Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Pasimycin - 17.10.21 - klo:20:16
-
Mitä aiotte kylvää ensi keväänä?
Itsellä on aikeissa kylvää kauraa. 50% on jo hömppäheiniä ja 25% syysvehnää (talvehtimisvarauksella).
-
Pitänee vähän kauraa ja ohraa laittaa että voi kierrättää viherlannoitusnurmia.
-
Jos kaikki syyskasvit (vehnä ja rypsi) talvehtivat niin ei taida lannoitus riittää kuin pavulle ja herneelle. Eli niitä siis. Viljely luomuna, lietteellä terästettynä..
-
Syysvehnää ja Ruista lähes 50% kylvössä, kevät näyttää mitä kasvatetaan loppuun saakka. Lopuille ohraa ja kauraa sekä hömppiä. Tuotantopanokset ostettu jo, joten panostus ja loppupinta-alan määrittelee ainakin osittain kiinnitettävän vijan hinta. Mennyt vuosi oli ihan jees loppupeleissä, kun ohraa oli vähiten pitkään aikaan ja tilalla syysvehnää sekä rypsiä.
-
Kuiva vuosi on säästänyt maaperän ravinnevaroja, syysoraat ovat todella tummia. Hiukan herätelannoitusta aikaisin keväällä, niilläkin voi päästä ihan mallikkaaseen satoon, jos talvehtiminen on onnistunut hyvin. Typpiruiskutuksilla saanee paremman hyötysuhteen kuin raelannoituksella.
-SS-
-
Kuiva vuosi on säästänyt maaperän ravinnevaroja, syysoraat ovat todella tummia. Hiukan herätelannoitusta aikaisin keväällä, niilläkin voi päästä ihan mallikkaaseen satoon, jos talvehtiminen on onnistunut hyvin. Typpiruiskutuksilla saanee paremman hyötysuhteen kuin raelannoituksella.
-SS-
Pistitkö kylvön yhteydessä yhtään lannoitteita maahan vai vaan pelkät jyvät, kuten itse tein?
-
Kuiva vuosi on säästänyt maaperän ravinnevaroja, syysoraat ovat todella tummia. Hiukan herätelannoitusta aikaisin keväällä, niilläkin voi päästä ihan mallikkaaseen satoon, jos talvehtiminen on onnistunut hyvin. Typpiruiskutuksilla saanee paremman hyötysuhteen kuin raelannoituksella.
-SS-
Pistitkö kylvön yhteydessä yhtään lannoitteita maahan vai vaan pelkät jyvät, kuten itse tein?
Maksimit on laitettu, katsoin kirjanpidosta. Ja kääntöpaikalla ollut suursäkkipino on hävinnyt.
Hivenlannoitukset, esimerkiksi mangaani, lienevät tehokkaampia säilömään oraita hengissä. Fosforilehtilannos myös auttaa talvehtimista. Syysvehnä kun ei syksyllä tee versoja eli satokomponenttia valmiiksi, kuten hybridiruis ja osin populaatioruis. Versoutuminen tapahtuu syysvehnällä kevätvoittoisesti. Silloin on paras jakaa ylijäämää ravinteissa. On olemassa myös hybridivehniä, voi olla, että niitä pitää alkaa kylvää elokuulla tai heinäkuun lopulla, kuten syysohraa.
-SS-
-
Ok. Meillä päin ihan eturiviläisetkin viljelijät, tai ainakin osa niistä, laittoi syysvehnä maahan ilman lannoitteita. Lienee ajatuksena, että kuivana kesänä jäi ravinteet kevätviljoilla hyödyntämättä. Kun ei kasva u ni ei kasvanut.
-
Kevätvehnää, kuivaheinänurmea on jo seuraavaksi suurin ala. Loput jakaantuu kauran, ohran ja herneen kesken. Hömppää ei tarvi, kun herne käy EFAan.
-
Aika samanlaiset kuin 2021. Puitavat on suunnilleen taas kylvetty. Nurmea on vähän vähemmän, mutta kokoviljaksi tehtävää suojakevätviljaa tulee vähän enemmän. Jurttia ja maissia sama ala kuin tänävuonnakin.
-
Aika samanlaiset kuin 2021. Puitavat on suunnilleen taas kylvetty. Nurmea on vähän vähemmän, mutta kokoviljaksi tehtävää suojakevätviljaa tulee vähän enemmän. Jurttia ja maissia sama ala kuin tänävuonnakin.
Satuitko katsomaan, oliko Joensuun Kartanossa siellä ison katoksen vieressä maissia ?
Kasvoiko rehumaissi kuivassa hyvin. Omat maissit kyllä jäivät tuskin metrin korkuisiksi.
Mietin, jos puitavaksi asti saisi kasvamaan. Tai sitten soijapapua. Jääkauden lähestyessä,
pääsisi edes kerran koittamaan.
-SS-
-
Yksinkertaisella luomuviljelijällä mahdollisimman yksinkertaista, kaikki nurmella. Pikkusen heikoimpia laitumia uudistetaan ja muuten yritetään päästä mahdollisimman pienillä kylvöllä. Eli lantaa patteroidaan varastoon odottamaan levitystä ja siemenien hinnan laskua ja saatavuuden paranemista. Kaikki muokkauksen kautta tehtävät kylvöt aiheuttavat ylimääräistä kulua ja työtä. Ei ole suinkaan turhaa työtä. Mutta jos peltoa ei ole tallottu urille koneilla tai lehmien toimesta ole mustalla mulloksella niin täydennyskylväen pääsee pitkälle.
-
Oliko niin, ettei luomuviljelyssä tule pysyvän nurmen statusta päälle ?
-SS-
-
Ei tule. Ja ennen luomua tein näin. Vedin heinämaahan ”suorakylvönä” viljan vanhan heinän sekaan ja sitten aikaisin laidunnus tai rehunteko. En siis lopettanut vanhaa nurmea ja sitten oli taas hyvä ja tuottava nurmi pienin kustannuksin. Hakemukset kun jätetään kesäkuun puolivälissä niin ehtii tehdä hyvin
-
Ok. Meillä päin ihan eturiviläisetkin viljelijät, tai ainakin osa niistä, laittoi syysvehnä maahan ilman lannoitteita. Lienee ajatuksena, että kuivana kesänä jäi ravinteet kevätviljoilla hyödyntämättä. Kun ei kasva u ni ei kasvanut.
Perusajatus kai on että mitä myöhäisempi kylvö, sitä vähemmän lannoitetta. Pieni oras ei kuitenkaan ota kovin paljoa ravinteita. Talvehtiminen on aina riski, joten mitä sitä arvokasta tavaraa haaskaamaan.
-
Muutama erinomaisesti kasvanut syysrapsipelto näkyy Lounais-Suomessa. Niille yhdistävä tekijä on ollut kylvö heinäkuun lopulla, ennen elokuun suursateita. Itsellä liettymisherkkä osin hiesusavi palstalla, joten kylvö viivästyi sateiden jälkeen, 20. päivän tienoille. Sitten muutama kylmä jakso, lämpösummaa on kertynyt vasta 360 astetta. Väittävät, että rapsi tarvitsisi 450 astetta. Puolitoista kuukautta kesti rivien tulla näkyviin. Toisaalta, täysin mullaton kivennäismaa, etelärinne. Jospa aurinko herättäisi keväällä sitten imemään vettä.
Sas nähdä sitten. Syysohrallekin on hiukan niukasti lämpösummaa kertynyt, noin 250 astetta. Elokuulla sekin kylvetty. Syysvehnä on tuuheampaa kuin ohra, jopa liian tuuheaa, 330 kg TOS- kylvömäärällä. Taas täysin ruokottomat kylvöjäljet, pimeässä ohiajetut hauet ja päisteen epätarkkuudet näyttävät, että en paljon panostanut huolellisuuteen vaan annoin hopan laukata.
Saa sinne aina Prolinea pistetyksi, jos jännittää. Altian etanolia jäänestoksi jo hankittuna.
-SS-
-
Syyskuun alussa kylvetty ohra on ihan ok. En ole nyt jaksanut käydä laskemassa versoja, mutta tielle näkee, että koko ajan tupastuminen etenee. Pituutta ei kerry, eikä varmaan ole tarvettakaan. En ole aiemmin nähnyt noin voimakasta versontaa, tosin yksilökohtaiset erot ovat suuret. Kokonaisuus on kuitenkin sellainen, että siementä olisi saanut mennä se 10-15% enemmän. On tämä ensikokemusten pohjalta ihan mielenkiintoinen keissi. Suurin miinus tulee omasta laiskuudesta ja jatkuvasta ajan puutteesta. En nytkään yksinkertaisesti ehdi ajamaan mangaaneja ja luovutin. Ruisku puimaladon perälle, pakkasnesteet sisällä. Saa edes jollekin hommalle lyötyä rastin ruutuun.
Syysvehnälle tämä keli on ollut kaikkein sopivin. Tiheää, pitkää ja hyvävoimaista. Ei keksi mitään moitittavaa.
Pellot on näyttäviä ja mukavia katsella, kun joka puolella on vihreää. Omat fiiliksetkin parempia, kun kasvun voima täyttää syksyn ankeuden. Ero siihen, että kaikki olisi ankean kuraista, kultivoitua harmaata massaa, on iso. Uskon aivan täysin siihen, että syksyllä täytyisi saada peltoihin jotakin kerääjäkasveja pidättämään ravinteita ja pitämään maan rakenteen paremmassa kunnossa. Savimaat hyötyisivät kovasti siitä, että kasvusto estää liettymistä ja keväällä olisi sen myötä hyvät olosuhteet alkaa jalostaa uutta kasvukautta.
-
Muutama erinomaisesti kasvanut syysrapsipelto näkyy Lounais-Suomessa. Niille yhdistävä tekijä on ollut kylvö heinäkuun lopulla, ennen elokuun suursateita. Itsellä liettymisherkkä osin hiesusavi palstalla, joten kylvö viivästyi sateiden jälkeen, 20. päivän tienoille. Sitten muutama kylmä jakso, lämpösummaa on kertynyt vasta 360 astetta. Väittävät, että rapsi tarvitsisi 450 astetta. Puolitoista kuukautta kesti rivien tulla näkyviin. Toisaalta, täysin mullaton kivennäismaa, etelärinne. Jospa aurinko herättäisi keväällä sitten imemään vettä.
Sas nähdä sitten. Syysohrallekin on hiukan niukasti lämpösummaa kertynyt, noin 250 astetta. Elokuulla sekin kylvetty. Syysvehnä on tuuheampaa kuin ohra, jopa liian tuuheaa, 330 kg TOS- kylvömäärällä. Taas täysin ruokottomat kylvöjäljet, pimeässä ohiajetut hauet ja päisteen epätarkkuudet näyttävät, että en paljon panostanut huolellisuuteen vaan annoin hopan laukata.
Saa sinne aina Prolinea pistetyksi, jos jännittää. Altian etanolia jäänestoksi jo hankittuna.
-SS-
Nimimerkki Paavo kirjoitti syyskylvöt 2021 ketjussa näin:
Mielestäni lumihomeen torjunta nimenomaan ei kannata enää. Jos lumi tulee märkään maahan se yleensä sulaa pois ja pysyvä lumi on maassa yleensä sen 1,5 kuukautta, ei sen pitempään. ei se lumihome ruiskutus auta aikaiseen kevääseen.
Ja SS kirjoitti samassa ketjussa:
Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.
Niin, itse laitoin kans ruiskun jo talvisäilöön, ei viitsi kytätä enää.
Pellon pintakin on jo kuramärkä, ja sateiselta näyttää tulevat viikot. Todennäköisin skenaario on taas, että pysyvä lumi tulee etelä-suomeen joskus joulu-tammikuussa, jos tulee lainkaan. Varmasti pakkaskelejäkin tulee vielä ennen joulua, mutta ei ole säät niin kuin ennen, eikä vanhat neuvotkaan enään päde. Vanha ohjehan oli että lumihomeruiskutus pitää tehdä juuri ennen pysyvän lumen tuloa.
-
Aika samanlaiset kuin 2021. Puitavat on suunnilleen taas kylvetty. Nurmea on vähän vähemmän, mutta kokoviljaksi tehtävää suojakevätviljaa tulee vähän enemmän. Jurttia ja maissia sama ala kuin tänävuonnakin.
Satuitko katsomaan, oliko Joensuun Kartanossa siellä ison katoksen vieressä maissia ?
Kasvoiko rehumaissi kuivassa hyvin. Omat maissit kyllä jäivät tuskin metrin korkuisiksi.
Mietin, jos puitavaksi asti saisi kasvamaan. Tai sitten soijapapua. Jääkauden lähestyessä,
pääsisi edes kerran koittamaan.
-SS-
Kuivuus saattoi vähän lyhentää kasvia, mutta tähkiä oli reippaasti ja kehittyivät hyvin. Kuiva-ainetta tuli pitkänmatkaa toistakymmentä tonnia. Taitaa vaatia vielä pari kuukautta kasvuaikaa lisää, ennenkuin tulisi puintikuntoon. Ihan lämpimimpinä vuosina tulee Tanskassa puintikuntoon.
Åminnessa on maissia kasvatettu vuosia nyt kuuluisien fasaanien ruuaksi. Jokivarsilla sitä on yleensä ollut. Mahtaakohan olla sokerimaissia, kun näyttää hiukan lyhyemmältä. Sokerimaissi saataisi premmin ehtiä tuleentumaankin.
-
Tiedoksi kaikille:
Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.
Aikaisimmat lajikkeet jossain Minnesotassa kylvetään huhtikuulla ja puidaan lokakuussa. Tietääkseni sekä maissilla että soijapavulla ongelmana Suomen olosuhteissa on kesän valoisat yöt. Lämpösumma ei liene ongelma.
-SS-
-
Ontariossa Kanadassa on mantereisempi ilmasto ja siellä on kunnon talvikin. Kesä jonkinverran lämpimämpi. Se on kuitenkin Italian korkeudella. Tuolla viljellään puitavaa maissia ja soijapapua.
Itse kävin siellä aikoinaan maalis-huhtikuun vaihteessa ja kevätkyntöjä siellä jonkinverran tehtiin, muttei kylvöjä ollut vielä aloitettu.
-
Tiedoksi kaikille:
Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.
Popkornimaissi on ihan oma maissilajinsa.
-
Tiedoksi kaikille:
Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.
Popkornimaissi on ihan oma maissilajinsa.
Oma lajike, ei oikeastaan täysin eri laji. makea maissi ja popkornimaissi ovat ainakin lajikkeina läheiset, ne ristipölyttyvät keskenään, joten viljelyn on oltava riittävällä etäisyydellä muista maissin käyttötarkoituksista. Popkornimaissilla on se herkästi "räjähtävä" siemen, makealla maissilla on jyvässä paljon sokereita, tavanomaisella maissilla korrenlujuus, puitavuus, siemensato ja tärkkelys olennaisessa roolissa, ja rehumaissilla myöhäisenä pitää tulla paljon satomassaa.
Näin se jostakin siementoimittajan mainoksesta luin. Popkornimaissilajikkeita on jopa 60 päivän kasvuajalla, eli semmoiselle voisi jopa löytyäkin Suomessa markkinoita ?
-SS-
-
Tiedoksi kaikille:
Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.
Popkornimaissi on ihan oma maissilajinsa.
Oma lajike, ei oikeastaan täysin eri laji. makea maissi ja popkornimaissi ovat ainakin lajikkeina läheiset, ne ristipölyttyvät keskenään, joten viljelyn on oltava riittävällä etäisyydellä muista maissin käyttötarkoituksista. Popkornimaissilla on se herkästi "räjähtävä" siemen, makealla maissilla on jyvässä paljon sokereita, tavanomaisella maissilla korrenlujuus, puitavuus, siemensato ja tärkkelys olennaisessa roolissa, ja rehumaissilla myöhäisenä pitää tulla paljon satomassaa.
Näin se jostakin siementoimittajan mainoksesta luin. Popkornimaissilajikkeita on jopa 60 päivän kasvuajalla, eli semmoiselle voisi jopa löytyäkin Suomessa markkinoita ?
-SS-
Puutarharyhmistä vois löytyä kokemusta popparimaissin kasvatuksesta.
-
Tiedoksi kaikille:
Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.
Aikaisimmat lajikkeet jossain Minnesotassa kylvetään huhtikuulla ja puidaan lokakuussa. Tietääkseni sekä maissilla että soijapavulla ongelmana Suomen olosuhteissa on kesän valoisat yöt. Lämpösumma ei liene ongelma.
-SS-
Kasvihuoneilua harrastanut tuttuni käytti popparimaissia jo 20-vuotta sitten kylvöön. Laitto tuvassa kevättalvella siemenet multaan ja siirti kevään tullen taimet kasvihuoneeseen. Lannotti kananpötköllä pitkin kesää ja söi syys-lokakuulla sadon lautaselta...
-
Mitä aiotte laittaa nurmipelloille? Lannoitetta vai ei?
Jos laittaa 200kg (=200€) lannoitetta ja saa sillä 10 paalia niin onpa kallista rehua.
Onko muita vaihtoehtoja.
-
Lannoitetta vai ei?
Oleellinen kysymys ei ole niin yksinkertainen, että käyttääkö vai ei. Käyttömäärä voi olla mitä tahansa nollan ja maksimilannoituksen välillä.
-
Eikös "nurmitiloilla" ole yleensä jotain elukoita ja sitä kautta paskoa ihan omasta takaa ::)
-
Eikös "nurmitiloilla" ole yleensä jotain elukoita ja sitä kautta paskoa ihan omasta takaa ::)
On vähän tyhmää vetää paskaa nurmelle pintaan, siitä seuraa vain ikävyyksiä.
-
Mitä aiotte laittaa nurmipelloille? Lannoitetta vai ei?
Jos laittaa 200kg (=200€) lannoitetta ja saa sillä 10 paalia niin onpa kallista rehua.
Onko muita vaihtoehtoja.
Jos olisi lannoitteet vähissä, laittaisin panokset parhaille lohkoille. Eli pienemmälle alalle täysi lannoitus, mahdollisuuksien mukaan paskalla höystettynä. Jos ei omalla kalustolla saa nätisti ajettua, niin sitten urakkamies ajamaan. 3 sadolla pienemmältä alalta ravinteiden hyväksikäyttö parempi, kuin että kerätään huonosti lannoitettua höpöheinää isommalta alalta. Luonnollisesti myös ruokinnallinen laatu parempi kunnolla lannoitetussa.
-
Joo, kunnolla lannoittaen parhaat lohkot niin tulee kunnon rehua jolla on tuotantovaikutusta ja huonommat jättää lannoittamatta tai levittää pelkää lantaa ja tekee niistä sitten vanhempana rehua joka toimii kyllä pötsin täytteenä umpieläimille tai mitä eläimiä nyt onkaan
-
Itävyystulokset tuli...eli ohraa ja rehuhernettä. Lisukkeena suojakaistaa ja riistapeltoa,voipi vielä jotain hömppää lisätä.
-
Rypsi palaa viljelykiertoon ensi vuonna vuoden tauon jälkeen. Ja lisäksi tulee rehuohraa.."lue mallasohraa" uskaltaako kukaan enään ilmoittaa tukihakemukseen mallasohraa, kun joskus sai kriisitukea vaan ne jotka olivat tukihakemukseen ilmoittaneet rehuohran :) Tuollainen pelleily sekoittaa tilastot, mutta on ne sekaisin muutenkin. Lisäksi vielä ensi vuoden kylvösuunnitelmissa kevätvehnä. Josta korkean lannoitteiden hinnan ja sitä seuranneen vajavaisen lannoitetason seurauksena on nyt jo tuomittu rehuvehnäksi. Ihan vaan tiedoksi kaikille viljaa eläimille syöttäville, että rehuvehnää tulee. Lisäksi jotain huililohkoja, joilla ei ole mitään tekemistä ruuantuotannon kanssa. Mutta ovatpa ainakin odottamassa sitä kun pilliin vihelletään, että kaikki pellot viljelyyn, muuten loppuu ruoka niinkuin Britanniassa sipsit :)
-
Rypsi palaa viljelykiertoon ensi vuonna vuoden tauon jälkeen. Ja lisäksi tulee rehuohraa.."lue mallasohraa" uskaltaako kukaan enään ilmoittaa tukihakemukseen mallasohraa, kun joskus sai kriisitukea vaan ne jotka olivat tukihakemukseen ilmoittaneet rehuohran :) Tuollainen pelleily sekoittaa tilastot, mutta on ne sekaisin muutenkin. Lisäksi vielä ensi vuoden kylvösuunnitelmissa kevätvehnä. Josta korkean lannoitteiden hinnan ja sitä seuranneen vajavaisen lannoitetason seurauksena on nyt jo tuomittu rehuvehnäksi. Ihan vaan tiedoksi kaikille viljaa eläimille syöttäville, että rehuvehnää tulee. Lisäksi jotain huililohkoja, joilla ei ole mitään tekemistä ruuantuotannon kanssa. Mutta ovatpa ainakin odottamassa sitä kun pilliin vihelletään, että kaikki pellot viljelyyn, muuten loppuu ruoka niinkuin Britanniassa sipsit :)
On lajikkeita, jotka käyttävät niukan lannoituksen tehokkaammin valkuaiseksi. Manut ja Anniinat menevät heittäen valkuaisrajojen yli, esimerliksi luomussa. Toivottavasti myllyt kannustavat ainakin joitain harvoja viljelemään leipävehnää ?
Syysvehnässä saatan taas alkaa kokeilla typpiruiskutuksia tähkälle ja jättää myöhäiset raelannoitelevitykset pois.
-SS-
-
Rypsi palaa viljelykiertoon ensi vuonna vuoden tauon jälkeen. Ja lisäksi tulee rehuohraa.."lue mallasohraa" uskaltaako kukaan enään ilmoittaa tukihakemukseen mallasohraa, kun joskus sai kriisitukea vaan ne jotka olivat tukihakemukseen ilmoittaneet rehuohran :) Tuollainen pelleily sekoittaa tilastot, mutta on ne sekaisin muutenkin. Lisäksi vielä ensi vuoden kylvösuunnitelmissa kevätvehnä. Josta korkean lannoitteiden hinnan ja sitä seuranneen vajavaisen lannoitetason seurauksena on nyt jo tuomittu rehuvehnäksi. Ihan vaan tiedoksi kaikille viljaa eläimille syöttäville, että rehuvehnää tulee. Lisäksi jotain huililohkoja, joilla ei ole mitään tekemistä ruuantuotannon kanssa. Mutta ovatpa ainakin odottamassa sitä kun pilliin vihelletään, että kaikki pellot viljelyyn, muuten loppuu ruoka niinkuin Britanniassa sipsit :)
On lajikkeita, jotka käyttävät niukan lannoituksen tehokkaammin valkuaiseksi. Manut ja Anniinat menevät heittäen valkuaisrajojen yli, esimerliksi luomussa. Toivottavasti myllyt kannustavat ainakin joitain harvoja viljelemään leipävehnää ?
Syysvehnässä saatan taas alkaa kokeilla typpiruiskutuksia tähkälle ja jättää myöhäiset raelannoitelevitykset pois.
-SS-
Mikä edullisin resepti tuohon syysvehnän typpilannoitukseen olisi ruiskulla? Raelantaa levitin 3x kuluneella kaudella ceylonille..
-
Yara typpiliuos 390. Sattuu olemaan vanhaa varastoa. 5 ämpärillistä hehtaarille viikon välein nin alkaa väri muuttua.
-SS-
-
Yara typpiliuos 390. Sattuu olemaan vanhaa varastoa. 5 ämpärillistä hehtaarille viikon välein nin alkaa väri muuttua.
-SS-
OOkkei. Pitää katsella noita jos ei keväällä hintojenmuutoksia tapahdu lannoitteiden puoleen.. Jotain satoakin olis kiva tuottaa, kaikki hömpällä- ei mun juttu jo ammatillisen itsekunnioituksen takia.. Vaikka sivutoiminen olenkin.
-
Mitä aiotte laittaa nurmipelloille? Lannoitetta vai ei?
Jos laittaa 200kg (=200€) lannoitetta ja saa sillä 10 paalia niin onpa kallista rehua.
Onko muita vaihtoehtoja.
Kun on apilaseos niin ei ole vuotuislannoituksen varassa
-
Mutta sitä samaa kuin yleensäkin; nurmea, ohraa ja kauraa. Ja jännätään, talvehtiiko ruisvehnä...
-
tuossa naapuri jo kyseli antaisinko ens keväänä nokkoskasvuston hälle vanhalta laitumelta. meinaa tehä nokkosvettä jolla voip laitumia lannoittaa kesällä.. konstit on monet......
-
tuossa naapuri jo kyseli antaisinko ens keväänä nokkoskasvuston hälle vanhalta laitumelta. meinaa tehä nokkosvettä jolla voip laitumia lannoittaa kesällä.. konstit on monet......
Kysyppä siltä, että minkälaisen typpimäärän per ha meinaat nokkosilla korvata. Siitä onkin sitten kohtuu helppo laskea nokkospuskalle käypä hinta.
-
tuossa naapuri jo kyseli antaisinko ens keväänä nokkoskasvuston hälle vanhalta laitumelta. meinaa tehä nokkosvettä jolla voip laitumia lannoittaa kesällä.. konstit on monet......
Kysyppä siltä, että minkälaisen typpimäärän per ha meinaat nokkosilla korvata. Siitä onkin sitten kohtuu helppo laskea nokkospuskalle käypä hinta.
Nokkoset kuuluu puutarhaviljelyyn .
-
viljele siä niitä vaan siellä. miulla nuo kasvaa ihan itekseen tuolla ikilaitumella.. ja nyt kait alkaa oikea hyötyntäminen kun tähän mennessä vaan pelkkää siemenen keruuta harrastaneet tuolla kasvustolla..
-
Yara typpiliuos 390. Sattuu olemaan vanhaa varastoa. 5 ämpärillistä hehtaarille viikon välein nin alkaa väri muuttua.
-SS-
OOkkei. Pitää katsella noita jos ei keväällä hintojenmuutoksia tapahdu lannoitteiden puoleen.. Jotain satoakin olis kiva tuottaa, kaikki hömpällä- ei mun juttu jo ammatillisen itsekunnioituksen takia.. Vaikka sivutoiminen olenkin.
Peukalo kirjoittaa asiaa. Itse en laita kun sen 5 prosenttia kesannolle itsekunnioituksen takia..vaikka sivutoiminen olenkin..tai juuri sen takia. Mallasohran lajittelu menossa. Huomaa selvästi että oli kuiva kesä. Pientä jyvää tulee pelukasaan aikas paljon, mutta kyllä sitä siemensiiloonkin tulee siemeneksi kelpaavaa... Nyt on mukavat kelit lajitella..suosittelen muillekkin..eihän kylvöjen aloitukseen ole enään kauaa..
-
Muutaman huonomman lohkon laitan riistapelloksi (mesikkä+kaura) ja seuraavana vuonna ilmoitan vln. Eli riistapellot lisääntyy muutamalla hehtaarilla. Loput suhteella vehnä40 ohra30 ja kaura30
Ainiin, olihan mulla vähän syysvehnää joka toipui jotenkin hanhien jälkeen. Saa nähdä miltä keväällä näyttää.
-
Yara typpiliuos 390. Sattuu olemaan vanhaa varastoa. 5 ämpärillistä hehtaarille viikon välein nin alkaa väri muuttua.
-SS-
OOkkei. Pitää katsella noita jos ei keväällä hintojenmuutoksia tapahdu lannoitteiden puoleen.. Jotain satoakin olis kiva tuottaa, kaikki hömpällä- ei mun juttu jo ammatillisen itsekunnioituksen takia.. Vaikka sivutoiminen olenkin.
Peukalo kirjoittaa asiaa. Itse en laita kun sen 5 prosenttia kesannolle itsekunnioituksen takia..vaikka sivutoiminen olenkin..tai juuri sen takia. Mallasohran lajittelu menossa. Huomaa selvästi että oli kuiva kesä. Pientä jyvää tulee pelukasaan aikas paljon, mutta kyllä sitä siemensiiloonkin tulee siemeneksi kelpaavaa... Nyt on mukavat kelit lajitella..suosittelen muillekkin..eihän kylvöjen aloitukseen ole enään kauaa..
Siemenet lajiteltu jo kuukausi sitten.
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
-
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.
-
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.
Tuo perustuu korkeampaan viljan hintaan ja rehun hyötykäyttöön, hintapolitiikka ei välttämättä enää erotu tavanomaisesta, kunhan luomumarkkina kyllästyy. Pieni apu tietenkin tulee luomutuista, jotka nekin ehkä hiipuvat tulevaisuudessa.
Kaikkea hyvää niille, jotka ovat päättäneet asettua tuohon edelläkävijän asemaan. Vähän niin kuin verkostomarkkinoinnissa, uusi tunkki houkutellaan mukaan pyramidiin laskelmalla, joka näyttää hyvältä, liiankin hyvältä.
-SS-
-
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.
Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..
-
Kai se vanha maatalousoppikirjan kuva saavista ja sen eripituisista laudoista pitää edelleen paikkansa - satotason määrää resurssien minimitekijä - oli se sitten vaikka veden niukkuus.
Ei se rajoittava tekijä useimmitenkaan ole tarkka typen määrä - ainakaan mulla. Muut kasvuolosuhteet ovat merkittävämpiä.
Typensitojakasvien kohdalla olen ajatellut niin että eivät ne satoa lisää mutta muusta lannoituksesta voi hitusen tinkiä. Esimerksi nyt herneen perään suorakylvetylle syysvehnälle en kylvössä antanut yhtään lannoitetyppeä. Tiedä sitten oliko viisasta...
-
Yara typpiliuos 390. Sattuu olemaan vanhaa varastoa. 5 ämpärillistä hehtaarille viikon välein nin alkaa väri muuttua.
-SS-
OOkkei. Pitää katsella noita jos ei keväällä hintojenmuutoksia tapahdu lannoitteiden puoleen.. Jotain satoakin olis kiva tuottaa, kaikki hömpällä- ei mun juttu jo ammatillisen itsekunnioituksen takia.. Vaikka sivutoiminen olenkin.
Peukalo kirjoittaa asiaa. Itse en laita kun sen 5 prosenttia kesannolle itsekunnioituksen takia..vaikka sivutoiminen olenkin..tai juuri sen takia. Mallasohran lajittelu menossa. Huomaa selvästi että oli kuiva kesä. Pientä jyvää tulee pelukasaan aikas paljon, mutta kyllä sitä siemensiiloonkin tulee siemeneksi kelpaavaa... Nyt on mukavat kelit lajitella..suosittelen muillekkin..eihän kylvöjen aloitukseen ole enään kauaa..
Kiitos vaan, mutta muuten, mikä lajike? Maltaaksi ei kelvannu tämä planetti taaskaan, kun liikaa eriaikaisia kasvuja. muuten tasakokoista ja isoa jyvää. Hämmästelin kun oli pitkiä tähkiä isoja jyviä, mutta harvassa. Pientä jyvää ei juurikaan tullut.
tilityksessä luki 68,60kg /hehtopaino. Ei pensonut kuivassa juuri ollenkaan. Tuli vaan se 1 pääverso. Kaikki puitiin.. vaikka harvan kasvuston päästely täysillä, 3m pöydällä,680 Sampolla, alkoi haukotuttaa.. ei tälläistä ensi kaudella.. toivoa voi.
-
Kai se vanha maatalousoppikirjan kuva saavista ja sen eripituisista laudoista pitää edelleen paikkansa - satotason määrää resurssien minimitekijä - oli se sitten vaikka veden niukkuus.
Ei se rajoittava tekijä useimmitenkaan ole tarkka typen määrä - ainakaan mulla. Muut kasvuolosuhteet ovat merkittävämpiä.
Typensitojakasvien kohdalla olen ajatellut niin että eivät ne satoa lisää mutta muusta lannoituksesta voi hitusen tinkiä. Esimerksi nyt herneen perään suorakylvetylle syysvehnälle en kylvössä antanut yhtään lannoitetyppeä. Tiedä sitten oliko viisasta...
En ole antanut itsekään typpeä. 2020 0 typpi, tuotti 5100kg/ha ceylonia parhaalta lohkolta. Kevätlannoitus aikaisin auttaa.Kuten SS neuvonut, mutta ihan lumikelillä ei ole ehtinyt.. Noi hemmetin hanhet söi paljon, toivottavasti pääsee ampumaan noita valkoposkia jo ensi syksynä ihan pataan laitettavaksi. Ei ruokaa saa heitteille jättää.
Ei tarttis ostaa broileria kaupasta sitten niin paljoa.
Tämänvuotiset 10ha 6.9 kylvin sateessa, mut edelleen 0 typpi. Hanhet sontii jonkun verran. Joutsenilla komeita pökäleitä.. huh. Saa nähdä, mitä on jäljellä keväällä, sen mukaan mennään.
-
Muut ravinteet paitsi typpi tulee pääasiassa maasta, eikä niitä pakko ole joka vuosi antaa. Jos lannoittaa vaikka 500 kg/ ha ja lannoitteen hinta on noussut 300€/t 700€/t eli kustannus noussut 200€/ha. 5 t satotasolla tekisi 40 €/t. Odottaisin ensisyksyn viljanhinnan olevan vähintään tonverran takavuosien hintoja korkeampia.
-
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.
Tuo perustuu korkeampaan viljan hintaan ja rehun hyötykäyttöön, hintapolitiikka ei välttämättä enää erotu tavanomaisesta, kunhan luomumarkkina kyllästyy. Pieni apu tietenkin tulee luomutuista, jotka nekin ehkä hiipuvat tulevaisuudessa.
Kaikkea hyvää niille, jotka ovat päättäneet asettua tuohon edelläkävijän asemaan. Vähän niin kuin verkostomarkkinoinnissa, uusi tunkki houkutellaan mukaan pyramidiin laskelmalla, joka näyttää hyvältä, liiankin hyvältä.
-SS-
3 kg apilaa lisää siihen hömppäseokseen on noin 30-40€ niillä luomuhinnoillakin. Sitten minimihömpän töihin lisää yksi niitto, laitetaan sille 50€. Tavishinnoillakin pitäisi tulla aika nopeasti takaisin, pitkäaikaisvaikutuksista pitäisi avata oma ketju...
-
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.
Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..
Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.
-
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.
Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..
Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.
Maa alkaa viherlannoituksessa kerätä humusta , luovuttaa ravinteet vasta myöhemmin . Viherlannoituksen hyödyt tulevat vasta perästäpäin ja vaatii alussa pidemmän eli vähintään kaksivuotta ja tuolloin melkein puhdasta apilaa tai muuta vastaavaa .
-
Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.
Joskus 90-luvun alusta muistelen ruotsalaisia luomu-siirtymävaihetutkimuksia, joissa jonkinlainen uusi tasapaino saavutettiin leveillä mailla 3-5 vuodessa, raskailla mailla 5-10 vuotta tarvitaan siihen, että luontainen tuen vapautuminen nousee riittävällä tasolle viljaa varten (ilman vuotuislannoitusta). Tietty hienojakoisilla mailla sitä puskuria riittää sitten pitempään. Samoilla aikajänteellä vaikutti myös pitkäaikaiset aluskasvikäytöt 80-luvun kotimaisissa koesarjoissa
-
Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.
Joskus 90-luvun alusta muistelen ruotsalaisia luomu-siirtymävaihetutkimuksia, joissa jonkinlainen uusi tasapaino saavutettiin leveillä mailla 3-5 vuodessa, raskailla mailla 5-10 vuotta tarvitaan siihen, että luontainen tuen vapautuminen nousee riittävällä tasolle viljaa varten (ilman vuotuislannoitusta). Tietty hienojakoisilla mailla sitä puskuria riittää sitten pitempään. Samoilla aikajänteellä vaikutti myös pitkäaikaiset aluskasvikäytöt 80-luvun kotimaisissa koesarjoissa
Muistelen samaa .
Miten luomulannoitteet toimisi esim. syysviljoilla , monet niistä antavat ravinteet vähitellen kasvien käyttöön .
-
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.
Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..
Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.
Maa alkaa viherlannoituksessa kerätä humusta , luovuttaa ravinteet vasta myöhemmin . Viherlannoituksen hyödyt tulevat vasta perästäpäin ja vaatii alussa pidemmän eli vähintään kaksivuotta ja tuolloin melkein puhdasta apilaa tai muuta vastaavaa .
Meillä vuoden, kahden ja kolmen kokeiluja ja pääsääntöisesti puna-apilaa. Ei merkkittävää vaikutusta..
-
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.
Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.
Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..
Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.
Maa alkaa viherlannoituksessa kerätä humusta , luovuttaa ravinteet vasta myöhemmin . Viherlannoituksen hyödyt tulevat vasta perästäpäin ja vaatii alussa pidemmän eli vähintään kaksivuotta ja tuolloin melkein puhdasta apilaa tai muuta vastaavaa .
Meillä vuoden, kahden ja kolmen kokeiluja ja pääsääntöisesti puna-apilaa. Ei merkkittävää vaikutusta..
Sitten on jotakin mennyt pieleen . Kokeneilta luomutuottajilta kuullut et toisella viherlannoitusnurmilla alkaa satotaso kasvamaan .
-
Sitten on jotakin mennyt pieleen . Kokeneilta luomutuottajilta kuullut et toisella viherlannoitusnurmilla alkaa satotaso kasvamaan .
Luomussa voi noin ollakin kun mennään erityisesti typen osalta säästöliekillä. Ellei ole käytettävissä karjanlantaa tai lietettä. Perinteisessä vaikutuksen huomaaminen on vaikeampaa kun muitakin satotasoon vaikuttavia vuosittaisia muuttujia on niin paljon.
Sen olen huomannut että yli 20 vuotta kyntämättä viljelty savimaa on muuttunut pintakerrokseltaan paljon helpommaksi viljellä. Syvemmällä tuskin on muuta eroa kuin mahdollisesti juuriston ja lierojen tekemät reiät. Mutta kylvösyvyyskerros on suorastaan multava. Viimeiset reilun 10 v ollut puhtaasti suorakylvössä; viimeiset viljelykierrot ruokohelpi - kumina - ohra - herne - ohra. Antoi omista lohkoistani parhaan ohrasadon menneenä kesänäkin.
Muuten merkittävämmät muutokset taitavat ottaa yhden sukupolven aikaa.
-
Muuten merkittävämmät muutokset taitavat ottaa yhden sukupolven aikaa.
Suuntaan tai toiseen, kyllä.
-
Sitten on jotakin mennyt pieleen . Kokeneilta luomutuottajilta kuullut et toisella viherlannoitusnurmilla alkaa satotaso kasvamaan .
Luomussa voi noin ollakin kun mennään erityisesti typen osalta säästöliekillä. Ellei ole käytettävissä karjanlantaa tai lietettä. Perinteisessä vaikutuksen huomaaminen on vaikeampaa kun muitakin satotasoon vaikuttavia vuosittaisia muuttujia on niin paljon.
Sen olen huomannut että yli 20 vuotta kyntämättä viljelty savimaa on muuttunut pintakerrokseltaan paljon helpommaksi viljellä. Syvemmällä tuskin on muuta eroa kuin mahdollisesti juuriston ja lierojen tekemät reiät. Mutta kylvösyvyyskerros on suorastaan multava. Viimeiset reilun 10 v ollut puhtaasti suorakylvössä; viimeiset viljelykierrot ruokohelpi - kumina - ohra - herne - ohra. Antoi omista lohkoistani parhaan ohrasadon menneenä kesänäkin.
Muuten merkittävämmät muutokset taitavat ottaa yhden sukupolven aikaa.
Me huomattii sama asia. Suorakylvöä ja minimuokkausta ehdittiin harjoittaa vajaa 20v ennen luomua. Savimaa muuttui pintamaan osalta paremmin viljeltäväksi.
Niin pitkälle muutos ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa, että olisi syyssateiden vettä kyennyt imemään tai jos sattui toukokesäkuulle oikein rankkasade. Mutta kun pääsääntöisesti keväät ja alkukesät kuivia niin suorakylvö on niihin omiaan.
Jos olisin tavanomaista jatkanut niin olisin kevätkylvöissä siirtynyt vielä enemmän suorakylvöön ja vastaavasti syyskylvöissä alkanut kyntämään tai muokkaamaan ainakin rajummin kuin tähän asti.
-
Syvätiivistymät eivät välttämättä suorakylvöllä parane. Muokkausretiisit nousevat maasta ylös eivätkä pääse syvemmälle. Suorakylvön pioneerimaissa, USA:n ja Kanadan vilja-alueilla sekä Australiassa jankkurointi 30 cm syvyyteen, väitetyn kyntöanturan alapuolelle, ei ole ollut riittävä toimi, vaan viimeaikaiset tutkimukset suosittavat 50 cm tai syvempää jankkurointia. Suorakylvöllä saadaan aikaan kuohkea pintamaa, mutta pohjamaan vedenläpäisykykyyn ja muokkausvastukseen sillä ei ole ollut toivottua vaikutusta.
Suorakylvön oletetut hyödyt kuivuusongelmien torjunnassa voi katsoa Youtube-viljelijöiden, kuten Mike Mitchellin ja Welker Farmsin kuluneen satokauden tuloksista: jopa niinkin pienet kuin 2-5 bushelin kevätviljasadot tuhansilta hehtaareilta, suunnilleen kylvetyn viljamäärän verran.
Toki myös rakeet kiusasivat Montanan viljelijöitä, se on myönnettävä.
-SS-
-
Syvätiivistymät eivät välttämättä suorakylvöllä parane. Muokkausretiisit nousevat maasta ylös eivätkä pääse syvemmälle. Suorakylvön pioneerimaissa, USA:n ja Kanadan vilja-alueilla sekä Australiassa jankkurointi 30 cm syvyyteen, väitetyn kyntöanturan alapuolelle, ei ole ollut riittävä toimi, vaan viimeaikaiset tutkimukset suosittavat 50 cm tai syvempää jankkurointia. Suorakylvöllä saadaan aikaan kuohkea pintamaa, mutta pohjamaan vedenläpäisykykyyn ja muokkausvastukseen sillä ei ole ollut toivottua vaikutusta.
Suorakylvön oletetut hyödyt kuivuusongelmien torjunnassa voi katsoa Youtube-viljelijöiden, kuten Mike Mitchellin ja Welker Farmsin kuluneen satokauden tuloksista: jopa niinkin pienet kuin 2-5 bushelin kevätviljasadot tuhansilta hehtaareilta, suunnilleen kylvetyn viljamäärän verran.
Toki myös rakeet kiusasivat Montanan viljelijöitä, se on myönnettävä.
-SS-
Joo ei se syvältä muutu miksikään ainakaan siihen vajaaseen 20 vuoteen. Sen vuoksi aattelinkin, jos siis olisin tavanomaisessa jatkanut, että viljelykierron lisäksi olisi ollut paikallaan tehdä myös muokkaus kierto eli vaihella vuosittain eri muokkaustapoja. Vannoutuneet suorakylväjät eivät tätä tietysti ymmärrä mut niinkuin yllä kerroin niin se syyskasvin päälke tuleva vesi ja sen imeytyminen vain on liian haasteellista suorakylvössä näillä tasaisilla mailla. Tietysti myös syyskasvien viljelyä oli ajatus lisätä. Nooh sit tuli luomu ja kaikki noi nyt ei luomuun taivu et se siitä sitten.
Ei se varmaan kokonaan kuivien vuosien ongelmaa poista. Ja taisi tuolla ameriikan mantereella olla se kuivuus vielä vähän toista luokkaa kuin tämä meidän kuivuus? Tai en tiedä. Joitain noita videoita olen katsellut ja eihän ne sadot mitään huimia ole olleet.
Omat kokemukset ovat kuitenkin olleet positiivisia mitä tulee kuiviin kasvukausiin ja suorakylvöön.
-
Syvätiivistymät eivät välttämättä suorakylvöllä parane.
Eivät varmaan. Asiaa ei helpota edes nykyiset lähes roudattomat talvet.
Seuraavaksi voi tietysti kysyä mikä niitä syvätiivistymiä on tehnyt ja pyrkiä välttämään ainakin uusien tekemistä.
-
Syvätiivistymät eivät välttämättä suorakylvöllä parane.
Eivät varmaan. Asiaa ei helpota edes nykyiset lähes roudattomat talvet.
Seuraavaksi voi tietysti kysyä mikä niitä syvätiivistymiä on tehnyt ja pyrkiä välttämään ainakin uusien tekemistä.
Pelkkä jankkurointi on lyhytaikainen korjaustoimenpide, yleensä syvämuokkauksella saatu rakenne romahtaa takaisin vuodessa tai parissa.
Jankkuroinnilla muokattu kerros pitäisi stabiloida eli sinne syvälle pitäisi saada myös juurimassaa. Toissa syksynä kokeilin tätä jankkuroimalla lopetettavan kuminamaan, joka sitten sai puolitoista kuukauta kasvaa ennen glyfosaattia ja kyntöä. Paras vehnälohko viime kesänä, mutta eipä sitä silti kehua voi. Enkä tiedä, johtuiko suhteellisesti hyvä sato pelkästään kuminan esikasviarvosta, kynnöstä vai jankkuroinnista vai kaikista näistä.
-
pitäisi stabiloida eli sinne syvälle pitäisi saada myös juurimassaa.
Tämä on olennainen kysymys, kun päätetään pellon käytöstä. Käytetäänkö peltoa juurimassan ja madonreikien kasvatuseen vai matalajuurisempien satokasvien viljelyyn. Aika tyypillinen amerikkalainen isojen tilojen viljankuljetusjärjestelmä on Quadtrack 600 ( 22 t) , Brent 2596 ( 17 t) ja 2500 bushelin kuorma (68 t) Yhteispaino 107 tonnia. Larson Farmin Youtube-sivulla on kyseinen yhdistelmä käytössä. Olivat yhdellä viimeisistä videoista rahtipuimassa, ja aika kuran läpi homma onnistui.
Tuolla painolla ajetaan puimurin vieressä ja seilataan ristiin rastiin pellolla, olkoonkin että on telat.
Suomeenkin noita isoja chaservaunuja on tullut, kumitelatraktoreita ja rumpupuimureita. Maat ovat täällä usein huomattavasti märempiä kuin preerioilla.
-SS-
-
Tämä on olennainen kysymys, kun päätetään pellon käytöstä. Käytetäänkö peltoa juurimassan ja madonreikien kasvatuseen vai matalajuurisempien satokasvien viljelyyn.
-SS-
Voidaanko noita kahta yhdistää mitenkään? Viljelykierrolla tietysti, mutta niin kuin aiemmin ketjussa todettiin, vaikutusten saaminen voipi ottaa aikaa. Aluskasveilla saattaa olla jotain vaikutusta, mutta kasvukauden periodilla sekin kohdistuu lähinnä ylimpään 20 senttiin.
Jos asiat menevät niin kuin vihreämmissä pöydissä on kaavailtu niin tähän kuvioon sotketaan hiilen sidonta joko pakollisena tai vapaaehtoisena korvattavana toimenpiteenä. Silloin näitä joudutaan pohtimaan ihan tosissaan.
Aluskasvit toki sitovat hiiltä ja toimivat lisäksi ravinnesieppareina, mutta vastineeksi niistä voi olla riesaakin. Jonkinlainen ratkaisu voisi olla syväjuurisia kasveja sisältävä useampivuotinen seoskasvusto, jota vakiintuneessa vaiheessa autetaan jankkurilla tunkemaan juuriaan vielä vähän syvemmälle. Ottaa aikansa ja pelto on pois tuotannosta, mutta kai tätä voisi paskemmilla lohkoilla kokeilla :-\
-
Luovuin kerääjäkasveista viime vuonna kun alkoi olla mataraongelmaa vähän joka lohkolla. Ensimmäisenä vuonna oli lähes koko alalla ja kun korvausta rajattiin niin kahtena vuonna 25prosentilla. Välillä kasvoi ja välillä ei mutta surkeat rikka-aina mahdollisuudet toi mataraongelman. Tuo kerääjäkasveilla hiilen sitominen on kyllä vähän jeesustelua.
-
Luovuin kerääjäkasveista viime vuonna kun alkoi olla mataraongelmaa vähän joka lohkolla. Ensimmäisenä vuonna oli lähes koko alalla ja kun korvausta rajattiin niin kahtena vuonna 25prosentilla. Välillä kasvoi ja välillä ei mutta surkeat rikka-aina mahdollisuudet toi mataraongelman. Tuo kerääjäkasveilla hiilen sitominen on kyllä vähän jeesustelua.
Timotei on heikompi kerääjäkasvi viljan alle kuin apilat, mutta sietää parempia rikka-aineita. Aika hyvin silläkin vihertää sänget näin talven kynnyksellä.
-
Tämä on olennainen kysymys, kun päätetään pellon käytöstä. Käytetäänkö peltoa juurimassan ja madonreikien kasvatuseen vai matalajuurisempien satokasvien viljelyyn.
-SS-
Voidaanko noita kahta yhdistää mitenkään? Viljelykierrolla tietysti, mutta niin kuin aiemmin ketjussa todettiin, vaikutusten saaminen voipi ottaa aikaa. Aluskasveilla saattaa olla jotain vaikutusta, mutta kasvukauden periodilla sekin kohdistuu lähinnä ylimpään 20 senttiin.
Jos asiat menevät niin kuin vihreämmissä pöydissä on kaavailtu niin tähän kuvioon sotketaan hiilen sidonta joko pakollisena tai vapaaehtoisena korvattavana toimenpiteenä. Silloin näitä joudutaan pohtimaan ihan tosissaan.
Aluskasvit toki sitovat hiiltä ja toimivat lisäksi ravinnesieppareina, mutta vastineeksi niistä voi olla riesaakin. Jonkinlainen ratkaisu voisi olla syväjuurisia kasveja sisältävä useampivuotinen seoskasvusto, jota vakiintuneessa vaiheessa autetaan jankkurilla tunkemaan juuriaan vielä vähän syvemmälle. Ottaa aikansa ja pelto on pois tuotannosta, mutta kai tätä voisi paskemmilla lohkoilla kokeilla :-\
Olen pitänyt viljelykierrossa viherlannoitusnurmia, vaikken luomussa olekaan. Pari kertaa kun on lohko ollut 3 vuotisella nurmella, niin alkaa maan rakenne korjaantua jäykemmilläkin savimailla. Seuraavaksi on tarkoitus puhkoa myyräauralla jankkoa yhdeltä ongelmalohkolta.
-
Sitten on jotakin mennyt pieleen . Kokeneilta luomutuottajilta kuullut et toisella viherlannoitusnurmilla alkaa satotaso kasvamaan .
Luomussa voi noin ollakin kun mennään erityisesti typen osalta säästöliekillä. Ellei ole käytettävissä karjanlantaa tai lietettä. Perinteisessä vaikutuksen huomaaminen on vaikeampaa kun muitakin satotasoon vaikuttavia vuosittaisia muuttujia on niin paljon.
Sen olen huomannut että yli 20 vuotta kyntämättä viljelty savimaa on muuttunut pintakerrokseltaan paljon helpommaksi viljellä. Syvemmällä tuskin on muuta eroa kuin mahdollisesti juuriston ja lierojen tekemät reiät. Mutta kylvösyvyyskerros on suorastaan multava. Viimeiset reilun 10 v ollut puhtaasti suorakylvössä; viimeiset viljelykierrot ruokohelpi - kumina - ohra - herne - ohra. Antoi omista lohkoistani parhaan ohrasadon menneenä kesänäkin.
Muuten merkittävämmät muutokset taitavat ottaa yhden sukupolven aikaa.
Pellosta ei karkaa hiiltä enää ja kasvijätteiden lahoaminen paranee kyntämättömässä viljelyssä mikä vaikuttaa positiivisesti ravinnetaseeseen . Syväjuurinen viherlannoitusnurmi kiertoon mukaan , paranee maanlaatu ja viljely helpottuu .
-
Pellosta ei karkaa hiiltä enää ja kasvijätteiden lahoaminen paranee kyntämättömässä viljelyssä mikä vaikuttaa positiivisesti ravinnetaseeseen . Syväjuurinen viherlannoitusnurmi kiertoon mukaan , paranee maanlaatu ja viljely helpottuu .
Suorakylvön hiilen lisääntymistä ei ole voitu ristiriidattomasti osoittaa. Eroosion vähentämisessä sillä on merkittävä rooli, mutta taasen ravinteiden liukenemisessa pintavirtauksiin ehkä oletettua merkityksellisempi rooli.
-SS-
-
Pellosta ei karkaa hiiltä enää ja kasvijätteiden lahoaminen paranee kyntämättömässä viljelyssä mikä vaikuttaa positiivisesti ravinnetaseeseen . Syväjuurinen viherlannoitusnurmi kiertoon mukaan , paranee maanlaatu ja viljely helpottuu .
Suorakylvön hiilen lisääntymistä ei ole voitu ristiriidattomasti osoittaa. Eroosion vähentämisessä sillä on merkittävä rooli, mutta taasen ravinteiden liukenemisessa pintavirtauksiin ehkä oletettua merkityksellisempi rooli.
-SS-
Ehkä ei mutta kynnössä karkaa hiiltä . Tämän on todennut kapitalistinenkin neuvoja .
-
Pellosta ei karkaa hiiltä enää ja kasvijätteiden lahoaminen paranee kyntämättömässä viljelyssä mikä vaikuttaa positiivisesti ravinnetaseeseen . Syväjuurinen viherlannoitusnurmi kiertoon mukaan , paranee maanlaatu ja viljely helpottuu .
Suorakylvön hiilen lisääntymistä ei ole voitu ristiriidattomasti osoittaa. Eroosion vähentämisessä sillä on merkittävä rooli, mutta taasen ravinteiden liukenemisessa pintavirtauksiin ehkä oletettua merkityksellisempi rooli.
-SS-
Ehkä ei mutta kynnössä karkaa hiiltä . Tämän on todennut kapitalistinenkin neuvoja .
Ei karkaa mun kyntöpelloista, mä vahdin sitä hiiltä koko ajan, sitä vartioidaan päivin ja öin, siellä se pellossa on edelleen se hiili, mihin se sieltä karkaisi, sillä on siellä hyvä olla, mustassa mullassa.
-
Se, mikä on voimaperäiselle viljelylle välttämätöntä, merkitsee samalla orgaanisen aineen hajoamista. Tehokas kuivatus.
-SS-
-
Luovuin kerääjäkasveista viime vuonna kun alkoi olla mataraongelmaa vähän joka lohkolla. Ensimmäisenä vuonna oli lähes koko alalla ja kun korvausta rajattiin niin kahtena vuonna 25prosentilla. Välillä kasvoi ja välillä ei mutta surkeat rikka-aina mahdollisuudet toi mataraongelman. Tuo kerääjäkasveilla hiilen sitominen on kyllä vähän jeesustelua.
Olen pitänyt jo alunalkaen kerääjäkasveja vaikeana yhtälönä kevätviljojen kanssa. Suurin valuvika on juurikin kasvinsuojeluaineiden käytön hankaloituminen. Ei oikein yhtä vuotta kauempaa kykene pitämään peltoa "kesantona" tai ongelmat kumuloituvat.
Parempi vaihtoehto on puintien jälkeen perustaa kunnollinen kerääjäkasvusto, joka saa olla käytännössä talven yli. Tässä asetan toiveeni SS:n markkinoimaan kerääjäkasvirukiiseen. Olen ajatellut jatkossa panostaa tähän puoleen entistä enemmän. Jos kasvusto onnistuu, niin sitten kasvatellaan sitä syksyyn asti, muuten nollaus. Luomumiehet ovat kylväneet syksyllä kerääjäkasviksi kauraa ja oikeinkin hyvällä menestyksellä. Viska on hyvä ratkaisu ja laadukas viska vielä parempi, kun pystyy paremmin hallitsemaan siemenen menekin. Todella hyviltä näyttävät nytkin syysviljat ja niitä on mukava katsella, ei paljoa tarvitse järkeillä, kumpi on fiksumpaa, katsella koko pitkä talvi kuraisia kultivoituja peltoja vai vihreitä kasvustoja. Ja ennenkaikkea, kumpi menetelmä pitää maat paremmassa kasvukunnossa. Siinäpä pohtimista.
-
Rukiin "cover crop" - käytössä on lähdettävä siitä, että oras poistetaan kemiallisesti täysin, ennen kevätkylvöjä. Ruis muuten olisi erittäin paha rikkakasvi kevätviljoissa. Lisäksi rukiin allelopatiaominaisuus voi haitata kevään kylvöjen orastumista. Rukiin niitto ennen kukkimista aiheuttaa heinämäistä jälkikasvua. Muutenkin rukiin juuristo ja korsi muokattuna sitoo paljon typpeä hajoamiseensa, joten tehokkaalla hiilensidonnalla on kääntöpuolensa.
Ruiskerääjäkasvi oli USA:ssa iso asia vuonna 2010. 2020-luvulla siellä on alettu kokeilla myös talvenylisten typenkerääjäkasvien ja kauran yhdistelmää. Se yhdistelmä saattaa olla parempi kevään sadonmuodostuksen kannalta, pakkastalvina kasvusto pysyy "pakastettuna" , mutta on keväällä riittävästi tuhoutunut.
-SS-
-
Itsekkin on tullut harrastettua tuota kauran kylvyä syksyllä. Miten mahtaa olla kasvitautien siirtyminen seuraavalle kasvukaudelle talven yli kasvustossa. Onkoko tuo sittenkään hyvä ratkaisu pitemmän päälle.
-
Rukiin "cover crop" - käytössä on lähdettävä siitä, että oras poistetaan kemiallisesti täysin, ennen kevätkylvöjä. Ruis muuten olisi erittäin paha rikkakasvi kevätviljoissa. Lisäksi rukiin allelopatiaominaisuus voi haitata kevään kylvöjen orastumista. Rukiin niitto ennen kukkimista aiheuttaa heinämäistä jälkikasvua. Muutenkin rukiin juuristo ja korsi muokattuna sitoo paljon typpeä hajoamiseensa, joten tehokkaalla hiilensidonnalla on kääntöpuolensa.
Ruiskerääjäkasvi oli USA:ssa iso asia vuonna 2010. 2020-luvulla siellä on alettu kokeilla myös talvenylisten typenkerääjäkasvien ja kauran yhdistelmää. Se yhdistelmä saattaa olla parempi kevään sadonmuodostuksen kannalta, pakkastalvina kasvusto pysyy "pakastettuna" , mutta on keväällä riittävästi tuhoutunut.
-SS-
(itäisessä) Keski-Euroopassa perinteinen talvenylikasvusto oli ruis-ruisvirna-raiheinä - seos. Sikäläisessä talvessa siitä saa viljan puinnin jälkeen yhden rehusadon ennen talvea, yhden keväällä ja sitten kynnön jälkeen kevätviljalle. Sopiva combo heinä- ja palkokasveja.
Syväjuuriset kasvit niiden matalajuuristen välissä eivät ole ongelma, jos nurmirehulle on tarvetta. Luomu-Suomi vaatii toteutuakseen märehtijöiden määrän tasaamista valtakunnan sisällä, tai sitten fossiilienergian hinnan tuplaantumista, jolloin nurmibiokaasu muuttuu kannattavaksi ja saadaan lounaisille savikoille nurmea ilman märehtijöitä.