Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: vakka - 04.09.21 - klo:09:51
-
Millaisia kokemuksia on Kuhn paluuauroista? Vai onko norjalainen ainut oikea?
-
Helkkarin hyvät koville maille, mutta raskaat on verrattuna moneen muuhun.
Kokemukset lähinnä multimaster 122:sta.
Minkälaiseen käyttöön? Nurmille vai viljapelloille?
-
Raskaat näkyy olevan. Liekö rautaa oikeissa paikoissa. Viljan sängelle hiekka -ja multamaille.
-
On ne kestävät kyllä, mutta jos traktori rajoittaa vähänkään, niin jotkin kevyemmät on varmaan parempi valinta. Kuhnit kun on aika pitkätkin moneeen muuhun verrattuna, niin se paino kyllä tuntuu.
Maassa ne on sitten kevyet ja hyvät vetää, aika helpot säätääkkin.
-
Turha paino varmasti rasittaa ainakin nostolaitteen rakenteita ja matoa ::)
-
Viljan sängelle hiekka -ja multamaille.
Mites ruåttalaiset? Hysteerisen laukaisulaitteen etuna helppo säädettävyys.
-
Kuhnissa on kans hyvä laukaisu jota on helppo säätää.
Tuskin kovin vikaan menee hankki sitten Kvernen, Överin tai Kuhnin.
-
Kuhnissa on kans hyvä laukaisu jota on helppo säätää.
Tuskin kovin vikaan menee hankki sitten Kvernen, Överin tai Kuhnin.
Onko Pöttingeristä kokemusta?
-
Kuhnissa on kans hyvä laukaisu jota on helppo säätää.
Tuskin kovin vikaan menee hankki sitten Kvernen, Överin tai Kuhnin.
Onko Pöttingeristä kokemusta?
Ei ollenkaan. Ei ole täälläpäin näkynyt pöttejä.
Keski-Pohjanmaan seudulla nuita Kuhneja myytiin ainakin yhteen aikaan aika paljon, ilmeisen hyvät niille maille. Ja pitävät tosiaan säätönsä, joten aika huolettomat ajettavat muutenkin.
-
Karjamiehet kehuu että nurmella erinomaiset aurat. Ja varmasti painon takia hyvät myös kovemmilla maalajeilla. Mutta traktorissa pitää olla painoa reilusti. Tässä kylillä eräällä isännällä 5-siipiset kuhnit ja edessä joku 7000-sarjan hollantilainen varustettuna etunostolaitteessa olevalla reilun kokoisella puntilla. Ja silti näyttää kohtuullisen huojuvalta yhdistelmältä.
-
Kuhnissa on kans hyvä laukaisu jota on helppo säätää.
Tuskin kovin vikaan menee hankki sitten Kvernen, Överin tai Kuhnin.
Siinä menee väärin jos kvernet ostaa koville maille..
Ihan tyytyväinen olen kuhneihin ollut vajaan 100ha kokemuksella. En osaa toki verrata kun vanhoihin kverneihin. Painoa kyllä on..
-
Omat kokemukset Överumin Cx-auroista on niin huonot, että sitä en voi suositella. Tekee kyllä hyvän jäljen ollessaan iskussa ja mukava käyttää, mutta kauhean pehmeä ja heikoilla osilla tehty. Ei viitsi käyttää, kun on koko ajan rikki. Pehmeet rakenteet tuoneet myös kyntöjälkeen ongelmia, kun paikkoja on kierossa tai vinksallaan. Viime syksynä käytiin huoltomiehen kanssa pari tuntia läpi ja tehtiin kaikenlaisia virityksiä, millä saatiin siivet oikenemaan. Jos kyntää meinaisin, niin vaihtoon täytyisi laittaa.
Överumi on muutenkin kuoleva merkki, jota ei enää käytännössä kehitetä. Varaosamyyntikin on ulkoistettu Krampille. Pitkässä juoksussa kyseinen merkki ei ole hyvä sijoitus.
Kverneland on ainakin toistaiseksi todella arvostettu merkki ja vaikka se ei ongelmaton ole sekään, niin siitä pääsee helposti eroon hyvään hintaan, jos osoittautuu omille mailleen soveltumattomaksi. Itse laittaisin seuraavaksi ehdottomasti Kvernet. Kuhn lienee myös laatuvehje, mutta tuo paino on iso miinus.
-
Eikös Överum -> Kongskilde kulje nykyään CNH tuoteohjelmassa ?
-SS-
-
Omat kokemukset Överumin Cx-auroista on niin huonot, että sitä en voi suositella. Tekee kyllä hyvän jäljen ollessaan iskussa ja mukava käyttää, mutta kauhean pehmeä ja heikoilla osilla tehty. Ei viitsi käyttää, kun on koko ajan rikki. Pehmeet rakenteet tuoneet myös kyntöjälkeen ongelmia, kun paikkoja on kierossa tai vinksallaan. Viime syksynä käytiin huoltomiehen kanssa pari tuntia läpi ja tehtiin kaikenlaisia virityksiä, millä saatiin siivet oikenemaan. Jos kyntää meinaisin, niin vaihtoon täytyisi laittaa.
Överumi on muutenkin kuoleva merkki, jota ei enää käytännössä kehitetä. Varaosamyyntikin on ulkoistettu Krampille. Pitkässä juoksussa kyseinen merkki ei ole hyvä sijoitus.
Kverneland on ainakin toistaiseksi todella arvostettu merkki ja vaikka se ei ongelmaton ole sekään, niin siitä pääsee helposti eroon hyvään hintaan, jos osoittautuu omille mailleen soveltumattomaksi. Itse laittaisin seuraavaksi ehdottomasti Kvernet. Kuhn lienee myös laatuvehje, mutta tuo paino on iso miinus.
Mulla on ollu ihan riittävästi ongelmia noissa EM Kverneissä. Siipiä katkeilee vähänväliä. Esiauran siipiä hajoaa vielä enemmän. Niiden pallojen pultteja katkeaa, joita vasten ojas nojaa. jossain katkeamisessa etummainen ojas vääntyi pallon vastakappaleesta. Prikoilla kuulan alle asettelin ojaksen suunnilleen paikalleen. :( Tukipyörän palikoita putoilee. Tukipyörä jää usein ylös. Niitä rautoja katkeilee, joka ohjaa ojaksen paikoilleen. Tyntövarren tappi pitää olla oikeinpäin, muuten tuhoutuu kääntösylinterin nipat. Jäykällä maalla siivet kulkevat nokallaan kun laukaisulaite joustaa ja viilu jää pystyyn.
Tuossa nyt ensimmäisen mieleen tulevt ongelmat, kun ei vielä tänävuonna kynnetty. V teräisillä Överumeilla oli kyntö paljon ongelmattomampaa.
-
Eikös Överum -> Kongskilde kulje nykyään CNH tuoteohjelmassa ?
-SS-
Kubota omistaa nykyään Kverneland Groupin. Agritecnicassa oli muutama vuosi sitten Kubotan osastolla Kvernet Kubotan väreissä ja merkillä.
-
Tukipyörä jää usein ylös.
Tuota ongelmaa on ollut myös täällä näkyneissä. Kulumisestako johtuu, osia vaihtamalla varmaan saa toimimaan paremmin.
Jäykällä maalla siivet kulkevat nokallaan kun laukaisulaite joustaa ja viilu jää pystyyn.
Kvernelandin teräs on enemmän joustavaa mutta ei meltoa. Olisiko jousiteräksen kaltaista. Se sitkaan märän saven käytös ei yksistään johdu laukaisulaitteen joustosta. Niitä sai lisälehtiäkin sihen jousipakkaan. Sarka-auroissa, joissa on se pitkästi taakse menevä ojaksen varsi, niin sekä ojas että siiven asento "kiertävät" kovan paikan, mikään osa ei katkea, mutta viilu jää silloinkin pystyyn. Pilalle tallatut juurikasmaat ovat tuollaisia, liika kyntösyvyys ja sitkas maa. Kymmenen vuotta rukiilla ollut multa kääntyy vaikka täysmuovisilla auroilla, että runkokin voi olla vaikka PVC-viemäriputkesta...
Överumin V kyntää semmoista sitkasta liimasavea kevyemmälläkin vetokoneella, mutta siipi onkin pienikokoinen ja loiva, nurmen ja takertuvan turvemudan kääntyminen ei olekaan Överumeilla samaa luokkaa kuin Hydreinillä.
-SS-
-
överillä saa sängestä hyää jälkeä mutta nurmella jos varsinkin vanha nurmi niin työjälki ei niin hyä kuin kvernellä. ite huomasin tuon ja nyt kun vokelit niin jopa nurmi kääntyy nätisti.
-
Tukipyörä jää usein ylös.
Tuota ongelmaa on ollut myös täällä näkyneissä. Kulumisestako johtuu, osia vaihtamalla varmaan saa toimimaan paremmin.
Jäykällä maalla siivet kulkevat nokallaan kun laukaisulaite joustaa ja viilu jää pystyyn.
Kvernelandin teräs on enemmän joustavaa mutta ei meltoa. Olisiko jousiteräksen kaltaista. Se sitkaan märän saven käytös ei yksistään johdu laukaisulaitteen joustosta. Niitä sai lisälehtiäkin sihen jousipakkaan. Sarka-auroissa, joissa on se pitkästi taakse menevä ojaksen varsi, niin sekä ojas että siiven asento "kiertävät" kovan paikan, mikään osa ei katkea, mutta viilu jää silloinkin pystyyn. Pilalle tallatut juurikasmaat ovat tuollaisia, liika kyntösyvyys ja sitkas maa. Kymmenen vuotta rukiilla ollut multa kääntyy vaikka täysmuovisilla auroilla, että runkokin voi olla vaikka PVC-viemäriputkesta...
Överumin V kyntää semmoista sitkasta liimasavea kevyemmälläkin vetokoneella, mutta siipi onkin pienikokoinen ja loiva, nurmen ja takertuvan turvemudan kääntyminen ei olekaan Överumeilla samaa luokkaa kuin Hydreinillä.
-SS-
Tukipyörä on jäänyt ylös uudesta lähtien. Joku sanoi johtuvan liiasta rasvauksesta. Viimeaikoina olen yrittänyt muistaa jättää tukipyörän varren rasvaamatta ja vika on tainnut harventua.
Ostaessani auroja kyselin lisälehtiä, mutta myyjä kertoi Salossa myytävien aurojen olevan aina varustettu täysillä lisälehdillä. Joskus sitä kyselin, eikä lisää annettu lupaa laittaa.
-
Tukipyörä on jäänyt ylös uudesta lähtien. Joku sanoi johtuvan liiasta rasvauksesta. Viimeaikoina olen yrittänyt muistaa jättää tukipyörän varren rasvaamatta ja vika on tainnut harventua.
Ostaessani auroja kyselin lisälehtiä, mutta myyjä kertoi Salossa myytävien aurojen olevan aina varustettu täysillä lisälehdillä. Joskus sitä kyselin, eikä lisää annettu lupaa laittaa.
Emäntäkö kielsi? Ei kai lisälehtien asentamista kukaan muu voi kieltää.
Aika paljon on kvernesi kärsineet. Tuttavan tuttavalta katkesi se sama pitkä "pultti" joka vetää ojaksen paikalleen. Meillä ei ole mennyt kuin yksi siipi ja sekin sopimattomassa paikassa peruuttaen auraa kääntäessä. Ei kestä takaperin maahan pökätä. Nelisiipiset joissa muistaakseni täyden peruspakan lisäksi neljän lisälehden erillinen jousipakka. Parisataa heppasella vedetty vaikka eihän noihin kaikkia heppoja saa menemään. Nykyisissä vanhoissa auroissa aika loppu kulutusosat mutta näistä ei mitään ole korjattu eikä vantaita ja kärkiä lukuun ottamatta osia vaihdettu. Vanha kapea tukipyörä kyllä kääntyy vaikka on rasvattu (erikoista kitkarasvaa jos sillä ei käänny). Kivilouhikkoa näillä ei kyllä ole ajettu. 200 kääntöpää mutta edellisiä kvernejä laihempi runko.
Tosi jäykässä savessa saattaa tuplapakoillakin mennä kärki "nokilleen". Muihin en osaa verrata kun on niin pitkä aika Överumeista eikä muita ole talossa ollut.
-
överillä saa sängestä hyää jälkeä mutta nurmella jos varsinkin vanha nurmi niin työjälki ei niin hyä kuin kvernellä. ite huomasin tuon ja nyt kun vokelit niin jopa nurmi kääntyy nätisti.
överillä hyää vokelit, mitäpä nuo tarkoittaa btw.
-
överillä saa sängestä hyää jälkeä mutta nurmella jos varsinkin vanha nurmi niin työjälki ei niin hyä kuin kvernellä. ite huomasin tuon ja nyt kun vokelit niin jopa nurmi kääntyy nätisti.
överillä hyää vokelit, mitäpä nuo tarkoittaa btw.
Ei mikään ylläri että evp ei ymmärrä,pienet ympyrät ;D .
Koitappa miettiä. Avainsanat Överum ja Vogel & Noot. Jos ei aukee niin kannattaa lähteä savoon kielikylpyyn.
-
mutta hyä huomata kui evpmaalittaja miuta seuraa. nooo, hällä ei lapset opsata ihan kaikkee... lie ei taas täsä kuussa laatuaikaa...
-
Ei tarvi matkia niitä teinejä oksan se ei onnistu, menee överiksi tuolla set sökellykset. Ja kaikilla auroilla muuten tulee hyvä kynnös kun on osaava tekijä.Sen ole kokenut.Ainoasta viskarsin loivasiipiset oli hiukan sellaset haastavat, vaikka niiä aikoinaan pidettiin erinomaisena.Takaan että kun lähden vaolle vanhoilla viskarsin kh siipi automaateilla oksan vokelnootin jälki jää jäljestä kauas. Se on näätsen se taito kuinka säädetään pelit.Ja mitä sää mulle viituilet jos taas paska aurat oot hankkinut.
-
Emäntäkö kielsi? Ei kai lisälehtien asentamista kukaan muu voi kieltää.
Aika paljon on kvernesi kärsineet. Tuttavan tuttavalta katkesi se sama pitkä "pultti" joka vetää ojaksen paikalleen. Meillä ei ole mennyt kuin yksi siipi ja sekin sopimattomassa paikassa peruuttaen auraa kääntäessä. Ei kestä takaperin maahan pökätä. Nelisiipiset joissa muistaakseni täyden peruspakan lisäksi neljän lisälehden erillinen jousipakka. Parisataa heppasella vedetty vaikka eihän noihin kaikkia heppoja saa menemään. Nykyisissä vanhoissa auroissa aika loppu kulutusosat mutta näistä ei mitään ole korjattu eikä vantaita ja kärkiä lukuun ottamatta osia vaihdettu. Vanha kapea tukipyörä kyllä kääntyy vaikka on rasvattu (erikoista kitkarasvaa jos sillä ei käänny). Kivilouhikkoa näillä ei kyllä ole ajettu. 200 kääntöpää mutta edellisiä kvernejä laihempi runko.
Tosi jäykässä savessa saattaa tuplapakoillakin mennä kärki "nokilleen". Muihin en osaa verrata kun on niin pitkä aika Överumeista eikä muita ole talossa ollut.
Valmistaja kieltää. En ole uskaltanut enempää laittaa kun ei ne noillakaan tahdo nipussa kestää. 200 kääntöpää tuossakin ja tukipyörä keskikokoinen kumipyörä. Siipiä on menyt ihan keskeltä ja kesken kynnön. Välillä on siiven takaosa kadonnut viilujen väliin kun ei ole katkeamista huomannut.
-
ite en tosiaan ole mikään kunnon kyntäjä mutta nuo pellot nyt kuiteski saa tummemmiks noinkin... ei niiiiin suurta väliä kun net kuiteski kylvetään peittoon. ( btw, kukas se nyt oikein kehua retostaakaan ittiään ) yhen vaon kyntäjä?
-
ja evp oikein kyntää fiskarsin kh siivillä.. sentäs jo 1970- luvulta oikein!! ite moisilla vetelin pellolla 4000 voortilla. yleisenä nimenä noilla oli etelä-savossa; kiven keirtäjät johtuen pitkistäå ojaksista. oli juhlaa kun sai paikallisen myyjän tarjoamana kokeilla överiä kumilaukasijalla. seuraavana vuonna meilläkin sellaset kolmisiipisenä. loppu kivien kerto ja alko pellot olla kynnettyjä. nykyään noiten kunnostus maksaa maltaita kun pelkkien laukasupallojen hinta tonni per siipi. käytettynä noita saa 700 euroa / siipi. fiskarsia saa n. 400 e / siipi.
-
Nyt on Kvernelandin uusimmassa mallissa tukipyörän kääntö muuttunut akselin ympäri pyöriväksi, jolloin rengasta ei enää käytetä taivaalla vaan se saa vapaasti laskeutua alas, kun auraa käännetään.
-
ja evp oikein kyntää fiskarsin kh siivillä.. sentäs jo 1970- luvulta oikein!! ite moisilla vetelin pellolla 4000 voortilla. yleisenä nimenä noilla oli etelä-savossa; kiven keirtäjät johtuen pitkistäå ojaksista. oli juhlaa kun sai paikallisen myyjän tarjoamana kokeilla överiä kumilaukasijalla. seuraavana vuonna meilläkin sellaset kolmisiipisenä. loppu kivien kerto ja alko pellot olla kynnettyjä. nykyään noiten kunnostus maksaa maltaita kun pelkkien laukasupallojen hinta tonni per siipi. käytettynä noita saa 700 euroa / siipi. fiskarsia saa n. 400 e / siipi.
Mielenkiintoista. Meillä sattuu tuolla ladossa olemaan kolme siipiset tuollaiset pallo överumit. Onko noilla siis oikeasti jotain arvoa tai siis niillä laukaisu palloilla?
-
ja evp oikein kyntää fiskarsin kh siivillä.. sentäs jo 1970- luvulta oikein!! ite moisilla vetelin pellolla 4000 voortilla. yleisenä nimenä noilla oli etelä-savossa; kiven keirtäjät johtuen pitkistäå ojaksista. oli juhlaa kun sai paikallisen myyjän tarjoamana kokeilla överiä kumilaukasijalla. seuraavana vuonna meilläkin sellaset kolmisiipisenä. loppu kivien kerto ja alko pellot olla kynnettyjä. nykyään noiten kunnostus maksaa maltaita kun pelkkien laukasupallojen hinta tonni per siipi. käytettynä noita saa 700 euroa / siipi. fiskarsia saa n. 400 e / siipi.
Mielenkiintoista. Meillä sattuu tuolla ladossa olemaan kolme siipiset tuollaiset pallo överumit. Onko noilla siis oikeasti jotain arvoa tai siis niillä laukaisu palloilla?
Facessa on myyntipalsta .
-
ja evp oikein kyntää fiskarsin kh siivillä.. sentäs jo 1970- luvulta oikein!! ite moisilla vetelin pellolla 4000 voortilla. yleisenä nimenä noilla oli etelä-savossa; kiven keirtäjät johtuen pitkistäå ojaksista. oli juhlaa kun sai paikallisen myyjän tarjoamana kokeilla överiä kumilaukasijalla. seuraavana vuonna meilläkin sellaset kolmisiipisenä. loppu kivien kerto ja alko pellot olla kynnettyjä. nykyään noiten kunnostus maksaa maltaita kun pelkkien laukasupallojen hinta tonni per siipi. käytettynä noita saa 700 euroa / siipi. fiskarsia saa n. 400 e / siipi.
Mielenkiintoista. Meillä sattuu tuolla ladossa olemaan kolme siipiset tuollaiset pallo överumit. Onko noilla siis oikeasti jotain arvoa tai siis niillä laukaisu palloilla?
Facessa on myyntipalsta .
Kuka siellä mitään myy? Nettikone tai joku vastaava on koneiden myyntiin.
-
ja evp oikein kyntää fiskarsin kh siivillä.. sentäs jo 1970- luvulta oikein!! ite moisilla vetelin pellolla 4000 voortilla. yleisenä nimenä noilla oli etelä-savossa; kiven keirtäjät johtuen pitkistäå ojaksista. oli juhlaa kun sai paikallisen myyjän tarjoamana kokeilla överiä kumilaukasijalla. seuraavana vuonna meilläkin sellaset kolmisiipisenä. loppu kivien kerto ja alko pellot olla kynnettyjä. nykyään noiten kunnostus maksaa maltaita kun pelkkien laukasupallojen hinta tonni per siipi. käytettynä noita saa 700 euroa / siipi. fiskarsia saa n. 400 e / siipi.
Mielenkiintoista. Meillä sattuu tuolla ladossa olemaan kolme siipiset tuollaiset pallo överumit. Onko noilla siis oikeasti jotain arvoa tai siis niillä laukaisu palloilla?
Facessa on myyntipalsta .
Kuka siellä mitään myy? Nettikone tai joku vastaava on koneiden myyntiin.
Ihan normaali ihmiset siellä myy . ::) ::) ::)
Lisää sekin .
-
täälläpäin nuita on aika paljon myynnissä ja näkyy hinta olevan luokkaa 200 ekua per siipi. kun nuo pallot vanhenee aika nopsaan, nykyiset ei kestä kymmentäkään vuotta.. huomattavasti vähemmän näkee nuita hydemalleja noista myynnissä.
-
kun nuo pallot vanhenee aika nopsaan, nykyiset ei kestä kymmentäkään vuotta..
Mites toi laukasupallovika ilmenee? Kimmosuus pallosta häviää ja ei palauta kiveenajon jälkeen?
-
Oksalla palloista kimmoisuus aikaa sitten mennyt, litistyneet, eikä ne enää sitten toimi, uusia palloja ei enää saa kuin äitin tekeminä. Omissani vielä kimmoisuus tallella enkäole kuullut että pallot olisi övereissä mikään ongelma. Varsin hyvä laukaisin verrattuna jousilaukaisimiin joissa jousen mennessä poikki sen saattaa saada yllätten takaraivoonsa, näitä olen kuullut että pamahtaa poikki yllättäen.Ei ole kiva saada sellanen lätkä ohimoon.
-
sen saattaa saada yllätten takaraivoonsa, näitä olen kuullut että pamahtaa poikki yllättäen.Ei ole kiva saada sellanen lätkä ohimoon.
Mietin vaan että koita nyt jo v1ttu päättää kummalle puolelle päätä se tulee.
-
Oksalla palloista kimmoisuus aikaa sitten mennyt, litistyneet, eikä ne enää sitten toimi, uusia palloja ei enää saa kuin äitin tekeminä. Omissani vielä kimmoisuus tallella enkäole kuullut että pallot olisi övereissä mikään ongelma. Varsin hyvä laukaisin verrattuna jousilaukaisimiin joissa jousen mennessä poikki sen saattaa saada yllätten takaraivoonsa, näitä olen kuullut että pamahtaa poikki yllättäen.Ei ole kiva saada sellanen lätkä ohimoon.
Kun en ikinä ennemmin ole tuollaista juttua kuullut, niin onko noin joskus käynyt. Siis että se jousi katkee . Onko kyse jousipakasta vai kierrejousesta ? Perhana kun pitäis vissiin sarka-aurat jostain löytää niin kiinnostaa tuokin juttu. 5-siipinen Kvernen AD on varmaan liika painava MF 5470 nappulalle? Eikös AD painopiste ollut muutenkin kauempana kuin AB?
-
Kyl kai se 5470 nyt sarkamallin 5-siipiset nostaa ihan kohtuudella.
Övereissä se pallon väsyminen näkyy siten, että siipi ei pysy maassa.
-
Oksalla palloista kimmoisuus aikaa sitten mennyt, litistyneet, eikä ne enää sitten toimi, uusia palloja ei enää saa kuin äitin tekeminä. Omissani vielä kimmoisuus tallella enkäole kuullut että pallot olisi övereissä mikään ongelma. Varsin hyvä laukaisin verrattuna jousilaukaisimiin joissa jousen mennessä poikki sen saattaa saada yllätten takaraivoonsa, näitä olen kuullut että pamahtaa poikki yllättäen.Ei ole kiva saada sellanen lätkä ohimoon.
Kun en ikinä ennemmin ole tuollaista juttua kuullut, niin onko noin joskus käynyt. Siis että se jousi katkee . Onko kyse jousipakasta vai kierrejousesta ? Perhana kun pitäis vissiin sarka-aurat jostain löytää niin kiinnostaa tuokin juttu. 5-siipinen Kvernen AD on varmaan liika painava MF 5470 nappulalle? Eikös AD painopiste ollut muutenkin kauempana kuin AB?
Ei se pallokaan kivalta tunnu jos lentää kasvoille mutta tuskin lentää sen enempää kuin katkennut lehtijousi. Kuuluu sarjaan ihmeellisiä juttuja muutamilta ihmeellisiltä foorumilaisilta. Onhan se jousi monesta kohtaa kiinni pakassa ja pakka päistä kiinni. Vaikka päältä katkeaisi niin ei lennä mihinkään. Silti olisi mukava kuulla onko kellään katkennut.
-
4 siipinen E160,paljon kynnetty. Ojas yksi katkennu ja niitä jousilehtipakkojakin jokunen uusittu.
Tunnit tulee täyteen,pitäisin vanhemmiten normaalina kulutusosana.
Kynnetään 80-100ha,yks lehtipakka on hyllyssä,samoin molemmat siivet ym.
Kiviä meillä on riittävästi,tosin vähentyneet vuosien vieriessä.
-
4 siipinen E160,paljon kynnetty. Ojas yksi katkennu ja niitä jousilehtipakkojakin jokunen uusittu.
Tunnit tulee täyteen,pitäisin vanhemmiten normaalina kulutusosana.
Kynnetään 80-100ha,yks lehtipakka on hyllyssä,samoin molemmat siivet ym.
Kiviä meillä on riittävästi,tosin vähentyneet vuosien vieriessä.
Oletko silti saanut jousipakkaa poikki vaikka osa on hyllyssä?
-
Kyllä näin on käyny.
Pitäs olla sitä seitkytviis senttistä ratakiskoo vastaavat ominaisuudet ni kestäs hyllyssä ja aurassa.