3m). Vannasremontin. Siemenpuolen kiekot, apulantavantaiden poskilevy,laakerit ja syöttörihlat+ym muoviliuskat. Olihan siinä hommaa. Onneksi oli apumies. Liki 3k€ meni, jottei se halpaakaan ole. Tulipa tehtyä.
-
mut nyt taas kulkee mutkasta tietä näkymättömiin. mitä oisit saanu ko. summalla muuta?
-
Ei tuo VM niin kauhean monimutkainen ole, Ottaa vaikka vannasrungon kokonaisena irti kerrallaan, lämpimään pajaan naputeltavaksi. Ellei oo lämmintä hallia.
Talvihommina vähitellen. Omassa VM on jotain kiekkoja vaihdettu joskus ja laakerinapoja. On ollu varalaakerit hyllyssä jo 2 kautta. Ei oo tar***** vielä.
Shimmeistä en tiedä, omassa kiekot vielä tiiviisti toisissaan kiinni edessä.
-
Ei tuo VM niin kauhean monimutkainen ole, Ottaa vaikka vannasrungon kokonaisena irti kerrallaan, lämpimään pajaan naputeltavaksi. Ellei oo lämmintä hallia.
Talvihommina vähitellen. Omassa VM on jotain kiekkoja vaihdettu joskus ja laakerinapoja. On ollu varalaakerit hyllyssä jo 2 kautta. Ei oo tar***** vielä.
Shimmeistä en tiedä, omassa kiekot vielä tiiviisti toisissaan kiinni edessä.
Kannattaa hommata sit myös niitä napoja ja kiekkoja varalle. Vauhdissa kun tippuu niin ei ole varmaa et löydät sen pudonneen kiekon..
-
Löytyykö Suomesta remonttimiehiä/pajoja jotka tekisi kylvökoneeseen alakerran remontin? Kiekot, laakerit, tapit, puslat ym.?
Multivalla jo ensi talven kalenteri täynnä, eivät ehdi ottaa tehdaskunnostukseen koneita ennen, kuin vuoden päästä taas ja itsellä ei aika riitä tuohon rupeamaan.
Pellonmetalli Tarsia on kuulemma näitä tehnyt ainakin Tumen kylvökoneeseen, mutta näkyy olevan firma menneen konkurssiin elokuussa.
Ryhmäläisillä jotain ehdotuksia löytää sopiva yhteistyökumppani?
Onks se tosiaan niin loppu ettei yhtä vuotta selviä?
Itse kun hommaa suunnitelin niin vaihtoehtoja oli tasan kolme. Joko multivalla teetetty remontti, itse tehden tai sit kone vaihtoon. Päädyin viimeiseen ratkaisuun kun aloin tarkemmin laskemaan...
Oma mielipide on, että kun koneessa on se tietty määrä maileja takana ja jos tulee tällainen selvä hetki jolloin täytyy päättää, mitä tekee, niin vaihto uuteen on se helpoin, halvin ja selvin ratkaisu. Se uusi on vaan aina uusi ja vaikka rahaa meni paljon, niin kuitenkin se on pitkässä juoksussa edullisin ratkaisu. Varsinkin nämä kriittiset koneet eli äes, kylvinkone, ruisku ja puimuri (kuivurinkin voi laskea tällaiseksi) on sellaisia kärkikoneita, että niiden täytyy olla täysin iskussa ja ei saa olla edes mielessä pieninkään vika, muuten ei tule mitään.
Mietin vaan että olet rahamiehiä. 👍
Esim. uusi puimuri... Huh huh. Samalla rahalla saa maaseudulta omakotitalon.
Sillä omakotitalolla ei voi puida. ;D
-
Ei tuo VM niin kauhean monimutkainen ole, Ottaa vaikka vannasrungon kokonaisena irti kerrallaan, lämpimään pajaan naputeltavaksi. Ellei oo lämmintä hallia.
Talvihommina vähitellen. Omassa VM on jotain kiekkoja vaihdettu joskus ja laakerinapoja. On ollu varalaakerit hyllyssä jo 2 kautta. Ei oo tar***** vielä.
Shimmeistä en tiedä, omassa kiekot vielä tiiviisti toisissaan kiinni edessä.
Kannattaa hommata sit myös niitä napoja ja kiekkoja varalle. Vauhdissa kun tippuu niin ei ole varmaa et löydät sen pudonneen kiekon..
Ohoh, vissiin kokemuksesta puhut.. OK, hommaillaan sellaiset varalle.. :o
-
Ei tuo VM niin kauhean monimutkainen ole, Ottaa vaikka vannasrungon kokonaisena irti kerrallaan, lämpimään pajaan naputeltavaksi. Ellei oo lämmintä hallia.
Talvihommina vähitellen. Omassa VM on jotain kiekkoja vaihdettu joskus ja laakerinapoja. On ollu varalaakerit hyllyssä jo 2 kautta. Ei oo tar***** vielä.
Shimmeistä en tiedä, omassa kiekot vielä tiiviisti toisissaan kiinni edessä.
Kannattaa hommata sit myös niitä napoja ja kiekkoja varalle. Vauhdissa kun tippuu niin ei ole varmaa et löydät sen pudonneen kiekon..
Ohoh, vissiin kokemuksesta puhut.. OK, hommaillaan sellaiset varalle.. :o
Juu nimemerkillä kaksi kiekkoa ja napaa edelleen hukassa.. toivottavasti ei löydy traktorin takarenkaasta tulevaisuudessa. >:(
Mulla on yks napa ja pari kiekkoa ja muutakin sälää kuten jousia. Ja niitä ilmakumipyöriä. Kone kun meni vaihtoon niin eipä uuteen käy noista mikään :-\
-
Eikös tuo VM ole aika hyvä vantaistonsakin puolesta vai onko siinä jotain huonoa. Käsittääkseni se on isonveden takaisesta pitkänlinjan suorakylvökone mallista sovellus ettei sitä niinku puhtaalta pöydältä ole kehitelty. Silloin kun Dometal osti VM:n niin nehän muutti heti sen koko alakerran kun pistivät kylkeen teksin Multiva. Miksi näin tehtiin en tiedä mutta epäilen että onko se siitä voinu parantua. Mitä enempi on rasvanippoja sitä kestävempiä liikkuvat osat on yleensä jos niihin vielä se prässi rasvankera osuu. Tollasessa alakerta remontissa varmasti säästää ison kasan euroja kun vähän kuuklettaa ja käyttää kääntäjää niin löytyy noita kiekkoja sun muita osia aika eri hintaan kun täältä pohjolan marmoritiskeiltä kun ei niitä kiekkoja tahi laakereita täällä tehdä. Meinaan kyllähän tuollainen VM on huollettuna ja pikkuremontilla loppuelämän kone ihan samanlailla kuin Tumen laahavannaskone.
-
Eikös tuo VM ole aika hyvä vantaistonsakin puolesta vai onko siinä jotain huonoa. Käsittääkseni se on isonveden takaisesta pitkänlinjan suorakylvökone mallista sovellus ettei sitä niinku puhtaalta pöydältä ole kehitelty. Silloin kun Dometal osti VM:n niin nehän muutti heti sen koko alakerran kun pistivät kylkeen teksin Multiva. Miksi näin tehtiin en tiedä mutta epäilen että onko se siitä voinu parantua. Mitä enempi on rasvanippoja sitä kestävempiä liikkuvat osat on yleensä jos niihin vielä se prässi rasvankera osuu. Tollasessa alakerta remontissa varmasti säästää ison kasan euroja kun vähän kuuklettaa ja käyttää kääntäjää niin löytyy noita kiekkoja sun muita osia aika eri hintaan kun täältä pohjolan marmoritiskeiltä kun ei niitä kiekkoja tahi laakereita täällä tehdä. Meinaan kyllähän tuollainen VM on huollettuna ja pikkuremontilla loppuelämän kone ihan samanlailla kuin Tumen laahavannaskone.
Siis kyllä se mielestäni riittävän toimiva on, mut toi huolto on kyllä perseestä miljoonien rasvanippojensa vuoksi. Eikä se nyt vielä mitään jos rasvaa menisi mut aikaa myöden alkaa rasvan kulku takkuamaan ja sit kun niitä rassaa auki niin se ei ole mukavaa.
Ja kyllä niissä hehtaarit alkaa näkymään. Sellaista suomalaista laatutyötä se on. Kopioitu on juu ja kun tiedostaa ongelman niin kyllä sen kanssa pärjää. Aikasemminkin sanonut et 4m koneita ei hyviä vaihtorivistä löydy mut 3m löytyy. Voivat olla olleet 20ha tilalla 20v niin ei niillä ole ajettu sitten vielä mitään. Kyllä vantaistolla jonkun 4000ha ajaa toki riippuu maalajeista.
-
Eikös tuo VM ole aika hyvä vantaistonsakin puolesta vai onko siinä jotain huonoa. Käsittääkseni se on isonveden takaisesta pitkänlinjan suorakylvökone mallista sovellus ettei sitä niinku puhtaalta pöydältä ole kehitelty. Silloin kun Dometal osti VM:n niin nehän muutti heti sen koko alakerran kun pistivät kylkeen teksin Multiva. Miksi näin tehtiin en tiedä mutta epäilen että onko se siitä voinu parantua. Mitä enempi on rasvanippoja sitä kestävempiä liikkuvat osat on yleensä jos niihin vielä se prässi rasvankera osuu. Tollasessa alakerta remontissa varmasti säästää ison kasan euroja kun vähän kuuklettaa ja käyttää kääntäjää niin löytyy noita kiekkoja sun muita osia aika eri hintaan kun täältä pohjolan marmoritiskeiltä kun ei niitä kiekkoja tahi laakereita täällä tehdä. Meinaan kyllähän tuollainen VM on huollettuna ja pikkuremontilla loppuelämän kone ihan samanlailla kuin Tumen laahavannaskone.
Riippuu mistä VM-mallista puhutaan. DM-versio, eli viimeinen Vieskan Metallin kehittämä malli tarkkuusvantaineen oli täysi susi jo syntyessään, joten ei ihme että Dometal teki heti uudenlaisen vantaiston, kun otti kokeen valmistukseensa. Siinä DM-mallissa vantiston laakerit alkaa olla väljiä jo alle 1000 hehtaarin kylvöjen jälkeen. Syvyydensäätöpyörä siinä vantaan sivussa on todella epäonnistunut ratkisu, laakerit ei kestä mitään, ilmankos niistä on Multiva-versioissa luovuttu. Muitakin vikoja ja heikkouksia DM-mallissa on ollut paljon.
Suositukseni on että käytettyä suorakylvökonetta haeskelevan on parasta pysytellä kaukana VM:n DM -mallista, jos ei halua itselleen vaikeuksia.
-
Eikös tuo VM ole aika hyvä vantaistonsakin puolesta vai onko siinä jotain huonoa. Käsittääkseni se on isonveden takaisesta pitkänlinjan suorakylvökone mallista sovellus ettei sitä niinku puhtaalta pöydältä ole kehitelty. Silloin kun Dometal osti VM:n niin nehän muutti heti sen koko alakerran kun pistivät kylkeen teksin Multiva. Miksi näin tehtiin en tiedä mutta epäilen että onko se siitä voinu parantua. Mitä enempi on rasvanippoja sitä kestävempiä liikkuvat osat on yleensä jos niihin vielä se prässi rasvankera osuu. Tollasessa alakerta remontissa varmasti säästää ison kasan euroja kun vähän kuuklettaa ja käyttää kääntäjää niin löytyy noita kiekkoja sun muita osia aika eri hintaan kun täältä pohjolan marmoritiskeiltä kun ei niitä kiekkoja tahi laakereita täällä tehdä. Meinaan kyllähän tuollainen VM on huollettuna ja pikkuremontilla loppuelämän kone ihan samanlailla kuin Tumen laahavannaskone.
Riippuu mistä VM-mallista puhutaan. DM-versio, eli viimeinen Vieskan Metallin kehittämä malli tarkkuusvantaineen oli täysi susi jo syntyessään, joten ei ihme että Dometal teki heti uudenlaisen vantaiston, kun otti kokeen valmistukseensa. Siinä DM-mallissa vantiston laakerit alkaa olla väljiä jo alle 1000 hehtaarin kylvöjen jälkeen. Syvyydensäätöpyörä siinä vantaan sivussa on todella epäonnistunut ratkisu, laakerit ei kestä mitään, ilmankos niistä on Multiva-versioissa luovuttu. Muitakin vikoja ja heikkouksia DM-mallissa on ollut paljon.
Suositukseni on että käytettyä suorakylvökonetta haeskelevan on parasta pysytellä kaukana VM:n DM -mallista, jos ei halua itselleen vaikeuksia.
Olisihan tätä ratkaisua voinut kehittää. Laakereita paremmaksi, isommaksi tms. Mielestäni ihan hyvä idea ja ihmettelin, kun Multiva heitti koko ratkaisun heti mäelle. En tiedä onko tämä nykyinenkään sylinteriviritys pitkässä juoksussa maailman paras.
-
Eikös tuo VM ole aika hyvä vantaistonsakin puolesta vai onko siinä jotain huonoa. Käsittääkseni se on isonveden takaisesta pitkänlinjan suorakylvökone mallista sovellus ettei sitä niinku puhtaalta pöydältä ole kehitelty. Silloin kun Dometal osti VM:n niin nehän muutti heti sen koko alakerran kun pistivät kylkeen teksin Multiva. Miksi näin tehtiin en tiedä mutta epäilen että onko se siitä voinu parantua. Mitä enempi on rasvanippoja sitä kestävempiä liikkuvat osat on yleensä jos niihin vielä se prässi rasvankera osuu. Tollasessa alakerta remontissa varmasti säästää ison kasan euroja kun vähän kuuklettaa ja käyttää kääntäjää niin löytyy noita kiekkoja sun muita osia aika eri hintaan kun täältä pohjolan marmoritiskeiltä kun ei niitä kiekkoja tahi laakereita täällä tehdä. Meinaan kyllähän tuollainen VM on huollettuna ja pikkuremontilla loppuelämän kone ihan samanlailla kuin Tumen laahavannaskone.
Riippuu mistä VM-mallista puhutaan. DM-versio, eli viimeinen Vieskan Metallin kehittämä malli tarkkuusvantaineen oli täysi susi jo syntyessään, joten ei ihme että Dometal teki heti uudenlaisen vantaiston, kun otti kokeen valmistukseensa. Siinä DM-mallissa vantiston laakerit alkaa olla väljiä jo alle 1000 hehtaarin kylvöjen jälkeen. Syvyydensäätöpyörä siinä vantaan sivussa on todella epäonnistunut ratkisu, laakerit ei kestä mitään, ilmankos niistä on Multiva-versioissa luovuttu. Muitakin vikoja ja heikkouksia DM-mallissa on ollut paljon.
Suositukseni on että käytettyä suorakylvökonetta haeskelevan on parasta pysytellä kaukana VM:n DM -mallista, jos ei halua itselleen vaikeuksia.
Olisihan tätä ratkaisua voinut kehittää. Laakereita paremmaksi, isommaksi tms. Mielestäni ihan hyvä idea ja ihmettelin, kun Multiva heitti koko ratkaisun heti mäelle. En tiedä onko tämä nykyinenkään sylinteriviritys pitkässä juoksussa maailman paras.
Tuskin on. Mielestäni se yksi versio missä keskitetysti vedettiin jousien välityksellä vantaat tiukalle vaikutti toimivalta. Sellaista vantaistoa sai ainakin 6m koneeseen. Muuten hyvin pitkälti nyky forten vantaan kaltainen eli yksinkertainen. Nuo nykyset hydraulisylinterit alkavat taatusti jossain vaiheessa laskemaan läpi ja millä sen läpi laskevan sitten löytää muuten kuin vaihtamalla kaikki. Ja sitä ennen saa taatusti jo vaihtaa noita letkun pätkiä. Jousen sentään näkee mikä on poikki. Ja kumpi sitten on mukavampaa jousen vaihto vai öljyn kanssa pelaaminen? Muutenhan vannas on mielestäni yksinkertainen mikä on hyvä asia.
-
Näköjään tossa fortessa on saman tapainen vannas kuin vanhassa vm:ssä. Enemmän hienouksia, enemmän remonttia tulevaisuudessa.
-
Eikös tuo VM ole aika hyvä vantaistonsakin puolesta vai onko siinä jotain huonoa. Käsittääkseni se on isonveden takaisesta pitkänlinjan suorakylvökone mallista sovellus ettei sitä niinku puhtaalta pöydältä ole kehitelty. Silloin kun Dometal osti VM:n niin nehän muutti heti sen koko alakerran kun pistivät kylkeen teksin Multiva. Miksi näin tehtiin en tiedä mutta epäilen että onko se siitä voinu parantua. Mitä enempi on rasvanippoja sitä kestävempiä liikkuvat osat on yleensä jos niihin vielä se prässi rasvankera osuu. Tollasessa alakerta remontissa varmasti säästää ison kasan euroja kun vähän kuuklettaa ja käyttää kääntäjää niin löytyy noita kiekkoja sun muita osia aika eri hintaan kun täältä pohjolan marmoritiskeiltä kun ei niitä kiekkoja tahi laakereita täällä tehdä. Meinaan kyllähän tuollainen VM on huollettuna ja pikkuremontilla loppuelämän kone ihan samanlailla kuin Tumen laahavannaskone.
Riippuu mistä VM-mallista puhutaan. DM-versio, eli viimeinen Vieskan Metallin kehittämä malli tarkkuusvantaineen oli täysi susi jo syntyessään, joten ei ihme että Dometal teki heti uudenlaisen vantaiston, kun otti kokeen valmistukseensa. Siinä DM-mallissa vantiston laakerit alkaa olla väljiä jo alle 1000 hehtaarin kylvöjen jälkeen. Syvyydensäätöpyörä siinä vantaan sivussa on todella epäonnistunut ratkisu, laakerit ei kestä mitään, ilmankos niistä on Multiva-versioissa luovuttu. Muitakin vikoja ja heikkouksia DM-mallissa on ollut paljon.
Suositukseni on että käytettyä suorakylvökonetta haeskelevan on parasta pysytellä kaukana VM:n DM -mallista, jos ei halua itselleen vaikeuksia.
Olisihan tätä ratkaisua voinut kehittää. Laakereita paremmaksi, isommaksi tms. Mielestäni ihan hyvä idea ja ihmettelin, kun Multiva heitti koko ratkaisun heti mäelle. En tiedä onko tämä nykyinenkään sylinteriviritys pitkässä juoksussa maailman paras.
Tuskin on. Mielestäni se yksi versio missä keskitetysti vedettiin jousien välityksellä vantaat tiukalle vaikutti toimivalta. Sellaista vantaistoa sai ainakin 6m koneeseen. Muuten hyvin pitkälti nyky forten vantaan kaltainen eli yksinkertainen. Nuo nykyset hydraulisylinterit alkavat taatusti jossain vaiheessa laskemaan läpi ja millä sen läpi laskevan sitten löytää muuten kuin vaihtamalla kaikki. Ja sitä ennen saa taatusti jo vaihtaa noita letkun pätkiä. Jousen sentään näkee mikä on poikki. Ja kumpi sitten on mukavampaa jousen vaihto vai öljyn kanssa pelaaminen? Muutenhan vannas on mielestäni yksinkertainen mikä on hyvä asia.
Noin minäkin olen asian ajatellut, mutten viitsinyt sitä tänne kirjoittaa,kun pelkäsin, että jokuhan siitä ottaa heti nokkiinsa ja haukkuu minut pystyy. Nämä pienten pajojen vehkeet on vähän sellaisia, että parempi antaa ensin muutama vuosi jonkun muun kokeilla. Toinen mikä ihmetyttää, on loppumaton kettinki-ratas hässäkkä voimansiirtolinjalla verrattuna kilpailijan sähkömoottoriratkaisuun. Ihan älyttömän paljon yksinkertaisempi ja joustavampi systeemi. Tosin ei niidenkään kestävyydesta ja "ominaisuuksista" ole vielä suuremmin tietoa. Seuraan tilannetta mielenkiinnolla. Hanaa vaan pojat.
-
Toinen mikä ihmetyttää, on loppumaton kettinki-ratas hässäkkä voimansiirtolinjalla verrattuna kilpailijan sähkömoottoriratkaisuun.
Kenellä on sähkömoottori syöttölaitteessa perinteisessä koneessa?
-
Toinen mikä ihmetyttää, on loppumaton kettinki-ratas hässäkkä voimansiirtolinjalla verrattuna kilpailijan sähkömoottoriratkaisuun.
Kenellä on sähkömoottori syöttölaitteessa perinteisessä koneessa?
Mikä on perinteinen kone? Tume SuperNovacombi.
-
Toinen mikä ihmetyttää, on loppumaton kettinki-ratas hässäkkä voimansiirtolinjalla verrattuna kilpailijan sähkömoottoriratkaisuun.
Kenellä on sähkömoottori syöttölaitteessa perinteisessä koneessa?
Mikä on perinteinen kone? Tume SuperNovacombi.
Sellaista tässä tapauksessa pitäisin perinteisenä missä on yksi syöttörulla/ vannas.
-
Näköjään tossa fortessa on saman tapainen vannas kuin vanhassa vm:ssä. Enemmän hienouksia, enemmän remonttia tulevaisuudessa.
Öö siis millä tavalla samanlainen. Mielestäni nuo eroaa melkolailla. En nyt jaksa alkaa kuvia tänne linkkailemaan mut kyl nuo musta eroaa aika radikaalisti toisistaan.
Sitähän en tiedä kuinka remonttia tossa fortessa tulevaisuudessa on et kuinka toimiva se sit on. Tuossa jo yllä epäilinkin noita vannaskohtaisia sylintereitä ja niiden letkuja.
Noin minäkin olen asian ajatellut, mutten viitsinyt sitä tänne kirjoittaa,kun pelkäsin, että jokuhan siitä ottaa heti nokkiinsa ja haukkuu minut pystyy. Nämä pienten pajojen vehkeet on vähän sellaisia, että parempi antaa ensin muutama vuosi jonkun muun kokeilla. Toinen mikä ihmetyttää, on loppumaton kettinki-ratas hässäkkä voimansiirtolinjalla verrattuna kilpailijan sähkömoottoriratkaisuun. Ihan älyttömän paljon yksinkertaisempi ja joustavampi systeemi. Tosin ei niidenkään kestävyydesta ja "ominaisuuksista" ole vielä suuremmin tietoa. Seuraan tilannetta mielenkiinnolla. Hanaa vaan pojat.
Samaa mietin olisi ollut parempi jos olisi vielä muutama vuosi voinut odottaa koneen vaihtoa mut oli vähön niinkuin pakko, vanha kone alko olemaan tiensä päässä.
En tuosta tumen sähkömoottori systeemistä tarkemmin tiedä mut vanhemmiten nuo sähköt tuppaa alkamaan reistailemaan. Itse en tuota ketjusysteemiä kavahda. Eihän se tyylikäs ole mut kohtuu yksinkertainen.
Onhan tuossa fortessa muuten sellaisia ratkaisuja joiden kohdalla ei voi muuta kuin toivoa että toimii. Jo nuo mainitsemani vannaskohtaiset sylinterit. Ja se veto syöttölaitteelle joka nyt otetaan renkaasta. Miksi siitä ketjusta piti luopua. Joo kone on saatu kapeammaksi mut ei meillä ainakaan 20v ollut sen ketjun kanssa ongelmia. Kerran meni poikki onko sit paljon..
-
Niin sen verran vielä et eihön tuo forte varmasti täydellinen onko edes hyvä. Mut itse päättelin sen omaan käyttöön parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Loppujen lopuksi tämän hetken tarjonta suorakylvökoneissa on melko kapea. Horsch, multiva ja junkkari. Ja sitten marginaali merkkejä. Itseltä on ne pioneerinä olemiset jääneet jo niin noista kolmesta multivan katoin pienimmäksi pahaksi.. toki hinnallakin oli vaikutusta..
-
Pidät Tumea marginaalimerkkinä - minusta isompi kuin vaikka Junkkari?
Novaa siis tarkoitan.
-
Nova ei KUULEMMA ole jäykillä mailla oikein suorakylvökone. Keskijäykillä ja keveillä toimii.
-
Nova ei KUULEMMA ole jäykillä mailla oikein suorakylvökone. Keskijäykillä ja keveillä toimii.
Pitää varoa ettei tuo oma koneemme vaan saa tietää tätä - muuten ei herneen suorakylvö glyfottuun nurmeen tiukalla hiesulla enää jatkossa onnistu niin hyvin kuin menneenä keväänä :-)
Syvyys oli siinä viitisen senttiä, vannaspainatus oli noin 75%. En osaa kuvitella maalajia johon kylvö ei oikealla kelillä onnistuisi - tietysti joku karkean murskeen ja saven sekoitus sellainen varmaan olisi.
Vaan en minäkään kaikkea ole näihin vuosiin vielä nähnyt, en väitä mitään. :-/
-
Nova ei KUULEMMA ole jäykillä mailla oikein suorakylvökone. Keskijäykillä ja keveillä toimii.
Kyllä täytyy käyttäjässä olla vika jos ei novalla jyviä maahan saa.
Itse vedän pavut 9-10cm syvyyteen ilman minkäänlaisia ongelmia.
Sehän näissä uusissa melkein merkistä riippumatta.. On joillain ongelmia kun vanha traktori edessä, kylvökone tarvitsee joko paljon sähkö tai hydrauliikka tuottoa.
-
Pidät Tumea marginaalimerkkinä - minusta isompi kuin vaikka Junkkari?
Novaa siis tarkoitan.
Ihan samaa mietin. Mun ei tule edes miettimällä mieleen missä lähiseudulla olisi käytössä Junkkarin suorakylvökone.
-
Mun ei tule edes miettimällä mieleen missä lähiseudulla olisi käytössä Junkkarin suorakylvökone.
Lieneekö Junkkarin D-malli ollut vielä myynnissäkään kovin montaa vuotta?
-
Pidät Tumea marginaalimerkkinä - minusta isompi kuin vaikka Junkkari?
Novaa siis tarkoitan.
Ihan samaa mietin. Mun ei tule edes miettimällä mieleen missä lähiseudulla olisi käytössä Junkkarin suorakylvökone.
Kai niitä on... Mullakin Junkkarin Simulta, 2.5 metrinen nostolaitekone vm. 1984
-
Pidät Tumea marginaalimerkkinä - minusta isompi kuin vaikka Junkkari?
Novaa siis tarkoitan.
Ihan samaa mietin. Mun ei tule edes miettimällä mieleen missä lähiseudulla olisi käytössä Junkkarin suorakylvökone.
Mä olen yhden nähnyt työssä noin 100 m päästä.
Novia voisi tästä läheltä luetella heti varmaan 6-7 ainakin.
Ehkä Junkkareita on enemmän siellä lähellä syntysijaansa?
-
Pidät Tumea marginaalimerkkinä - minusta isompi kuin vaikka Junkkari?
Novaa siis tarkoitan.
Ihan samaa mietin. Mun ei tule edes miettimällä mieleen missä lähiseudulla olisi käytössä Junkkarin suorakylvökone.
Mä olen yhden nähnyt työssä noin 100 m päästä.
Novia voisi tästä läheltä luetella heti varmaan 6-7 ainakin.
Ehkä Junkkareita on enemmän siellä lähellä syntysijaansa?
Joo ilmaisin asian hieman väärin. Tarkoitin että näillä mainitsemillani merkeillä on ison myyntiorganisaation tuki joka tuo kai ainakin jollain tavalla luotettavuutta ja painoarvoa. (Multiva ja junkkari) Ja käytännössä ehkä jopa varaosia lähemmäs sitä käyttäjää. Eipä täällä omalla seudulla ole montaa muuta suorakylvökonetta kuin vm. Pari novaa on ja nyt pati multivaa.
Täytyy myöntää, että en tarjousta edes novasta pyytänyt. Tuntui vain jotenkin vaikealta alkaa kaupankäyntiin kun konetta olisi pitänyt lähteä katsomaan kotikylää kauemmas ja myyntimieskin olisi ollut vain puhelimen päässä.
Asiassa painoi myös se etten oikein pidä novan etusyvyydendäätöpyörän toimivuutta asiallisena. Voin olla väärässä mut tälläinen mielikuva on jäänyt. Ja muutenkin jäänyt tumesta yleisesti mielikuva et on hieman "taantuva tehdas" varmaan osittain juuri tuon valtakunnallisen myyntiketjun puute. Nyt on mielenkiintoista nähdä tuoko tämä tumen uusi muokkain uutta nostetta firmalle..
-
Eipä täälläkään suunnalla päijät-hämeessä paljon muita ole kuin Tumea, joista suurin osa Novita.
Sitten on väärdeä, horshsia.
Ei tule mieleen yhtäkään viljelijää tässä lähistöllä jolla olisi Junkkari.
Kymmenestä lähimmästä naapurista, kahdeksalla on Nova.
-
Mun ei tule edes miettimällä mieleen missä lähiseudulla olisi käytössä Junkkarin suorakylvökone.
Lieneekö Junkkarin D-malli ollut vielä myynnissäkään kovin montaa vuotta?
Ei varmaan muuten olekaan. Ei kyllä ole Super Nova Compikaan ja niitä tiedän heti useammankin, tosin tässä kyllä vaikuttaa tehtaan läheisyyskin.
-
Eipä täälläkään suunnalla päijät-hämeessä paljon muita ole kuin Tumea, joista suurin osa Novita.
Sitten on väärdeä, horshsia.
Ei tule mieleen yhtäkään viljelijää tässä lähistöllä jolla olisi Junkkari.
Kymmenestä lähimmästä naapurista, kahdeksalla on Nova.
Tuottajat todennut et palautus tehtaalle onnistuu läheltä helpommin .
Junkkarilla on pikkuisen huono maine . Onko parantunut ?
-
Eipä täälläkään suunnalla päijät-hämeessä paljon muita ole kuin Tumea, joista suurin osa Novita.
Sitten on väärdeä, horshsia.
Ei tule mieleen yhtäkään viljelijää tässä lähistöllä jolla olisi Junkkari.
Kymmenestä lähimmästä naapurista, kahdeksalla on Nova.
Tuottajat todennut et palautus tehtaalle onnistuu läheltä helpommin .
Junkkarilla on pikkuisen huono maine . Onko parantunut ?
Yleensä yritetään hankkia kone mitä ei tarvitse tehtaalle palauttaa ;D
Junkkarin superseed oli täysin epäonnistunut laitos, käsittääkseni muissa ei ihmeempää?
-
Eipä täälläkään suunnalla päijät-hämeessä paljon muita ole kuin Tumea, joista suurin osa Novita.
Sitten on väärdeä, horshsia.
Ei tule mieleen yhtäkään viljelijää tässä lähistöllä jolla olisi Junkkari.
Kymmenestä lähimmästä naapurista, kahdeksalla on Nova.
Eiköhän tuohon vaikuta se tehtaan läheisyys?
-
Eipä täälläkään suunnalla päijät-hämeessä paljon muita ole kuin Tumea, joista suurin osa Novita.
Sitten on väärdeä, horshsia.
Ei tule mieleen yhtäkään viljelijää tässä lähistöllä jolla olisi Junkkari.
Kymmenestä lähimmästä naapurista, kahdeksalla on Nova.
Tuottajat todennut et palautus tehtaalle onnistuu läheltä helpommin .
Junkkarilla on pikkuisen huono maine . Onko parantunut ?
Yleensä yritetään hankkia kone mitä ei tarvitse tehtaalle palauttaa ;D
Junkkarin superseed oli täysin epäonnistunut laitos, käsittääkseni muissa ei ihmeempää?
Joku Junkkarin uutuus ollu näyttelyssä esillä ja potentiaalinen asiakas kysymään, notta onko uusi vannasmalli hyvä? On se, koeajoa on sillä ajettu 50ha.
-
Eipä täälläkään suunnalla päijät-hämeessä paljon muita ole kuin Tumea, joista suurin osa Novita.
Sitten on väärdeä, horshsia.
Ei tule mieleen yhtäkään viljelijää tässä lähistöllä jolla olisi Junkkari.
Kymmenestä lähimmästä naapurista, kahdeksalla on Nova.
Tuottajat todennut et palautus tehtaalle onnistuu läheltä helpommin .
Junkkarilla on pikkuisen huono maine . Onko parantunut ?
Yleensä yritetään hankkia kone mitä ei tarvitse tehtaalle palauttaa ;D
Junkkarin superseed oli täysin epäonnistunut laitos, käsittääkseni muissa ei ihmeempää?
Junkkarin kohdalla niitä palautuksia riitti . Työnlaatu oli jossakin vaiheessa todella surkeaa .
-
Eipä täälläkään suunnalla päijät-hämeessä paljon muita ole kuin Tumea, joista suurin osa Novita.
Sitten on väärdeä, horshsia.
Ei tule mieleen yhtäkään viljelijää tässä lähistöllä jolla olisi Junkkari.
Kymmenestä lähimmästä naapurista, kahdeksalla on Nova.
Ja sitten taas lähempänä Junkkarin tehdasta, missä maalajit pehmeitä, onkin Junkkari hyvinkin yleinen. Voi sanoa että kaikkia merkkejä löytyy, ja niitäkin viljelijöitä on, jotka ovat siirtyneet esim. Väderistä Junkkariin ja hyvinkin tyytyväisiä valintaansa. Mulla Cerex, 2 vuotta nyt sillä kylvänyt ja edellinen oli VM 14 vuotta. Sitä ennen Junkkarin T-malli, niitä ensimmäisiä peltikantisia. JOS nyt vaihtaisin uuden koneen, se olisi Junkkari, pienen pienien käyttöominaisuuksien vaikuttavien erojen vuoksi. Cerex pelannut täysin moitteetta, mutta Junkkari olisi sopivampi näille maille, ja kestävyyskin kai samaa tasoa. Koneen valintaan ei hinnalla niin mahdotonta merkitystä, käyttöominaisuudet ehdottomasti ykkösenä koneen valinnassa. Jos maat olisi kovempia, kattelisin kyllä Horschia tms., mutta näillä mailla saa nuo koneet unohtaa jos haluaa vähänkään huoletonta kylvöä.
-
Eipä täälläkään suunnalla päijät-hämeessä paljon muita ole kuin Tumea, joista suurin osa Novita.
Sitten on väärdeä, horshsia.
Ei tule mieleen yhtäkään viljelijää tässä lähistöllä jolla olisi Junkkari.
Kymmenestä lähimmästä naapurista, kahdeksalla on Nova.
Kyyllä täällä päin päijäthämettä, itellä VeeÄmmi ja melko lähellä iso junkkari. Naapurissa Multiva forte. Novia alkaa esiintyä iittiinpäin mennessä :D
-
10 lähintä on 2 novacombia, 2 tumen jyräcombia, 2 rapidia, 2 cerexiä, 1 pöttinger ja 1 simulta-junkkari. En tiedä kellään uudehkoa junkkaria.
-
Pidät Tumea marginaalimerkkinä - minusta isompi kuin vaikka Junkkari?
Novaa siis tarkoitan.
Ihan samaa mietin. Mun ei tule edes miettimällä mieleen missä lähiseudulla olisi käytössä Junkkarin suorakylvökone.
Mä olen yhden nähnyt työssä noin 100 m päästä.
Novia voisi tästä läheltä luetella heti varmaan 6-7 ainakin.
Ehkä Junkkareita on enemmän siellä lähellä syntysijaansa?
Joo ilmaisin asian hieman väärin. Tarkoitin että näillä mainitsemillani merkeillä on ison myyntiorganisaation tuki joka tuo kai ainakin jollain tavalla luotettavuutta ja painoarvoa. (Multiva ja junkkari) Ja käytännössä ehkä jopa varaosia lähemmäs sitä käyttäjää. Eipä täällä omalla seudulla ole montaa muuta suorakylvökonetta kuin vm. Pari novaa on ja nyt pati multivaa.
Täytyy myöntää, että en tarjousta edes novasta pyytänyt. Tuntui vain jotenkin vaikealta alkaa kaupankäyntiin kun konetta olisi pitänyt lähteä katsomaan kotikylää kauemmas ja myyntimieskin olisi ollut vain puhelimen päässä.
Asiassa painoi myös se etten oikein pidä novan etusyvyydendäätöpyörän toimivuutta asiallisena. Voin olla väärässä mut tälläinen mielikuva on jäänyt. Ja muutenkin jäänyt tumesta yleisesti mielikuva et on hieman "taantuva tehdas" varmaan osittain juuri tuon valtakunnallisen myyntiketjun puute. Nyt on mielenkiintoista nähdä tuoko tämä tumen uusi muokkain uutta nostetta firmalle..
Itse olen kuullut kyllä aivan jotain päinvastaista tuon taantumisen suhteen. Huhujen mukaan kova draivi tehtaalla päällä ja myös kotimaassa toiminta kehittyy koko ajan. Jos en nyt väärin muista, niin keväällä aukasivat valtakunnallisen huoltoverkonkin ja varaosia saa ilmeisesti edelleenkin useammasta paikkaa ympäri Suomen. Minusta on kyllä hienoa, että nuo välistä syövät (ja vieläpä ulkomaisomisteiset) kauppiaat on tiputettu Tumella myyntiketjusta pois.
Kyllähän jälkimarkkinointia ei Hankkijan tai Lantmännenin varaan voi muutenkaan kotimaisissa merkeissä laskea. Se on huomattu. "Kysy tehtaalta" on yleisin vastaus..
-
joskus miettinny et onko kohta nuista "evustajista" mitään hyötyä? helpompaa ku soittaa tehtaalle ja kysyy..
-
Vähän sivuun asiasta mutta varaosista. Kesällä olisin tarvinnut paalaimeen välikaapelin kun vanha vaurioitui. NHK.lla ei ollut, mutta sieltä vastattiin perjantai iltana puhelimeen. Lantamiehen varaosapisteestä vastattiin lauantaina ja todettiin että Pennalan keskusvarastolla on mutta kukaan ei tule antamaan sitä ennen maanantai aamu. Tästä ajaa vajaan tunnin sinne varastolle. No minä sitten tinailin vanhan isobus kaapelin kuntoon
-
joskus miettinny et onko kohta nuista "evustajista" mitään hyötyä? helpompaa ku soittaa tehtaalle ja kysyy..
No tämähän oli yksi julkisuuteen kerrottuja syitä sille miksi Tume lähti omaan myyntiin, isossa osassa kauppoja oli tehdas kuitenkin mukana jo aiemmin.
-
Itse olen saanut ne vähät tarvitut Tumen osat paikalliselta riippumattomalta varaosamyyjältä. Pitää tavallisimpia varastossa kun Keskon aikaan piti ihan virallisestikin. Harvinaisemmat saisi tilaamalla seuraavaksi päiväksi (tilaushetkestä riippuen, toki) mutta mulle ei olisi kovin kaukana hakea tehtaaltakaan. Harvinaisempia osia ei jälleenmyyjälläkään kuitenkaan olisi tilaamatta.
Osia on kyllä tar***** todella vähän, oikeastaan vain niitä ylemmän kerroksen painatusjousia on mennyt ja niitä on pidetty omassakin hyllyssä. Vanhan mallisarjan tyyppiominaisuus, uudemmat koneet eivät niitä niin katko. Etupyörien laakereita on mennyt joitakin myös, mutta perus-vakiolaakereina niitä löytyy muutenkin pötkö omalta hyllyltä. Ennen kylvöjä kun pyörittelee käsin ja vaihtaa oireilevat niin pärjää taas yhden sesongin ilman keskeytyksiä.
Tämä siis paljon elämää ja hehtaareja nähnyt kone, tässä on vielä se vanha sähköinen ohjainkin (Controller 3000 vai mikä se nyt oli).
Ei yhtään sähkövikaa tähän mennessä!
Viime keväänä hukkasi kaikki asetuksensa kun traktorin akussa oli huono kontakti ja starttia yritettäessä jännitteet menivät välillä 0 - 12 V miten sattuu. Periaatteena on ollut pitää työkoneen ohjausboxit sähköttöminä startin ajan mutta tietysti juuri tuon kerran unohtui. Mitään ei kuitekaan hajonnut, ja normaalisti tuo on mennyt starttien yli ilman mitään sen kummempaa vaikka boxin sähkö olisikin päälle unohtunut.
Näköjään Tumella on juu jonkinlainen maanlaajuinen sopimushuoltoverkosto rakenteilla.
-
joskus miettinny et onko kohta nuista "evustajista" mitään hyötyä? helpompaa ku soittaa tehtaalle ja kysyy..
No tämähän oli yksi julkisuuteen kerrottuja syitä sille miksi Tume lähti omaan myyntiin, isossa osassa kauppoja oli tehdas kuitenkin mukana jo aiemmin.
Puolet jälkimarkkinoinnista tapahtui tehtaan kautta jo Lantmannen aikana.
-
Itse olen saanut ne vähät tarvitut Tumen osat paikalliselta riippumattomalta varaosamyyjältä. Pitää tavallisimpia varastossa kun Keskon aikaan piti ihan virallisestikin. Harvinaisemmat saisi tilaamalla seuraavaksi päiväksi (tilaushetkestä riippuen, toki) mutta mulle ei olisi kovin kaukana hakea tehtaaltakaan. Harvinaisempia osia ei jälleenmyyjälläkään kuitenkaan olisi tilaamatta.
Osia on kyllä tar***** todella vähän, oikeastaan vain niitä ylemmän kerroksen painatusjousia on mennyt ja niitä on pidetty omassakin hyllyssä. Vanhan mallisarjan tyyppiominaisuus, uudemmat koneet eivät niitä niin katko. Etupyörien laakereita on mennyt joitakin myös, mutta perus-vakiolaakereina niitä löytyy muutenkin pötkö omalta hyllyltä. Ennen kylvöjä kun pyörittelee käsin ja vaihtaa oireilevat niin pärjää taas yhden sesongin ilman keskeytyksiä.
Tämä siis paljon elämää ja hehtaareja nähnyt kone, tässä on vielä se vanha sähköinen ohjainkin (Controller 3000 vai mikä se nyt oli).
Ei yhtään sähkövikaa tähän mennessä!
Viime keväänä hukkasi kaikki asetuksensa kun traktorin akussa oli huono kontakti ja starttia yritettäessä jännitteet menivät välillä 0 - 12 V miten sattuu. Periaatteena on ollut pitää työkoneen ohjausboxit sähköttöminä startin ajan mutta tietysti juuri tuon kerran unohtui. Mitään ei kuitekaan hajonnut, ja normaalisti tuo on mennyt starttien yli ilman mitään sen kummempaa vaikka boxin sähkö olisikin päälle unohtunut.
Näköjään Tumella on juu jonkinlainen maanlaajuinen sopimushuoltoverkosto rakenteilla.
Työkoneiden sähköt on pelanneet ehkä odotuksia paremmin kautta linjan. Tavallaan kuitenkin aika yksinkertaisia systeemejä. Anturi/toimilaite ja keskusyksikkö ja näyttöpääte. Toistaiseksi ei ole tullut vastaan totaalista blackdownia. Myöskin johdotukset ovat säilyneet hyvin kunnossa, tosin olen aika tarkka siitä, että kaapeleita ei kiskota, heitellä miten sattuu. Olen myöskin laittanut paneeleiden virrat päälle vasta koneen käynnistyksen jälkeen ja yleensä sammutan paneelin ennen traktorin sammuttamista. Sähkökatkos, kun on yleensä vähän epämääräinen tilanne, viisainta toimia hallitusti. Myöskin sähkönsyöttö kannattaa ottaa aina suoraan akulta, riittävän vahvalla kaapelilla ja muutenkin huolehtia liitinhygienia ym. kuntoon.
Uudessa Novacomissa syöttölaitteet toimivat sähkömoottoreilla ja jos moottori vikaantuu, niin toisen puolen moottori jaksaa käyttää koko syöttölaitetta, riittää, että akselit yhdistää lukituksella. Moottori on kiinni kolmella mutterilla ja pitäisi olla nopea vaihtaa. Ei voi sähköjä perustella kaikelta osin huollon vaikeutumisella.
-
Sähköpuolen ongelma on osin siinä että se on tavalliselle jakoavainmonttöörille vähän tuntematonta aluetta, tietoa ja taitoa puuttuu.
Huolellisuus ja siisteys estää monta typerää ongelmaa. Silti voi aina sattua ja tapahtua, tiedän tapauksen jossa kylvökoneen piuhan pistoke irtosi jostakin syystä traktorista, kaapelin pää putosi tietenkin alas jäi sitten pyöränvälijyrän alle. Siitä tuli sitten entinen kaapeli.
Moni on vetänyt kärryn hydrauliikkaletkun päätä myös pitkin tietä; se hydrauliikan pikaliitin on vaan paljon helpompi osa vaihtaa kuin korjata moninapainen tuhoutunut kaapeli :-/
-
Toisilla ei kestä edes rautakanki. Mutta silloin on parempi katsoa peiliin, kun syyttä huonoa työkoneita.
-
Moni on vetänyt kärryn hydrauliikkaletkun päätä myös pitkin tietä; se hydrauliikan pikaliitin on vaan paljon helpompi osa vaihtaa kuin korjata moninapainen tuhoutunut kaapeli :-/
Ei ole temppu eikä mikään. Ainakin uusin Valmetti on sellainen, että lyöt letkut kiinni, heiluttelet, että on tukevasti kiinni. Vartin päästä huomaat, että irti on ja laahannut maata pitkät ajat. En oikein tiedä mistä johtuu. Minusta parhaat liittimet oli ne 805:n kaulusliittimet, letkun kun sai kiinni ja kaulus lukitsi liittimen, niin sieltä ei irti lähdetty omia aikojaan missään olosuhteissa. Myös Massikoissa oli hyvät pikaliittimet, pysyi kiinni, eikä kulunut kovin helposti. Nämä Valmettien liittimet on mennyt aina huonompaan, kun kone on vaihtunut. En tiedä onko muilla merkeillä sen paremmin, kai ne samoja liittimiä nykyään käyttää kaikissa merkeissä.
-
Tuossa jo 20 vuotiaassa Valtrassa olen huomannut saman. Ekan kerran kun toimintoa käyttää niin saattaa huomata että *plops* letku onkin irti. Jos se vähän aikaa pysyy niin myöhemmin ei ole onneksi vielä irronnut.
Vanhan masserin automaattiliittimet taas muuttuivat tasapuolisuuden nimissä sellaisiksi että letkua ei saanut millään irti... ja pitkään kiinni olleet, ylisuurille paineiskuille altistuneet perinteiset liittimet saattavat niitata urospuolikkaasta sitä kuulauran reunaa niin että irrottaminen muuttuu myös työlääksi.
Jos ei ole lukittavaa Temaa tms laatuliitintä niin perinteisen käsin siirrrettävällä holkilla toimivan liittimen saa lukittua varmasti pysyväksi kun kiristää sopivan letkunkiristimen siihen holkin taakse. Olen aikoinaan halkaissut yhden venttiililohkon alumiinisen paluupäädyn kun pyörän mukana noussut risu irrotti systeemin paluuletkun pikaliittimestään. Monimutkaisemman systeemin paluu ja mahdolliset vuotolinjat takaisin tankkiin pitää aina järjestää niin että ne eivät voi mennä missään tilanteessa tukkoon, pysyvät systeemit kokonaan ilman pikaliittimiä, tietty. Muuten voi tulla isompi manaus kun joku ison pumpun tai moottorin runko halkeaa tms halpaa kivaa.
-
Tuossa jo 20 vuotiaassa Valtrassa olen huomannut saman. Ekan kerran kun toimintoa käyttää niin saattaa huomata että *plops* letku onkin irti. Jos se vähän aikaa pysyy niin myöhemmin ei ole onneksi vielä irronnut.
Olen oppinut siihen, että kun koneen saa perään, niin pitää käyttää hydrauliikan toiminnot läpi, että öljyt kiertää ja liitokset lukittuu. Tässä vaiheessa vivuista pitää vetää hyvin varovasti, että virtaus pysyy pienenä. Jos liike on ronskimpi, niin sylkee helposti irti liittimestä ja sitten taas jumpataan. Aikamoinen ero N-sarjan ja Mezzon välillä, ensinmainitun tappioksi.
-
No ne Valtra liittimet taitaa olla sysipaskoja sitten nykyään, kun ei noita Mezzon liittimiäkään kehua voi.
6610 Fordissa oli hyvät liittimet, se deluxse lohko jossa oli toimivat virtauksen säädöt ja letkut pysyivät varmasti kiinni, sai kiinni vaikka kippi olisi pystyssä ilman tukea. Ja letkut irroitettiin vivusta kääntämällä. Muistaakseni liitin oli kiinteästi lohkossa kiinni, siis samaa valua.
-
6610 Fordissa oli hyvät liittimet
Tuoreehkona Ford-omistajana (kaksi kasvukautta nyt ajettu juuri tuollaisella) toivoisi, että kaikissa olisi tuollaiset!
-
Onko sulla rattivaihteet vai uudempi? Meillä oli rattivaihteellinen ja Mark II
-
joskus miettinny et onko kohta nuista "evustajista" mitään hyötyä? helpompaa ku soittaa tehtaalle ja kysyy..
No tämähän oli yksi julkisuuteen kerrottuja syitä sille miksi Tume lähti omaan myyntiin, isossa osassa kauppoja oli tehdas kuitenkin mukana jo aiemmin.
Puolet jälkimarkkinoinnista tapahtui tehtaan kautta jo Lantmannen aikana.
Sitä en kyllä lainkaan ihmettele, Kesko oli oikein tyyppiesimerkki siitä miten jälkimarkkinoinnissa voidaan homma ryssiä.
-
Valtra 6400 sylkäisi hydeliittimestä WS 120 :n kippiletkun irti kuivaajaan kipatessa. Etupää nousi ehkä metrin. Viddu mä lapion kärryä tyhjäksi ja kun suurin osa oli liputtu lykkäsin letkun "paineistettuna" liittimeen. Miksipä en kokeillut heti, olisi säästynyt kirosanoja ja litra tolkulla hikeä.
Yhtenä keväänä kyselin Tumeen vedon vapautinta pyörästön päähän , kun sellaista ei se kone sisältänyt. Tehtaalta sellaista ei löytynyt ja paikallinen K-kauppias otti suoraan hyllystä - heti.
-
Onko sulla rattivaihteet vai uudempi? Meillä oli rattivaihteellinen ja Mark II
Se virkkuukoukku. Koeajo oli aika "haasteellinen", nytpä tuohon on jo sopeutunut.
-
Onko sulla rattivaihteet vai uudempi? Meillä oli rattivaihteellinen ja Mark II
Se virkkuukoukku. Koeajo oli aika "haasteellinen", nytpä tuohon on jo sopeutunut.
Tuntee myös nimen "soussipannu"
-
Onko toi siis se eri-tasoinen kaavio vai H-kaavio? Tämä suora H- kaavioinenhan oli oikeastaan hyvä. Sillä monitasoisella olen niin vähän ajanut etten osaa sanoa kun en osaa vaihtaa sillä kunnolla
-
Onko toi siis se eri-tasoinen kaavio vai H-kaavio? Tämä suora H- kaavioinenhan oli oikeastaan hyvä. Sillä monitasoisella olen niin vähän ajanut etten osaa sanoa kun en osaa vaihtaa sillä kunnolla
Se eritasoinen. Ehkä suurin ongelma joissain töissä on 2-3 vaihdon hitaus, muuten OK.
-
Se onkin vekkuli vehke🤪🤪. Siihen kun laittaisi sen väärinpäin ohjauksen mikä oli siinä Talonpojan Ralli tms. Ohjelmassa -90luvun puolivälissä joka tuli😂😂
-
Dometal on avannu verkkokaupan näköjään, sieltä pääsee katteleen mitä osaset maksaa tehtaalta. Näytti olevan kattavasti kaikki puljun omistamien tuotemerkien osat näkyvillä.
-
Se onkin vekkuli vehke🤪🤪. Siihen kun laittaisi sen väärinpäin ohjauksen mikä oli siinä Talonpojan Ralli tms. Ohjelmassa -90luvun puolivälissä joka tuli😂😂
Kun sais uusintana nähdä, oli oikein odotettu ohjelma aikanaan.. Jotain muuta koko ajan uusintana pursuaa telkusta, muttei tuota rallia :-\